Mää oon aina tykännyt että tasatulle pellolle sataa. Siitä on helpompi saada matalastakin hyvä kylvö esim. öljykasville tai juurikkaalle.

Mein tuli kumminki juhannuspäivänä -21 30-110mm kahteen tuntiin. Syysvehniä reilu 8tn, jurttia 67tn läpi, mut toki muut kevätkylvöt oli kovilla. Tulisko välillä vaihteeks semmonen alle 10 hellepäivän kesä.

Oon syyskasveissakin vielä pari muttaa viime kevät muistaen. Kylvöala on kuitenkin rukiillakin selvästi viime vuotta korkeampi ja vehnällä vuosituhannen kolmanneksi korkein. Ja se korkein rikottiin liki kaikki 2022. Talvituhoja ei VS juuri näy ketä vaan syksyllä onnistu märkyyden kanssa kylvään laadukkaasti. Potentiaalia on.

Hinnat droppas taas eilen. Öljykasvit pyllymäessä kuukauden, niillä satanen huipuista pois. Jurtin 35€ ei ole edelleenkään huono ja sitä tuleekin uusi ennätysala n. 15000ha.

Yleensä makaan pitkään mut pe-la heräsin aamuyöllä ja ajoin kaikki 77ha syyskylvöjä läpi. Poikkeuksellisen erinomaiset kelit, ei lunta missään mut TSA ajovoimanotto meni häiriölle onneks huoltomies oli juur menossa Vampulaan ja yhdisti pari johtoo ni sai loppuun. Viimisellä kuupalla otti kura kii. Olin vähä kauempana en viittiny sunnuntaihin jättää.

Edelleen näyttää keväistä ennustetta. Olen toiveikas ja näillä kovemmilla mailla hyvät syysviljat tuovat kivan bonuksen sekä melko kesyn ja paineettoman kevätsesongin. Uus kimppaäes tuli eilen haettua Hirvikosken puolelta hiukan pääsee sitä onneksi testaileen.

SKN tuossa mainitsi, että on vastaanottanut naudan kuivikelantaa. Se nimenomaan on sitä maanparannusainetta ja sianliete sekä kananlanta on enempi lannoitetta. Juuri saviseudun maat kaipaisivat sitä orgaanista paljon lisää, mutta täällä ei ole juuri enää nautoja. Käytännössä saat lehmänbazkalla tahrittua olkea pellollesi vain jos annat paalata omasi. Silloin lopputulos on plusmiinus nolla.

Sitä orgaanista tulee kasvinjätteistä ja tässä tulee se kierre mikä on joko positiivinen tai negatiivinen. Kun jyvätaso nousee niin samalla nousee pahnasato ja maahan maatuva määrä joka sitä humusta tuo. Toisinpäin, kun satotaso laskee ei tule pahnaakaan ja maat köyhtyvät pikkuhiljaa. Tässä kierteessä on moni ja samoin olikos se 2/3 maan pelloista pudonnut fosforiluokkaan välttävä tai alle. Sieltä on kampeamista. Nykyiset lannoitusrajat eivät juuri palvele peltojen kasvukunnossa pitämistä.

Kananlannassa on mukavasti kaikkia pääravinteita, joista varsinkin kali on nykyään pussista aika kallista. Tosi iso juttu on kuitenkin kalsium (rehussa n.10% kalkkia). Jos joka vuosi levittää perusannoksen se vastaa 4tn kalkitusta viiden vuoden välein. Kun vielä lannan käyttö laskee happamoittavien ostolannoitteiden määrää jopa puoleen niin käytännössä ph ei pääse enää laskemaan kun sen kerran on nostanut.

Ne kenellä naudan kuivikelantaa on käytettävissä ovat kuitenkin parhaassa asemassa. Varsinkin kun usein samoilla tiloilla on nurmi mukana viljelykierrossa. Näistä jutuista niitä eroja syntyy.

Kauhee hiljaisuus laskeutuu ainaku mää vastaan jotain.

Tulevan kauden hinnoista niin Kylmis on ihan oikeassa. Jos tulee hyvä viljavuosi voi kakkonen etulukunakin olla piukassa. Siinä on silti se JOS ja toinen JOS on maailmanmarkkina. Ihan yhtä varma alhaisista hinnoista en olisi. Nykyään tapahtuu nopeastikin.

