Ei yksimahaisten kohdalla olisi tarvituu minkäänlasia investointitukia, ainoastaan lupajärjestelmästä luopuminen ja siitä huolehtiminen, että  eläinmäärää vastaava lannanlevitysala löytyy kaikissa olosuhteissa, olisi riittänyt.
Paljon halvemmalla olisi saatu tuotantolaitokset pystyyn ja vain ne olisivat investoineet, joilla taito ja uskallus todella riittävät. Nyt nuo investointituet ovat viimeistä piirtoa myöten siirtyneet rakennuskustannusten nousuun. Koska sikataloutta EU:n alueella hoidetaan markkinatalouden perustein, niin turha alaa on pönkittää kaikenlasilla tuilla. Tuet sinne rehuntuottajille eli peltoviljelypuolelle, siellä se olosuhdehaittakin on.

Niinhän tässä kävi kuin arvelinkin. Ensin ajetaan "ilmaista" rahaa kannattamattomaan toimintaan. No isännät sitten kilvan alkaavat tuotantorakennuksia pykäämään, koskapa siihen saa tukea. No eihän ne tuet oikeastaan mihinkään ole riittäneet, vaan ensin on menty perämetsään ja sen jälkeen pankinjohtajan puheille. No nyt on metsät kaluttu ja omasuus kiinnitetty viimeistä hitttä myöten.
Nyt sitten tavaraa on maailma täynnä ja hinnat alhaalla, maksetaan ne tuet toiseen suuntaan monenkertaisesti.
No kova kapitalismi hoitaa pois huonomssa hapessa olevat samaan tyyliin kuin tapahtuu tuolla Tansakanmaalla aina määrävuosin. Turha on luulla, että kaupan tiskillä voidaan lihan hintaa nostaa, siinä määrin on tuontilihaa tyrkyllä.Mutta poliitikot yrittävät nostaa profiiliaan, ei sen kummempaa.

Omat huomiot koskien lähinnä syksyllä lautamuokattua peltoa on, että rikkaongelmat huomattavasti suuremmat kuin kynnön jäljiltä ja ainakin joillain maalaaduilla eroosio melkoinen, siis maa-aines lähtee sulamisvesien mukana.
Ehkä siis parempi jättää syksyll sängelle ja tehdä lautasmuokkaimella kylvömuokkaus lautasmuokkaimella, säästyy siinä aikaa ja polttoainetta.
No konevalmistajien pitää muutaman vuoden välein tehtävä uusia innovaatioita, jotta saavat jemmareilta ylimääräiset rahat(joita ei todellisuudessa edes ole) pois kuleksimasta.
Eipä ole kunnollisen kynnön voittanutta vielä ainakaan syysmuokkauksessa ja minkä polttoaineessa menettää, sen kasvinsuojeluaineissa voittaa.

Siinähän tuo pointii juuri on, miksi pitää mennä märälle pellolle. Neliveto ja paripyörät ovat vaan yhdistelmä, jolla pääsee läpi lähes kelillä kuin kelillä ja tuo näyttää olevan monen hätähousun pellolle menokriteeri, kun maa kantaa.
Samaa mieltä olen matalapaineisista millirenkaista, ne toimivat lähes kuin tela, koskapa myös kosketuspituus on pitkä. Moni tosiaan pitää paripyörissä kovia paineita, koskapa muuten saattavat renkaat hangata toisiaan. Kuitenkin fysiikan lain mukaan pintapaine= renkaan ilmanpaine, se näyttää monelta unohtuneen. Katsellaan vaan, että ei tule raiteita peltoon, kuitenkin maa tiivistyy leveillä renkailla pehemeällä pellolla todella syvältä, vaikka ei jälkiä jäisikään.
Itse kyllä olen enemmän yhden matalapainesen leveän renkaan kuin paripyörien kannattaja, jää yksi työ(paripyörien asennus) pois ja traktori on huomattavasti kapeampi niin tiellä kuin hallinovissakin.

väitäkkö tosissaan että mitä leviee rengas niin sen syvemmät jäljet jää näin tajusin tuosta sun kommentista. voin vaikka väittää jos menet leveällä renkaalla märälle pellolle niin matalammat jäljet se tekee kuin esim. 10cm leveät riviviljely pyörät. eihän se raktorin paino tietenkään mihinkään katoa, se on niillä paripyörillä vaan tarkoitus että se raktorin paino menee isommalle alueelle peltoon.

