Eikös jo toisessa lauseessa päästä maatalouden syyllistämiseen...   

http://yle.fi/uutiset/pesuaineiden_fosfaattikielto_ei_juuri_vahenna_suomen_paastoja/6278521

Pesuaineiden fosfaattikielto ei juuri vähennä Suomen päästöjä

Asiantuntijoiden mukaan päätös tuo muutosta lähinnä Itämeren eteläpuolisille valtioille. Suomen suurimmat fosfaattipäästöt syntyvät maataloudesta. Fosfaatit ovat suurimpia syyllisiä Itämeren rehevöitymiseen. EU kielsikin fosfaatit kotitalouksien pesuaineista viime joulukuussa.

Siirtymäajan takia Suomen markkinoilla fosfaatit kielletään pyykinpesuaineista ensi kesänä ja konetiskiaineista vuonna 2017.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eliisa Irpola on mielissään kiellosta, vaikka viime vuosikymmeninä suomalaisissa pesuaineissa ei ole ollut enää suuria määriä fosfaattia.

- Itämeren eteläpuolisissa maissa fosfaatti on vielä yleisessä käytössä, ja kun Itämeri on niin suppea allas, vaikutukset kulkevat meidänkin rannikoille. Tämä päätös on siis merkittävä Suomellekin, Irpola sanoo.

- Tässähän ei ole kyse siitä, että yksi aine korvattaisiin toisella, vaan konetiskiaineisiin täytyy tehdä koostumuksellisia muutoksia. Siksi jätettiin siirtymäaika, jottei syntyisi monopoleja.
Suomen fosfaattipäästöistä 60 prosenttia maataloudesta

Ympäristöjärjestö WWF kertoo, että yli kymmenesosa kaikesta Itämereen päätyvästä fosfaatista tulee pesuaineista. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa luku on alle prosentin. Suurin kuormittaja Suomessa on maatalous, josta tulee noin 60 prosenttia Suomen fosfaattipäästöistä, kertoo Pohjoismaisen Ympäristömerkin teknokemian asiantuntija Hanna Korhonen....[/b]

Olen ollut jonkin "yleisesti tunnetun tiedon" varassa sen suhteen, että liikennetraktoriin vaaditaan aina kiinteät vanteet. Rengasliikkeenedustaja ilmoitti kuitenkin, että kyllä liikkennetraktorissa saa olla säädettävätkin vanteet. Googlaamalla löysin oheisen linkin katsastusohjeen, jossa ainut traktroin vanteisiin osuva ohje olisi:

"Vanteita, joissa on soikeat, eri jakoympyröille sopivat pultinreiät, ei
saa käyttää."

http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/5b3f290101b3430d21e273b03487d636/4733-KatsastajankasikirjaVersio20.pdf

Oma asiansa on sitten, että tuleeko liikennetraktori muutoskatsastaa jos rengaskoko muuttuu...


Vanteissa tarjonta vaikuttaa olevan GKN:n "laadukkaan länsimerkin," lisäksi Tsekkiläinen Pronar jota tarjotaan edullisempana vaihtoehtona. Onkohan kenelläkään näkemyksiä em. eroista?

Tuskin on toista kansanryhmää, jota on samalla tavalla vihapuheilla vuosikymmeninä kyykytetty, kuin viljelijät. "Tapa talonpoika päivässä" Arvo Salot, sekä hengen perillisensä ovat tätä ammattikuntaa vuosikymmenet lytänneet.

Tässä valossa ei voi kuin nauraa Jungnerin ulostuloa:

Demareita kiusattu - Kolme uhria 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012082916012899_uu.shtml

Politiikan sisällöllä, tripla takinkääntöineen, ei varmaan ole mitää tekemistä Niina Vieteribarbin "media pyöritykseen"..

Jenkithän ovat tunnetusti kyenneet WTO:n maailmanakaupan vapauttamista koskevissa neuvotteluissa vetoamaan siihen, ettei heillä olisi merkittävästi tukia. Oheisesta linkistä löytyy tarinaa siitä, kuinka kulyvan vuoden kaltaisena kuivana kesänä crop insurance-satovakuutus voi suorastaan sataa laariin.

http://www.bloomberg.com/news/2012-07-26/farmers-may-see-gains-amid-drought-with-u-s-backed-insurance.html

Tuore selvitys puoltaa kotimaisen turvetuotannon vahvistamista ja tyrmää ympäristöministeri Ville Niinistön  unelman turpeettomasta Suomesta. Turpeen päästöt ovat kolmanneksen pienemmät kuin kivihiilen, jolla tuotetaan yhä neljännes maan ”vihreimmän” kaupungin, Helsingin kaukolämmöstä. Turve nesteytyy puun tavoin. Tätä voidaan hyödyntää biodieselin valmistuksessa.

