Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...
Kiinnitin 4000 kg/ha. Varmistan tietenkin, että kollega kylvää sitten sitä samaa lajiketta myös.
Hankin jo valmiiksi mantracia ja hi-phosia kasvunaikaiseen ruokkimiseen.
On tämäkin, talveakaan ei ole vielä nähty, kun toimitussopimus jo pitää olla tehtynä kilolleen.
-SS-
Näin se on, meidän takariviläistenkin on omaksuttava uusia toimintatapoja, kaiketi. Mitä laatua kiinnitit?
Tänään oli MTssä hyvä juttu. Siitä vois saada käsityksen että nousuvaraa on. Ehkä hyvä yhteenveto vois olla että "Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi marraskuun alussa, että hankintahinnoissa on painetta ylöspäin, koska sekä sadon määrä että laatu on valitettavan heikko." MT 2023-11-27.
Mutta tarkoitti nimenomaan elintarvikelaatuista viljaa, josta on pulaa.
Taitaa olla niin, että tänä talvena pitkästä aikaa jokainen viljelijä yrittää viimeiseen jyvään asti löytää elintarvikelaatuista myytävää.
Jep olisin voinut melkein laittaa pääni pantiksi 
Uskoisin et ohra ei pärjää savilla juuri sen surkean juuristonsa vuoksi. Oli kuivaa tai kosteaa niin molemmista kärsii. Kaura jää oikeasti kuivissa oloissa todella kevyeksi vaikka isojyväinen lajike. Vehnä kestää "elämää"...
En kyseenalaista kokemuksiasi, mutta mielenkiinnosta haluaisin nähdä sellaisen kevätvehnän, joka kestää "elämää". Tänäkin vuonna se oli kaura, joka kesti sen "elämän", kun ensin oli kituuttavan kuivaa ja juhannuksesta alkoi sateet. Vehnistä näki jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ettei tule yhtikäs mitään; kauratkin näyttivät hetken tosi huonoilta, mutta sitten kun tulivat sateet, toipuivat yllättävänkin hienosti. Ja sadonkorjuun ajassa harva röyhy sieti sateet paremmin kuin vehnän pystytähkä, joka idätti ja peittasi siemenet valmiiksi seuraavaa kevättä vasten.
Ohra ei sovellu savimaalla suorakylvettäväksi kovinkaan hyvin, tai sitten pitäisi olla viimeisen päälle optimaalinen suorakylvömaa. Kevytmuokatulla menestyy jo paremmin, mutta silloin kun vielä satoi kylvön jälkeen, parhaimman tuloksen tuotti kyllä syyskynnetty maa. Ohra on aika kronkeli kasvatettava ja erittäin herkkä vähäisellekin märkyydelle ja pienillekin tiivistymille. Jossain oli kerran joku tutkimus, jossa todettiin, että jo niissäkin kohdin vastakylvettyä peltoa, missä oli kävelty, ohran orastuminen väheni 10 %. En tiedä, voiko tuloksesta sellaisenaan tehdä johtopäätöksiä, mutta antanee osviittaa siitä, että ei ole mikään helppo viljeltävä. Näinä kuivina vuosina tuntuu kuitenkin olevan aika yhtä epävarma kuin kevätvehnäkin.
Hiukan olen ihmetellyt, kun ohra kuuluu kasvavan kuitenkin aika hyvin Pohjanmaan happamillakin pelloilla...
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna,
Piti oikein kaivaa arkistoista esiin wanha kunnon Pekka Köpän Kasvinviljelyoppi 2 -kirja. Siinä todettiin näin: "Kaura on kosteiden olojen kasvi. Nekin kauralajikkeet, jotka käyttävät vettä taloudellisimmin, tarvitsevat yhden kuiva-ainegramman tuottamiseen 20% enemmän vettä kuin ohra."
Käytännön viljely on kuitenkin osoittanut että kaura pärjää muille kevätviljoille kuivissa olosuhteissa. Ovatkohan lajikkeet parantuneet tuolta 80-luvulta, vai onko kaura niin paljon parempi ottamaan vettä, että se pystyy lisäsadon lisäksi repimään maasta irti vielä tuon 20% lisätarpeen? Vai onko legendaarinen eepos väärässä...
Täytyy muistaa, että kauralla on syvempi ja vahvempi juuristo kuin ohralla ja vehnällä, joten kaura pystynee hyödyntämään niukkojakin vesivaroja tehokkaammin. Eli ehkä kuitenkin ihan järkeen käyvää?
