Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Miks viljamiehille pitäisi yleensäkään maksaa jotain speciaalia? Viljapuolella saa tuistakin kelpo korvauksen, kun rinnastaa sen työn määrään ja työtunteihin. Lopun 10 kuukautta vuodesta voi keskittyä muun, oikeasti tuottavan työn tekemiseen.
Hyvin pärjää ja leipä on leveää.
Ei kuulemma ole. Ihan toiselta tuo näyttää kun vierestä seuraa. Varaa on pelloistakin maksaa vuokraa tai ostohintaa. Mutta se siitä tuetaan vaan tekemättömyyttä niinhän se on tähänkin asti toiminut. Jos suomessa tuollaisia rahoja alettaisiin oikeasti jakamaan niin varmuudeksi varmaan maksettaisiin kaikille ei tuottaville lohkoille tuo tuki tuplana, että varmasti kannattaa. MTK saa läpi tahtonsa, että pohjoisen karjatilat saavat rahansa. Häviäjä on taas kerran etelän elukanpitäjä. No tämä on jo niin tuttua.. Itse olen sitä mieltä ettei tuollaisia tukia pitäisi maksaa ei kuivuudesta eikä märkyydestä. Homma kuuluu yrittäjäriskiin jonka jokainen on tiedostanut.
Olen kanssasi samaa mieltä ettei tuollaisia tukia pitäisi maksaa, mutta jos ruuantuotanto alistetaan pelkästään yrittäjäriskiin, jota minä en ainakaan ole tiedostanut. Enkä aiokkaan, Tulen ajamaan maataloustuotannon alas jos tämä alkaa tuottamaan tappiota. Nyt kun on kaksikymmentä vuotta viljellyt, niin ei tarvitse starttirahojakaan maksaa takaisin.
Käsinpuitu RGT Planet 18,6 , maanantaina alkaa puinti. Seassa jonkin verran pehmeitä jyviä.
"Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy"
Höpöhöpö. Ainakaan täälläpäin ei yhdelläkään ammattimaisesti hoidetulla
kasvinviljelytilalla ole yli 5v puimuria tai muutakaan konekalustoo. Vanhaa
kuivuria ei aina pureta pois, vaan sillä kuivataan pieneriä ja täytetään siiloja.
Joku vanha jontsikka voi sitten olla harrastekoneena. Noottaa, puimurikauppaan mars.
Jos vuosittain myydään noin 100 uutta puimuria, niin 20 vuoden päästä Suomessa on noin 2000 alle 20 vuotta vanhaa puimuria. Ja niillä pitäisi puida noin 1 000 000 ha viljat. Silloin jokaisella puimurilla täytyisi puida noin 500 ha. Onnistuu helposti etelän isoilla lohkoilla, mutta pohjoisemmaksi kun mennään, niin lohkokoot pienenee. No se siitä. Keskitytään tämän vuoden puinteihin.
kasvusto näyti miltä
Yllättävän hyviltä, mutta tottakai monet peltoaukeet näytti kärsineen kuivuudesta. Toisen sadon rehunurmee näytettiin tekevän. Oli karhot pieniä ja niitettiin rohkeasti matalaan sänkeen. Voi seurata keltaiseksi menemistä ja ensivuoden rehut vaarantuu, vai mitä mieltä ollaan. Yksi asia mikä pisti silmään oli puimureiden määrä, koko ja tuoreus. Eli uudehkoo New Hollandia löytyi pellolla. Ja niitä oli paljon..Suomessa maatalouden ongelmaksi tulee puimureiden ja kuivureiden loppuminen. Saas nähdä, minkälaisella puimuri- ja kuivuri kalustolla operoidaan 20 vuoden päästä kun nyt ei puimurikauppa juurikaan käy. Ja tälläinen kahden katovuoden putki ei kyllä houkuttele investoimaan. Ja investointi tuetkin sadonkorjuu koneisiin on ainoastaan kimppakoneisiin.
