Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Se on aikamoista tiedettä kun on niin sataa sorttia terää ja kärkeä. Ei toi ihan perus kyntökään huono ole ja mielestäni keväällä kaikkein mukavin tehdä kylvövalmiiksi kun ei ole suorakylvökonetta. Yleensä kultivoin juur ton 20 prossaa. Jos kahteen kertaa viitsii kultivoida niin melkein jo ennen kyntäis. Tänä vuonna oli sängellä liejusavea, ei jää enää ikinä.
Tässä taitaa olla maalaji (ja mieltymys) eroja, mut ei tällä seudulla kyntö kyllä kahteen kertaan kultivointia voita. Ei voita vaik ajais kolmekertaa. Mä just tota laskeskelin sattuneesta syystä, kun täytys yrittää tän luomun kanssa pärjätä niin meillä kultivaattorilla tulee kolme kertaa valmista leveyttä kyntöön verrattuna ja ajonopeuskin on tuplat. Aika paljon aikaa ja varsinkin säätä täytyisi syksyssä olla jos meinasi kaikki tarvittavat kyntää. Auroihin ei voi lisää siipiä laittaa kun menohalut on jo nyt tiukoilla.
Tai sit en vain osaa...
Kyllä aika rankalta käsittelyltä kuulostaa jos kultivoidaan ja vielä kynnetään. Nythän ois hyviä kelejä ollut kultivoida kuivatella juolan juurakoita. mutta eihän se mittään glyfoa ole. Eikös se kerran kultivoitu käy kasvipeitteiseksi alaksi?
Ei se kasvipeite alaksi käy mutta kevytmuokatuksi joo
20% kevytmuokatusta lasketaan kasvipeitteisyys alaan.
Eli 20% aitoa kasvipeitteisyyttä ja 20% kultivoitua
On 40% kasvipeitteisyys.
Juu kyllä näin ja tätä varmaan K.Kustikin tarkoitti.
Kyllä aika rankalta käsittelyltä kuulostaa jos kultivoidaan ja vielä kynnetään. Nythän ois hyviä kelejä ollut kultivoida kuivatella juolan juurakoita. mutta eihän se mittään glyfoa ole. Eikös se kerran kultivoitu käy kasvipeitteiseksi alaksi?
Ei se kasvipeite alaksi käy mutta kevytmuokatuksi joo
Eikö verottaja muista jättimätkyillä jos vakuutuskorvausta ei käytä menojäännöksen ja siitä edelleen poistojen kasvattamiseen ?
-SS-
Muistaa varmaankin, mutta joissain tapauksissa, jos ura on loppupuolella eikä jatkosta tietoa, kannattaisi ehkä ottaa rahat, maksaa verot ja keksiä lopuilla rahoilla jotain kivaa. Ainakin itseäni hiukan ihmetyttänyt tapaukset joissa on onnettomuuden jälkeen rakennettu kotipihaan uusi tuotantolaitos vielä eläkeiän kynnyksellä. Sitten muutaman vuoden jälkeen laitettu pillit pussiin ja uudenkarhea laitos jää tyhjilleen.
Joskus oli aika jolloin vakuutuskorvausta ei saanut rahana tai sitten se oli vaan yhtiö kohtainen juttu. Kumminkin yhdelle tilalle tai tontille rakennettiin uusi navetta vaikka pellotkin oli jo ehditty myydä. Kalustettiin ihan viimeisen päälle ja jäi tyhjilleen ilman yhtään elukkaa.
Ehkä näinkin, mutta kyllä se monella on vaan se ettei osaa lopettaa ja tollasen tilanteen jälkeen kun tarjotaan periaatteessa helppoa exittiä niin täytyy vain ihmetellä..
Ja tämä kommentti nyt ei koske tätä tilannetta vaan yleisesti tilanteita mitä tossa nyt pari edellistäkin kirjoittajaa hämmästeli..
oho, tai sit siulla vähän mettää.. mut kyllä ei nouse puun hinta suomesa vaikka mikä olis. huolen pitää siitä joku taho. mutta kait se kohta puun tarve kasvaa kuhan talavi jyllää...
Joo on vähän mettää eikä ole tullut siihen investoitua kun en oikein ymmärrä että missä siinä on se bisnes..
