Olisi tarve hankkia 2 kpl nosto-ovia, aukkojen leveys noin 4,3m ja korkeus 4,7m.

Ryterna ja Teckentrup olisivat edullsimpia, bestdoor ja paraati-ovi myöskin lähellä. Kokemuksia edellisistä? Avauskertoja vuodessa max 200kpl, joten kovin kovalle käytölle eivät joudu.

Vanhaa kivinavettaa korjataan kylmäksi lampolaksi joka ehkä myöhemmin palvelee konehallina. Kaikki sisätila on alhaalta ylös asti avointa, 2,7m kiviseinien päällä on puurunkoa 2,5m ja tämän päällä on naulalevyristikot joiden harjakorkeus on n. 4,8m, eli lattiasta harjapiikkiin on aika tarkkaan 10m korkeutta. Harjalla on pari 90cm x 90 cm tuuletushormia.

Rakennukseen tule konesaumakatto, mutta nyt on pohdittu aluskatetta, sen tarpeellisuutta tai mahdollista haitallisuutta.  Timpuri on sitä mieltä, että on jopa riskirakenne laittaa tuohon aluskate, tuuletusraosta huolimatta. Ennemmin ruodelaudotus tiheänä (1-2cm) raolla ilman aluskatetta, aivan kuten entisaikoina on tehty. Katon tekevä peltiseppäkään ei osaa suoraan sanoa mikä olisi järkevämpi ratkaisu, mutta jos aluskatteeseen päätyy, niin ehdottomasti hengittävänä.

Mitä mieltä raati on, aluskate vai ei?

Tarkoitus olisi hankkia joku yksinkertainen konevastaanotin ja lähetin rakennusten pohjien ja salaojien tekoa helpottamaan.

Yhteen suuntaan kallistava riittää, lähettimessä potkua pari sataa metriä, vastaanotin pitäisi olla helposti siirrettävissä koneesta toiseen, sillä paketti tulisi kolmen talon kimppaan (2 eri kaivinkonetta).

Mitä raati nykyään suosittelee? Joku kohtuu laadukas paketti olisi tähtäimessä, budjetti 2-3 teur ja tarve olisi jo ensi viikolla...

Täytyisi hankkia JCB:n kurottajaan paalipihti ensi kesäksi.  Käyttö vuodessa suht vähäistä, n. 15 ha säilörehupaalien siirtely ja hieman kuivikepaaleja ja kuivaheinää. Paalien koko on 1,2m

MP-lift vaikuttaisi hinta/laatusuhteeltaan fiksuimmalta, mutta kannattaako investoida PP-3 ennemmin kuin PP-2? Kurottajassahan riittäisi helposti potku kuskaamaan 2 paalia päälekkäin, joten PP-3 voisi puoltaa paikkaansa, mutta onko se liian iso 1,2m paaleille. Muita vaihtoehtoja?

Kokemuksia Claas Rollant 44 paalaimesta, 80-luvun jälkipuoliskolta? Mitä eroa on 44 vs 46?

Täytyisi löytää käypä hinta ko. kamppeelle, seissyt viimeiset 15 vuotta ladossa, toimivana varastoitu joten oletettavasti toimiva. Kapeat renkaat, ei nivelakselia, mutta ohjekirja löytynee. 1 omistaja ja mielestäni siistissä kunnossa, en usko että on mahdottoman paljoa paalattu, ollut 20 lehmän karjatilalla.

Markkinat määräisi tietysti käyvän hinnan, mutta kyseessä on hyvien ystävävien kauppa, jossa ostaja ei halua ostaa liian halvalla, eikä myyjä myydä sikahinnalla. Eli mikä mahtaisi olla sellainen molemmille kohtuullinen hinta? Netissä pyynnit osuvat välille 2000-5000e.

Onnistuuko ns. puumurskan polttaminen tavallisissa stokereissa (ns. kokopuu tai risuhake menee hyvin)? Olisi tulossa ensi kesänä aika paljon purkujätettä (40-luvun navetan yläosa)  joten kannattaako laittaa murskan läpi ja hakkeeksi?

Toinen kysymys on, kuka tekee tuollaista murskausurakointia Etelä-Suomessa? Moto-Olli ei suostu tekemään tuntitöinä, jos isäntä pitää murskeen itse, haluavat  puumurskeen itselleen ja mukaan pienen tukun rahaa.

Tiemaksuissahan ei ole vähennettävää alvia, tai näin ainakin minä olen luullut.

Tänään kuitenkin kaupungin yksityistieinfossa joku tieyhdistyksen nainen selitti, että tiekunta voi pyynnöstä eritellä yksikkömaksuissa kuinka paljon on kunnossapitomenoista ollut alv:n osuus ja elinkeinonharjoittaja voisi tämän vähentää.

Kysyin vielä vieruskaveriltani että kuulinko oikein, molemmat hämmästelimme tätä. Jos pitää paikkaansa, niin kyse on merkittävästä asiasta maanviljelijöille.

Pitääkö paikkansa, google ei ainakaan löytänyt tästä mitään.

Kumpaan poistoluokkaan olette laittaneet katetut laakasiilot, 10% rakennuksiin vai 20% rakennelmiin?

Soitin verottajalle ja hekään eivät suoraan osanneet varmaksi neuvoa, epäilivät että 10% rakennukset olisi oikein.