Vilnaan päin ajelin torstaina. Ensimmäisen puimurin näin Liettuassa. Siellä puitiin syysvehniä ja ilmeisesti syysrapseja. Ja pölisi niin mahdottomasti. Viljan kosteusprosentti huumorilla heitettynä varmaan 5 % Ajelen tänään takaisin ja seurailen tilannetta Baltian pelloilla. Kuivuudesta sielläkin paikallisten mukaan kärsitty ja kahteen viikkoon ei ole tullut vettä.
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Onko kokemuksia kynnetyn ja lautasmuokatun eroista? Kuinka syvään ajat lautasmuokkaimella?
Mielestäni taloudellisesti paras on lautasmuokkaimella ohran sänkeen. Kun siitä on jo se ohran sato jo kerätty pois. Mutta juolavehnän vaivaamilla tai nurmienlopetuslohkoilla glyfosaattiruiskutus ja sitten kyntö on hyvä vaihtoehto. Sellaiset lohkot on viime viikolla ruiskutettu ja 20.8 olisi sitten kyntö. Jos vettä ei tule, en myöskään kynnä. Ja sitten ne jää syyskyntöihin ja keväällä kylvö. Onneksi on myös ohralohkoja joihin tilanteen mukaan voi kylvää ruista. Lautasmuokkaus syvyys on noin kuusi senttiä.
Kyllä oli Livadon jyvä pehmeetä. Kaksi viikkoo kun kantsii edes mennä katsoon..ainakin
Kattellaan sitten kylvöjen jälkeen mitä on saatu maahan. Näitten kelien kanssa on nyt oppinut, että syysviljaa ei välttämättä kylvetä lainkaan, jos säätyyppi kääntyy toisaalle. Vehnän kanssa nyt yleensä pärjäilee, mutta toi ruis on kyllä yksi tuska. Kylvöikkuna on niin kapea ja juuri sateisimpaan aikaan elokuun jälkipuoliskolla, haastetta riittää.
Mutta rukiinviljelijänä sitä tuntee olevansa "oikealla" asialla 
Kun kaupasta ostaa sen Jälkiuunipalan jossa on vielä se Joutsenmerkki, niin voidaan olla vähän rinta rottingilla. Nyt tsempataan että saadaan se merkki siinä pysyyn myös talvella 19-20. Onhan se rukiin hintakin kivasti noussut ja rukiinviljely tasaa ruuhkahuippuja. Näytetään puolalaisille virkaveljille pitkäänenää
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Niin mutta mitäpä mieltä olet itse kuivuustilanteesta:
Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitettiin kuivuuden ongelmienm ratkaisuiksi pakkokesantojen ottamista käyttöön ? Niin, onhan kellahtavien joutonurmien korjuumahdollisuus mahtava apu viljanviljelyssä ?
Leppä lupaa helpotusta katoon: Pakkokesantoja otetaan poikkeuksellisesti viljelyyn
Toinen muka-apu, minkä viljanviljelyala sai, oli peräti maatalousyrityksen sisältä käsin:
LSO:n hallintoneuvoston pomo pelkää kalliin rehuviljan kuljettamista ulkomailta: "Silloin olemme oikeasti pulassa"
Pelätäänkö uutisessa siis itämerivähennyksen vähenemistä ?
Avenan päivän rehuohran hinnat Loimaalla:
nyt heinä elo-syys loka-joulu
Loimaa 137 137 132 132
Mustio 138 134 132 132
Missä kerrottu 200 euroa on, jollei sillä pyritä vaikuttamaan jotenkin maataloushallintoon rehuviljan oston avustuksien lanseeraamiseksi tai jostakin muusta syystä sitten ? Sitähän saa kysyä ilman kateuskorttien heilutusta ?
-SS-
Lso :n kaverin huolesta voi vetää johtopäätöksen että, Suomen elintarvike teollisuus nojaa vahvasti edulliseen viljaan.
