Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Viime kesältä hintoja: betoni pumpattuna 36m nosturilla 77e /m3, valutyö + hierto 4,5e/m2, 400m2 kohde jonne tehtiin 18cm laatta. Hinnat alv 0%. Kilpailutus kannatti, massa + valajat tuli melkein 100km päästä, paikallinen tarjosi 108e/m3 ja 5,5e/m2.
Vähän kyrsii katella SPV:n korkotukilainaa, korko 2%. Todellinen korkotukilaina, kaikki muut lainat pienemmällä korolla. Tuon lainan noston aikaan korot oli vajaa 5%, hyvä diili olevinaan kun varmaa matalakorkoista. Eikä voi maksaa poiskaan ja vaihtaa normilainaan?
Mun käsityksen mukaan voi maksaa pois. Mutta onhan 2% ihan hyvä korko, jos MG:n osuussijoituksista saa 5% tai esim. OP:n tuotto-osuudet 3,25%.
Tällä hetkellä tilakauppalainojen kokonaiskorko 0,08% (marginaali + 1kk euribor)ja lainoista osa bullettina korkoja myöden loppumaksuun asti. Mutta nämä olikin hyvinä aikoina otettuja lainoja, ei paljon kannata takaisin maksella vaan pitää rahat muualla turvallisissa tuottavammissa kohteissa.
Uusissa maanhankintalainoissa mennään jossain 1,3% marginaaleissa.
Uudellamaalla on 4. vaihemaakuntakaavassa uutuutena LUO-aluemerkinnät (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue, jolla on vähintään maakunnallista merkitystä). Alueta on piirretty paljon ja lavealla pensselillä, kokonaisia talouskeskuksia on joutumassa merkinnän alle.
Alueet on valittu zoonation-menetelmällä (monimutkainen tietokoneanalyysi) ja valtaosalla alueista ei ole edes käyty kaavoittajien toimesta. Tulee väkisinkin mieleeni vakuutuslääkärien toiminta, todetaan potilas täysin terveeksi tapaamatta sitä.
Kaavamerkinnässä on määräys, että mikäli maankäyttö alueella muuttuu, on omistajan selvitytettävä luontoarvot tarkasti. Ensimmäisessä luonnoksessa oli maininta, että metsänkäyttö tapahtuu edelleen metsälain puitteissa. Tämähän johtaa siihen, että ennen luontoarvojen selvitystä tehdään vähintäänkin reilunkokoinen avohakkuu, eikä hakata esim. metsäautotien pohjaa tarkoituksenmukaisesti. Pelkkä suppea luontoarvojen perusselvitys on parin tonnin lappu ja maksumiehenä maanomistaja
Valitettavasti tämän 4. vaihemaakuntakaavan seuraavaan luonnokseen olikin jo vaihvihkaa lisätty määräys että metsäkeskuksen tulee edistää kaavamerkinnän tarkoitusta metsänkäyttöilmoituksia tehdessään.
Tulee kohta se tilanne, että kuusikuidusta saa vähemmän kuin männystä, ainakin täälläpäin. Ryhdyin tänään näkemäni perusteella ennustajaksi, ja väitin, että Anjalaan pukkaa ensi viikolla autopuun ajokielto. On kentällä sen verran kalikkaa. Sunilaan taas saa työntää mäntyä niin paljon kuin ehtii.
Havuhan menee kaikki selluun.?
No kuusi menee kyllä usein myös hierteeksi.
Mikähän ihan oikeasti pudottaa nuo S-valtrojen hinnat noin alas, noinkin vähän käytettyinä? 
Luotettavuus :p Onhan se ihan yleisessä tiedossa, että saattaa olla sanomista noiden kanssa. Ei tartte essonpaaria arvailemaan, kun hinnat kertoo totuuden. Muutenkin isoilla koneilla hinnat putoaa nopeasti verrattuna "sopiviin" koneisiin. Jos tuo ois T-sarjalainen, saman verran ajettu ja ikäkin, hintaa saisi olla enemmän ja ois mennyt kiljuen kaupaksi...
Just vaihdoin traktoria, ja noita isompia ois saanut samalla hinnalla kuin huomattavasti pienempiä. Kun ovat liian isoja, niin ovat liian isoja.
Englannissa isot koneet ovat olleet suhteessa halpoja Suomen hintoihin verrattuna, koska siellä ne isot koneet on usein urakoitsijoilla. Ei karjatilallinen siellä halua 939 venttiä, vaan jonkun kätevämmän ja paljon yksinkertaisemman koneen. Ja sikäläiset urakoitsijat ei sitten niitä käytettyjä välttämättä halua eli myydään edullisesti ulos. Suomalainen karjajussi käy sitten sieltä hakemassa (yli)ison koneen, kun halvalla saa, vaikka pienemmälläkin pärjäisi. En sitten tiedä onko järkevää vai ei. Se vaikutus sillä tietysti on, että Suomessakin isoilla käytetyillä koneilla ei voi pyytää mitä tahansa. Karjatilan yleiskoneilla on taas käytettynäkin kysyntää ja niiden hinnat pysyvät maasta riippumatta korkeammalla.
