Ei taijja jonteeressä toimia suunnanvaihin jarruna sitten?
Meleko kätevä ominaisuus vaikka perälevy hommissa jossa jatkuvaa eestaas sahhausta kohtuu noppeuvvella. Pehemiästi jarruttaa ku nakkaa suunnanvaihtimen vastakkaiseen asentoon mihin on menossa ja muistaa pittää oikianpuoleisen ronttosen pohojan ajo(=kaasu)polokimesta erillään. Pysähtymismatkan kun oppii sovittamaan kulloiseenkin noppeuteen näin toimiessa niin periaatteessa nuissa tuon tapasissa hommeleissa ei juuri tartte varsinaisiin jarruihin kajota.

Kuulostaa hieman epäterveelliseltä koneenkäytöltä että jarrutetaan vauhti nollaan suunnanvaihtajan pakalla. Ittellä ei ole kattavaa tietoa siitä miten eri merkeissä suunnanvaihto kestää tuollaista "ylimääräistä" rasitusta, sen vaan tiedän että isompia koneita on ainakin katkaistu tuon takia kun ei viitsitä tappaa vauhtia käyttöjarrulla vaan heilutellaan suunnanvaihtovipua. Kannattaisi kysyä huollon mielipidettä tuosta ettei myöhemmin joudu pakkaremonttia tekemään tuon takia.

Harvoin tulee vaihdettua suuntaa pelkällä vivulla, yleensä se jalkajarrutus tulee tehtyä ihan vaistomaisesti.

No pittääkö niitä Kelfrin romuja mennä sitten aina ostamaan ?

Kotimaisissa lagereissa kun ei maut hirveän erilaisia ole, niin Olvin tuotteita tulee suosittua. Karjala ja Koff vain hätätapauksissa, lapparikaan ei ole hääviä omaan makuun.

Olutharrastuksessa on se huono puoli että oluita on niin paljon ja aikaa niin vähän.

Terolla taitaa olla se "pahamaineisempi" 2.5 V6 tdi kyseessä, ei riviviitonen. Sähköpumppu ja moottorinohjaussysteemit voi noissa sähköohjatuissa dieseleissä oireilla jännästi pelkän anturivian takia.
Pitäshän sen moottorin mielellään ensin toimia normaalisti ennenkuin sitä alkaa säätämään. Eiku VW pikahuoltoon vaan ja piuhoihin.

Kysy ennemin audifinnssien diesel foorumilta, siel tietänevät jos viittiivät vastata. Toinen vaihtoehto ffp:n diesel-osio tai ultimatevw ?

Onko ross techin kaapeli käytössä vai mikä ?

Ps. pumppu siitä on kuitenkin paskana 

Sikäli kun olen pajalla käynyt asentajien töitä häiritsemässä, niin ihan ihmetyttää miten monessa uudemmassakin koneessa loota/ pakkaremontin syy oli joko vääränlaiset, likaiset tai heikkolaatuiset öljyt perässä.

Riittäisi että siellä perässä olisi puhdasta ht:tä tai xt:tä riittävä määrä, niillä eväin ne lootat tuntuu kestävän kaikki rasitukset mitä eteen yleensä tulee.

Kendallia tms. ei mitään järkeä käyttää näis vanhempien koneiden lootassa, yhdistetty hyde/peräöljy kannattaa jokatapauksessa vaihtaa määrävälein. Suljetussa öljytilassa kannattaa kyllä panostaa laatuun jolla voi ajaa pidemmällä vaihtovälillä. (esim. navat, etuakseli, pelkkä vaihteisto, moottori)

Maxxumin mainoslehdykäisestä voi tihrustaa pikkukuvasta miten Fendi oli sijoittunut samantehoisten joukossa. Ei minusta paha tulos, toisessa vertailussa oli jätetty Fendi kokonaan vertailematta casettiin, liekö unohtunut

Testissä hyvä polttoainetalous ja hiljainen koppi, tehossa oli kai jäänyt hieman altavastaajaksi.

