Vihneet ovat tiukassa! Joten en tiedä onnistuuko tuo roskattomuus ilman kuivurikäsittelyä 

Tarjoat puimuriasi luomutilalle päiväksi. Sen jälkeen on hankauslevy asetuksissaan.

-SS-

Annoin hiukan väärää tietoa, Olivin on mainettaan parempi, Gunbonkin sakoluku laskee suhteessa erittäin vähän, mutta alkaakin matalammalta kuin esim. Urho. Muuten muistikuvani asiasta ovat yhtenevät lajikekokeiden kanssa:



-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.12 - klo:15:12

Lainaus käyttäjältä: Larry - 18.08.12 - klo:12:13

Montako päivää svehnä kestää itämättä näillä ilmoilla?  sadetta taas luvassa kohta    Mulla sen verran lyhyt ura takana että aina ollut hyvät kelit svehnän ja srypsin puinneilla...

Urho vähintään viisi sadetta ja viikon lämpimillä ilmoilla. Olivin viikon pitempään. Gunbo kaksi viikkoa vielä siitäkin.

Skagen on arvoitus, pitäisi olla kestävä, Magnifikin passasin viime syksynä, koska tuntui, että korkea sakoluku painui pariinsataan ihan kuivillakin ilmoilla ?

-SS-

Sehän helpotus, Gunboa mulla 15ha aikalailla puintikunnossa, yksi harvempi pelto on aika vihertävä vielä mutta muut ok. Oon vaan kiinni muissa hommissa seuraavat pari-kolme päivää ja sitten pitikin tulla lisää vettä... muistan vaan faijan puhuneen kun 80-luvulla viljeli syysvehnää että aika herkästi itää kun lämpö ja kosteus kohtaa, lajikkeesta tosin mitään hajua mulla.   

Ohrasta jäikin käteen viime syksyltä kun tuli sateet sopivasti juuri kun piti puida niin Pilvi otti ja ränsistyi tosi nopeasti mutta Vilde ei ollut oikeastaan moksiksaan.

Siihen aikaan on voinut olla Aura ja Ramiro, kumpikin itää melko herkästi. Sitten Vakka-syysvehnä, 70-luvulla sitäkin vielä viljeltiin, iti yökasteesta.

-SS-

Pakko ajaa vielä tippa et saa viimisen kaapillisen täyteen.

Siin on varmaan semmoinen sulkupelti ylimpään kennoon, sillä saa puolikkaita kaapillisia ajetuksi. Toinen suutin pois ja hiukan kuristusta. Avot Arskas ainakin toimmii niin.

-SS-

Montako päivää svehnä kestää itämättä näillä ilmoilla?  sadetta taas luvassa kohta    Mulla sen verran lyhyt ura takana että aina ollut hyvät kelit svehnän ja srypsin puinneilla...

Urho vähintään viisi sadetta ja viikon lämpimillä ilmoilla. Olivin viikon pitempään. Gunbo kaksi viikkoa vielä siitäkin.

Skagen on arvoitus, pitäisi olla kestävä, Magnifikin passasin viime syksynä, koska tuntui, että korkea sakoluku painui pariinsataan ihan kuivillakin ilmoilla ?

-SS-

****Vai mitä oli puintikosteus?

17 .
500metriä ja sadevaihtelu 0-20mm. Arvaa ottiko päähän katsellä kun 500metrin päässä nitistettiin koko myräkän ajan syysnisua....

Joo kun olisi ollut kuivaamo paremas kunnos niin syntihän se oli 17 kosteata syysvehnää jättää kuurojen alle. Illalla vesi kimmeltää laskevan auringon säteissä ja muutaman tunnin päästä laskeutuu sankka sumu pimeän pellon ylle, hälvenee vasta keskelle päivää tultaessa, sitten pistävä auringonpaiste, sirkat sirittävät ja pahna kritisee , tuleekin jo musta pilvi taivaanrantaam ja kohta valuu vettä kuin saavista.

Ja kärryn sai pellolle joo.

Ja sama päivästä toiseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.08.12 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.08.12 - klo:10:17

Kyllä menee ensi viikkoon syysvehnän puinnit, sen verran vielä vihreää joukossa.

200hehtoa sain raa*****a SV:tä. Sitten tuliki pienet kuurot..... *****.....

Nyt sitten puhallat niitä apusuutin päällä kuivaksi euron polttoöljyllä...

Vai mitä oli puintikosteus?

Niin siis itäisessä salossa oli puintikosteudet kuin kuivurilta päästäisi, viljan väri kauniin ruskeaa ja juoksi hyvin kasat tasaiseksi. Kyllä raa'an vehnän tuntee jo kaukaa. Kunnon tiheä kasvusto tuleentuu aikaisemmin kuin harva heinittynyt rääseikkö.

Ja kyyl syyskuun kylmillä sitä apusuutinta tarvitaan, 24 astetta päivät nin tulee hetkessä kahdeksaankymmeneen et saa varoa ylilämpösuojaa.

-SS-

Tämä kuuluisi kylvöt-osioon, mutta Muurlassa 1-tien varrella syysviljalla ollutta maata oli jo suuret alat kynnöksellä ja jollakin kylvöäkeellä laitettiin siementä peltoon. Olisiko syysrapsia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.08.12 - klo:10:17

Kyllä menee ensi viikkoon syysvehnän puinnit, sen verran vielä vihreää joukossa.

200hehtoa sain raa*****a SV:tä. Sitten tuliki pienet kuurot..... *****.....

Salossa Motonetin kohdalla tuli varmaan parikymmentä milliä.

