Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Iso puute metsäverotuksessa on kaluston myymisen verotus. Vaihdoin vuonna 2008 hankitun, suurimmalta osalta poistetun metsäperavaunuyhdistelmän uuteen viime vuonna. Välirahaa reilu 20 keur. Vanhan myymisestä joutui maksamaan (hyvityshinta - poistamaton menojäännös) luovutusvoittoveron ja uuden poistot lähtivät listahinnasta. Olisi kannattanut pitää vielä muutaman vuoden, jolloin vanhan olisi voinut myydä 40% hankintahintaolettamalla. Tässä on selvä epäkohta maatalousverotukseen verrattuna, jossa tarkastellaan konepääoman poistamatonta menojäännöstä yhtenä könttinä.
Sama homma tuli eteen klapikoneen vaihdon yhteydessä. Tein hyvät kaupat, mutta en tajunnut siinä vaiheessa, että mettäpuolen verotus onkin paljon konstikkaampi juttu. Olisin voinut lykätä kauppaa vuodella eteenpäin ja olisi ollut täysin poistettu kone. Nämä ovat pieniä oppirahoja joita tulee silloin tällöin vastaan. Ilman tällaisia, homma ei kehittyisi... 
Olen pistänyt tästä(kin) vinkkiä tutulle kansanedustajalle. Jos jotain parannusta saataisiin joskus aikaan.
Iso puute metsäverotuksessa on kaluston myymisen verotus. Vaihdoin vuonna 2008 hankitun, suurimmalta osalta poistetun metsäperavaunuyhdistelmän uuteen viime vuonna. Välirahaa reilu 20 keur. Vanhan myymisestä joutui maksamaan (hyvityshinta - poistamaton menojäännös) luovutusvoittoveron ja uuden poistot lähtivät listahinnasta. Olisi kannattanut pitää vielä muutaman vuoden, jolloin vanhan olisi voinut myydä 40% hankintahintaolettamalla. Tässä on selvä epäkohta maatalousverotukseen verrattuna, jossa tarkastellaan konepääoman poistamatonta menojäännöstä yhtenä könttinä.
Pakoputki vae mikä se on vaimennin kannattaapi ruuvailla irti ja kosanin kansa poltella mönjästä tyhyjäksi.
Meinas pöljyys tavata jo meikäläiseen, kun en oman vanahan Partnerin kohalla meinanna vaimentimen rassausta muistoo syssyllä. Se vuan röpötti.
Mutta jos pakoputki on alumiinia tms. kevytvalua, ei kannata kosanilla polttaa, sulaa lirahtaa aika herkästi. Nim. kokemusta on.
Joo, Kyllä jokaisella äijäsaha pitää olla. Itellä ainakin 460 ja 660 Stihlit. Tuolla 92 kuutiosenttisellä 660 sahailen Ongelmakaadot ja tyvien irroitukset. 20 ja 36 tuuman laipat käytössä. Ei voima lopu mutta varovaisempi oltava kuin jollain lilliputtisahalla. Henki lähtee helposti jos tuollainen osuu.
Kyllä! Mulla 660 Stihilissä vain 24" laippa. On pirun mukava sahata kun ketju kunnossa, menee puuhun kuin moton laippa. Ostin tuon tapanimyrskytuhojen siivoukseen, kuljin moton edellä ja irroitin rungot juurakoista, moton jäljiltä olisi tullut liian pitkiä. Maksoi itsensä jo tuossa savotassa.
Mitenkäs mainittujen hinnat vertaantuu tähän:
http://mkdoor.ee/
Myyntimies on tuolla ainakin aktiivinen. Kotimaiset aloitti haukkumalla kilpailijat, niin niitä en katsele sen enenpää, kun ovat vissiin kaikki huonoja.
Tuo mainittu olisi nyt mahdollisuuksien rajoissa, omaan projektiin.
Loppujen lopuksi päädyin juuri tähän MK Dooriin, hinta oli lopulta selvästi edullisempi kuin kotimaiset kilpailijat ja asennukset sekä ovet ovat täysin ok. Paneelit jotain italialaisia ja saranat ys. saksalaisia. Virolaiset asennusmiehet eivät myöskään vaatineet saksilavanostinta (josta olisi tullut noin 200e kulut) eikä nostokalustoa yms. Hintahaitari on kyllä melkoinen, 3 ovea (joista 1 pieni) asennettuna noin 4500e, halvin kotimainen myyjä tarjosi reilusti yli 5000e, kallein yli 9000e.
-14 kesällä tuli sekoitettua 11 lavallista, eli jotain 50m3 kuraa laakasiilon lattioihin. Tänä vuonna pikkuvaluihin 3 lavaa, loput 80m3 valmiskurana. Hinta oli k30 massalle pumpattuna 77e/m3 alv 0%, 36 metrinen pumppunosturi. Matkaa asemalle 80km. Paikallinen asema tarjosi samaa tavaraa 115e/m3 alv 0%, joten nykyään kilpailuttaminen todellakin kannattaa!
Millä konstilla sais "virallisen" paperirullan liikkeelle? Isoilla pojilla on teline jota nosturilla liikutellaan mutta pikkunosturilla liikkuu nippanappa pelkkä rulla. Nostolaitteeseen teline josta käsin vetää?
