Mikähän mahtaa tappaa 68:n puintikelan laakerin koneen oikealta puolelta parinsadan tunnin välein? Oisko kenellekkään tullu vastaan?
Edellinen laakeri poisotettaessa hyvässä rasvassa eikä käsin pyöritellessä mitään havaittavaa vikaa mutta vinkuu ja kuumenee

MIllanen laakeri, kuula vai rulla, pallopintainen rulla vai suora sylinteri?

Syitähän voi olla monia mut itse lähtisin ensimmäisenä jo mainitusta pänningistä tai muunlaisesta asennusvirheestä, voihan se nimittäin jäädä "kallelleen" eli ikään kuin vinoon. Riippuu laakerista miten se sen kestää.

Mut siis pidätkö hajoomisena vinguntaa ja lämpeemistä? Miten lämmin, ootko varma että vingunta tulee laakerista, äänet johtuvat teräsksessä ihmeellisesti. Jos lämpee niin just joku pänninki tai muu pakotettu liike kuulostaa järkevältä...

Voisko kela olla epätasapainossa?

Pystyykö ko käärimellä kääriin ja kantaan yhtäaikaa kahta paalia? Onko muuten toimiva/kestävä käärin? Kaupalla noita ois 2 kpl mekanista mallia,onko saatavana myös automaattiversiona? Onko tehty kahdella käärinvarrella? Toisinaan paalit painaa 830-950 kg,selviääkö elhon nosturi noin painavista paaleista?

on olemassa automaattiversio kahdella varrella(1620 automat) ja jos mie olisin vielä näitä ettimässä niin sellaisen ottasin enkä manuaalista.

Toisen paalin kanto onnistuu haarukassa mutta ei samaan aikaan kääriminen, tosin aika hankala kuvitella että millään muullakaan onnistuisi, paalinhan pitäisi jäädä luokkaa metrin päähän pöydästä että sopii varsi välistä. Haarukka ei tosin oikein kestä kahden kuljettamista, meillä katkesi poikkitangon tappi 8000 paalin kohdalla, ja vähän sellainen tuntuma että katkeaa ennen 20 000 paalia. Paalien painot 650-750 kg noin suurinpiirtein. Teoriassa tuo haarukka kait kykenee nostamaan 1000 kg paalin...

ethän samana päivänä kun sitä se rehua teit ruiskuttanut . Eikö sulla varoaika kuitenkin olle  ole ollut riittävän pitkä. Maitohonhan tulee makua jos jotakin vaikutusta on mutta eiväthän vasikat sit
ähuomaa

Toolerin varoaika on 2 viikkoa joka täyttyi, n. 3 viikkoa ruiskutuksen ja teon välissä.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 13.08.11 - klo:16:18

Kannattaa verrata myös teräpalkkien öljytilavuuksia vaikkapa Kroneen. Niissä on muistaakseni aika isoja eroja. Toisissa sitten laakerit kestää ja toisissa ei...

?? minkä merkityksen tuolle öljytilavuudelle tässä lasket. Ihan heti en keksi mikä sen merkitys olisi, kronessa ja tuossa claasissa varmaan eniten öljyä kun on tuon tyyppinen palkki jossa rattaita kahdessa rivissä, mistä seuraa väkisin isompi tilavuus joten öljyäkin oltava enemmän. Mutta että sillä sinänsä olisi jotain merkitystä kestävyyteen

Oisko: MItä enempi öljyä niin sitä viileempänä se kestää kun enemmän jäähdyttävää palkin pintaa ja kuitenkin sama lämmitysteho ja toisakseen kestäisikö "puhtaampana" käytössä, ts. vähemmän likapartikkeleita per litra kun enemmän öljyä mihin samat likapartikkelit hammaskosketuksista/laakereista sotketaan?

Eikös se oo vanha kikka nostaa moottorin öljynvaihtoväliä lisäämällä öljytilavuutta

Siis nuo minulla on viistoon sivuseinältä keskelle päin, eli siis aina tiellä. Ihan keskellä minulla on kyllä 8m vapaata tilaa mutta ihan sivuseinän vieressä vain 3m

"Sitä en tiedä mitä palkeilla yritetään estää, seinille tulee pystyyn 120x120x5 pystytolpat 5 m välein joiden yläpäihin rakennetaan vaakatasoon 100x100x4 palkista melkoinen poikki- ja vinotuentaa."
 No tuo on jopa minulle täysi arvoitus   Mikäs tuossa oikein estää kaikkia seiniä kaatumasta yhtä aikaa sivulle   Ei kyllä ainakaan tuo vaakatasohässäkkä tee muuta kun pitää seinät ja katon suorina

jos saa teräkset nurkistaan tarpeeksi jäykästi kiinni yläosan kehikkoon niin kyllähän tuo kehä pitelee pystypilareiden taivutuksella
plus vaakaosan jäykkyydellä sivukuormaa vaikka pilarit olisi alapäästään olisi "nivelöidysti" kiinni. Sitä kait tässä on haettu,
maanantaina toivottavasti selviää.

