Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Katsoin että arlaingmanin perinteisessä jukurtissa ei ole ollenkaan joutsenlippua vaikka valmistajaksi on kirjoitettu purkissa söderkulla. Helsingin vierellähän on tuo paikka joten mietin että kuljettaako arlaingman ruotsista maitoa tuonne asti tehtäväksi jukurtiksi?
24 kuution Sekon apeaunu tarvis suht halvan minimissään 150hv:n traktorin eteensä ennen toukotöitä . Väriltään sais vaikka olla sininen. Masikkaa tai belarusta en huoli.
Tarkoitit varmasti apevaunua? Kyllä saattaisi kiinasta löytää suht halvan minimissään 150hv traktorin, sinisiäkin varmasti sieltä löytää. Kopioita ne ovat mutta moni parempiakin kuin muut siniset.
Kiitos runsaista vastauksista.
Monet kehuivat Palax-merkkiä ja katsoin molempien videot eli Hakin ja Palaxin. Ketjut kulettimessa vaikuttaisi aluksi huonolta ratkaisulta verrattuna mattoon. Ja kun Palaxissa näytti olevan automaattinen halkaisu niin entä jos puu putoaakin siten että se halkaisija lykkääkin sivuttain puuta sitä halkaisun terää vasten ja jos vielä on kova oksan kohta?
Voiko halkaisun terä rikkoontua siinä? hakissa ymmärtääkseni halkaisu tehdään jalkapolkimen avulla?
pakettikasassa.pikku säätöjä,tilasin pikkupyörillä=natikan vetokoukku ylhäällä=madalla.nivel ei sovi natikassa tumppi niin alhaalla.vetokoukun madallus poistaa kenties ongelman. mittojen puolesta sopii navettaan k.262 l.230 pyörien ulkoleveys220 koko10mottia.ainoa valmistaja joka pystyi toimitamaan tehtaalta omilla mitoilla,kaikilla muilla erihintaan suomessa. kaksruuvisista olisi löytynyt oikeat mitat mutta se hinta.
bit.ly/kolapoika
Mistä se kuva olisi pitänyt olla?
http://img165.imageshack.us/i/presse876673iil3.jpg/
Tuleeko kotitarvekäytössä huoltokustannuksissa edullisemmaksi klapikone jossa on sirkkelinterä kuin teräketjulla varustettu?
Vertailun esimerkkinä vaikka Hakin OH60 ja 1X37.
Lainaan Metsälehden keskustelupalstalta kysymystä tähän:
_______________
Anonymous
Nostetaanpa vanha ketju esiin koska alkaa olla taas ajankohtainen.
Tässä tulikin jo selväksi että kiinteistön hankinnasta aiheutuvat kulut kaupanvahvistus, lainhuuto jne. kasvattavat metsävähennyspohjaa mutta niitä ei voi laittaa vuosimenoihin.
Mutta entäs kun lainhuutoa on hakenut kiinteistön välittänyt firma joka nyt laskuttaa tästä palvelusta (palvelu sisältää alv:n)? Eikös lainhuutohakemuksen teosta veloitettu summa ole vuosimenoa?
Vastaanpa samalla tähän ja omaan kysymykseeni alv;stä:
KAIKKI kulut kirjataan metsän hankintamenoon eli metsävähennyspohjaan,ei vuosimenoihin!
Summat laitetaan verollisena eli alvia ei vähennetä alv-ilmoituksella.
Tarkistettu verottajalta.
___________________________________________________
Eli:
Onko tosiaan näin että lohkomis- ja lainhuutokulujen ja niistä ostettujen palveluiden alvit lisätään metsävähennyspohjaan eikä niitä saada takaisin?
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110363407&ext=rssRuuan hinta on kalleimmillaan 90-luvun jälkeen, öljyn hinta nousee, euroalue ja eu myllertävät suossa.
Lienee olevan jotain markkinoiden epävakauttamista puheet korkojen noususta.
Vai miten muut uskovat uutisen paikkasa pitävyyteen?
Lueskelen säännöllisesti tuota Masinistien foorumia, siellä on kaikenlaista mielenkiintoista juttua, ihan muutakin kuin koneita koskevia asioita, paljon fiksumpaa juttua kuin täällä, sieltä luiin mm. tämmöistä vakavaa asiaa, jonka piätisi herättää esim. MTK:n ja muut maaseuseudun etuja ajavat, mutta taitaa olla niin, niin kuin eräs tuossa epäilikin, että MTK ajaa enemmän elintarviketeollisuuden etuja, maidon ja muiden tuotteiden suoramyynti tiloilta kun jättää elintarviketeollisuuden ja kaupan nuolemaan näppejään.
