Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. 

Kui tiukkaan sellaiseen muovimakkaraan voi laittaa rehut verrattuna sotkettuun aumaan? Jotenkin auman teko on monimutkaista peittelyineen ja painotuksineen. Ja sitten jos yksi lohko on esim kotona ja toinen isompi jossain kauempana, ei osaa päättää oikeeta paikkaa tai joutuisi tekemään kaksi eri aumaa.

Yhteiskunnallinen kehitys Euroopassa:

1. Maatalousyhteiskunta: Ruokaa ja puhdetöitä.
2. Teollisuusyhteiskunta: Tehdään tavaroita tarvitseville.
3. Jälkiteollinen yhteiskunta: Markkinoidaan tavaraa ja luodaan uusia tarpeita.
4. Palveluyhteiskunta: Myydään jotain muuta ihmisille, joilla on jo tavaraa ähkyyn asti.
5. Jälkipalvelullinen yhteiskunta: Koneisto keksii pykäliä, joilla myydään palveluita väkisin niille, jotka eivät pääse karkuun.

Pakuritee ja pettuleipä on hyvä dieetti jopa karppaavalle vegaanille!

Mää olen nyt tilannut pudonneiden apumerkkien tilalle päämerkit ja muutenkin laittanut perinteiset merkit väärinpäin eli päämerkin oikeaan korvaan ja pelännyt paskat housussa joutuvani helvettiin. Meillä on pää- ja apumerkki viivakoodia lukuunottamatta samanlainen, koska korvanumerona käytetään syntymätunnuksen viimeisiä numeroita. 

Olen kalkinnut sellaisella kai biltemasta ostetulla halvalla sangosta imevällä hiekkapuhallusruiskulla. Eli siinä ei ole mitään purkkia vaan letku imemässä. Seossuhde on aika tarkka, pitää olla vähän litkumpaa kuin pensselitavara, mutta ei paljoa. Litkun olen tehnyt valmiiksi isoon saaviin ja ottanut siitä sopivasti ämpäriin. Imuletkua ei laiteta ihan ämpärin pohjaan, ettei vetäisi kokkareita. Sitten maalataan. Kun tukkeutuu niin tukitaan kädellä ruiskutussuutin ja päästetään varovasti ilmaa, jolloin imuletku tulee tyhjäksi kokkareista. Kalkkina ollut tavallinen rautakaupan kalsiumhydroksidi. Vaatii suojainten käyttöä.

Ikh:llakin nuita booriholkkeja näkyy olevan vaan kuinkahan meltoja ovat?

Raudalla kun vähän naputtaa, niin heti tulee monttu.

Täällä on muistaakseni Opera-selaimen käyttäjiä aika paljon. Vipukarttaan olen tänään korjaillut lohkojen rajoja, aamupäivällä sujui oikein hyvin. Sitten tuli Operaan päivitys, kun taas käynnistin koneen tuossa illalla. Nyt on kyllä nappi, josta pääsee muokkaamaan digirajoja, mutta siinä ei lue mitään "Muokkaa ..." niinkuin aamulla. Eli ei löydä, jos ei tiedä. Oudosti myös sulkee kartan, kun vaihtaa perulohkoa. Muokkaus kyllä onnistuu, mutta vähän tökkien.

Soinista uusi paavi.

Maksu perustuu vallitseviin säädöksiin, ei siinä ole nokan koputtamista, mutta olisin uskonut verottajalta jonkinlaista pehmeää suhtautumista aluksi. Monelle kausiveroilmoitus on uusi tuttavuus.

Olisin toivonut verottajalta vihjettä esim. Maaseudun Tulevaisuudelle, että olisi tehty joku artikkeli näistä asioista. Kun maatalousalan ammattilehdissä ei ole ollut oikein mitään ainakaan viime vuoden puolella.

19 eur/ha
Ei urakointia myyty.
80 eur/ha ostettua urakointia.

Täydet poistot ynnä varauksia. Viime vuonna poistot 240 eur/ha, ota tuosta sitten selvä.
Nämähän on kirjanpidon asioita, ei kustannuslaskentaa.

Noita yllä olevia juttuja lukiessa tulee vähän semmoinen olo että pitäisi varmaan katkaista oma 4245 tässä talven aikana ja vaihtaa varmuuden vuoksi se jousi ettei pääse kevättöiden aikaan poikki paukahtamaan   tunteja mittarissa jotain 2700. 

Tuossa varmaan mittari toimii jo kelloon perustuen. 390 mittarilukema tulee kierroksien mukaan 1800 rpmllä tunti per tunti, jos ei ole uudemmissa muutettu. Ainakin mulla tullut etukuormaajakäytössä ja muussakin nurkka-ajossa kellotunnissa puoli mittarituntia, kun olen tsekannut. Itsellä niin vanha 390, ettei mitään jousta ole. Alkuperäinen kytkin menossa, olisi tosin nyt laitettava.

Vastaavasti siitepölyn levittävät tuuli ja erinäiset pölyttäjät, aivan hallitsemattomasti.

Joo se on aivan sama mitä syö, koska ihminen vetää kuitenkin jatkuvasti siitepölyä keuhkoihin hengityksen mukana. Ja sitä siitepölyä voi tulla vaikka maapallon kiertäen. Viruksetkin tarttuu hyvin henkeen vetämällä, joten ollaan käytännössä tulevaisuuden vainaita koko porukka tai ainakin geenejä täynnä.

10 000 kWh mennyt yleensä vuodessa, mutta nyt nousi 12 tuhanteen. Tullut kaksi uutta tietokonetta taloon viimeisen vuoden aikana. Maitoa tulee vain 100 000 litraa, joten kulutus jotain 0,06 kWh per litra sen mukaan kuin verotuksessa on arvioitu maatalouden osuudeksi. Tässä ei ole kuivurin kulutusta mukana kuitenkaan.

No jos on tiedossa ylimääräinen heinähäntä, niin sen poikkiputkessa on valmiiksi pyöristetyt päät. Putkessa on kyllä reikiä, kun ne piikit on siinä kiinni. Jaa niin näitä ei saisi rikkoa, kun ne pitäisi kaikki entistää.

Toinen vaihtoehto: Jos sulla on se runsas kaksimetrinen ainesputki, niin keskivaiheille tehdään esim kahdeksan viivaa tasaisin välein putken suuntaisesti. Sitten sahataan kulmahiomakoneella vinoittain viiltoja, jolloin kummankin putkenpuolikkaan päähän jää kahdeksanpiikkinen kruunu, jossa on runsaat kymmensenttiset tai pidemmätkin piikit. Tyviin voi vielä sahata rautasahalla ohuempaa rakoa, jos putki on ohutseinämäistä. Piikkejä hakataan vasaralla toisiinsa kiinni ja hitsataan saumat sieltä tyvestä jonkin matkaa. Jos haluaa tehdä terävän piikin, voi hitsata koko mitalta. Mutta pallopäätä varten piikkejä lyhennetään ja ohennetaan ja hakataan ja hitsataan lisää, kunnes on hyvä.

Tarkoitatko säätökaaria? Onko niissä mitään väriä muuta kuin kirkas metalli, olisko joku pintakäsittely?