Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Morjens. Juu,tarkoitinkin aloituksessa lähinnä sitä, että jos lehdet kerran parantavat maanlaatua nurmikolla, niin miksei ne voisi tehdä samaa myös pellolla? ; )
Niin, parantavathan ne pellollakin. Eli ota vaan. Naapurin isäntä on joko puhunut lämpimikseen pehmosia tai sitten hänellä on hyvin onneton biologian tuntemus.
Ehkä se olisi ollut hyvä jo saada jotakin ravinnetta peltoon, jos näiden sateitten jälkeen tosiaan lämpenee... Mutta haastavaa se olisi ollut. Eilen aamulla oli se viisi astetta pakkasta, mutta kyllä tuolla notkoissa olisi varmaan levitin sukeltanut. Taitaa tulla ns. perinteinen kevät pintalannoituksien suhteen eli levitys vähän ennen kylvöjä. Ehkä ei siis tule kasitonnaria, ehkei tulisi muutenkaan... Hiukan kyllä mieltä lämmittää se, ettei tuolla Joozepin huudeillakaan vielä ole ollut suurempaa ryntäystä, siellä kun ollaan yleensäkin hommien suhteen aikaisemmassa.
Erinomainen kevät menossa. Syysviljat saa kerrankin kosteutta ja kunnon versomiskelit. Tästä kun alkaa kuivumaan on kylvölohkot reunasta reunaan tasakosteudella eikä routaa alla niinku monesti ollut.
Onhan se hienoo kylvää 21.4. pöly ryöhää ja komiaa on. Siihen sit yöpakkaset päälle ja kuiva toukokuu ni kesäkuun helteisiin mennessä jo eväät syöty. Näillä kosteuksilla mennään pitkälle kesäkuuta lähes juhannussateisiin asti jos ymmärtää mitään kevätkosteuden säästämisen päälle.
Ne ketä ei oo puimurin jälkeen pellolla käyny ja isot alat sänkimaihin kylvöö saa toki hiukan toivoa suvelta lämpösummaa tai sit ahnehtia hiukan vähempi ja kylvää jotain aikaistakin.
Tässä kirjoituksessa on perää, vaikken ehkä jokaista kohtaa allekirjoitakaan.
Muuten, jokos siellä isommilla peltoaukeilla kaikki saivat apulannan huiskittua peltoon?
Sään liikkeet on viimeaikoina olleet niin nopeita, ettei hitaammat pysy perässä. Viellä viime viikolla keskisessä Euroopassa mentiin yli 10 astetta yli keskiarvon, nyt mennään melkein saman verran alle. 
13.4
22.4
https://twitter.com/ScottDuncanWX/status/1782477166397067486
Oisko pientä katastrofin esimakua ilmassa? Mikään ei oo niin varmaa kuin epävarma, mitä tulee tuleviin säihin ja viljojen hintoihin. Täällä agronetissä pidetään aika varmana että ensi syksynä olisi viljojen hinnat alhaiset, mutta joku tekijä, vaikka epänormaalit säät, saattaa keikauttaa hinnat toiseen suuntaan, no parin kolmen kuukauden kuluttua nähdään miten kävi ennustuksille.
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, ja onhan jo viime kasvukausilta kokemusta siitä, kun melkein veitsellä leikaten mennään ääripäästä ääripäähän. Siinä mielessä katastrofi on melkeinpä välttämätön.
Viljan hinta on monella jo pennilleen tiedossa. Jos tulee katastrofaalinen kasvukausi, kilot vaan voivat olla epävarmat. Mutta toisaalta juuri tätä kautta myös "sopparitäyteviljalle" on ainakin vähimmäishinta tiedossa...
Laitetaas tähän ketjuun kysymys, kun en halua asiasta omaa ketjua, eli mitä mieltä olette, tarviiko kauralle ruiskuttaa mitään tautiaineita? Itsellä se käsitys ettei taudit juurikaan kiusaa kauraa, paitsi jos sitä viljelee samalla lohkolla useamman vuoden peräkkäin.
Tuo tautitorjunta on vähän semmonen juttu, että se on katottava sitten kasvukaudella. Mutta selvästi on vähentynyt tautipaine ohralla ja vehnälläkin sen jälkeen, kun tuli kaura varsinaisesti mukaan kiertoon. On ollut kauraa kauran jälkeenkin, kevytmuokattuun maahan – en nyt muista, oliko suurtakaan eroa taudeissa.
Summa summarum: T1-vaiheen torjuntaa on tullut tehtyä tarpeen mukaan.
Pintalannoituksesta hukkaantuu ravinteita pintavalunnan (voi olla lumensekaisessa rinteessä vesisateella yllättävän kova) ja haihtumisen myötä. No, jos 500 kg pistää salttua, eihän se kaikki nyt taivaan tuuliin haihdu tai jokeen valu, mutta toisaalta voi miettiä, paljonko se oras sitä ravinnetta vielä tarvitsee, lumen ja pakkasen seassa viruessaan. Toki voi olla niin, että seuraavat lannoituskelit tulevat auttamattomasti liian myöhään, mutta minkäs teet. Jokainen huhtikuu ei voi olla ennätyskuiva ja -lämmin ja päättyä lannoiterakeen sulattavaan räntäsateeseen.
Jos lannoituksen jälkeen pitää sateetonta kukintaan asti tai sen yli, pintavalunta jäänee hyvin vähäiseksi.