Joo näinhän se on. Kyllä siellä tarkkaan lasketaan paljonko viljaa sian ruokkimiseen menee ja mitä se kasvattajalle maksaa. Kannatan viljan hinnan nousua kunhan lihanhinta kompensoi nousun. Parempi olisi jos samalla tulisi lisäksi pieni korotus lihan hintaan yleisen kannattavuuden parantamiseksi. Mutta onko Mäkilä oikea ihminen puhumaan noita. Kantaako hän huolta omasta tuottajan asemasta vai lihatalon asemasta?
Surullista luettavaa noi viljanhinnat tuossa ylhäällä, jos ei tuosta nouse 200 euroon tonni niin on pakko alkamaan oman maatalouden alasajoa, se ei tapahdu vuodessa. Minun tapauksessa siihen menee viisi vuotta. Toimenpiteitä viiden vuoden aikana ovat: Ei jatka vuokrasopimuksia ja ilmoittaa vuokraisännille hyvissä ajoin siitä, lue pari vuotta ennen lopetusta, lopetan peltojen kalkitsemisen, vähennän lannoitustasot 40 kg typpitasolle, tuloutan tasausvaraukset jotka tehnyt, pienennän kasvinsuojelumäärärahoja, investointeja ei tehdä viiteen vuoteen, joten kalusto on aivan loppu 2024, lopetan puun myynnin ja otan ruokarahat noista maatalouden " säästyneistä" kuluista, jää puunmyyntitulot sitten viiden vuoden päähän, Hallittu alasajo on taidetta, mutta myös hallittu ylösajo jonka tekeminen onkin sitten vieläkin vaikeampaa..Nyt sitä vettä taivaalta ja heti
Ei nyt vielä ole käynyt mielessä. Ekaksi olen seuraillut tuon Brexitin vaikutusta Suomen maataloustukiin. Ihme venkoilua siellä, kansa on äänestänyt että erotaan ja nyt sitten ei oikein mitään ole saatu aikaiseksi. Brexit ministeri on eronnut. Järkeilin että maailma on muuttunut tässä muutamassa vuodessa niin paljon, että se Brexit ero voitaisiin jo perua ja maataloustuet nousisivat täällä ja viljan hinta pyöris tuossa 200 eur/ton paremmalla puolella. Saataisiin taas koneinvestoinnit sille tasolle, jonka pitkäjänteinen ruuantuotanto tarvitsee, Ja usko maatalouteen takaisin. Tällä hetkellä 90 prosenttia viljelijöistä ei halua jatkajaa tälläiseen kurimukseen. En minä ainakaan suosittele tätä alaa omalle mahdolliselle jatkajalle. Ihmettelen vaan mitä itse syön siellä hienossa palvelukodissa 2050-luvulla.
Tilasin rekkakuorman perjantaina..oli vielä sillä avaushinnalla.. tuli jo tuontipäivä tekstiviestikin. Tulee elokuun puolenvälin jälkeen just sopivasti rukiin kylvöille. Joka vuosi lupaan itselleni, etten tilaa kun vasta keväällä, just sen mitä tarvitsen, mutta kun niitä säästöjä täytyy koko ajan hakea, niin tämä kesällä ostettu apulanta on ainut säästö minkä saa varmasti. Tätä hintaporrastusta ennen kevättä toivottavasti ei pureta koskaan, se on kuitenkin huoltovarmuutta ajatellen ihan ehdoton juttu.
Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, sato myyty, ohrat ja kaurat saa hakea puinnin ja kuivauksen jälkeen kuivurilta 200 euroa tonnilta. Pullakahveet saa vielä tällä hinnalla ostaja kustantaa itse.
Noilla hinnoilla ei koneinvestointeja pysty tekemään. Ainoastaan varmistetaan ensi vuoden kylvöt ja kasvinviljelijähän syö puunmyyntitulonsa. Alkaa hakattavat metsät vaan loppua. Viides perättäinen huono vuosi tulossa kun huomioidaan tukien putoaminen tällä ohjelmakaudella..Näkyyhän se selvästi tukihakemusten määrässä joka on jo alle 50 000 tilaa.. On tää kovaa tekemistä. Mutta nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan tuotteen hinnassa..mielenkiintoista kuinka se näkyy elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa. Niidenkin pitäisi nousta 25 prosenttia.