Yhden asian lukitten pikku hiljaa ja se on korkeahko syysvehnä- ja ruissato. Ennuste on edelleen todella keväinen eikä talvituhoja juuri ole. Ainoat moitteet on vesitalouteen liittyviä virheitä. Eli rehuvehnärintamalle voi olla tarjontaa heti puinneilta ja kevätvehnän viljelyssä kannattaa panostaa leipälaadun eteen. Siitä voi silti olla pulaa vaikka vehnää paljon olisikin.

Ensimmäiset on lannoittaneet hybridirukiin toiseen kertaan. Mut sama kaveri on ottanu ruismestarikisan voiton 11ha keskisadolla 10,6tn niin neuvomaankaan en ala 😀.

Satotasoissa alaraja on nolla mut ylärajaa ei ole. Kannattaa kalibroida päänsä niin ettei ole viiteen tonniin tyytyväinen ku joku on ottanu tuplatkin.

Se N60 tuntu nyt sopivalta. En hifistele, en lannoita kuin kahdesti huiskalla syyskasveja. Jos nyt ajaa N25 niin ajokertoja tulee ainakin kolme. Jos oikein hurjat vehnät tulee niin typpeä voi ajaa tähkälle sitten nesteenä. Mustialan oppi oli: harvoille 2/3 ensin ja 1/3 toiseen. Hyville toisinpäin. Tämä perustuu siihen, että harvoja pitää versottaa ja sille voimaa. Hyvät ja paksut kasvustot taas kuluttaa paljon typpeä kesäkuussa, joten hullua antaa nyt paljon enempää.

Tässä tulikin monenlaista aatetta. Osa on semmosta mihin oon 20v aikana tässä ammattiryhmässä tottunut ja osaan jättää ne omaan arvoonsa. Sanotaanko lyhyesti näin, että kannattaa kehittää maitaan ja itseään viljelijänä niin satotaso nousee.

Ei mulla ole mitkään erityisen hyvät maat maanlaadultaan. Alastarolla tuolla kankaanreunassa 10km päässä on pikemminki enemmän sellasta hikevämpää hietasavea ja hietaa. Mut kaikki oon tehny, että ne tuottais hyvin kun vaan kelit palvelee. Alle ph7 ei enää juuri ole. Viljelykierto palvelee syyskasveja, joiden onnistuminen on perusedellytys saviseudulla korkeaan satotasoon. Nyt lähtee 24 kasvukausi. Tyhmempikin oppii siinä ajassa viljelystä jotain mikä vie eteenpäin. Kaikki mitä aletaan tekemään yritetään tehdä niin hyvin kuin osataan. Kokemus tuo osaamista reagoida erilaisiin näkymiin ja tilanteisiin, joita mm. säät aiheuttavat.

Nää maat vaatis lisää orgaanista ainesta, eikä kananlanta tuo sitä tarpeeksi. Kananlanta sekoitettuna naudan kuivikelantaan olis makiaa. Nyt otan kiertoon varmaan viherlannoitusnurmen laajemmin ja ehkä kuminan. Niiden tuotto pitää hakea muualta kuin itse sen kasvin vuodelta. Ylipäätään Kylmis oli tuossa oikeassa. Kuivalannan kanssa lannoituksen hallinta on vaikeaa, koska sateet ratkaisee. Jurtille ja syysviljoille sopii parhaiten. Kevätviljoilla määrät pieniä ja pussista annettava pääannos. Kasvi tarvii voimaa niin pian keväällä. Samoin tuo P voi kylmänä keväänä olla ongelma vaikka leima vihreä, kuten Ijasja kertoi. Me saadaan kaikesta luovutetusta lannasta rahaa, joten sen ylihukkaaminen omille maille ei ole edes kovin järkevää.

Oon mää aikanani täällä kertonut miten 2020 oli erityisen huono vuosi. Pakasteherne ja öljykasvit pommiin ja keskimyyntiä 640€/ha. Kerron onnistumiset ja epäonnistumiset. Osalla sit jää mieleen vaan ne onnistumiset ja vähän vaikeuksia niitä käsitellä.