Kylvöaika on sitten kun maa on sopivan kuivaa. Aikaisin juurikkaan kylvöpäivä on 8.4. vuonna 2007. 1987 aloitettiin siementen maahanpano 20.5. 1970-luvun puolivälissä oli aikaisia vuosia, muistan monasti olleeni jyräämässä vapunpäivänä. Juurikkaalla aikainen kylvö lisää satoa. Viljalla jos kylvöaika menee myöhäiseksi on suurempi todennäköisyys että pansastumisvaiheeseen osuu helle, joka heikentää satoa. Myöhemmän kasvukauden säällä kuitenkin suurin vaikutus satoon kuin kylvöajalla.
No, periaatteessa näin. Mutta maa voi olla sopivan kuivaa jo vaikka maaliskuun viimeisellä viikolla – onko silloin siis sopiva kylvöaika? Itse kuulun siihen koulukuntaan, että maan olisi hyvä olla jo lämmennyttä silloin, kun kylvää. Aika usein sopiva kylvönaika on ollut sillon, kun koivu on tullut lehteen.
Kauraa voi kylvää vaikka maa on kylmää, mutta kyllä ohra edelleenkin vaatii lämpimän maan.
Kyllä on ohraakin paljon kylvetty kylmään maahan ja jatkuvaan kylmään säätilaan niin, että orastuminen on vienyt sen 20 pv. Ihan hyvin on silti onnistunut. Siltikään en näe lämpimässä maassa mitään haittaa. Rapsikin oikein suositellaan kylvämään aikaisin kylmään maahan. Ei se silti kovin hyvää lähtöä saa 5-10 asteen lämpötilassa juroessaan, kun kirppa syö sitä mukaa, kun joku taimi yrittää pintaan pistää. Kevätvehnä lienee viljoista kylmään ja märkään maahan varmin.
Syvemmällä tasausäestyksellä kylvöä voi siirtää jos maa kuivuu turhan aikaisin. Ei silläkään paljoa yli viikkoa saa itämiskosteutta säilytettyä.
Noniin tuolla taktiikalla saa sitten pelivaraa huhtikuun ensimmäiselle viikolle.
Itse olen pyrkinyt tasausäestyksellä vain lähinnä tasaamaan kevyesti kynnösten harjat ja aikaansaamaan pintaan hienon kosteutta pidättävämmän murukerroksen. Viikon verran olen tuolla taktiikalla onnistunut kylvöä lykkäämään, kyllä sen jälkeen vaan alkaa kosteus hävitä, kun pitää lämmintä ja tuulista säätä.
Aikalailla rehevämmiltä näyttävät nuo naapurin maaliskuussa lannoittamat syysviljat. Perjantaina ajoin omista ensimmäisen 10 ha.
Kyllä huomaa eron niillä pelloilla, jotka on ajan saatossa kyllästetty esim. broilerinlannalla – kyllä on oras rehevämpää ja tummempaa. Mutta sellaisella pellolla, joka ei ole lantaa nähnyt sitten 1960-luvun on toisin, ja siihen on tyydyttävä. Apulanta on kuitenkin aika kallista tavaraa huuhdottavaksi rinnepeltoa pitkin jokeen, ja siitä mereen.
Kylvöaika on sitten kun maa on sopivan kuivaa. Aikaisin juurikkaan kylvöpäivä on 8.4. vuonna 2007. 1987 aloitettiin siementen maahanpano 20.5. 1970-luvun puolivälissä oli aikaisia vuosia, muistan monasti olleeni jyräämässä vapunpäivänä. Juurikkaalla aikainen kylvö lisää satoa. Viljalla jos kylvöaika menee myöhäiseksi on suurempi todennäköisyys että pansastumisvaiheeseen osuu helle, joka heikentää satoa. Myöhemmän kasvukauden säällä kuitenkin suurin vaikutus satoon kuin kylvöajalla.
No, periaatteessa näin. Mutta maa voi olla sopivan kuivaa jo vaikka maaliskuun viimeisellä viikolla – onko silloin siis sopiva kylvöaika? Itse kuulun siihen koulukuntaan, että maan olisi hyvä olla jo lämmennyttä silloin, kun kylvää. Aika usein sopiva kylvönaika on ollut sillon, kun koivu on tullut lehteen.
2017 vuonna varmaan viimeksi ollut tällainen kylmä kevät. Silloinhan tuli etelää myöten vappuna vielä kunnon lumipyry, ja monta kertaa maa oli valkoisena vielä toukokuun toisella viikolla. Nyt on ollut monta vuotta peräjälkeen sellaista, että tähän aikaan on ollut nurmet ja syyskasvit komeassa kasvussa ja hätäisimmät pellolla, eli voi tuntua vähän oudolta, mutta ei tämä nyt tyystin tavatonta ole.
Niin, tässä tullaan siihen, mikä olisi oikeasti ollut maaliskuun lannoituksen tarve, kun taitaa mennä vapun korville, ennen kuin syysviljat lähtevät oikeasti kasvuun. Kyllähän se tuolla lumen seassa toki nyt sulaisi...
Juu, mutta koska aikaa on vielä kuukausi, ei viitsi vielä liata saappaita kuraan. Ainoastaan syysviljoista kun tuli selvityspyyntöjä. Sängetkin kuvaisin vasta samalla, kun menisin muokkaamaan. Mutta niitä nyt ei kyselty.
