Kellään kokemusta mikä mahtoi pimentää 6630 premiumin sisäilman puhaltimen, ei siis höngi hyttiin millään asetuksella. Varaosakirjaa kattelin ja tässähän ei oo niitä vastuksia niin kuin vielä 20 sarjan koneissa vaan oikeistaan muuta en löydä kun itse puhaltimet ja sen puhaltimien ohjausyksikön varaosana...

Päälle 10 000 h ajetussa JD 6420 on vikana että ei meinaa kippi nousta kivikärrystä tai etukuormain nostaa paivampaa kauhaa jotka on ennen kyllä nousseet. Säätyvätilavuuksinen 96 l pumppu. Onko arvon raadilla käryä voiko olla muu kuin pumppu vain mennyt väljäksi käytössä, voiko olla jokin säätö mikä vaikuttaa?

Kiitos

JD 6420, alkupään ei-commonrail koneella. Ei nosta lämpöjä. Maantieajossa paalikärryn kanssa jaksaa paremmin nostaa lämmöt normaaliksi mutta nopeasti laskevat nurkka-ajossa kotona.

-Termostaatti vaihdettu
-Vesipumppu vaihdettu
-Kansipahvi vaihettu jokunen tuhat tuntia sitten.
-Ei syö nestettä eikä myöskään lisää öljymääräää:)

Mikä ihme voisi moista tehdä?

Pikainen kysymys: ONko kukaan säilönyt propion -hapotettua viljaa suoraan ylivuotisen viljan päälle ilman että välissä on esim aumamuovi? Kysymys on siis kokojyväsäilönnästä suoraan kasaan eikä mistään murskeviljatouhuista.

Vanha isäntä oli vähän sitä mieltä et ei sais laittaa vanhan päälle uutta ilman kalvoa välissä mut se kalvo on aika ongelma kasaa purkaessa pienkuormaimella.

JD 6610 Premium malli on nyt keväällä peltotöissä pukannu liian lämpimien peräöljyjen merkkivaloa. Onko aavistusta mitä mahtaisi olla?

Käytännössä vilkuttelu on suht satunnaista, valo syttyy pellolla ihan kevyissäkin töissä(apulannan levittäminen), ei välttämättä kestä pitkään ja sammuu aina lopulta maantiellä vaikka vetäisi painavaa lantakuormaa...

Luin jostain et vois olla kannentiiviste, miten sen hajoaminen voi vaikuttaa peräöljyjen lämpenemiseen?

Tästä oli joskus puhe mut en millään löydä siitä enää keskustelua:

JD 6610stä alkaa olemaan se mittariston nestekidenäyttö siinä kunnossa et ei näe esim tuntimäärää niin oliko sille joku elektroniikkaseppä joka näitä korjas? Ei viittis koko mittaristoa uusiksi laittaa...

Tuli hommattua McHale Fusion2:n ja olis tarkotus sovittaa se vähän piristetyn JD 6610 taakse. koska vetokoneen tehoreservi ei ole hääppönen(130 hp) halu on kova säästä kaikki likenevä teho tappitehoksi joten hydraulitehon säästämiseksi haluan kytkeä paalaimen traktoriin powerbeyond liittimen kautta niinkuin ohjekirjakin suosittelee. Eli paalain itse ohjaa traktorin säätyvätilavuuksista pumppua ja ottaa vain tarvitsemansa öljyn.

Mutta JDssä ei ole powerbeyound -liitintä ja tuntuu olevan huoltomiehilläkin erinäkemyksiä mitä vermeitä tarviin. Toisen mukaan pelkkä signaalilinja pumpulle riittää ja painelinja josta kone ottaa öljynsä kytketään johonkin traktorin omista venttiileistä. Toinen sanoo et tarviin sekä signaali- että painelinjan asentaa eli paalain saa öljynsä erillistä linjaa pitkin traktorin omien venttilien ohi.

Eli miten te olette arvon kommentoijat kytkeneet Fusion paalaimet powerbeyondiin ja kuinka monella liittimellä? Jos kytkette traktoriin omiin lohkoihin painelinjan niin missä asennossa on traktorin venttiili, kellunnassa vai missä?

Olli

Olosuhteiden pakosta jouduin tekemään MCPA+tooler seoksella käsitellyn kauran kokoviljasäilörehuksi. Uskaltaako nuo syöttää emoille kun MCPA:n kyljessä lukee että ei saisi syöttää käsiteltyä kasvustoa karjalle

Onko teistä kukaan kattanut siiloja itsekantavalla pellillä? Tehtiin keväällä suunnitelma suhteelisen kapeista siiloista(5 m x 2) viljan varastointiin ja päälle katto itsekantavalla pellillä.
Suunnittelija sanoi että ei kykene määrittämään vinotuentaa rakennukselle johon sitten palkkasin toisen laskijan. No, piirustukset tuli yllättäen eilen postissa: vinotuentaa varten käytännössä rakennan katon alle+seiniin liki 130 metriä  teräspalkkia ristiin rastiin. HIntaa ja tupakkaa palaa, luultavammin hylkään ajatuksen ja teen ristikoilla jolloin vinotuentaan riittänee paksumpi lauta.

