Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitä olen seuraillut näitä syysviljan suorakylvöjä, aika harvoin ovat onnistuneet hyvin. Jotkut ovat saaneet yksittäisinä vuosina hyviä tai jopa parempia satoja verrattuna muokkauskylvöön.
Omat kokemukset muusta kuin kynnetystä syysviljamaasta ovat vaihtelevia. Ensimmäisella kerralla, kun oli kuiva syyskuun alku ja lautasella pääsi helposti veistämään liki 20cm:n syvyydeltä murenevaa savea, onnistui syysvehnä varsin hyvin. Oikeastaan jos huhtikuun puolivälin ja juhannuksen välissä olisi seuraavana vuotena satanut enemmän kuin 30mm olisi tuosta voinut saada aika hyvänkin sadon. Toisella kerralla, kun syksy oli märkä, oli sitä kellertävää kasvustoa mukava ihastella joulukuuhun asti. Märkyyden kituuttama juuristo ei myöskään varmaan ollut omiaan edesauttamaan talvehtimista.
Kyllä pääsääntöisesti aion jatkossakin jatkaa kynnöllä. Taitaa se työ sitten kuitenkin tekijäänsä kiittää, vaikka meinaakin äes sen jälkeen hajota louhikossa. Ajanpuutteessa voinen kynnöstä joustaa olettaen, että heikompikin syysvehnä luultavasti pesee kevätvehnän sadossa mennen tullen, ehkä.
Joskus muinoin tuon 3 t takatuupparin nokka nousi rinteessä ilmaan sivupyörä-hookooällänkin edessä. Vasta kun pisti 300kg rautaa nokalle sai ruveta ohjauspyörästä ohjaamaan, ei tarvinnut jarrua.
Syysvehnä on mielestäni osoittautunut yllättävän sitkeäksi, puhutaan nyt sitten näistä uudemmista lajikkeista. Viime vuonnakin oli semmoista harvaa haippua koko syysvehnä, mutta tuotti silti suuremman sadon kuin varsin kelvollisen näköinen kevätvehnä.
Sen verran satoi lauantaita vasten yöllä, että metsäpalovaroitus peruttiin. Palas sitten sunnuntaina.
Mutta täällä kun lukee näitä juttuja niin tulee mieleen , että onko teillä ikinä ennen satanut keväällä tai ollut märkää vaikka lumen sulamisen takia. Hirviästi hommaa ja pelkoa kuivaako se pelto enää koskaan kylvökuntoon 
Ja kyse on huhtikuusta. 40mm sade katoaa normaali keväänä ja keväisillä lämpötiloilla päivässä. Uusi 10cm lumi kastelee maan kahdeksi viikoksi villapaita lämmöissä.
Liioittelun makua näissä jutuissa aina, sullakin taisi vähän lipsahtaa. Jos 40mm:n sade katoaa päivässä, ei pitäisi olla maanviljelyksen haastavaa.
Kyllä ne erityisesti pehmeämmillä mailla yleensä näkyvät nuo roustevauriot, ja roustehan perustuu nimenomaan märän maan jäätymiseen. Siksi pieni ihmetys, että nimenomaan kovalla savella vauriot.
Ei ss:llä kyl syysvehnä ennätyskään sit mikään iso ole.. 
Johan mä melkein luomussa pääsen samaan... Ceylonilla
-
SS-:n ennätyssato onkin ihan vähän yli neljä tonnia hehtaarilta
Kyllä näillä Aurajokivarren mailla tuntuisi, että Ceylon viihtyy paremmin kuin esimerkiksi Skagen. Meillä ei ole ikinä ollut Ceylonia viljelyksessä, mutta monella on ollut molempia, ja vaakakuppi on usein kallistunut Ceyloniin. Erinäisistä syistä itse kuitenkin toistaiseksi haluan pidättäytyä Skagenissa, vaikka vaatiikin kasvunsäätelyä ja ehkä jotain muuta. Mutta se ei ole ihme, että kaikilla karjanlantatunkioilla kasvaa Skagenia.
Niinpä. Kyllä taitaa syysvehnä olla aika pitkällä etumatkalla jo joka tapauksessa. Itsekseni tuossa pohdiskelin, että mitä sitten jos kasitonnarista lohkeaa pari tonnia pois; kevätvehnästä hyvä jos siemenet saa takaisin.
Ennen jo näitä mainittuja pakkasia huomasin, että omissa syysvehnissä näkyy jonkin verran roustevaurioita, kovemmalla savellakin. Vaan kylläpä se souti ja huopasikin vesikelin ja pakkasen väliä. Ei siis mikään ihme. Pakkasvaurioista sanoisin, että mahtoiko kuitenkin enemmän vaikuttaa se parin päivän pohjoisviima, mikä meinasi ihmisenkin jäädyttää pystyyn pihalle, pahemmin kuin ne muutamat kirpakat yöpakkaset.
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
Niin, onhan se toki kevyempi kone kuin joku suorakylvin. Yksi kaveri kylvää juurikin tuollaisella peltikantisella jyräcombilla, hernettäkin, muttei ole tainnut silti jyräillä. Hyvähän se varmasti olisi, varsinkin jos ei tarvitse niin paljoa huolehtia kuorettumisesta...
Sitä odotellessa. Mutta -SS- se oli ensimmäisenä täällä sen kovimman pakkasyön jälkeen raportoimassa, kuinka syysvehnät selvisivät pakkaskurituksesta hyvin.
Jos takapyöräkoneella kylvää, ei kait tarvitse hernemaata jyrätä. Ei näillä nurkilla kukaan ainakaan kivien takia jyrää.
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Ja tähkälle sitten vielä ehkä typpiliuosta...?
Syksyllä varmaan laitoit kylvön alle kanan sontaa?
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee.
-SS-
Ihan oikeastiko joku jo jyräsi sateen alle?
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... 
Juu. Mutta eiköhän moni mielellään kuitenkin käynyt tasurilla vetämässä sen sadetanssin pellolla. On sitä joskus ennenkin tullut reippaammin vettä tasatulle, eiköhän ne kaikki ole lopulta kuitenkin tullut kylvettyä. Ei kukaan tietysti olisi tasannut, jos olisi ollut aivan satavarma tästä sateesta. Isompi katastrofi se olisi ollut, jos ei olisi satanut.
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.
Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.
Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.
Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.
Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?