Satokisat on varmaan suurin yksittäinen kehittäjä omalla viljelyuralla. Kattellu ja kuunnellu miten isot pojat tekee. Ja aika monta kaveria tunnenkin, joiden keskisadot on mua korkeammat. Oon sanonu niille et teillä on vaan mua paremmat maat 

Mun alkaa kans olla tuleva sato so*****. Syysvehnät oli se kolme pötköö berner basis -20€ dec25, kaks pötköö lantikka naantali kiintee 220€. Kauraa kaks pötköö lantikka naantali 212€ ja 100tn hankkijalle avohintasta. Kevätvehnät raisio yks rekka kiinni 218€ ja kaks rekkaa avohintanen laatuvehnäsopimus. Eli neljään eri suuntaan viljoja.

Rapsista ei oo mitään, sen hintahan on nyt laskenut rajusti. Syysrapsi näyttää vielä oikein hyvältä, samoin syysvehnät erittäin makee ja niitä on maakunnassa paljon vastaavia. Tänään aloitin lannoitukset ja huomenaamuna loppuun.  Rapsille N50 ja vehnille N60, kaikki Axanilla. Vapun jälkeen sit lisää vauhtia.

Tuli sillon yöllä sentti. Viikonloppuna tuli toinen. Varjopaikassa kivetyksellä sitä lunta on ihan havaittavissa. Tänään oli monet jo liikkeellä huiskalla. Jos loppuviikolla itekki alottelis.

Loimaalla eturivi aloitellut typetyksiä. Syyskasvit 93-98% talvehtineita, jättipotti haisee syysvehnistä jos joskus sataa. Mistään ei tule enää vettä metsistäkään, tulvia ei voi oikeastaan enää nousta. Kuiva tuuli ja yöpakkaset harmaannuttaa vauhdilla. Kyntömaiden tasauksia saa viikon päästä aloitella.

En tiä mistä Hja tähän sotkitte, profiloidunko oranssilakkina. Bernerin kanssa tein tuon basiksen. Illan tilaisuuden kiinteet Lantikka puinneilta Naantali leipävehnä 220€ ja vientikaura 212€.

Netistä näkee. Sai vieläpä elo-syyskuun toimitukseen tuon mut futuuri jota seurataan on Dec25. Tänään antaa 218€ mut on sekin 18€ yli Raision kiinteän. Jos vuosituhannen kolmanneksi suurin kylvöala syysvehnää talvehtii koen -20€ basiksen ihan ok tasoksi. Syysvehnä kun on kotimaan leipureille nounou.

Raisio tehny paljon sopimuksia rukiista ja vehnästä jo syksyllä ennen kylvöjä. Ei paineita tarjoilla turhan innokkaasti.

Tänään tein ekan kolmen rekan sopparin syysvehnästä. Naantali basis -20€ Dec25 toimitus 10-12/25. En sitonut vielä hintaa annetaan futuurin vähän nousta vielä. Esim. 8x225€/tn riittää mulle kyllä. Jos syysvehnää ei tule niin korvattavissa kyllä kevätnisulla sitten.

Turhan nättiä on, alkavat kohta kasvaa. Takatalvi kun on vielä väistämätön. Lunta löytää vielä joistain mettänreunoista ja ojista. Tunnelma on hyvin huhtikuinen.

SS murheeseen ravinteiden liukenemisesta. Riittääkö se jos muokkauskerros on painekyllästetty kananpötköllä?

Enemmän alaa eli enemmän jakajia. Lisääntynyt kauempana mm. pohjanmaalla joilla kuljetustuki on suurin. Itelle tuli hyvä muutos kun de minimis maksimi nousi 20k --> 50k. Olis menny ens vuosi nollilla mut nyt pökkää taas. Tuo myös syö muiden pottia kun aika monella ois tullu tappi täyteen ilman tuota korotusta. Kuljetustukihan menee sopimuksen eikä sadon mukaan. Mahdollisimman iso sopimusmäärä per ha on siis hyvä, mutta se vaatii korkean satohistorian.

Ei se mene noin. Viljanostaja suojaa kauppansa pörssiin. Jos hän tekee sinulle hyvän/itselleen huonon kaupan eli viljan hinta laskee niin hän ostaa myymänsä termiinin takaisin halvemmalla. Tämä oletuksena, että suhde maailmanmarkkinaan pysyy samana. Ja sitähän ainakin vientikauppa on. Toinen mahdollisuus on, että ostaja tekee jo nyt kauppaa vientiin. Ostaa kiinteällä hinnalla tulevaa viljaa ja otta välistä minkä sopivaksi katteeksi katsoo.