Huvittavinta koko ruljanssissa: alun perin itsekantavassa houkutteli rakentamisen näennäinen helppous ja katon alle jäävän tilan hyödynnys. Rakentamisen helppous nähtiin ja nyt vinotuenta piirretty räystään korkoon jolloin koko idea sulaa

Eikä jaksanu suunnittelijatkaan kauheasti panostaa, olis voineet edes soittaa siinä vaiheessa kun huomasivat että ei puulla onnistu niinkuin viime keskusteluissa oli puhe. Kätevä tyrkätä piirustukset ja lasku postiin. ilmeisesti olis pitäny toimia lastenvahtina ja soitella päivittäin perään.

Emojen vasikoiden iskenyt todella outo ripulointi: vajaa viikko sitten ilmaantui ensimmäiselle ja nyt alkaa olemaan n. 10 ehkä vanhinta kahdesta kymmenestä taudissa. Todellä ärhäkkään leviää ja vielä hyppäsi aidan yli toiseen ryhmään.  Mutta kun tauti ei tunnu vaikuttavan mitenkään itse elukkaan Imemässä käyvät emojaan normaalisti ja suht. virkeitäkin ovat. Tietysti voi se vähän perusolotilaan vaikuttaa, vähän ehkä alakuloisuutta mutta jos ei peräpää kuralla niin ei huomaisi vasikasta. Silmät eivät kuopalla.

Isolla osalla paska sellasta ilmavaa keltasta löysää vatkattua kermaa joten ei oikein kunnollista ruikuliakaan.

Arvauksia tai ihan tietoa?

Rotavirus ei oikein elukkalääkärin mukaan käy kuvioon kun se vetäisi huonoon happeen nopeasti

Sekon vaakaruuviapevaunun vaaka hupsii vähän omiaan:

Tyhjällä koneella vaaka näyttää nollaa nollauksen jälkeen. Sitten kun kyytiin lykkii kaksi säilispaalia ja viljat/rypsit niin lukema on 3000 kg. Sen tiedän että paalit painavat jotain 650-700 kg kappale ja päälle viljaa/rypsiä 400 kg joten seoksen tulisi painaa jotain 1700-1800 kg. KOneessa on paalikauha takana ja käytän sitä paalien lastaukseen. Sen olen huomannut että kun vaunun painopiste siirtyy eteenpäin, eli kun paali lähtee kulkemaan takaa kohti keskikohtaa/paaliluiska yläasennossaan niin lukema vaa'assa kasvaa. Kun vaunu on taas lopulta tyhjä niin lukema lähellä nollaa.

Traktorissa huono akku ja yhden kerran käytön aikana vilauttanut "lowbat" tekstiä. Voiko syy olla huonossa virransaannissa?

Paska mikä paska, millä sais korjattuu -10 sarjan jonnikan pärisevän pakoputken? koko koneen vaihtoehto olis paras vaihtoehto mut siihen ei oo varaa. Eikä viittis arvailla osiakaan kun ovat niin sikakalliita.

Muutama vuosi sitten sai tukea jos kasvinviljelytila otti vastaan karjankasvattajan lantaa. Tukikuvio taisi jokin aika sitten raueta, mutta mikä on tilanne nyt, saako sopimuksen tekijät tukea?

kvg kokeiltu, ei tuottanut tulosta...

Veikkauksia, kuinka pitkään kestää esim N-sarjalaisen valmetin etuakseli uusimmassa KV:ssä esiteltyä etunostolaitteiseen kiinnitettävää nostolaitetta, jolla tehdään samat työt kuin etukuormaimella?

Etäisyys etuakselilta paaliin(joka oli vielä pitkällään)oli vielä pitempi mitä etäisyys taka-akselille, ja päälle vielä itse nostimen paino joka on kokonaan etuakselin edessä

MIksi laittaa rahansa moiseen kun luultavammin samalla rahalla ostaisi etukuormaimen jolla tekee samat työt ja vielä kone-ystävällisemmin. Nykyiset etukuormaimet saa aika nopiaan paikalleen ja pois joten tuon uutuuden edut mielestäni eikun vähenevät.

Kovasti on MF 16 -puimurista heikentynyt aikojen saatossa tyhjennysteho. Tekisi mieli vaihtaa tyhjennysruuvi+lommoutuneet ulkokuoret ja samalla jatkaa torvea jokunen kymmenen senttiä.

Mistä sais halvimmalla? Jostain purkaamolta tietysti mut nekin on jo valmiiksi käytettyjä ja kuluneita.