rypsi/rapsi 25%, ruokaherne 15%, syysvehnä 20%, kevätvehnä 20%, ohra 10%, LHP 10%.

nyt on alla 710/70R38 Dneproshina takana ja Firestone 540/65R30 edessä. aika mollukat on mutta toistaiseksi olen tyytyväinen. tosin tänään sain alle joten kokemukset vielä melko pienet.. nopeusmittari kalibroimatta mut taitaa mennä lähelle viittäkymppiä.

mimmosia paineita ootte Dneproshinan tuntijat tommosissa käyttäny? alle kilo pellolla vai? entäs tiellä, nyt on 1.2 ja ilman mitään perässä tuppas pompottamaan. taitavat kantaa ton nyykkärin ilman ilmaakin..

en oo ikinä ymmärtäny sitä kun perustellaan inv.tukien hyödyttömyyttä sillä että se menee kauppiaille. toki esim. kuivurien hinnat varmaan nousivat investointiaallossa ja kotieläinkalusteiden, mutta on se melko heikkoa kilpaillutusta jos tuellinen maksaa kovemman hinnan jostain samasta artikkelista kuin kovalla rahalla investoiva. toki inv.tuen hakeminen jo sinällään sisältää kustannuksia joita ei muuten tulisi ja edellyttää ehkä tietynlaiseen rakentamiseen.

kirjoitus sinällään oli aivan asiaa.

noiluokkaa 2800 eskobaaria verollista jää Dneproshina 710/70R38 + Mitas 540/65R30 yhdistelmä halvemmaksi kuin 710/60R38 Xeobib + Mitas 540/65R28. tiedä sitten onko paljon vai vähän. pidän tota Dneproshinaa vähän liian suurena, ainakin hyttiä joutunee nostamaan, kokemuksia? ja kannattaskohan tolla välillä ottaa jo misukat.

30,5R32 Dneproshinat taakke on samoissa hinnoissa kuin 710:t. alunperin ajattelinkin noita mut myyjä vinkkas et tulee niin leveä että ongelmia jos sattuu jotain eikä ylileveysvaloja. ei nyt ehrontahron viittis semmostaka riskiä ottaa vaikka noitakin paljon on isännillä takapäässä.

tällä hetkellä kallistumassa itämaisiin joista en kauheesti huonoa ole kuullut tai lukenut.

miksei suomalaiset vie eurooppaan muniaan? meneekö rikki kovassa itämeren aallokossa..

onko jonkulla kokemuksia miten 600/60R28 mahtuu kääntymään supersteerin kanssa. kone on NH TM 125 vm.2000. olis aikomuksena vaihtaa rengastusta ja yhtenä vaihtoehtona Xeobib 710/60R38 taakse ja 600/60R28 eteen. ton kuussatasen Xeobibin sijaan käynee myös 540/65/28 ku kehä suurinpiirtein sama..? mut noita ne kumminki tarjoo.

entäs sit vanteet. onko noilla leveillä Xeobibeillä oltava semmonen umpivanne vai voinko hyödyntää vanhat keskiöt ja ottaa kehävanteella (APV vai mitä ne nyt on)?

kokemuksia Xeobibeistä myös kaipaisin. vanhat ketjut on kyl googletuksen kautta luettu. voi olla et on liian kalliit ja laitan Dneproshinat taakse mut katotaa.. vanhat jokatapauksessa farmitissa myynnistä joten poimikaa sieltä!

yleensä on saatu mut ei tänä vuonna.

reilu kanansonta eli vajaa kymmenen mottia, jonka pitäs liueta kasvukauden mittaan + 100 kiloo typpee + typpiliuos tähkälle riitti tänä vuonna kuuden tonnin sadolla reiluun kahteentoista. zebraa ja vähä picoloo.

kyl jotkut saa anniinastakin mut ainakin näillä nurkilla monilla jäi 3-4 tonniin. vähä liikaa tasoitusta satotasossa jos enemmältin rupeis viljeleen. hyvä sitä olis ny vähä olla ni sais lantrailla.

voi olla et noi johonki muualle sais menneen ku interventioon. sakotkin kolmee ja puoltasataa, painoo 84. jos ei ni varastoidaan...