Suunnikasmekanismin muodostumista sivutuulella ei siis vinotuennalla estetä. Nyt ymmärsin tukesi, ovat varmasti haittana mutta siulla on
ilmeisesti sen verran isompi, tähän kys. tapaa ei voi tehdä.

Koko teräksistä hallia en lähtisi väsäämään enää, elementit on jo pystyssä, tosin ei lattiavalua. Tulee törkeen kalliiksi, mut jos tämä nykyinen
teräshässäkkä on pakko tehdä riippumatta katosta niin tosiaan olisi voinut olla helpoin koko teräksinen halli.

Nyt alkaa pelottamaan että ristikoidenkaan käyttö ei teräskehän tarvetta poista. Jos näin on niin joku saa selkäänsä...

edelleenkään  itse rakennetta en kyseenalaista, vaan tapaa jolla siihen on päädytty. Ilman lopullisen tilaajan informoimista. Uskoin että
ammattilaisilla olisi homma näpissä ja puhelin käytettävissä. Nyt lopputulos oli tilaajalle luokkaa 2-3 kertaa monimutkaisempi ja huomattavasti
kalliimpi puu ja teräsrakennuksen hybridi "lasku -eikun avaimet käteen" periaatteella:)

Tuosta viistotuennasta, ymmärsinköhän alunperinkään oikein, eli siis että koko rakenteen seinien kaatumista vastaan tuetaan   Kai lähtökohta on se että katto ei mene suunnikkaaksi, sen verran on tukia aina valmiissa rakennuksessa.  Tuo korkeiden seinien tukeminen toteutettiin meillä pyöreästä putkesta olevilla tuilla, 3m korkeudesta lähtee 114mm putki viistoon noin neljän metrin päähän sivuseiniltä, 5:n metrin välein ja molemmin puolin.  Totaalisen suuri haitta on noista mutta pysyy kyllä pystyssä

Miulle ei auennut Rene selityksesi, siis missä tasossa nuo on? Vaaka, pitkän seinän tasossa vai poikkitasossa?

niin eli siis kaksi siiloa joiden elementtien päältä lähtee aluperin puurunkoinen katto. elementit sen 3 m korkeita jolloin itse puuseinä on 3 m korkea 6 m räystäskorkeudessa. Siilot läpiajettavat. Sitä en tiedä mitä palkeilla yritetään estää, seinille tulee pystyyn 120x120x5 pystytolpat 5 m välein joiden yläpäihin rakennetaan vaakatasoon 100x100x4 palkista melkoinen poikki- ja vinotuentaa. Siis jos katsoo rakennusta ylähäältä päin näkee tämän vinotuennan. Päätyihin tulee 240 I-palkista kehät ja seiniin tulee vielä lankusta vinotuentaa seinän tasoon.

Ymmärrän että läpiajettavuus tekee hallista hankalan, vain saman suuntaisia seiniä ja voihan se olla että teräsrakenne on pakko olla vaikka on ristikot mutta olen kyllä nähnyt isompiakin katettuja siiloja puusta ilman kys. kehikkoa ja pääpointti on miten tämä seikka ilmoitettiin vasta lopussa. Jos olis heti kättelyssä soittanut ja todennut tilanteen niin koko kattaminen olisi jätetty tai keksitty muuta, tehty takaseinä tms. Nyt kun tuota työnmäärää noiden palkkien maalauksessa, hitsailussa yläilmoissa miettii niin tekemättä taitaa jäädä

Lainaus käyttäjältä: isanta - 13.08.11 - klo:09:58

Tuollaista laskua en kakistelematta maksaisi. Kuvien piirtäjän olisi pitänyt soittaa jos(ja kun) ennakkosuunnitelmiin tulee merkittävä muutos.

Riippuu siitä mitä on palkannut tekemään. Jos on käskenyt suunnittelemaan vinotuennan ja suunnittelija on sellaisen laskenut. Suunnittelijalla on aina vastuu siitä mitä tekee.

Onhan näitä nyt viimme talvina nähty mitä tapahtuu kun päästetään isännät suunnittelemaan tai rakentamaan. Nuukuus iskee aina jossakin vaiheessa.

Eikä tuo ristikkorakennelmakaan poista tuota vinotuennan tarvetta.

Tässäkin tapauksessa olisi säästänyt yhden suunnitelman jos olisi jo heti aluksi pyytänyt oikean suunnittelijan työmaalle, ennen kuin on tehty yhtään mitään. Tässäkin tapauksessa hän olisi heti kertonut sen oikean rakenneratkaisun tähän tapaukseen. Se on  X. Täysin toimiva ja ei tule ongelmia tuentojen suhteen. Toteuttettavissa puu- tai teräsrakenteisena. Luultavasti teräs halvempi ja käytännöllisempi.

