Juu kävi minullakin mielessä että kaikki palokunnan paloletkua vähemmät sammutusvärkit on aika avuttomia jos valmiiksi viljanpölyssä oleva kuivaaja sattuis tuleen roihahtamaan.

Öljykasvinsiemenet jos vielä roihahtaa, niin aika vähissä on konstit, vesikin huono niiden kanssa.

Terässäiliö on noihin suhteessa edullinen ja kestävä, mutta vaatii sen että vedet lasketaan säiliöstä edes vuosittain. Ei minusta ole paljoa vaadittu kuitenkaan ?

Tarkastus menee silleen että tyhjentää säiliön ja ryömii luukusta tyhjäämään loput moskat ja tutkaamaan pohjaa lampun kanssa. (kaveri antaa lisähappea ilmapistoolilla tms !!!) Jos miesluukkua ei löydy voi pohjaan tehdä luukun rälläkällä.
Pohjaa tutkailemalla selviää onko pohja syöpynyt koko matkaltaan vai onko säiliö ollut asennettu oikein ja silloin voi selvitä 0,5 m2 pellinpalan vaihdolla. Ikävä homma tehdä, mutta ei mikään mahdoton ja yleensä tuntipalkka itsetehtynä on hyvä.

Toki voihan joltain pajalta tilata valmiiksi rullatut palat pohjapeltiä molempiin säiliöihin ja uusii ne kyselemättä jolloin saa säännöllisin veden tyhjäyksin ja tarkastuksin käyttöikää taas 20 v.

Meidän tilan historia on sensuuntainen että pitkään oli 9 lypsävää + muutama nuori elikko päälle. Rehut tehtiin laakasiiloon tai aumaan 1200 varsta silppurilla ja ajettiin 7t ryskykärrillä jossa oli itsetehdyt rehulaidat. Rehut leviteltiin käsin kokkuralla. Sitä hommaa aina "kauhulla" odoteltiin rehuntekoajan lähestyessä.
Riittihän sitä touhua kun rehunteon väliajoilla oli sitten heinänteko ja hyvin usein meillä seivästettiin melko iso osa kuivaheinäalasta. Elikot lähti reilut 10v sitten ja pellot metsitettiin. Oisko viljelysalaa ollut maksimissaan jotain 15 hehtaarin verran + luonnonlaitumet.

Meillä ei ole ikinä ollut kahta traktoria eikä sellaista ole suuremmin kaivannutkaan. 90 luvun alussa tuli ensimmäinen nelivetotraktori, valmet 555-4. Pikkuvalluilla mentiin kunnes elukoiden poistuessa metsähommat lisääntyivät ja tilalle tuli käytetty 6300-4.
Nykyisin kun ykköskone on kasvanut 120 hv ja 5500 kilon kokoon alkaisi ehkä pienempi apukone olla paikallaan.

Kai tuo tilanpito lie tuottanut kohtuullista tulosta aikanaan vaikka rahaa ei ole ikinä ollut törsättäväksi asti. Tulot on enimmäkseen sijoitettu metsäpohjiin. Isä teki myös metsurinhommia tilanpidon ohella ja sieltä on saatu lisätienestiä.

Olen miettinyt jälkeenpäin että konekustannukset olivat meidän tilanpidossa melkoisen minimaaliset kun elukoidenpidon loputtua kalustoon jäi tyyliin: 2.5m hankmo, 2m joustopiikki, 2 s fiskars aurat, 15v ikäinen kelasilppuri, rysky telikärri 80 luvulta, ek kone Valmet 665-4 -95, juko kylvökone rautapyörillä, apulantahuiska, ylö pöyhin, nokka lautasniittokone ja joitain käytettynä ostettuja koneita kuten jyrä.

  

Murskaushintahan riippuu karkeudesta, määrästä ja usein kaluston siirtomaksu on kiinteä kustannus. Tuurillaan voi siirtomaksun saada puolitettua jos murskaus sattuu "reitin varrelle"

Tekis mieli sanoa että karkeasti puolet verottomasta valmiin tavaran myyntihinnasta vois olla murskauksen osuus. Toki kaikesta sora tavarasta ei edes saa hyvää mursketta. Ja jos sorassa on vain vähän isompia kuin 100-150mm kiviä voi olla kannattavampaa seuloa sora.