Kyllä kaura paremmin kuivuutta kestää kuin kevätvehnä. Kaikkina näinä kuivina ja kuumina viime vuosina on kauran satotaso ollut kaksin- tai kolminkertainen vehnään verrattuna, ja vehnien kasvupäivät ovat alittaneet taulukkoarvot roimasti. Toki oikein kuivassa täytyy kauran osalta pelätä hlp-painoa oikein kunnolla: esim. 2021 syksyllä oli kaura sellaista, että tuuli vei jyvät, ei silloin tosin vehnäkään mitään painanut.
Aikaisista kauroista ei ole kokemusta. Naapurilla on Eemeliä, näppituntuma-arvio on, että hieman vähemmän kerryttää satoa kuin myöhäisemmät lajikkeet.
Raision kauppaehdoissa todetaan: "Sopimus purkautuu kyseisen erän osalta, jos erä ei täytä Raision laatu- tai vastaanottovaatimuksia
ja Raisio ei eri ehdoinkaan ota kyseistä erää vastaan." Tarkoittaako tämä käytännössä useinkin sitä, että jos teen sopimuksen suurimokaurasta ja laatu onkin rehua, Raisio ei välttämättä osta erää rehunakaan?
Mikä on sopiva kiinnitysmäärä – siinäpä hyvä kysymys. Tämän huonon vuoden kaurasato oli n. 4000 kg/ha; viime vuonna, kun oli vähän parempi kasvukausi, kauran satotaso oli silti vain vähän yli 4000 kg/ha. Olisiko n. 4000 kg/ha siis passeli perusvarma kiinnitysmäärä, kun lähdetään siitä oletuksesta, että hyvät viljavuodet ovat jo takanapäin? Ai niin, 2021 vuosi oli kuiva ja kuuma, ja kaurasato 2500 kg/ha, ja joltain tietyltä määräalalta vain 1500 kg/ha...
225 kieppeillä tuntuisi olevan syysvehnän hinta, jos nyt myisi ensi kauden satoa; rehunakin 200 kieppeillä. Syysvehnäsopparista aina kait pääsisi eroon. No, jos vielä vähän aikaa odottaisi hinnan laskua, niin ei kävisi ainakaan liian kannattavaksi tämä homma...
Joko on paljon tehty kiinnityksiä ensi syksyn sadosta...?
Gigantti mainostaa puhelimia jopa –47%; itse sain ruhtinaalliset –9%..
Voihan sitä jostain löytää jotakin ja oikeasti halvallakin.
SS on aina taatun positiivinen
Mut kylhän hän oikeilla jäljillä on. 21 vuoden kato ja pula viljasta on muisto vaan. Lannoitetta hankittu ja hintakiinnityksiä kaiketi tehty riittävästi jotta tulevankin kauden satotaso on turvattu. Eipä voida odottaa kuin riittävän huonoa satovuotta joka taas hetkellisesti korjaa tilanteen tai sit jotakin muuta pitäisi tapahtua maailmalla. Kenties kunnon rähinä lähi idässä? Lannoitteiden mahdollinen hinnannousu ei enää vaikuta tulevaan kauteen nyt on siitä miettiä jo vuotta 2025..
Tuo huono sato – korkea hinta -korjaussarja on siinä mielessä petollinen, että se toimii vain silloin, kun toisilla on kato ja itsellä on sato..
Viljanhinnat ovat tasaantumassa tuttuun ja turvalliseen tasoon. Korkeavalkuaisesta leipävehnästä on julkisuudessa turvallista tarjota korkeita hintoja, kun ei sitä kuitenkaan ole maakunnassa saatavilla.
Kiinnityksissä ei aina nähtävästi voita, keväällä tehdyt sopimukset tuottivat keskimäärin 20€ pienemmän toteutuneen hinnan kuin alkusyksyllä ovat tarjoukset olleet. Toisaalta sopimusviljan ehkä voi vaatia lähteväksi nopeammin, siis ehkä, 10 viikkoa sain ohrille tilata poisvientiä. Tänään lähtivät.
Ei ole näkyvissä viljojen puutetta, syysvehnää on varmaan kylvössä 2000 - luvun ennätysmäärä. Jos puoletkin talvehtii, on melko varmaa, että vain korkean valkuaisen sato menee kaupaksi.
1000 kg/ha CAN 27 siinä heinäkuulla syysvehnälaihoon, niin ainakin mylläri on tyytyväinen.
-SS-
Ens keväänä kylvän rypsiä...ihan varmasti....ehkä jopa 10 hehtaaria, jos aikasin pääsee pellolle, niin ehkä jopa rapsia.
Mulla on nyt laskuhumalavaihe tuon öljykasvin suhteen – sitä ei tule kylvöön äärimmäisessä hädässäkään kuin korkeintaan hömppäpellolle.
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.
On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.
Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.