tänä vuonna oli jo ohra ja kaura mahdollisimman vähällä, 10% molempia. 10% myös LHP. vehnää oli 35% pinta-alasta, hernettä 15% ja rypsi/rapsi 20%. hyvin samoilla linjoilla aion jatkaakin. rapsia ja hernettä niin paljon kuin viljelykiero antaa peräksi. syysvehnän lisäksi kevätvehnää. kauran jätän ehkä kokonaan pois ja aikasta ohraa pikkasen, sen voi myllätä tieltä pois jo ennen vehnien ja rapsien puinteja. siinä ens vuoden kylvösuunnitelmat.

ja koska tää on lannotusketju niin lannoitteina ostin pelkkää salpietaria jota kanankakilla jatketaan. hivensalpietari olis kiinnostanut mut on nyt vasta valikoimissa.

tavoite on muuttuvissa kuluissa lannoitus, polttoöljy, siemenet ja kasvinsuojelu 200 €/ha. no karvan saa mennä yli jos märkä puintiaika.

ohra ja vehnä maksaa kaupan varastosta ostettuna aivan varmasti interventiohinnan verran. ei kai ne nyt ihan ääliöitä ole. ihan ok korko tulee muutamalle kuukaudelle. oli itelläkin mielessä mut tommosen miljoonan kilonkin ostaminen vaatii vähän pääomaa. ja hankkijakin keksi sen viikko mun jälkeen ja vuokras ne pytyt. ja eipä siitä vuokran ja interventioon ajamisen jälkeen oikeen kymppiä enempää jää väliin.

jos joku viljelijä tarjoaa kauppaan viljaa ja ne ei saa sitä mihinkä ja välittää sen suoraan kotieläintilalle ni kuulemma kasilla alkaa vielä ostohinnat tällä hetkellä. tuskin pahemmin liikkuu ku enää ei puida mistään lisää.

jos jonkulla on hyvävalkuaista (yli 13%) ohraa tai vehnää rehuksi ni tarjotkaa.

jos on pystyssä ja saat varastoihin mahtumaan ni kannattaa. melko kuivana vielä kun saa pois.

ite meinasin et jos vaan valkuaista saa vehnään (ja muuten kelpaa leiväksi) ni sille olis tänä vuonna kysyntää. kanansonnalla, typpiliuoksella ja tautiaineilla siihen pyrkinyt. voi jäädä hinnat haaveeksi mut keväälle meinaan vehnät pitää. tuoko ne sen leipätasosen vehnän sit jostain vai? jossei täällä yli 13 valkuaista juuri ole. syysvehnissäkin ollu alhasia valkuaisia jos sitä nyt juur kellään kylvössä oli.

alhaisia ollut taas yleisesti valkuaiset eikä mikään ihme. etelässä ainakin satoi alkukesästä, apulanta oli kallista ja nykylajikkeet kovasatoisia/matalavalkuaisia.

saviseutu pystyssä. tuli joku reilu kymppi melko tasasesti. metallicaa eilen tuli käytyä moikkaamassa porissa, sieltä meni isoomat sateet ja oli jotain menny lakoonkin.

kyl nyt on sit belinda-kaurassa niin paljo kirvaa että pakko ajaa. äsken sateli kuuron mut jos huomenna pääsis. en ymmärrä mikä tämmönen paine nyt on mutta muidenkin isäntien kans tuli soiteltua ja sama homma. kai ne imee jyvät tyhjiksi. semmosia keltasia jyviä oli jo paikotellen. jätän raidan ni näkee eron.

seuratkaapas viljojanne, varsinkin myöhemmin kylvetyillä ehtii vielä hyvin ja jos urat löytyy niin torjunta on halpaa.

joo tottakai hukkismyrkyillä saa pois mutta hehtaarikustannus on sitten eri luokkaa.

kyl tossa viimisiä vehniä ruiskutellessa jonkinverran kauraa näkyi röyhyllä olevan vaikka sekatooria ajettu että ei ainakaan mikään huipputeho ole. tarvii kai vetää reilulla käyttömäärällä koeruutu kauramaan päisteelle ens keväänä..

sama homma, mitäköhän noi tekee. yleensä ollu kai alkukasvukauden hommia noiden torjunnat. kaurassa ja vehnässä paikotellen todella paljon. ja nimenomaan paikotellen ku jossain ei oo taas yhtään. taitaa olla jossain mettänreunoissa ja päisteillä enemmän. kyl kestackia on tautianeen yhteydessä menny sääskien takia mut antaa tommosten ötököitten olla..