Muutama tehdas varmaan taas menee kiinni. Kohtahan ne jäljelle jäävät voi laskea yhden käden sormin... Puun hinta tuskin nousee. Onneksi oma hakekattila syö kaiken puun mitä tulee..
Kuivuri ja pakkaamo tosiaan paloivat pari viikkoa sitten.Syttymissyytä ei vielä virallisesti tiedetä mutta poliisit ja vakuutustarkastajat veivät yläkerran esipuhdistajan mennessään.Putki oli tukossa ja sulake palanut.Rakennus,varastossa olevat siemenet,koneet ja toiminnan keskeytys oli vakuutettu riittävän hyvin.Kiitos Terho Luttisen.Ainakin tähän asti yhteistyö Lähitapiolan kanssa on sujunut hyvin.Jälkiä siivotaan parhaillaan ja itse mietitään jatketaanko pakkaamotoimintaa ja missä laajuudessa,nyt on kaikki mahdollista.Todennäköisesti nykyisessä laajuudessa mutta astetta tehokkaammilla koneilla.Hyvä puoli on se että on melkein vuosi aikaa rakentaa uusi pakkaamo jos sen nyt tekee.On tullut mietittyä onko kotimaiselle ja ennenkaikkea alueelliselle siementuotannolle tarvetta.Täällä Arlan maito on pahinta myrkkyä mutta Lantmannenin siemenet ei.Ja Tanskalainen kinkku on pahin maanpetos(itsekkin ostan varmasti kotimaisia elintarvikkeita paitsi ehkä banaanit ja punaviini)mutta Hankkijan siemenet ei.Pieni toimija ei välttämättä pärjää kilpailussa isompien kanssa tulevaisuudessa mutta katsotaan nyt.
Voisiko syytä etsiä halusta ostaa ulkolaisia siemeniä siitä, että ne kotimaista jalostustyötä omaavat lajikkeet eivät vain sovellu omaan käyttöön? Vai tarkoitetaanko tässä nyt tätä vai sitä, että mainitut kaupparyhmittymät ovat ruotsalaisessa ja tanskalaisessa omistuksessa?
Kyllähän lihakarjarodun lihasta kuuluisi saada enemmän, meneehän siihen enemmän rehua/ kilo, kuin maitorotuja kasvatelttaessa.
Kuitenkin sianlihassa ei ole rotua erikseen, ei broilerissakaan, eikä taida olla lampaassakaan. Ainoastaan meren ja järven elävät ovat toisistaan pokkeaville hinnoilla.
Pari tarkennusta. Kyl sioissa ja broilereissakin on rotunsa minkä varmaan tiesitkin mut tarkotit varmaan et näistä ei makseta eri rotujen mukaan? Snelluhan tätä on yrittänyt sioilla. Maatiaisrotua pitää olla ja ainakin taannoin maksoivat extraa. Nykystä tilannetta en tiedä, mut mitä huhuja kuullut niin ei vahvasti mene..
Pari sampoa kävi viime tiistaina kiskaisemassa mun Melius-ohrat kärryyn ja keskiviikkoaamuna tubettaja tuli murskaamaan jyvät. Ei siinä pientilallisen sadonkorjuussa kauaa mennyt. valistunut arvaus kuivaksi muutetulle sadolle on 5300 kg/ha. Puintikosteus 21-23 % livahti jo hiukan liian kuivaksi murskesäilöntää ajatellen, mutta kun ei ole omaa kalustoa ja peltoakin piti vähän kuivatella monsuunien jäljiltä, niin joutuu sit hiukan tinkimään. Ihmeen hyvin sai lopulta puitua ja heinäkin jäi suht ehjäksi. Kuivuus/kuumuus rokotti hl-painoa ja jyvälukua tähkässä, mutta pitää olla tyytyväinen tähänkin. Isompi harmi tuli tän kesän laidunnuksessa.
Mikäs siinä laidunnuksessa?
Ostovasikoiden kanssa hääräävillä kasvattajilla on epäilemättä laihat ajat edessä. Voi jokin nurin mennäkkin.
Emolehmät tulee monelle ainoaksi vaihtoehdoksi . Vasikoiden hinnat nousee .
Aiheuttaako tämä sitten emopuolen ylikuumentumisen?
