Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Varsin hitaasti on sänget lähteneet kasvuun, ja värikin on sellainen oudon punertava. 1. sadon korjuun jälkeen ei ole ollut yhtään yli +20 asteen päivää, 15 asteen päiviäkin vain muutama. Lämmintä kaivattaisiin kipeästi, kosteudestahan täällä ei ole puutetta vaikka ei ihan heti sataisikaan. Lämpösummaa on kertynyt 120 astetta vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja se myös näkyy kasvustoissa.
Sama täällä. Ja laskennallisesta lämpösummasta taisi mennä alkupuoli ohi, kun maa oli roudassa ja lämpötila helteellä..
Millä saa nokkosen pois laidunnurmista?
Viljelykierrolla.
maa kun on tarpeeksi kuivaa niin se ei läpäise vettä
Oliko kyse tästä ilmiöstä vai roudasta vai jostakin muusta, mutta toukokuun alkupuolella tullut ensimmäinen sade, 50mm, näkyi voimakkaasti vesistöjen pinnankorkeuksissa. Vappuna järvet olivat poikkeuksellisen matalalla ja maat erittäin kuivia. Tuo sade sai ojat, purot ym uomat ääriään myöten täyteen ja järvien pinnat nousivat hetkessä normaaliin kevätkorkeuteen. Ikäänkuin olisi satanut satoja millejä..
Puhelinta ei kuitenkaan ole iso homma laittaa yöksi latautumaan ja xcover nyt onkin halpa (=huono) puhelin.
Päivän kuitenkin pärjää hyvin yölatauksen jälkeen.
Meillä kotona on Elisalla huono verkko, Xcover2 on ensimmäinen puhelin, jolla pystyn puhumaan sisätiloissa missä tahansa huoneessa. Aiemmat puhelimet kaikki Nokian peruskapuloita.
Yksi perustavaa laatua oleva ongelma maataloustöissä on kotimaisille työntekijöille aika selkeä: maatilalla ei helposti ole luvassa urakehitystä. Koulutusta toki voi tarjota ja antaa mahdollisuuksia työssään kehittymiseen antamalla lisää vastuuta tyyliin: peruskarjanhoitoa -> hedelmällisyyskoulutusta -> siemennyskurssille --> munasarjadiagnostiikkaa tai rutiiniruokintaa -> eläinhavaintokoulutusta -> omatoiminen ruokinnan hienosäätö -> ruokinnan suunnittelun alkeita jne, mutta varsinaista ylenemistä ei tapahdu, vaikka palkkaa tarkistetaankin aina uusien taskien sujuessa.
Tässä kohtaa minä ajattelen hieman toisin. Juuri kannustin meillä ollutta harjoittelijaa hakeutumaan töihin maatilalle lomitushommien sijaan, perusteenani oli juurikin tuo urakehityksen mahdollisuus. Sanoin, että vain taivas on rajana. Vaikka titteli ei välttämättä muutukaan, olen ajatellut nuo Adamin listaamat asiat urakehityksenä, koska minusta osaamisen kehittyminen ja sitä kautta tuleva lisäpalkka ja mitä todennäköisimmin tapahtuva (työnjohto)vastuun kasvaminen on urakehitystä.
Muutoin tästä keskustelusta huomaan, että aluksi johtamista käsiteltiin hyvin suppeasti työn johtamisena, mutta näkökulma laajeni, hyvähyvä. Tästä laajemmasta näkökulmasta asiaa vatvottuani olen aloittajan kanssa jokseenkin eri mieltä. Edelleen asetan kyseenalaiseksi, että jos 300 lehmän tila tuottaa liikevaihtoa n. 1.5 miljoona, onko isännän 1000 tuntia paskakolan varressa merkittävä tekijä firman tulokselle. Ei ole ainakaan positiivisessa mielessä!
No mutta eihän tämä huono juttu ole, työllistää ihmisiä vaikka kuinka paljon.
Tarvitaan ainakin jonkinlainen lupamenettely tulen sytyttämiseksi. Sytyttämisen saa suorittaa vasta käytyään koulutuksen. Kiukaat ja muut tulisijat tulee katsastaa määrävälein. Polttopuulle pitää kehittää luokitussysteemi, "leimaamatonta" polttopuuta ei tule polttaa. Ja kaiken tämän valvonta...
Miten oot pärjännyt tuohon ikään kun aina pyytelet toisilta apuja ? 
Just siten: kun en tiedä, kysyn 
Kun en ymmärrä, pyydän että selitetään.