Ihan tuo tieteellisesti tutkittu juttu on, että maa tiivistyy sitä syvemmältä, mitä leveämpi on rengas, jos siis mennään pellolle, joka on liian pehmeää ja akselipaino korkea.. Muistaakseni maa tiivistyy sysvyydeltä 0,5 X renkaan leveys. Kun jossain nykyaikasissa parikymmentä tonnia painavissa korjuukoneissa on sellaisi noin metrin levyisiä renkaita, niin märkinä syksyinä voidaan tehdä pellon rakenteelle todella suuria vahinkoja. Nämä raketeelle tehdyt vahingot sitten nähdään kuivina kesinä, kun vilja kuivuu käytännössä pystyyn, koskapa kapillaariilmiö ei pelaa pilalle sotketun jankkokerroksen takia.

Toisaalta eivät ne paripyörätkään hävitä minnekään tarktorin painoa eli ongelma liian suurista akselipainoista ei minnekään poistu.
Leveät renkaat+ matala paine niin tallomisero eli liene kuitenkaan kovin suuri. Toisaalta mitä leveämpi rengas sitä syvemmältä se talloo, kun lähdetään liian aikasin pellolle. Ennen vanhaan kun oli takaveto ilman paripyörävarustusta, niin eivät isännät tupanneet märille pelloille, nyt mennään kun maa kantaa. Kun maa kantaa on aika suhteellinen käsite ja tulokset sitten näkyvät maan rakenteen huononemisena.

Täytyy myös typen käytössä ottaa huomioon se, että se tuottaminen vaatii energiaa. Ei mielestäni ole mitää järkeä syytää peltoon lisätyppeä, jolla ei kuitenkaan saada paljonkaan lisäkiloja sadon muodossa. Kun katsoo vaikkapa näitä uusia ja ainakin jalostajan mielestä erinomasia uusia viljaljikkeita, niin jyväkiloja kyllä tulee lisää, mutta valkuiassatoa tulee entiseen malliin. No saadaanpa myydä kalkkia ja kalliita tautiaineita sekä korrenvahvistajaa, joita ilman nämä lajikkeet eivät sitä satoakaan oikein tuota. Kyllä jalostuksessa pitäsi ottaa täysin uusi suunta ja lopettaa tämä suurilla typpimäärillä ja kaikensortin kemiallisilla aineilla pelaaminen. Ei me niistä ylimääräsistä kiloista paljon lämmetä, kun niiden tuottaminen tulee liian kalliiksi. Ja kuten olemme huomanneet viime aikoina, mitä vähemmän tavaraa on markkinoilla, sitä korkeampi on hinta.

No eikö tullut isännällä mielee, että kyllä tuollaisen remmisiivan joku pikkupaja tekee paljon halvemmalla, kunhan vaan vie vanhan malliksi

Jos sisätila-anturia ei ole, niin tarvitsee järjestelmä silloin termostaattiset patteriventiilit. Ainakin itselläni järjestelmä tuolloin toimii kohtuuhyvin, ongelmana ainoastaan tuuliset ilmat ja sitten tilanne, jossa pakkanen menee nopeasti "perseelleen".
Tuo ulkoilmaanturi vain nostaa käytännössä järjestelmän tehonsiirtokykyä pakkasen kiristyessä.Shunttia joudumme auki myös manuaalisesti kiertämään, kun ilma kylmenee, jos ei tuollaista säädintä ole.
Sisätilaanturi taas poistaa ongelmat tuulisella säällä ja lämpötilojen ulkona voimakkaasti muuttuessa lämpimään suuntaan.
Kyllä puulämmitys varaajan kera vaatii ehdottomasti Ouman-tyyppisen säätimen, muuten talonomistajan aika menee shunttia käännellessä.

Puhdas pohjavesi kuitenkin on ehtyvä luonnovara, meillä Suomessa asiat vielä ovat aika hyvin kuitenkin siinä suhteessa. Kyllä ainakin tietoinen vesien pilaaminen ei ole järkevää, korkojen kanssa saadaan maksaa tehdyt virheet.
Vähänkin saastunut pohjavesi maksetaan kohonneina sairauskuluina ja pahimmillaan menee pohjavedeottamoita käyttökieltoon. Katsotaan nyt, kun aletaan kaivaa ylös menneisyydessä tehtyjä kaatopaikkoja, miljoona euroa on silloin pieni raha.