Mielestäni 200 euron tonnihinta rehuviljan osalta on sellainen että sillä Suomalainen vilja liikkuu Ja tuontia ei tarvita, ainakin omalta osalta laitan menemään teollisuuteen. Vehnä ja mallas siihen 20 euroo/ton lisää Rukiin hinta 240 eur/ton . Rypsissä/Rapsissa 450 eur/ton niin on sopiva. Näillä hinnoilla saa kasvinviljelijät laskunsa maksettua. Ja ensi vuoden kylvöt onnistuu. Ainakin toivon niin. Kiitos hyvästä ketjuavauksesta
Maaseudun tulevaisuudesta siteerattua: Kesannot voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9 alkaen tai 15.7, jos kesannolle kylvetään syksyllä kylvettävä kasvi. Kommentti : Auttamatta myöhässä aloittaa 15.7 jälkeen "tekemään" syyskylvettävää kylvöalaa. Ja silloin pitää toimia kun on kuivaa, varsin vesivaivaavilla lohkoilla. Nyt alkaa losottaan vettä ja ei sinne märille peloille olo mitään asiaa 15.7 jälkeen tekemään raiteita. Seuraavaan ohjelmakauteen saataisiin ehtoihin, että 1.7 alkaen saa alkaa valmistelee lohkoo syyskylvöjä varten, niin paremmin varmistettaisiin niiden onnistuminen. Ja mitä kuivuuteen tulee niin kyllä se oli nyt tässä..
Istuin keväällä pelkän kahvikupin ja nisun takia lyhyen päivän "Eu koulutuksessa" . Mulla jäi sellainen muistikuva, että periaatteessa sillä ei ole merkitystä, vaikka viherkesannon päättäisi heti lomakkeiden palauttamisen jälkeen. Jos siihen vaan on hyvä syy. Sekin on hyvä syy, että avokesannon ja viherkesannon tuki on sama ja perustelluista syistä kesanto voi olla avokesantoa.
Pohjavesialueella ei taideta hyväksyä avokesantoa. Täydentävissä ehdoissa on 2018 vuodelle kyllä tuo viherkesannon päättämisen aikaisin mahdollinen päivämäärä, 15.7. Mutta kesannoksi ei todellakaan ole pakko ilmoittaa, ja avokesannoksi voi ilmoittaa myös. Voi ilmoittaa esim. tilapäisesti viljelemättömäksi, muta ei saane tukiakaan sitten.
En kuitenkaan pitäisi 15.7. rounduppaamista mahdottomana, aika moni syyskylvöinen kasvi sietää heinäkuun loppuun kylvön. Pahempi tilanne on tuo EFA kesanto, koska sitä ei saa roundupata eikä muokata ennen 16.8. Typensitojakasveilla pääsee kylvöille jo 15.7. , mutta luultavasti kasvisuojeluaineiden käyttökielto estää rounduppaamisen ennen suora- tai muuta kylvöä.
-SS-
Avokesannoksi ilmoittaminen merkitsee ympäristötuen menetystä kyseisellä lohkolla, joten se ei tule kysymykseen. Itse olen ottanut tässä 20 vuoden viljelyuran aikana periaatteen, ettei viljan siemenpusseihin kosketa 20.5 jälkeen. Kaikki sen jälkeen kylvettävät ovat rypsiä ja nekin pussit piilotetaan 25.5 jälkeen autotalliin odottamaan seuraavaa vuotta. Tällä viljelytavalla ei ole minään vuonna jäänyt puimatta yhtään. Ei edes viime vuonna. Mitä tuli aikaiseen syyskasvin kylvöön. Syysrypsit on kylvetty heinäkuun puolella. Silloin ei ole muita kiireitä ollut kuin nadan puinti. Mutta aamupäivällä kylvö. Iltapäivällä puinti. Rukiin kohdalla on elokuun puolivälihyvä 65 kg/ha aamupäivällä kylvö ja iltapäivällä aikaisen ohran puinti. Ja viikonloput vapaat viljelyhommista, se on viljanviljelyn perusedellytys.