En ole kys. laskelmia tehnyt joten missään nimessä en sano että itse laskelmat olisi virheelliset enkä haluaisi
niitä itse tehdä joten sinällään kys. palvelu ihan ok. Tosin nyt kun ynnäillee että tuolla teräsmäärällä+päätyjen tekoon
käytettävällä IPE-palkki kehillä kiertäisi rakennuksen 3 kertaa ympäri niin sanompahan vaan että tämän tontin tukevin rakennus tästä
tulisi Suunnittelijalla on totta kai vastuu tekemisestään ja sen mukaan mennään

Ristikkorakennelma ei poista vinotuennan tarvetta mutta: vinotuennan saa ristikoihin naulattua n. 90 cm välein kun taas nyt teräspalkkien
jänneväli on 7 m. Lapsikin ymmärtää mikä merkitys tällä on profiilikokoihin.

Oikean ja oikean, voi helevetti mitähän tähänkin nyt sanois. Kys. suunnittelijat tekevät kuulemma maatilarakentamista työkseen niin se
oli riittävä meriitti meille. Yksinkertaisuudessaan homma meni näin: keväällä pidettiin palaveri rakennuksesta jossa esitin kantani itse
kantavan pellin hyödyistä ja kysyin ammattilaisten kantaa johon vastaus oli suurinpiirtein "hyvä ajatus, piirretään sen mukainen PUUhalli". Tässä vaiheessa
ei kukaan "oikea" suunnittelija tyrmännyt ajatusta ja vinotuentaa ei nostettu pöydälle. Pääpiirustuksissa lukee puuhalli yms. Nyt sitten loppuun piirretyissä
piirustuksissa teräs on otettu mukaan ensimmäistä kertaa. Itsekantavat pellit luokkaa 4 keur, nuo teräspalkit pelkältä raaka-aineeltaan ainakin 3 keur, kun
lyödään valmistus/maalaus/asennus niin siitä tulee se 6 keur. Kallis hinta itsekantavasta.

Oikeastaan koko homma kulminoituu kommunikaatioon, miksi ihmeessä jo siinä vaiheessa kun suunnittelijalle tulee teräskehikko mieleen niin ei oteta yhteyttä
tilaajaan? Mielestäni alkup. suunnitelmasta on poikettu ja rankasti

Olisko ostetto kattkoristikko ja tavallinen pelti pois suljettu vaihtoehto? 10m on vielä edullinen ja kuormitus laskennat saat ilman lisämaksua?

ei ole ja hyvin tod. näk. siihen tullaan vielä päätymään.

Olosuhteiden pakosta jouduin tekemään MCPA+tooler seoksella käsitellyn kauran kokoviljasäilörehuksi. Uskaltaako nuo syöttää emoille kun MCPA:n kyljessä lukee että ei saisi syöttää käsiteltyä kasvustoa karjalle

Tuskin on todellisia voimia edes laskettu. Siis kymmenen metriä leveä siilo ja kai aika korkeat seinät puusta sen katon alla? Vinotuenta todella hiukan konstikasta.
 Sinänsä tuo itsekantava pelti paikassa kun paikassa, mihin olen sitä pitänyt vaihtoehtona, on kallis ratkaisu. Useimmiten puutavaran kokonaismäärä ei paljoa putoa ja arvo ei ainakaan laske.

Joo jotain 6 m räystäskorkeus. Sinällään ymmärrän että vinotuentaan tulee pitkät jännevälit jolloin rakenteet kasvaa mutta sanotaanko nyt näin että v-käyrää laskisi huomtaavasti jos joku olisi ilmoittanut radikaalista muutoksesta rakenteisiin ennen kuin piirtää piirustukset loppuun ja lätkäisee muutaman tonnin laskua. 

Tommosia katoksia tehny ite ilman suunnitelmia, kyllästetyt pylväät maahan vähintään 1,5m syvään, 5m välein, niiden päälle pylväs kiinni lattaraudasta taivutellulla pannalla, siihen itsekantava pelti 80mm peltikattoruuveille.

Tuollahan ne on ollu pystyssä 15 vuotta, ilman yhtäkään vinotukea?

Äläpä kuule muuta sano mut kun rakennukselle haettiin tukea niin piirustukset oli pakko saada ja valvova mestari alkoi kyselemään laskentojen perään...

Onko teistä kukaan kattanut siiloja itsekantavalla pellillä? Tehtiin keväällä suunnitelma suhteelisen kapeista siiloista(5 m x 2) viljan varastointiin ja päälle katto itsekantavalla pellillä.
Suunnittelija sanoi että ei kykene määrittämään vinotuentaa rakennukselle johon sitten palkkasin toisen laskijan. No, piirustukset tuli yllättäen eilen postissa: vinotuentaa varten käytännössä rakennan katon alle+seiniin liki 130 metriä  teräspalkkia ristiin rastiin. HIntaa ja tupakkaa palaa, luultavammin hylkään ajatuksen ja teen ristikoilla jolloin vinotuentaan riittänee paksumpi lauta.