Juuri näin. Esim Zetorien hinnat briteissä käsittämättömällä tasolla, yli 20v koneista pyydetään kymppidonaa punnissa.
Toinen noista katkaisijoista on hydrauliikkapumpun poiskytkentä ja toinen on taakseajolaitteen aktivointi.Taisi tuo FP olla "front pump" ja tuo DS taakseajolaite.
Keinukytkimet ohjainkahvojen päissä ovat siis taakseajolaitteet, toisesta kytkeytyy vaihde eteen / taakse (vaihdevipu pitää olla vapaalla) ja toinen kääntää pyöriä.
Nyt yhdistelmällä takana aika tarkkaan yksi vuosi ja olen päivä päivältä tyytyväisempi. Enää kärrykään ei tunnu yhtään liian suurelta. Jatkoperä on ehdoton varuste siirtoajossa, mahtuu 2kpl 3m nippua peräkkäin, eli koivukuitua kulkee aika tarkkaan 10m3 kerralla. Aisapaino on tosin tällöin lähellä nollaa.
Täytyy kyllä kehua maahantuojan palveluasennetta, kehitysehdotukset on otettu rakentavasti vastaan ja pari pientä takuujuttua on hoitunut moitteetta vaikka mukana on ollut omaa vikaani (esim. tukijalan lukkoventtiilin rikkoontuminen). Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen.
Jos törmänneillä ajoneuvoilla sama omistaja vain kasko korvaa.
Ei ainakaan lähitapiolalla näin. Peruutin pari vuotta sitten henkilöauton peräkärryn aisan päälle (joka vääntyi) traktorilla, molemmat omissa nimissä. Kärry lunastukseen traktorin liikennevakuutuksen omavastuulla. Kaskoja ei missään.
Eikö kolmimetristä hankintakuitua enää osteta 
voi olla että ostetaankin mutta viime syksynä kun moto teki niin kaikki puutavaralajien mitat oli päälle 5 metin mukaanlukien energia ja klapiranka koivu. Varsin messeviä kuormia tuli joka lajista. Ainut mitkä oli lyhyempiä oli lumpit ja sitten jos oli jotain pätkäkuitua seassa
Hankintana? Täällä ei kelpaa ku kolmonen.
Täällä kelpaa hankintana 5m kuitu (eli pituudet saa olla 3-5m), juuri teen kymppikouralla harvennusta koivikkoon, josta pari tyvipölliä silmämitalla kuiduksi ja loput energiaksi.
Kannattaa tehdä tarkkaan tuo tontin vuokrasopimus, vuokra-ajan päätyttyä joutunet purkamaan siilot kustannuksellasi pois jollette toisin sovi. Jos on vaikka 25 vuoden sopimus niin loppuaikana ei välttämättä kannata investoida siilojen ylläpitoon jos vuokrasopparia ei jatketakaan. Maanomistajalla on toki velvollisuus lunastaa rakennukset tuolloin käyvästä arvosta, mutta arvonmääritys on silloin(kin) varsin hankalaa.
Näkisin tilanteen erityisen hankalaksi jos toimintasi kasvaa ja siilokapasiteettiä täytyy lisätä, tällöin se on riskipeliä vuokratontilla jollei ole todella pitkää sopparia alla.
Ennemmin 2000h ajettu NH kuin uusi porilainen.
mitä porilaisia sulla ollut? Mun mielestä uudet Comiat on komeita....
Taisi olla talossa 5 tai 6 uutena tullutta Sampoa ennen minua, itse en ole omistanut yhtäkään. Puimaan opettelin 460 Sampolla. Sen muistan, että karvalakki piti olla päässä ja hanskat kädessä, paljon teräviä viimeistelemättömiä pellinkulmia, pientä remppaa riitti... Ei sinänsä, Sampot ovat hyviä keveyteensä nähden (esim. eteneminen märässä).
Entä TX sarja? Preeriamalleja ja hienoja.
Ei huonoja nekään, jostain syystä pidän enemmän TC-sarjan yksinkertaisemmasta rakenteesta. TC-sarja on raudan vieressä tehty.
TC-sarja. Sillä ajaa maailman tappiin.
Tosin viime kausi takkusi, remonttia oli moninkertaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Silppurin hihnan sekä yhden terälapun joutui vaihtamaan.
Ennemmin 2000h ajettu NH kuin uusi porilainen.
Olisi muuten kaupan tuo TC56RS -97, 15' pöytä, ajettu muistaakseni jotain 1350h.