Turpeen käyttöä selvittäneen diplomi-insinöörin, ekonomi Antti Kivimaan mukaan turpeen valjastaminen nykyistä vahvemmaksi osaksi maamme energiatuotantoa toisi kansantaloudelle viiden miljardin euron nettohyödyn vuodessa, paikkaisi maan talouden alijäämäisyyttä ja loisi työpaikkoja. Hän on laskenut, että Suomi voisi kuusinkertaistaa turvetuotantonsa nykyisestä seuraavaksi 25-30 vuodeksi, missä ajassa uudet energiamuodot ehtisivät kehittyä kilpailukykyisiksi.

Tämä onnistuisi ottamalla käyttöön parhaiten hyödynnettävä, 5-6 prosentin suopinta-ala, johon ei sisältyisi luonnontilassa olevia soita.

Turpeenostoa on vaikea vastustaa ainakaan soiden uhanalaisuudella.

65 000 hehtaarin turvetuotantoala on 0,6 prosenttia Suomen koko suoalasta. Turvetta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään.

Lähde: http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194753098764/artikkeli/suomi+tarvitsee+yha+turvesoitaan.html

http://www.energia.fi/sites/default/files/images/kauppalehti_turpeen_kaytto_0.pdf

Selvitys:

http://www.energia.fi/sites/default/files/images/ak_selvitys_02072012_turve-energia_0.pdf

 Allekirjoittanut DI, Ekonomi Antti Kivimaa olen tehnyt julkisiin lähteisiin pohjautuvan selvityksen turve-energian tuotannon voimakkaasta määräaikaisesta kasvattamisesta, tuontienergian korvaamisesta ja toimenpiteen vaikutuksesta kansantalouteen sekä kauppataseeseen.

Toimin päätoimisesti VTT:llä puutuoteteollisuuden Senior Advisorina, mutta selvityksen olen tehnyt yksityishenkilönä. Olen ennen nykyistä tointani ollut monissa puuteollisuuden ja viestintäalan yhtiöiden johtotehtävissä, viimeksi ennen VTT:tä Ruukki Group Oyj:n toimitusjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Olen myös pienen vesienpuhdistusteknologiaan keskittyneen insinööritoimisto Saloy Oy:n pienosakas ja sitä kautta tutustunut myös turve-energia-alaan.

Selvityksen kokonaistulokset ovat todella yllättävän suuria ja kansantaloudellisesti merkittäviä.
Yleensä jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei se sitä olekaan. Tässä tapauksessa tulokset ovat kuitenkin tosia, vaikka ensi näkemältä ehkä onkin vaikea niitä uskoa. Siksipä J.K.
Paasikiven motto ”kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen” sopii tähänkin asiaan.
Nyt on ryhdyttävä toimiin, päätös on Suomen omissa käsissä. Poliittisesti asia on varmasti haasteellinen, mutta – yllättävää kyllä – ilmastonmuutoksen kannalta edullinen.

Norja on Suomelle malliksi oman energiaprojektinsa jo toteuttanut.

Turvetuotannon kasvattaminen ja tuontienergian korvaaminen

Selvitys koskee turve-energian käytön määräaikaista voimakasta lisäämistä ilmastovaikutusten perusteella valituilta alueilta, tiukoin toimintaan liittyvin ehdoin ja toimen vaikutuksesta energiatuotantoon, kansantalouteen ja kauppataseeseen sekä tarvittava toimenpideohjelma.
Selvitys perustuu olemassa olevan tutkimustiedon yhdistämiseen uudella tavalla siten, että tavoitteena on ollut Suomen kansallinen etu. Vaikka selvityksen luvuissa on varmasti epätarkkuuksia ja ne ovat keskiarvoja sekä yleistyksiä, niin suuri kuva turve-energian mahdollisuuksista ja sen vaikutuksesta kansantalouteemme on oikea. Parin vuoden siirtymäajalla harvat vielä avoimet asiat on ratkaistavissa, koska uudet teknologiat ovat jo tunnettuja. Selvityksessä ei ole kartoitettu toteutuksen vaatimia investointeja, jotka voidaan kuitenkin tehdä kotimaisin voimin ja niiden suuruus on kuitenkin vain kohtuullinen hyötyihin verrattuna.