Päätekijät käsittääkseni, siis systeemin aivot, ovat ulkomaalaisia. Samanlaisia klubeja on monessa maassa ja niin muutaman päätekijän tulot ovat miljoonia euroja.
Sonsorit ovat vain likaisen työn tekijöitä ja ovat saaneet melkoiset tuotot. Rahaa systeemiin ovat tuoneet myös rahapesijät, jotka kun kympin tuovat, ottavat vitosen ulos, joten jaettavaa tulee sitäkin kautta.

Onkos tästä meidän sopuisasta kerhosta kukaan seonnut ko. kusetuksiin. Ilmoittakaa nyt sitten etukäteen, jos tulee äkkilähtö ulkomaille, jotta  me muut emme ylenpalttisesti huolestu.
Täällä meilläpäin noita junttireinoja on joka kylällä, minä persaukisena en päässyt mukaan. No haistoin alunperin klubin(kotimaa Panama) hämäräksi firmaksi, joten iski aika akuutti rahapula, kun sponsori kovasti halusi mukaan.
Tuska on taatusti suuri mukaanlähteneillä, uusi mersu on "tuotoilla" ostettu ja kohta siihen käy vouti limaamassa oman lappunsa.

Kyllä kuski saa katsoa peiliin, jos tarktori katkeaa auraushommassa, todennäköisesti ajettu 30-40 km/h kiinteään esteeseen ja kun 5-6 tonnin kone toppaa kuin seinään, on voimat aika valtavat, ei sitä ainakaan valurauta kestä.
Traktorin katkeaminen ei ole mitään tavatonta, kyllä tiedän yhden fiatin katkenneen kytkimen kieppeiltä kynnöllä. Oli isommat aurat perässä ja kovassa maassa nokka aina välillä hieman hypähteli. No jonkun hypyn jälkeen sitten napsahti runko poikki. Fiatin korjaamolla vain ihmeteltiin, ei kuulemma ollut ennen niin kenellekään käynyt.

Onhan sitten olemassa myös todella leveitä renkaita, leveydeltään kait lähes metri, joissa painetta todella vähän, joten varsinaiset "nuljukummit". Jopa venäläisvalmiteisia ja siis myös edullisia, oli ainakin joitain vuosia sitten kaupan. Usein alkaa nimittäin leveiden paripyörien kanssa olemaan ongelma, että vetotraktori on leveämpi kuin työkone, ainakin lautasmuokaimen tai tasojyrsimen kanssa alkaa olla siinä ja siinä. Varsinainen vetovoiman puute kait ensimmäisenä tulee vastaan kultivaattorin kanssa, muilla työkoneilla taas tehon puute, kun ei potku riitä riittävän suureen ajonopeuteen. Jos millirengas vedetään todella matalalle paineelle, sen kostetuspinta on yllättävän suuri niin leveys kuin pituussuunnassakin. Kait paripyörät Vs.leveä millirengas on jopa joskus testeillä tutkittu ja johtopäätös oli, että ei ainakaan tutkimuksen valossa ero ollut kovin suuri.
Omasta mielestäni on menty teknolgiahuumassa liian painaviin koneisiin ja niin kohta kait joudutaan telakonekulttuuriin. Normaalitraktori painaa helposti 5-6 tonnia ja kun perään pistetään pari tonnia painava nostolaitesovitteinen lautasmuokkain, niin kun koneen päisteellä nostaa ylös, on lähes koko yhdistelmän paino takaakselilla, koskapa yhdistelmä on lähes "keulimispisteessä".

Monelle ei kait tule mieleen, että pintapaine= rengaspaine. Joillain millirenkailla voi ajella 0,5 baarin paineilla ja paripyörissä saattaa olla 1,2-1,6 baaria. Että voi silloin kysyä, kumpi talloo enemmän. Akselipaino usein alkaa olla ongelma, renkaiden lukumäärän tai leveyden lisääminen silloin enmmän vaikuttaa  isännän korvien väliin kuin pellon kasvukuntoon. Voi myös välillä miettiä, mennäänkö pellolle liian aikasin, kun ei meinaa äkeellä saada jälkiä tasoitettua.