Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kerääjäkasvi varmaan hyvä juttu mutta liian paljon "muuttuvia" tekijöitä, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Sieltä mennään missä aita on matalin monessakin paikassa.
Juhannusruis vaikuttaa hyvältä, vielä kun siitä saatais markkinakelpoinen sato. Ja yhtenä kasvina suosittelisin syysohraa. Siinähän kylvö tehdään aikaisin ja puinti myös. Näihin kahteen lajikkeeseen sopisi kaiketi hyvin ilmastomuutoskasvi status. Ja myöskin lisätuki näiden ilmastokasvien viljelyyn houkuttelisi ainakin yrittämään.
Hiilensidonta on tärkeää, mutta ei niin helppo saada sängen alle vihreää kasvipeitettä noin niin kuin isossa mittakaavassa. Jos lasketaan Suomen vuosittaiseksi puitavaksi alaksi 1 000 000 ha niin siitä 25 % on 250 000 ha niin siihen alalle sängen alle saatu vihreä kasvipeite vaatii niin paljon siemenheinän siementä, että haasteet kasvavat liian suureksi. Ajattelen sillä ilmastokesannolla polttoaine säästöä ja sitä kautta se olisi ilmastokasvia. Ajattelin 250 000 ha normaali viljelyssä käytettävän polttoaineen määrä: Kyntö- 15 litraa/ha, äestys-20 litraa/ha , kylvö-15 litraa/ha, kasvinsuojelu 10-litraa/ha, puinti -15 litraa/, kuivaus 40 litraa/ha. Tekisi 115 litraa /ha se kun kerrotaan 250 000 ha niin saadaan 10 000 000 litran ilmastomuutoskasvi säästö.
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
Ois kannattanut vaalien jälkeen tästä jutella.
Maajussi on jokaisen puolueen ystävä ennen vaaleja.Elikkä siis Karhinen tarjoaa lisää rahastusta parantamaan maatalouden heikkoa kannattavuutta,tästä juurikin pitäisi päästä eroon..20 000 myyntitulo ei ole paha tukien saamisen ehdoksi,toki joku pieni kunnolla viljelevä kärsii tuosta.
Mitenkäs synkronointi EU:n kanssa? EU haluaa tuet pois suurilta tiloilta ja Karhinen Suomessa pieniltä. Mitä jää jäljelle?
Arvostan Karhisen työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä, että pieneltä tilaltakin voi nousta urallaan korkealle. Mitä tulee raporttiin niin arvostan siinä sitä että Karhinen on nostanut tämän tärkeän asian esille. Asia mihin emme vaan voi vaikuttaa on kuluttajat. He ostavat sitä minkä parhaaksi näkevät ja valitettavan usein hinta on tärkein tekijä ostopäätöstä tehdessä. Ja mitä tulee 20 000 myyntitulo vaatimukseen niin se hiljentää syrjäkyliä entisestään. Onko se, mitä maatalouspolitiikalta haluamme ?
Ajattelin kylvää Helmi kevätvehnää. Lohkot on kynnetty, joten tarkoitus ottaa siitä myös vuoden 2020 oma siemen. Ja kerta äestyksellä tietenkin..Ens vuonna ajattelin laittaa samoille lohkoille, myös Helmeä, silloin riittää lautasmuokkarilla ajo tänä syksynä. Ootteko puinut venhänne lyhyeen vai pitkään sänkeen jos tarkoitus on käyttää Catrosta puintien jälkeen.?
Lunta alkaa olemaan aika reippaasti, niin kuin viime vuonnakin. Ja kun peilaa viime vuoden kylvön aloittamista 10.5. Ja syynä aikaiseen pellolle menoon oli nopeasti hävinnyt lumimäärä. Muistelen että se hävisi parissa viikossa ja vielä huhtikuun 20 päivä oli ajatuksissa että pelloille ei pääse ennen toukokuun puolta väliä. Jos tänä vuonna kevään tulo vaan juroo..ja juroo..niin sinne pääsee vasta noin 20.5. Niin kesän huippusadot on silloin jo taputeltu
varsinkin jos lämpösumma ja vesimäärä lähentelee 2017 vuoden tasoa.