SKN:n kanssa sama tilanne vettä vasta heinäkuussa ja sadot 1000-2000 kg/ha, härkäpavun korjasin kesantosilppurilla
Tää se on jännä homma. Mainostettuna kuivana vuonna 2018 ekat ja ainoat sateet juhannusviikolla. En muista millejä mut olisko ollu joku 10mm. Satoa tuli ohrasta 4500kg/ha ja vehnästä 4000kg/ha. Nämä tavanomaisia. SV1 kaurasta 3000 kg/ha.
Tämän vuoden sadot olikin jo ylhäällä. On se kumma kun tykkään kuivasta vuodesta...
Täytyy olla hikeviä maita, että kestää kuivuuden. Kuivuuttakin on niin monenlaista, lisäksi on nämä helteet, jotka tuperruttavat kasveja. Tämän vuoden kesäkuu on ennätys urallani. Helteisiä ja liian kuivia jaksoja on yleisesti toukojen päälle ja kesäkuun alussa, mutta tämä ylitti kasvien sietokynnyksen pahasti.
Ei ole hikeäviä maita. Vehnät oli kaikki suorakylvetty. Osa ohrista kevytmuokattu syksyllä ja osa kynnetty. Kauroista sama homma osa kynnetty osa kevytmuokattu. En nyt ole ihan varma, mutta näin muistaakseni. Se pelto ainakin meillä kestää yllättävän paljon kun ei sitä turhaan keväällä ronkita montaa kertaa.
Se on totta et tänä vuonna kesäkuun lopun helteet olivat kovemmat kuin 2018 vuonna, mut väitän et meillä oli vielä kesäkuun lopulla ihan hyvät kasvustot helteistä huolimatta. Heinäkuun sateet sen sadon vei.
Ihan uteliaisuudesta kysyn, et mitenkä tuo suorakylvö toimii luomussa? Kun ei rikkoja voi kemikaaleilla torjua. Onko siemenpankki saatu aiempina vuosina köyhäksi?
En tiedä. En ole uskaltanut kokeilla. Tuolloin ei oltu vielä luomussa tai siis noiden kaurojen osalta oltiin. Lohkot meni perättäisinä vuosina luomuun.
Luin huolimattomasti. Käsitin että tänä vuonna oli sitä suorakylvettyä vehnää.
Jos olis ollut tänä vuonna suorakylvettyä niin tuskin olisi niinkään paljon tullut kuin nyt tuli.. eli todella vähän.
Suorakylvö ei ole näiden sateisten vuosien juttu. Tälle seudulle näitä sateisia vuosia sattuu kuitenkin onneksi harvakseltaan..
SKN:n kanssa sama tilanne vettä vasta heinäkuussa ja sadot 1000-2000 kg/ha, härkäpavun korjasin kesantosilppurilla
Tää se on jännä homma. Mainostettuna kuivana vuonna 2018 ekat ja ainoat sateet juhannusviikolla. En muista millejä mut olisko ollu joku 10mm. Satoa tuli ohrasta 4500kg/ha ja vehnästä 4000kg/ha. Nämä tavanomaisia. SV1 kaurasta 3000 kg/ha.
Tämän vuoden sadot olikin jo ylhäällä. On se kumma kun tykkään kuivasta vuodesta...
Täytyy olla hikeviä maita, että kestää kuivuuden. Kuivuuttakin on niin monenlaista, lisäksi on nämä helteet, jotka tuperruttavat kasveja. Tämän vuoden kesäkuu on ennätys urallani. Helteisiä ja liian kuivia jaksoja on yleisesti toukojen päälle ja kesäkuun alussa, mutta tämä ylitti kasvien sietokynnyksen pahasti.
Ei ole hikeäviä maita. Vehnät oli kaikki suorakylvetty. Osa ohrista kevytmuokattu syksyllä ja osa kynnetty. Kauroista sama homma osa kynnetty osa kevytmuokattu. En nyt ole ihan varma, mutta näin muistaakseni. Se pelto ainakin meillä kestää yllättävän paljon kun ei sitä turhaan keväällä ronkita montaa kertaa.
Se on totta et tänä vuonna kesäkuun lopun helteet olivat kovemmat kuin 2018 vuonna, mut väitän et meillä oli vielä kesäkuun lopulla ihan hyvät kasvustot helteistä huolimatta. Heinäkuun sateet sen sadon vei.