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=36717&sid=19164ed5229ac58848239422442e0520
En ole huomannut Maaseudun Tulevaisuudessa olleen tästä asiasta mainintaa, onko lehti enemmän meijereiden kuin tuottajien asialla?
Elintarviketeollisuuden ja kaupan mafia siis jyrää, ovatko ne manipuloineet Maatalousministeriön virkamiehet saamaan aikaan tämän määräyksen?
Tiloilta suoramyynti kuluttajille olisi hyvä lisätienesti ainakin Etelä-Suomessa. Tyhmä vain on tuo raja 2500 litraa vuodessa jonka voi ilman erillistä laitoshyväksyntää myydä tilalta. Uudistuksen jälkeen taidetaan vaatia tilalta jo hygieenisempiä olosuhteita kuin missään maailmankolkan meijerissä.
En minä ainakaan muista Maaseudusta koskaan lukeneeni Ahlmannin tilapuodista juttua. Joskus oli joku savolainen kiertävä lihamyyjä.
Kyllä MTK:n pitäisi ajaa tuottajien asemaa eikä yhtään minkään muun organisaation!
Miksi en saa laskettua milloin on se vuosi että kone-forum näyttelyä ei järjestetä ollenkaan? 2008 vuoden jälkeen sanottiin että näyttely pidetään joka toinen vuosi. Kun vuonna 2009 ei pidetty niin milloin tulee joka toinen vuosi?
Niin ja wahlroos voi sanoa mitä haluaa kun hän kuitenkin tietää että niitä tukia ei häneltä pois viedä, tarkoitus on vain lietsoa kateutta ihmisissä. Tai ehkä hän tarkoittaakin että jotain rajaa voidaan laittaa tukiin kun ihmettelee miksi hänkin saa tukea? Ei tukien katto huono ajatus olisi.
Mutta uuden valmistajan on helppoa kilpailla ja olla hyvempi kuin vanhat valmistajat. Tarvitsee vain halvempi hinta ja kestävempi laatu.
Jotain järkeä korvamerkkiasiaan tarvittaisiin ennen kuin lisää tulee kuolemantapauksia.
Luitteko muuten tämän päivän maaseudun tulevaisuudesta että yhdysvalloissakin alkavat viljelijät kyllästyä byrokraattian kiristämiseen?
No miten verottaja suhtautuu omaan käyttöön otettavaan poltinpuuhun? Eli minkä verran sitä voi ottaa ilman seuraamuksia, varsinkin jos kuitenkin veroissa vähentää metsänhoidon kustannuksia?
Jossain muussa yhteydessä oli mainittu summa 850 euroa mutta liittyikö se metsätilan sisäiseen puun siirtelyyn? Vai meneekö se siten että jos on metsäyhtymä niin se yhtymä myy osakkailleen puutavaran?
Ilman noita epäselviä ohjeistuksia lienisi verotus liian epäselvää.
Varmasti voivat vaikuttaa. Sorkka voi hiehollakin olla mätä ja tarttuvien tautien saastuttama.
Hieholle biotiinia ja tarvittaessa kuparisulfaattia ulkoisesti. Puhtaanapitoa ja kuivia olosuhteita->Jalat ovat niin hyvät kuin mitä ne nyt voivatkaan olla. Tuotantokustannus nousee 20€/hieho joka ei voi olla ostajalle ylivoimainen kustannus.
Entä jos hiehojen yleinen hinta markkinoilla laskee sorkkatautien pelossa? Sekin on yksi riski kannattavuuteen niillä jotka haluaa leipänsä siitä työstä.
Voiko tulevaisuudessa nuo sorkkasairaudet vaikuttaa hiehokasvatuksen (siis tarkoitan rahtikasvattajia tai mitä ovat) kannattavuuteen?
Varsinkin jos Suomeen pesiytyneet sorkkasairaudet luovat alalle leijumaan riskin että mielikuvissa jokainen hieho olisi sairauden kantaja? Tällätavalla ostajat saisivat painettua hintaa alhaalle päin, ei välttämättä kaikki toki tietoisesti mutta suunta voisi olla alaspäin. Eihän kasvatustilalla välttämättä ole tautia ollenkaan mutta riittää mielikuva. Minun mielestä sorkkasairauksia liioitellaan kun pitäisi tiloilla keskittyä pahempiin uhkiin.