Tuplawakka ollut vuodesta 2000 ja todella tyytyväinen siihen. Veroilmoituksen teko onnistuu hyvin ja kaikkein tärkein eli budjetin teko on helppoa, jopa seuraavalle vuodelle. Mitä toimintoa käytän paljon. Vuoden 2021 budjetin tekeminen on jo hankalampaa, mutta se ei ole kirjanpito-ohjelman vika.
Hyvä lumipeite suojaa nyt rukiita. Viime syksynä kylvin kahta eri ruislajiketta Reettaa ja Evoloa. Evolot suoraan catroksen jälkeen ohran sänkeen ja Reetta rounduppauksen ja kynnön jälkeen. Mielenkiintoinen seurata kumpi lajike ja toimintatapa tuottaa paremman sadonmäärän. Tässä jo suunnittelen syyskylvöjä 2020. Silloinkin kaiketi kylvetään ruista, oli Brexit tai ei.
Ei ihan tavis kuluttajana vaan pohdin. Ikävähän sitä on selvitellä jos joku nostanut parimilliä lainaa tiedoillasi. Mitenkäs noilla tiedoilla voi näppärästi hommata väärän passin ja mennä mailmalle suhaamaan.
tais olla 9e kuussa toi maksu eikä vissin korvannu kuin 20 tonniin asti vahinkoja. Että pieniä on silakat joulukaloiksi. joku Mysafety.fi kiva ääninen likka kyllä. Jäi ottamatta toi vakuutus.
mahtaako passia sentään saada? Eikö suomalainen järjestelmä edellytä tunnistusta muutenkin mm sormenjälki on poliisikonttorilla annettu kun oikea henkilö on passia hakenut, kait sitä kummasteltaisiin jos tulee uusi hakemus ja sormenjälki on erilainen tällä kertaa? Pikavipit on aika pieniä, mutta kiusallisia tietenkin. Tuskin maksettavaa tulee, kun selviää ettei oikea henkilö ole niitä koskaan nostanut. Isommissa lainoissa on pankilla jo asiakkaan tunnistamisen velvoite ennen lainan nostoa.
Ongelmat ovat varmaan harmillisia ja vaikeita selvittää... mahtaako vakuutus korvata näitä sotkuja. Pahin tilanne maajussille tulee, kun joku varastaa sun tilatunnuksen ja tilaa luomuvalvojat paikalle, juuri kun olet ruiskuttamassa glyfosaattia tai ostaa neuvontapalveluja useilla tonneilla
Yksi tapa on poistaa kiinteistöjen kiinnitykset kun on saanut lainat maksettua. Vähän hankaloittaa ainakin lainan nostoa jossa vakuutena on kiinteistöjä.
Alpo, ei tuista riippuvainen bisnes ole hyvä bisnes. Maaseudun ainoa pelastus on olla niin vähän riippuvainen tuista kuin mahdollista. Maatalouden ja yleensäkin maaseudun suurin tragedia on riippuvuus erilaisista tuista, tukiriippuvuuden vähentäminen pitäisi olla kaikkien maaseudun etuja ajavien ykköstavoite. Ongelmana tässä on se, että tukiriippuvuus sopii monille poliitikoille, tuista riippuvaiset ihmiset ovat nöyrää vaalikarjaa, tuilla voidaan lahjoa ja kiristää. Yritykset ja yksilöt jotka pärjäävät ilman tukia, ovat vaikeammin hallittavissa, oletteko koskaan ajatelleet asiaa tältä kantilta?
Jos esim. maatalous ei olisi lainkaan tukiriippuvainen elinkeino, niin keskustapuoluetta tuskin enää olisi edes olemassa.