Verottaja-täti oli tietoa etsiessään kuulemma lueskellut keskustelupalsta agronetistä poistoprosenteista 

Tuli tilattua uusi metsäkuormainpaketti (Palms 840 + 15d vaunu vedolla ja jarruilla). Viikon sisällä pitäisi päättää lopulliset varusteet, esim. tukijalkojen tyyppi.

Valtaosa isoista kuormaimista näyttäisi olevan sammakkojaloilla, mutta teleskooppijalat olevan paremmin suojatut, sylinteriputki ja letkut näyttäisivät olevan sammakoissa aika pahasti tarjolla tukkien töytäisyille. Lisäksi teleskoopit vievät vähemmän tilaa, mutta vievätkö myös maavaraa? Olen siis päätymässä teleskooppeihin vai pitäisikö sittenkin harkita sammakoita? Hintaeroa on hieman teleskooppien hyväksi.

Toinen harkinnan paikka on oma hydrauliikka. Nyt tehokkaimman traktorin tuotto on 70L/min mikä voisi riittää nippa nappa kuormaimen sujuvaan käyttöön jos koneessa korkeat kierrokset. Omalla hydraulipumpulla voisi kuormainta käyttää myös vanhemmalla kalustolla tyhjäkäyntikierroksilla. Tällöin aisan ja vedon käyttö olisi traktorin hydrauliikalla.  Kärryn aisalla olevassa pumpussa askarruttaa kääntymiset, kääntyvä aisa, nivelakseli ja vetovarret = ongelmia tiedossa metsäkäytössä? Toinen vaihtoehto olisi laittaa pumppu suoraan ulosottoakseliin, mutta tällöin paketin kiinnitys traktoriin hidastunee merkittävästi.  Kiinnityksiä ja irroituksia tulee vuodessa kuitenkin 15-20 kpl. Onko oma hydrauliikka tässä tapauksessa järkevä (vai metskäyttöä liikaa haittaava) investointi, kun muutoin tuotot ovat rajoilla ilman sitä?

Kuormaimen käytöstä on valtaosa  ns. helpommissa olosuhteisteissa. Metsämaastot ovat kuitenkin haasteelliset, sen takia kärryssä on veto ja jarrut.  Kuormaimeen ei ole näillä näkymin tulossa muita varusteita kuin jarruriipuke ja kärryyn lisäpankko ja jatkoperä.

Mistä mahtaa johtua, että aiemmin moitteetta toiminut n. 10-vuotias Oilonin öljypoltin KP-26 ei suostu syttymään muuta kuin pumpun painetta selvästi nostamalla. Syttymisen jälkeen paineen voi laskea takaisin aiempiin arvoihin ja palaa normaalisti.

Suutin vaihtoon, vai kertooko tuo pumppuviasta? Suutin alkuperäinen 4,5 gallonan, jonka läpi on ajettu n. 25000-40000 litraa pöötä.

Mikäs tämä tälläinen on, kuinka paljon on yhteistä hiluksin kanssa ulkonäön lisäksi?

http://www.kh-koneet.fi/truckmasters

Olisi houkutteleva vaihtoehto 5 hlö kaksikäyttöautoon verrattuna dieselverojen ja alv:n takia.

Mikä mahtaa olla teoriassa optimaalisin ruiskutusveden lämpötila kasvinsuojeluaineiden tehon kannalta? Joku +30 astetta? Kuinka lämmintä ruiskutusnestettä uskaltaa esim. viljoille ruutata?

Kylpypaljut ovat viime vuosina kovasti yleistyneet. Naapurissa on palju ahkerasti käytössä kesäaikaan. Mitäs jos kylvyn jälkeen kävisi ryystämässä sieltä kuumat vedet hardiin, olisiko vastaavaa hyötyä tehostuneena aineiden imeytymisenä?

Kaverin pyynnöstä postaan kysymyksen otsikon mukaisen puimurin alkuperäisten puintitappiomittarien asennuksesta:

-johdotus, 5 johtoa mutta mikä on mikin?
-Miten ja mihin asentoon anturilevyt tulevat kiinni?

Toki jos jollakin olisi ohjekirja tuohon, niin kaveri kopioisi sen hyvin mielellään.

Ollaan hankkimassa kimppatilauksena 2-akselisia [moommakielellä 2-aksilaasia] traktorilavetteja, näillä näkymin joko JPM tai Chieftain joissa kantavuus on nostettu 18 tonniin.

Tieliikennelakihan edellyttää että telin akselivälin on oltava yli 1300mm jos telille kohdistuva massa on 16-18tn. Miten tälläinen pidennetty akseliväli vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin? Käyttö kantavuuden äärirajoilla tulee kuitenkin olemaan marginaalista, joten lyhyemmälläkin akselivälillä pärjäisi.

Täytyisi hankkia uusia pressuja ensi kesäksi. Käyttö rakennusprojekteissa (kattoremontti) ja apulanta, klapi yms. kasojen päällä.

Halvimmat vihreät kevytpeitteet ovat varmasti kalleimpia suhteessa käyttöikään. Valkoiset, hieman arvokkaammat peitteet kestävät paremmin, n. 5 vuotta ja ovat kevyitä käsitellä.

Vai pitäisikö saman tien investoida kunnon pressuja, n. 650g/m2? Lainapeitteellä näyttäisi olevan myynnissä myös 250g/m2 peitettä, tekeekö niillä mitään?

Muita suositeltavia ostopaikkoja?