Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ahaa... Kyse olikin herneen rikka-aineista. Helle saa näköjään ymmärryksen tökkimään...
No herneen aineista en kyllä osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tarkoittanet Broadwayta ja muita vastaavia valmisteita? Helteellä ajamisesta ei ole tietoa, mutta hellejaksoinakin noita on paljon ruiskutettu öisin ja aamuisin, enkä ole koskaan huomannut, että olisi tavallista enempää vioittanut.
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu. Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Oletko joskus kuullut jonkun saaneen etelän savikoilla 30 mm sadekertymällä 5-6 t sadon? Epäilen onnistumista jopa Pohjanmaalla.
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan.
Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
Niin joko se 1. korotus tehtiin hintoihin? Hankkijan sivuilta poimin hinnat: Y 10 813 €/t ja Salpietari 688 €/t alv 0. Eli melkein satasen kalliimpaa kuin, millä esimerkiksi AP120 tilasi. Ainahan ne myyjät siitä listahinnasta jotain pois antaa, muttei nyt yleensä mitään satasta...
Jos 22 sadon hinta ei ala nelosella, pidetään jyvät siilossa. Eiköhän joku ala niitä joulukuussa jo kaipailemaan.
Tämähän se olisikin. Ikävä kyllä näillä ylivelkaantuneilla tiloilla ei ole moiseen siilossa seisottamiseen yksinkertaisesti varaa.
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä 
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. 
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
Eipä ollut, kun maa oli puoli metriä jäässä, joten varmaan ihan tuulesta temmattu juttu tuo kyntö ja vesitila. Vai onko sittenkään? Viime syksyn kovissa sateissa kevytmuokatut ja suorakylvetyt syysviljapellot muuttuivat kellertäviksi shakkilaudoiksi, kun taas kynnetyt syysvehnäpellot pääosin vihersivät. Talvi 2019-2020 oli vesisadetalvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Silloin kynnetyt syysviljamaat talvehtivat huomattavasti kevytmuokattuja paremmin.
Ei yhtään, taaskaan. Koko kevään on sateet onnistuneet melko mallikkaasti kiertämään tämän kohdan, jos naapurikyliin vertaa. Viimeisestä kunnon sateesta on nyt 1,5 viikkoa.
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
No joko kävit kysymässä?
Syysvehnän kanssa ei ongelmia ole vaan hyvin tasaa huippuja. Tänä vuonna kun omasta ennätys suuresta syyskasvi alasta taisi 5% selvitä niin kiire on ollut koko kevään kun niin paljon kevätviljaa kylvössä.
Mut pienemmillä pinta-aloilla ei varmasti olekkaan järkeä alkaa syyskasvien kanssa sekoilemaan..
Samaa mieltä, syysvehnä paremmin tasaa kuin kasaa työhuippuja. Normivuonna puinnit ovat jo valmiit, kun täytyy ruveta syysvehnän kylvöä suunnittelemaan, varsinkin jos syysvehnän viljelyn myötä kevätvehnä tippuu pois viljelykierrosta. Keväällä taas normaalisti ruiskutukset saa aloittaa, kun ne lyhyemmät kylvöt on jo tehty. Ja ne poikkeusvuodethan vahvistavat säännön...
onkohan tuon tuontiviljan takia kun hinnat laskee noin reippaasti? vai onko tarve vähentynyt kesällä?
Vai onko vain keino saada vilja liikkeelle?
Aika pientä orasta ruiskuttavat. Ehkä ne jättimäiset saunakukkapallot vaativat aikaisemman ruiskutuksen. Kevätmuokkaus ei nähtävästi helposti tapa ylivuotisia saunakukkia, jolloin ne saavat voimaa kasvuunsa. Kortetta on todella paljon, tehoaako Galera siihen ollenkaan ? Muuten voisikin jättää koko Galeran kaappiin, koska Devrinol näyttää pitävän mullan aika puhtaana pienistä rikoista.
-SS-
Pahaa pelkään, etteivät kortteeseen tehoa kuin mcpa-pohjaiset valmisteet, ja niitähän ei rypsille/rapsille...
P.S. Kyllähän ne saavinkokoiset saunakukat ahdistavat muutoin vähän turhan varhain liikkeelle.
Myös meikäläisen syysvehnä, Ceylon, meni todella pommiin. Jätin vain runsaan hehtaarin ( parhaasta lohkosta) tuhoamatta, jotta saisin ensi syksyksi oman siemenen -periksi ei anneta.
Aattelin, v1tutuksessa, etten mokomaa edes rikkaruiskuta, olkoon.
Mutta nyt näkyy saunakukkaa ja muutakin nousevan todella rajusti. Harvassakasvustoisessa vehnässä niillä on tilaa näemmä kasvaa.
Vioittuuko loppukin vehnä pahasti, jos vielä tässä vaiheessa ruuttaa Broadwayta maksimimäärän vehnälle?
Onko sillä väliä, jos huono vehnä vielä vähän vioittuu lisää? Rikkakasvien torjumatta jättäminen voi aiheuttaa paljon suurempia ja kauaskantoisempia ongelmia. Kuten itse totesit, harvassa kasvustossa rikat kasvavat yllättävästi, joten rikkatorjuntaan kannattaa panostaa ja vetää ainetta, joka tehoaa juolavehnään, saunakukkaan ym. Toki vioittaako Broadway liikaa, jos sitä vetää nyt vielä, siihen en valitettavasti osaa vastata, mutta suhtaudun asiaan skeptisesti. Jos muualta ei tietoa löydy, kannattaa ottaa yhteyttä maahantuojaan.
^
Pitäähän sitä olla kirpoillekin jotain syötävää ja roskille aikaa kasvaa kun kasvu on kylmässä kovin kituliasta.
Kaipa tämä 24 astetta jo riittäisi, pitäisi keksiä jokin erityinen menetelmä, millä savimaat saisi auringon paahteessa säilyttämään kosteuden kesäkuun alkuun edes kymmenen sentin syvydessä ?
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/fa674ce4-c4c7-48a9-98cf-d850cc9926cd
-SS-
Kyllähän se kokemus on osoittanut että kylvö kylmään ja kosteaan tai lämpimään ja kosteaan on aivan eri asia,kylvi sitten öljykasveja tai viljaa. Kylmästä maasta kun pieni rypsintaimi puskee pintaan ja jos sattuu viileät säät niin kirvat kyllä verottaa tehokkaasti. Nähty muttei koettu asia,sama vaikkapa ohralla. Lämpimään kun laittaa niin kasvaa kohinalla,jää kirpoille vähemmän altista aikaa.
Nyt on kasvukelit vielä kun tulis parikymmentä milliä edes vettä ja sadetta on tulossa. Toivottavasti siellä Luhangalla käy samoin ja kosteuskin säilyy . Täälläpäin ™ myös lämmintä vaikka neljänä viime aamuna on ollut maanpinnassa miinusta.
Rapsi täytynee useimmiten kylvää kylmään maahan pitkän kasvuaikansa vuoksi. Tässä mielessä rypsi voisi lopulta olla parempi vaihtoehto, koska se ainakin yritetään kylvää lämpimään maahan. Toisaalta viime vuosina lämpimään maahan kylvö on ollut usein jo niin myöhään, että kosteus on ollut jo liian vähäistä itämiselle. Kaiken kaikkiaan öljykasvit osaavat olla toisinaan melko haastavia viljoihin verrattuna. Silti kuitenkin meinaavat huumata taas kokeilemaan...