Hyvä pontti alpolta kenelle tukiriippuvuus on hyvä asia..poliitikoille. Haluaisin myös tuoda esiin muita asioita joihin tukien poistaminen vaikuttaa..Nyt meillä on ympäristötuessa esimerkiksi kasvipeitteisyyteen ja suojavyöhykkeisiin liitettyjä tukia. Kuvitelkaa tilanne ettei tukia makseta, tai ne poistetaan kokonaan,tai jätetään hyvin pieneen osaan viljelijöiden liikevaihdosta. Tämä tuo eteen myös sen ettei tukia voida vaatia palauttaan. Joten mitä tapahtuu kasvipeitteisyydelle, suojavyöhykkeille, lannoiterajoituksille ja kaikille muille ympäristölle tärkeille toimenpiteille, jos heittäydytään täysin markkinatalouden vietäväksi alkutuotannossa. Mitä enemmän tukia maksetaan sen enemmän on vipuvartta vaatia viljelijöiltä eri toimenpiteitä.
100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
4 t viljasadosta ehkä kuitenkin 25 €/tonni olisi kompensaatio sille 100 €/ha pinta-alatuelle.
Tuo suora viljan hintaan tuleva tuki ei koskaan enää tule sellaisenaan uudelleen käyttöön, se on aivan liian kallis järjestelmä sellaiselle pienelle valtiolle, jolla ei ole rikkaita hiili- ja öljyesiintymiä. Ja vaatii huumetarkastusten kaltaisia tiukkoja rajavalvontajärjestelmiä.
-SS-
25 E/tonni on laskennallisesti oikea kompensaatio 100 e/ha tuen alenemalle 4000 kg/ha sadolla. Mutta mun laskelma 100 e/tonni perustuu. Lannoite, siemen- kasvinsuojelu ja työkuluihin jotka tulevat joka tapauksessa vaikka ei saisi kilookaan puitua. Tukihan tulee joka tapauksessa tällä hetkellä. Ja maatalouden alistaminen täysin markkinaehtoiseksi on liian suuri riski pitkässä juoksussa. Jo pelkästään 450 e/ha tuki tuo tällä viljan hinnalla keskimäärin liikevaihtoa 4000 kg/ha 1250 e/ha. Siitä Suomen keskimääräinen vuokrahinta 300 e/ha, viljelykulut 300 e/ha, muut kulut 200 e/ha. Niin palkkaan jää 450 euro/ha ja siitä täytyisi vielä tehdä kone investoinnit. Ne jää tekemättä jos meinaa jättää elämiseenkin jotain rahaa. Ja se ettei koneinvestoihin ole mahdollista korvamerkitä rahaa, niin silloin tulevaisuuden näkymät ei näytä kovin hyvältä.
Palkka.fi:n kautta maksaessa tulorekisteri päivittyy automaattisesti.
-SS-
Ok. Kiitos tiedosta. Oiskohan myös äestystraktorin kuskille tai puimurikuskille maksettava palkka mahdollista saada kotitalousvähennyksen piiriin. Tottakai tiedän ettei ole, mutta ajattelin heittää päättäjille idean.
Palkka.fi:ssä on eri liittymät yrittäjille ja yksityistalouksille. Kotitalousvähennys ei ole valittavissa yritysliittymässä. Palkka.fi on viranomaisen yhteensovittama esimerkiksi vero- ja nyt tulevaan tulorekisterihallintoon. Siellä kiinnitetaan myös eläkevakuutus- ja tapaturmavakuutussopimukset. Toimii minusta oikein hyvin. Tunnistautuminen on ollut katso-tunnisteella, tulevaisuudessa menee suomi.fi tunnistautumisen kautta.
-SS-
Mela lehdestä luettua: Myös MYEL-vakuutetut yrittäjät ilmoittavat työntekijöidensä ja perheenjäsentensä palkanmaksun tulorekisteriin vuoden 2019 alusta. Ilmoita myös mahdollinen yrittäjälle maksettu palkka. Tämä lause tarkoittaa käsittääkseni sitä ettei maataloustililtä voi nostaa ruokarahaa ilmoittamatta sitä palkkarekisteriin.
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.
Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.
Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
Tukiriippuvuudesta- ja luopumistuesta luopuminen on suurimmat uhat huoltovarmuuden kannalta. Näkisin että elintarviketeollisuudella ei ole halukkuutta maksaa tuotteesta niin suurta hintaa, että se kattaa kaikki kulut ja mahdollistaa investoinnit ja maanviljelijän kohtuullisen toimeentulon. Esimerkiksi 100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
->kriisitukea