Soranmyynnissä kannattaa myös ajatella mahdollisten tienkäyttömaksujen suuntautuminen sorahaudan käyttäjälle. Kunnon kattavan vuokrasopimuksen kun tekee niin ei tule ongelmia maisemoinnin ja käyttömaksujen suhteen. Ja vuokrausajaksi sopivan lyhyt, esim. 5 + 5v optiolla

Valvontamaksut + kiinteistöverot on muutaman satasen / vuosi

Ittellä ladattavat Silentat pyöritettävillä nupeilla, ärsyttää kun vähänkin huonommassa kentässä alkaa kanava vaeltelemaan ja varsinkin kun akun latinki on vähissä niin alkaa kanavaesittely...

Eivät muutenkaan ole parhaimman malliset päässä, painavat hieman korvalehteä.

Mutta tämä voi olla ongelma esim kun yht'äkkiä vanhasta alvittomasta kippikärrystä hyvitetään 2x sen uuden hinnan 80-luvulla, jota on jo poistettu aikoja sitten kirjanpidosta. Eli olisiko kannattanut olla poistamatta kärryn ennen, ettei tule veroja nyt? Tuskin, mutta esimerkkinä kuitenkin, harvassa ovat ne koneet jotka tuottavat pääomavoittoa käytön jälkeen

No kippikärryt yms. saa toki myytyä sopivasti myös yksityiskäyttäjille, ei kannattane maatalouskauppaa "vaivata" moisilla.

Itse olen miettynyt että oman pyöröpaalaimen hankinnassa oman paaliheinän korjuuseen on muutama muukin ongelma.

Pyöröpaalaimet sikakalliita, ei ole millään järjellä pieneen tarpeeseen kannattava hankinta.
Kuivaheinän paalaus ilman muovia vaatii vielä kuivemman heinän kuin pikkupaaleille, hevosille aika tärkeää että heinä ei pölisisi yhtään, helpoimmalla selviää kun heinän muovittaa.
Em. syystä käärijä miltei pakkoinvestointi.
Paalaimen olisi syytä tehdä tiukkoja ja isoja paaleja jotta ne kannattaisi kääriä muoviin, pehmeät lutteropaalit menevät helpommin hajalle käsiteltäessä.

Itse en tuohon hintaan ostaisi satasarjalaista, senverran negatiivistakin noista olen kuullut myös noiden pakkojen hajoamisten lisäksi. Toki jos kone on jollain tavalla tuttu ja historiastakaan ei löydy mitään kummempaa negatiivista niin muutaman tonnin tinkaamalla siitä voi saada itselleen ihan mieleisen pelin.

Vaihtokoneena nuo eivät ole ihan kuuminta hottia, mistälie syystä. Ehkä syynä lienevät ne tunnit, käyttäjät tuntuvat jostain syystä kammoksuvan yli 5000 tuntia ajettuja koneita ?

Kun keskusliike maksaa konemyyjille palkan, se laiskistuttaa myyjän. Toisekseen vaihtokonelanssin paisuminen ei haittaa kun on tilaa mitä täyttää ylihintaisilla mm. sarka-auroilla ja s-piikkiäkeillä yms. Maissa jossa tonttitilaa on nuukemmin, ei vaihtokonevarastoissa seisoteta koneita vuositolkulla vaan varasto myydään jossain vaiheessa vaikka köntällä jotta saadaan vaihtokoneet pois lanssilta ja myyntilistoilta.