Itsekin mietin tätä viime vuonna, rullateline oli hankintalistalla, mutta laitoin vain metalliputken rullan hylsyyn sisälle ja nostoliinan rullan päistä kiinni. Liina kiinni kurottajan trukkipiikeihin ja väliin hieman pidempi lankku kuin iso rulla on. Rulla pyörii nätisti ja paperin voi vetää käsin kasan päälle tai kuormaajalla ottaa paperista kiinni jollei itse uskalla kasan päälle mennä. Muutaman kasan peitto onnistuu näin helposti ja rullatelineen hankinta unohtui.
Jos virolaisia, niin eikö Palms nyt kuitenkin ole parhaasta päästä. Kollega hommasi tuon järeimmän kuormaimen sähköohjauksella ja kärryt pyörien vedolla (oikeastaan kaikki lisävarusteet mukaan mitä sai ). On ollut tyytyväinen. Todennäköisesti tuolla kalliimmassa päässä Palms on erittäin kilpailukykyinen. Mitähän Hoqi on tykännyt omasta paketistaan.. 
Palms 15D ja 840 nosturi on ollut käytössä reilu puoli vuotta, pääsääntöisesti olen tykännyt yhdistelmästä. Jotain pieniä lapsuuksia on, kuten tassujen letkutukset. Jarruvivusto oli kasattu vähän kovakouraisesti (vinoon) ja toinen puoli jarruista laahasi alussa. Itse kuormaimen ja kouran letkutukset on toteutettu todella hyvin, on todella mukava kun molempien jatkeiden letkut kulkevat puomin sisällä. Koura oli aluksi onnettoman tuntuinen Keslaan verrattuna, koukki jatkuvasti maata, mutta ihmeesti siihenkin on tottunut.
Tuo rullaveto tuntuu yllättävän tehottomalta, täytyisi jotenkin testata sen vetokyky. Onnistuisikohan tasaisella betonialustalla ja laittaa vaa'an vaijerin päähän ja yrittää vetää kärryllä?
Yhdellä 4G mokkulalla pärjätään hienosti, tulee jotain 50M ja lähtee riittävästi.
Ainoa ongelma on kesäviikonloput, tässä on mökkejä paljon lähellä ja kun kaupunkilaiset saapuvat räpläilemään puhelimiaan, nopeus tippuu huomattavasti.
Maaseudun vakituisilla asukkailla pitäisikin olla jonkinlainen etuajo-oikeus 3 ja 4G linjoilla. Vähän niikuin Pärreillä saariston losseille.
Pari vuotta sitten toin itselle ja parille naapurille 2 akselisia 18tn kantavuudella olevia Chieftaineja 7,5m lavalla. Kolme kun ottaa kerralla, niin menee päällekkäin jolloin rahtikustannus on inhimillinen. Kaikin puolin tyytyväisiä ollaan oltu. Rampeiksi ehdottomasti tavalliset jousikeventeiset, en ottaisi hydraulisia vaikka ilmaiseksi saisi. Nuo jousikeventeiset on helppo tökätä alas ja nostaa kauhalla ylös, ei tarvitse käsin koskea.
Mk doorilta on nyt Teckentrupista, olisi hinnaltaan n. 5% halvempi kuin Ryterna, eli kaikkein halvin. Tästä Teckenistä olisin nyt kokemuksia vailla?
Arkistosta ei löydy mitään tuolla Teckentrupilla, se olisi hinnaltaan edullisimpia. Tosin ero ryternaan ei ole iso. Ryternaa ilmeisesti kukaan ei osaa haukkua?
Olisi tarve hankkia 2 kpl nosto-ovia, aukkojen leveys noin 4,3m ja korkeus 4,7m.
Ryterna ja Teckentrup olisivat edullsimpia, bestdoor ja paraati-ovi myöskin lähellä. Kokemuksia edellisistä? Avauskertoja vuodessa max 200kpl, joten kovin kovalle käytölle eivät joudu.
Onko näiden uusien TC-sarjalaisten käyttöohjekirjassa vielä esitelty hytitön malli sekä säkitysversio? Vielä n. 10 vuotta sitten oli maailmalla saatavissa hytitön TC56 säkkiversiona. Saattaa siinä pitää kiirettä säkittäjällä, kun paksuun laihoon päästää 17" jalan pöydällä...
Meil konehallissa aluskate on sitä jotain huopamaista ainetta mikä on ruiskutettu tehtaalla siihen pellin alapintaan valmiiksi, toimii. Vaihtoehto konesaumakatolle on ruukin classic C pelti. ruuvit tulee piilon paitsi harjalla ja päädyissä.. ja on vielä konesaumakaton näköinen, helppo asentaa jos vain räystäs on suora. Ja alkuperäiseen kysymykseen luottaisin vanhojen mestareiden kokemukseen eli lauta pelaa kylmässä hallissa ainakin..
Miksi ihmeessä laittaa noita konesaumaa jäljitteleviä classicceja yms?? Kun aito konesauma on kiistatta tiiviimpi ja vieläpä edullisempi. Miksi maksaa Ladasta Mersua enemmän?
Onko suurikin hintaero prosentuaalisesti?
Lonkalta heitän, että Classic on n. 20% kalliimpi kuin aito konesauma.