Meille iski 4 mm aamulla ukkosen kera. Onneksi tuli kärryllinen Skagenia eilen pois on jotakin mitä nysvätä kuivurilla. Luoho on muuten pirullista tukkimaan terää. Eikä Broadway/Monitor eikä hukkisaineet kuin lyhentää sitä niin että viljantähkä näkyy päällimmäisenä, juuriluohoa silti terää kiusaamassa.

-SS-

Alle tonni tuli luomutavaraa hehtaarilta.

Olisit sanonut , että luomu. Syysvehnällä et saa kuin juolavehnä- ja luoho-ongelman. Ruis on siksi juuri hyvä luomuviljeltävä, koska se tuottaa hyvän tuloksen tavanomaisessa viljelyssä himmaillen. Juolat ja muutkin rikkakasvit ovat hävinneet, puhdas multa vaan pohjalla. Ainoat rikat, jotka vähänkin toimivat ruishalmeessa, ovat saunakukka, matara ja korte.

Ei koske sitten matalaa hybridiä. Ilman rikkaruiskutusta melko riskialtis.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 14.08.12 - klo:17:30

Eikös nuo satovahinkokorvaukset ole tarkoitettu poikkeuksellisiin tilanteisiin eikä jokavuotiseksi?

Joopajoo, pitäis noilta pelloilta joilla aina käy "satovahinko" ottaa tuet pois... 

No ei. Onhan täälä rintamailla erikoisviljelijöitä, joilla on riskialtiita kasveja, esimerkiksi erityisillä puintikosteusvaatimuksilla, jos säitä vaan ei ole, väkisin ei kannata mennä, jolloin tappioiden minimoimiseksi kynnettävä sato peltoon.

Kyllä mallasohranviljelijälläkin valkuaisen nousu korkeuksiin merkitsee katoa. Täytyy laskeskella tarkasti, kannattaako niukasti lannoitettu pieni sato edes ottaa pois, ylitäysiä rehumarkkinoita tukkimaan....

En tiedä, päätellyt olen vaan sivusta, miksi suuret alat päästetään itämään, vaikka olisi puitavissa jo viikkoja aikaisemmin. Eihän siitä mitään jää, kuivausöljylaskun jälkeen. Joskus 80-luvulla vielä otettiin vaikeina korjuuaikoina 22-28 - prosenttistakin viljaa kuivurille.

Satovahinkokorvaus ei kuitenkaan ole mikään oikeankokoisen sadon korvaus, on iso omavastuu koko tilan satoon nähden, ja satotaso lienee melkoisen pieni.

-SS-

Mielenkiinnolla odotetaan, mikä on linja tänä syksynä,  yleinen taso valkuaisessa tietysti määrittelee valkuaislisän määrän, jos sitä on tänä vuonna niukasti, voi  lisät olla isojakin, yleensä  korkea satotaso pienentää valkuaista, tänä satokautena voipi siis lisät olla isojakin, voisko  20-30 €/tonni olla realismia?

No päässalaskien, 5 tonnin sadosta, 25 eur/t -> 125 eur kokonaisuudessaan, vastaa noin 600 kg matalavalkuaissatoa. Ei riitä. Keväällä riittävästi typpeä johonkin Trappeen eikä välttämättä tarvii ruiskutusurien vihreetä puida ollenkaan. Ja tulee kaksi tonnia enemmän kuin näistä "laatuvehnistä"

100 EUR/t pistäisi Manunkin jo lähelle samaa viivaa Zebran kanssa. 20% valkuaista.

-SS-

Sanoisin, että syysvehnä toimii Oulun korkeudelle asti erinomaisesti.

Satotaso talvipaljailta rannikkoalueilta alkaa 4 tonnista, jokainen kasvillisuusvyöhyke pohjoisemmaksi tuo tonnin lisää, viittaan juuri tuohon Ruukin syysvehnäkokeeseen.

Jos joskus etelässä talvehtiminen onnistuu, eivät paikalliset kivennäismaat sisällä orgaanista typpeä jättisatojen pohjaksi. Eli hieno talvehtiminen ja ihanteellinen kasvukausi tuottaa iloisen yllätyksen lähinnä typensitojakasvien tai joidenkin muiden harvinaisten esikasvien vaikutusten ansiosta. Muuten jäädään viiteen tonniin, jonka satoisa kevätvehnäkin antaa, vähemmillä rikkaruohoilla ja paremmalla valkuaisella ja hehtopainolla.

Totta kai "tosiammattilainen" ottaa vuodesta toiseen 7 tonnia, mutta AgriMarketin ISO-VILJA® -keskisadot satoisalla Skagenilla olivat oikeasti vain 5200 kg/ha. Kevätvehnälajikkeet (muut kuin kuin Trappe) tuottivat 4500 kg/ha, Trappe 5500 kg/ha. Huom, nämä ovat sitten kasvuohjelmaviljelijäitä eikä mitään huithapeleita.

Mutta syysvehnällä pitäisi ottaa syksynkin lannoitus ja ruiskutukset mukaan panostuksiin, väitän, että eivät ole yhtään sen paremmat, jos lasketaan panos-tuotos koko vuoden ajalta.

-SS-

Huippusato voi mennä yhdessä pakkasyössä, yliturboahdetun kevätvehnän maitotuleentumisasteella.

65 kg hehtopaino, ryppystä jyvää eikä idä. Tällaista on siis tapahtunut. Joskus silloin kun ihmiset olivat viä apinoita eikä ne tienny mistään mitään niin kuin nykyajan junioritäppärit.

-SS-

Ilman lippulehtivaiheen korrensäädettä Skagen lakoontuu jo 6.5 tonnin sadolla. Eli ei välttämättä koko alalta kymppitonnia tule, vaikka olisi laossa.

Mut voihan siellä olla sitä pimeetä typpeä.

-SS-