Itse toivoisin että myyntikulttuuri pikkuhiljaa muuttuisi siihen suuntaan että pyyntihinta olisi lähempänä myyntihintaa eikä lopullinen alennus määräytyisi ostajan tinkauskykyjen tai pärstäkertoimen mukaan. Kun uuden hinnat olisivat enempi "apteekin" hintoja voisi vaihtokonehyvityksetkin kohtuullistaa ja myydä tarvittaessa vaihtokoneen hyvityshinnalla. Olen ollut huomaavinani että osa nuoremmista konemyyjistä on siirtymässä enempi realistisiin pyyntihintoihin ja mielelläni itsekin ostan tällaiselta myyjältä jos mahdollista.

Kun olet marginaalimerkkejä alkanut harrastamaan, niin tuo Tero ens kerralla vaikka Universal traktoreita. (Romanian lisenssi fiat) Niitä luulis saavan jo ruman läjän Rellun hinnalla.

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 25.07.09 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 25.07.09 - klo:17:36

Taitavalla konemiehellä nuo 05 sarjalaiset kestää yllättävän hyvin, toki nykyisellään kun mezzotkin alkaa olla kakkoskoneita ja 05 sarjalaiset kolmos ja neloskoneitakin isommilla tiloilla niin vaihtoon menevien koneiden kunto voi pahimmoilleen olla purkukuntoinen. Osat kun maksaa jonniiverran, niin ihan raadoista ei kannata alkaa itselleen konetta rakentamaan tai sitten hinnan oltava alta kympin.
 

kyllä maakuntien latojen kätköistä löytyy myös todella vähän ajettuja 05 sarjan koneita.

Enkä kyllä yhtään ihmettele jos on.

Joskus kuulin puhuttavan verkusta jolla oli ajettu 2000 tuntia vuodessa, mut asiaa tarkemmin ihmetellessä ilmenikin että omistaja oli tehnyt pilkkuvirheen. Oikia ajomäärä oli verkulle tyypillinen 200 tuntia... 

Minusta ruuvihalkaisijassa ei ole mitään hyvää. Joskus oli moinen lainassa ja kokeiltiin toistakin yksilöä kun ei meinattu uskoa miten paska värkki se oli.

En käsitä sitä kätevyyttä, metrisiä leppiä kun halottiin, niin ensin halkoaihio oli nostettava pystyssä (epäergonominen asento) ruuvin alapidikkeen sisään ja sitten painettava ruuvia vasten ja aivan liian usein senjälkeen oli halot vielä revittävä erilleen.

Toisin kuin hydraulihalkaisijassa, ropsisaksilla 3 halkoaihiota päällekkäin ja sen kun työnsi terän läpi kouruun, sai pinoaja kopata 6 valmista halkoa syliinsä ja siitä suoraan pinoon. Siinä on aivan sama miten nopeasti kelkka liikkuu kun muuten homma käy ergonomisesti ja turvallisesti.

Ja puut halkeavat ihan yhtä hyvin riippumatta paksuudesta tai pituudesta. Maksimissaan on halottu liki 80 cm tyviä, metsäkuormaimella joutui ne nostamaan pöydälle, tosin ruuvihan halkaisisi semmoset mennentullen... 

Taitavalla konemiehellä nuo 05 sarjalaiset kestää yllättävän hyvin, toki nykyisellään kun mezzotkin alkaa olla kakkoskoneita ja 05 sarjalaiset kolmos ja neloskoneitakin isommilla tiloilla niin vaihtoon menevien koneiden kunto voi pahimmoilleen olla purkukuntoinen. Osat kun maksaa jonniiverran, niin ihan raadoista ei kannata alkaa itselleen konetta rakentamaan tai sitten hinnan oltava alta kympin.
 

Juu tuo hinta tosiaan määräytynee myös siitä että pitääkö silitellä vastapenkkoja ja lastailla ojamaita kyytiin tai kuskata niitä jopa omalla koneella poikkeen. Lastatessa sille odottelullekin pitänee laskea hintaa. Pienillä yksittäisillä työkohteilla myös siirroille pitäisi saada hintaa.

Kohta 10 vuotta sitten tien remontissa tien reunojen perkuu maksoi 5mk/m, toki välillä pitikin sitten vähän "neuvotella" kaivurikuskin kanssa kun meinasi alkaa oikomaan.