Ihan uteliaisuudesta kysyn, et mitenkä tuo suorakylvö toimii luomussa? Kun ei rikkoja voi kemikaaleilla torjua. Onko siemenpankki saatu aiempina vuosina köyhäksi?
En tiedä. En ole uskaltanut kokeilla. Tuolloin ei oltu vielä luomussa tai siis noiden kaurojen osalta oltiin. Lohkot meni perättäisinä vuosina luomuun.
SKN:n kanssa sama tilanne vettä vasta heinäkuussa ja sadot 1000-2000 kg/ha, härkäpavun korjasin kesantosilppurilla
Tää se on jännä homma. Mainostettuna kuivana vuonna 2018 ekat ja ainoat sateet juhannusviikolla. En muista millejä mut olisko ollu joku 10mm. Satoa tuli ohrasta 4500kg/ha ja vehnästä 4000kg/ha. Nämä tavanomaisia. SV1 kaurasta 3000 kg/ha.
Tämän vuoden sadot olikin jo ylhäällä. On se kumma kun tykkään kuivasta vuodesta...
Täytyy olla hikeviä maita, että kestää kuivuuden. Kuivuuttakin on niin monenlaista, lisäksi on nämä helteet, jotka tuperruttavat kasveja. Tämän vuoden kesäkuu on ennätys urallani. Helteisiä ja liian kuivia jaksoja on yleisesti toukojen päälle ja kesäkuun alussa, mutta tämä ylitti kasvien sietokynnyksen pahasti.
Ei ole hikeäviä maita. Vehnät oli kaikki suorakylvetty. Osa ohrista kevytmuokattu syksyllä ja osa kynnetty. Kauroista sama homma osa kynnetty osa kevytmuokattu. En nyt ole ihan varma, mutta näin muistaakseni. Se pelto ainakin meillä kestää yllättävän paljon kun ei sitä turhaan keväällä ronkita montaa kertaa.
Se on totta et tänä vuonna kesäkuun lopun helteet olivat kovemmat kuin 2018 vuonna, mut väitän et meillä oli vielä kesäkuun lopulla ihan hyvät kasvustot helteistä huolimatta. Heinäkuun sateet sen sadon vei.
Hmm, rooagria tarjos salaojasuunnitelmaa 1800€ 9ha lohkosta. Tiivistettynä lohko on vinoneliön muotoinen, melkein keskellä kulkee valtaojan kokoinen oja, vaikkei koskaan juurikaan vettä näy.
Pelto kaataa keskellepäin molemmilta laidoilta.
Onnistuisiko itsekaivaen jne. Olisi tarkoitus pistää kokonaan kiinni tuo iso oja täyttömailla. Keskelle vaikka 200mm putki johon liitetään salaojanpäät.
Maiden ajot ym hidastempoista, niin tykkäisin ite tehdä, eikä jonkun mittarikuskin vauhdittamana.
Mielipiteitä??
Siis vastakkaisesta kulmasta kulmaan ja viettää ojaan päin? Tohon nyt mitään suunnitelmaa tarvii jos ei sitten rahojen takia pidä suunnitelma olla.
Seurannut yhtä ojitustyötä niillä viimeisillä avo-ojalohkoilla tällä seudulla. Kovasti ihmetyttää kun imut vedetty ylämäkeen.. Jos suunnitelman mukaan tehty niin on kyllä ihme suunnitelma.. Ja ei ammattiurakoitsijakaan hirveästi ole katsonut. Jos olis mun pelto niin kaivattaisin ylös..
SKN:n kanssa sama tilanne vettä vasta heinäkuussa ja sadot 1000-2000 kg/ha, härkäpavun korjasin kesantosilppurilla
Tää se on jännä homma. Mainostettuna kuivana vuonna 2018 ekat ja ainoat sateet juhannusviikolla. En muista millejä mut olisko ollu joku 10mm. Satoa tuli ohrasta 4500kg/ha ja vehnästä 4000kg/ha. Nämä tavanomaisia. SV1 kaurasta 3000 kg/ha.
Tämän vuoden sadot olikin jo ylhäällä. On se kumma kun tykkään kuivasta vuodesta...