Aloittivat muistaakseni Naarvan kylältä, muistaakseni n. 45 km Ilomantsin kylältä etiäppäin.

Suahan nähä tuleeko sonteereen naarvan kouria tulevaisuudessa.

Valveen sähkökone Joensuussa vois osata auttaa tuossa asiassa. Heiltä löytyy kiila- ja lattahihnapyöriä käytettynäkin. Aikanaan osasivat auttaa kun piti löytää betonimyllyyn moottori joka oli sopivan hidaskierroksinen kun vetopyörääkään ei voinut liikaa pienentää.

Meillä oli aikanaan junkkarin viljamyllyssä 11 kw moottori ja siinä n. 250 mm 4 urainen kiilahihnapyörä halkaisijaltaan. Siinä tais olla 3 kiilahihnaa käytössä millä myllyä pyöritettiin. Sekin moottori olis joutavana hihnapyörineen, tosin tähti-kolmiokäynnistin pitäis liitellä uudestaan paikalleen, kukalie sen irti repostellut...

Quiken uudempiin Q-sarjan varustelevyihin saa vila palikoita, mut virityshän siitä tulee. Paras on tehdä kokonaan uusi varustelevy tai ostaa vila kiinnikkeellä oleva varustelevy.

On se kerpele kun kaikki pitää huonontaa, entisessä traktorissa oli euro-combi sovite jossa oli sentään 20mm ja 30 mm tapit, vaikkakin heikkohan sekin oli ja useasti joutui varustelevyä hitsaamaan. Nykyisessä on pelkästään nuo 20 mm tapit ja työkulmat aika perseestä verrattuna edelliseen kuikan kuormaimeen. Tympeää kun ei kauha enää koukistu tarpeeksi.

Joissain uusissa kuikissa tais olla kaksikin palluraa alassuuntaan jotta vaimennus toimisi jouhevammin eri kuormilla.

Joskus tasaushommissa ja trukkipiikin kanssa kaipailis että sais vaimennuksen pois päältä, muuten kantelu sekä tieajossa on sellainen varuste että ilman ei enää osais olla. Saahan tuon sulun toteutettua myös sähköventtiilillä, mut suunnitteluasteelle on jäänyt ittelläkin.

Eikös tuo donax td vastaa entistä ht-60 ölppää, xt60 on parannettu painos, kuumaviskositeettia on ihan aikuisten oikeasti parannettu tässä uudessa liemessä.

Ittellä edessä 6850:ssä 420/70 Firestonet ja ei tunnu pomppivan. Kaasupallot on toki kuormaajassa ja 2.5 bar painetta eturenkaissa. Takana Taurukset ja hyvin nekin kestää ajellä mitä vaan saa mittariin kelattua (max 60 km/h) Painetta takana n. 2 bar. Renkaat tuntuis kuluvan tasaisesti vaikka painetta onkin reippaanlaisesti.

Peräkärrin pallorenkaat on alkaneet pompittaa maakärriä, vika lienee säteittäisheitto syksyllä hommatuissa tubeless palloissa, tyhjänä 45 vauhdissa alkaa hyppimään ja kuorma päällä jarrutuksissa joskus ? Alkais kohta kaivata kuorkin renkaita peräkärriin...

Talvipitoa ajatellen goodyear on ok, taurus siitä huonompi ja firestone näiden välillä. Stomil goodyearin luokkaa. Nämä päti ainakin pari vuotta sitten tuumakokoihin.

Metsässä ajoa tms. pistoja firestone kestää noista parhaiten, sitten goodyear ja pahnanpohjimmaisena tulevat taurus ja stomil.

Dna toiminut puolenkymmentä vuotta hyvin, kenttä parempi kuin radiolinjalla oli ja paikkapaikoin parempi kuin Soneralla.

Viimeinen niitti oli ainoinaan radiolinjan laskutussekoilut kun tuli karhuja jostain muutaman euron maksuista joita ei ikinä ollut edes laskutettu.