Katsos, siten oppii, eikä tarvi typeränä kuvitella osaavansa aina kaiken valmiiksi
Tuli mieleen wanha tarina tiedon portaista:
1.Luulee tietävänsä
2.Tietää, ettei tiedä
3.Tietää jonkun, joka tietää
4.Tuntee oikeasti jonkun asian
Sataa. Sataa jo kolmatta päivää, ennusteen mukaan lauantaina saattas poutaantua. Reilusti toisella sadalla ollaan toukokuun sademäärässä. Kasvustot on silmämäärin arvioiden erittäin vahvoja, vaan miten saadaan pois..
Älä ota kesähessua ainakaan suuhun......kauhea jälkimaku
Juu suomalaisen kauhistus; ruoka tahi juoma maistuu jollekin...
Jössen kanssa samoilla linjoilla, sellainen laiha Hippa Heikki kyseessä. Mutta kyllä tämä sinisen voittaa.
Mun mielestä on aika kyseenalaista touhua käyttää ulkolaisia gm-soijaa sisältäviä jauheita.
Ei se ole ainoastaan kyseenalaista vaan se on valiolaisella tilalla selvä sopimusrikko. Tämä taas saattaa Valion kuluttajillle suuntaaman mainonnan outoon valoon.
Mun mielestäni navetan rakentamisen ainoa tarkoitus on rahan ansaitseminen. Jos tahtoo pienentää työmäärää, nin sitten ei pidä rakentaa navettaa.
Mun mielestä taas yritystoiminta on terveellä pohjalla vasta silloin, kun yritys pystyy maksamaan tehdystä työstä palkan ja lisäksi jakamaan voittoa omistajilleen. Mutta toisaalta saatat olla oikeassa, tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi ei pidä rakentaa navettaa
Jossain menee se tasapaino, mutta kun itsekin pelaan noiden vanhojen raakkien kanssa, niin on kantapään kautta tullu opittua ettei sekään aivan ilmaista ole. Kaluston remontteihin on tainnut joka vuosi mennä yli 10k€. Edellisen puimurin vuotuiset remontit teki yleensä n.20€/ha ja mm. 3m kylvinkoneen vantaistoremontti taitaa maksaa n.5k€ (minkä sille 6k€ kylvimelle joutuu aika varmasti ainakin tekemään) ja tänä keväänä ennen kylvöjä parsittiin äestä parilla tonnilla. Nyt se onkin toki aika kovas iskus!
Kestäähän se huoltokustannusta, jos pääoman osalta mennään jo lähellä nollaa.
Kestäähän se, jos vaan hermot kestää... Mulla ei kestäis. Jos sesongin aikainen remontti -ennakoivasta huollosta huolimatta- on enemmän sääntö kuin poikkeus, ollaan väärillä jäljillä. Asia korostuu, jos kone on osa jotakin koneketjua. Rehunkorjuu käynee esimerkistä; niittokoneen jälkeen on helposti 5-6 konetta kuskeineen, joihin niiton epävarmuus vaikuttaa. Toisen laidan esimerkkinä vaikkapa kyntö, jonka keskeytyminen tekniseen häiriöön sateisena lokakuun päivänä ei suuria kerrannaisvaikutuksia aiheuta.
Kyllä mää sen ymmärrän kun joku on velaton ja vielä maajussi niin se VOI V..... ,mutta pian huomaa että voi jotakin tehdä sen eteen että on velaton.Tuo kertomus oli jollekkin hyväksi opiksi,toivottavasti.
Velka on veli otettaessa,mutta maksettaessa veljenpoika 
Huvittavinta tässä on se, että ensin syötettyäsi metsät lehmille ja sen jälkeen hakeuduttuasi palkkatöihin, jakelet neuvoja kuinka yritystoimintaa tulisi hoitaa...
Just näin !Mutta maanvuokraaja on tiekunnan jäsen eikä saa vuokran kautta korvausta,eikä suostu itse maksamaan.
Se on voivoi, jossei ole ymmärtänyt asiaa. Vuokraaja voi vielä tulla eri suunnasta, joten jyvitys voi olla väärä. Silti maanomistaja on yksiselitteisesti vastuussa. Yleensä tiestö kuluu käytössä ja varsinkin huonosti perustetut viljelystiet saavat siipeensä kaluston kasvaessa. Viime kädessä tiestön ylläpito pitää käyttäjiltä kerätä, mutta maanomistajien pitää ymmärtää, että osa pellon arvosta on sen kulkuyhteyksissä ja siksi raha pitää kierrättää maanomistajien kautta.
Jyvitykset korjataan vastaamaan todellista tilannetta ja lasku laitetaan maanomistajalle. Maanomistaja sitten käyttää tiekokouksessa yksiköiden osoittamaa äänivaltaa. Jos lasku menisi suoraan vuokralaiselle, kuka päättäisi asioista ja millä painoarvolla? Kyseessä olisi isännätön raha, kuin hallintohimmelissä konsanaan??