Huvittavinta koko ruljanssissa: alun perin itsekantavassa houkutteli rakentamisen näennäinen helppous ja katon alle jäävän tilan hyödynnys. Rakentamisen helppous nähtiin ja nyt vinotuenta piirretty räystään korkoon jolloin koko idea sulaa

Eikä jaksanu suunnittelijatkaan kauheasti panostaa, olis voineet edes soittaa siinä vaiheessa kun huomasivat että ei puulla onnistu niinkuin viime keskusteluissa oli puhe. Kätevä tyrkätä piirustukset ja lasku postiin. ilmeisesti olis pitäny toimia lastenvahtina ja soitella päivittäin perään.

Lainaus käyttäjältä: Ropsoni - 22.07.11 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: landehande - 22.07.11 - klo:19:32

Minkä ihmeen takia pitää happoa laittaa?  Jos haluat varmistaa laadun , niin pistä pari kerrosta muovia enemmän. Tulee paaaljon halvemmaksi ja työ miellyttävämmäksi kuin hankalien happotynnyrien kanssa.

Joopa joo, säilyyhän se ilman happoakin, itse en kyllä sellaista paskaa omille elukoille syöttäisi. Muutenkin vähän tuo paalirehu niin ja näin, joka paali aina oma arvoitus avattaessa oli sitten kuinka kuivaa tahansa. Mukavasti ne puristenesteetkin säilyy joka paalissa, on sellasta kivan tummaa rehua paali siitä päästä mikä on maata vasten ollut...  

Eihän se puristeneste hapotuksen puutteesta johdu.   Mikä hapottamattomassa paalirehussa mättää jos hometta ei ole?  Kovin vähän ''arvoituksia'' löytyy kun paalit ovat tehty kunnolla ja muovia tarpeeksi.

comprimasta ei hajuakaan mutta vanhemmassa 1250:ssa päädyttiin laittamaan tynnyri aisan päälle. Ainut paikka mihin sai, sivulla jos olis ollu niin aina sais nostaa pois kun aukasee sivupellin. Tynnyri meillä "kiinteä" ja vesi tynnyriin siirretään pumpulla, eli ei nosteta kuin suurinpiirtein kerran kaks kesässä pois.

Säilyminen ei välttämättä ongelma ilman hapotusta mutta:

-Ainakin rehunäytteiden mukaan säilönnällinen laatu vähän mitä sattui ainakin meillä ennen.
-Kuivalla rehulla pH:n lasku hidasta joka taas tuo omat ongelmansa, D-arvon lasku, sokeri tms. Eikös sitä oltu tutkittu että voi D-arvo laskea jopa 2 pykälää paalissa jos käyminen hidasta?

Me tehtiin ennen ilman happoa ja meillä ainakin nuo analyysitulokset jurppi niin paljon että nykyisin lypsylehmien rehuun laitetaan säilöntäaine. Ei se ainakaan tän tilan taloutta kaada ja en tiedä on sokeutta mutta vaikutuksen myös huomaa.

joopa joo. jos glyfo millon kielletään niin hampaatkin voi samalla naulaan laittaa.. näkee tämän luomuviljelyn täälläkin päin mitä se on! pitäisiköhän kuluttajalle oikeasti näyttää mitä luomu on kun he sitä niin ihannoivat..

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 17.07.11 - klo:21:34

"poljinajo-moodi"

 

Mut entäs tää commandquad vaihteisto ? Siinä aluevaihteistokin valitaan napeilla. Semmosta ei ole varmasti kellään muulla valmistajalla.

No tuommosta napeilla vaihdettavaa aluevaihdetta on ihan turha tuoda markkinoille kenenkään ihan turha ei sovi mihinkään hommaan tai no joo jos pystyy ajamaan kokoajan samaa vauhtia eli ei sillä ole mitään virkaa edes lumitöissä koska ne on aina liian hitaita..  Kunnon kepillä toteutettu puolipowershifti tai vanhan mallin powershift jossa yhdellä vivulla määrätään vaihteet ja suunta tai sitten vaan portaaton.... Ehkä jopa poljinajolla    Toivottavasti tuo jonnikan portaaton pysyy edelleen kaikkein helpoimpana käyttäjän kannalta.... Niin ja tuota commandquadia ei saa kuin 3 pienimpään seiskaan... 2 suurimmassa on aina autopowr...

Niin jutussahan oli että myöhemmin esitellään kaksoiskytkimellinen osa powershift joka korjaannee "hitautta"