Tiivistelmä ja toimenpideohjelma

Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus

- kääntää kauppatase positiiviseksi,
- vähentää nykytasoista valtiontalouden vajetta,
- maksaa pois valtaosa julkisen talouden velasta 25-30 vuodessa,
- merkittävällä työllistämisellä hoitaa kestävyysvajetta 30-40 vuodeksi.
Ratkaisu voidaan tehdä nopeasti ja sen myötä työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäseuduilla ja samalla vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Selvitys perustuu tutkimuksiin ja julkiseen tietoon, tärkeinä lähteinä ovat GTK, Tilastokeskus, Tulli, VTT, Metla, IEA, BP ja Pöyry. Tausta-aineistoa ei ole aikaisemmin yhdistetty tässä selvityksessä esitellyllä tavalla eikä laskettu taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Selvityksessä se on nyt tehty ja vedetty yhteen konservatiivisin staattisin laskelmin.

Mitkä tekijät ovat nyt muuttuneet niin, että selvityksen päätelmät ovat nyt mahdollisia.

- Tärkein on 2005 jälkeen tapahtunut fossiilisen energian useiden kymmenien prosenttien pysyvä kallistuminen, jolta tieltä ei ole paluuta, koska kehittyvä maailma käyttää entistä enemmän energiaa.
- Uusi tutkimus (LUT ja Metla) osoittaa suuren osan Suomen suo- ja turvemaista olevan kasvihuonekaasujen (CO2, CH4 ja N2O) selvästi suurempia päästölähteitä, kuin on aiemmin arvioitu. Tämä mahdollistaa ja jopa ”pakottaa” ilmastovaikutusten vuoksi turpeen energiakäytön voimakkaaseen lisäämiseen.
- Alle 15 % Suomen suo- ja turvemaiden pinta-alasta sisältää 40 % turvevaroista, siksi vain noin 5-6 % suo- ja turvemaiden pinta-alasta riittää energiatuotannon selvityksen mukaiseen voimakkaaseen lisäämiseen.
- Tunnetut vesienpuhdistusteknologiat mahdollistavat turvetuotannon vesiä likaamatta.
- Turve voidaan hyödyntää sellaisenaan energiaksi ja siitä voidaan tuottaa bioöljyä ja biohiiltä (ja biodieseliä).

Ajatuksen perusteet

Kärjistäen Suomessa ajatellaan, että maailman ilmaston lämpenemisongelmaa voidaan hoitaa Suomessa, vaikka se voi tapahtua vain koko maapallon alueella. Siksi missä tahansa maailmassa kulutettu hiili- tai öljytonni on huomioitava, kun arvioidaan suomalaisen turve-energian kasvihuonekaasuvaikutuksia.
Energia-asioissa ja investoinneissa käypä ajanjakso on 25 vuotta (”energiakvarttaali”). Selvityksen ratkaisulla luodaan uusi toimintatapa, jossa aluksi 2012-2015 nostetaan turve-energian käyttö uudelle tasolle, jota ylläpidetään 2015-2040. Lopuksi lasketaan käyttömäärästä 10-20 %:iin 2050 mennessä. Turpeen nostoon valittujen alueiden turvevarat käytetään hyväksi kertaratkaisulla, jolloin alueet siirtyvät energiakäytön jälkeen pääasiassa pysyvästi uudistuvaksi metsäksi ja hiilinieluksi.

Ajanjakson loppupuolella noin 2030-2050 yleistyvät todennäköisesti nykyisiä energialähteitä selvästi vähäpäästöisemmät energian tuotantotavat ja ehkä kohtuuhintainen hiilidioksidin sidontamenetelmä tulee kaupallisesti mahdolliseksi, jolloin energian tuottaminen ratkeaa uusilla menetelmillä.

Ratkaisun talousvaikutusten yhteenveto

Polttoaineiden tuonti Suomeen oli 2011 yli 13 mrd. € (öljy ja öljytuotteet 10 mrd. €, hiili ja koksi 0,9 mrd. €, eri kaasut 1,6 mrd. €, sähkön tuonti 0,8 mrd. € ja ydinpolttoaine 0,1 mrd. €). Sähkön vienti oli n. 0,2 mrd. Öljyjalosteiden vienti oli n. 5,2 mrd. €. Öljystä huomioidaan vain arvioitu nettotuonti, ei raaka-aineosuutta viennin öljynjalostuksesta. Energian tuonnin nettokustannukset olivat n. 9 mrd. €. Ratkaisussa korvataan sähkön tuonnista 100 %, hiilen tuonnista 90 %, öljyn nettotuonnista 70 % ja kaasun tuonnista 70 %. Teoreettisten reduktioiden saavuttaminen vie vuosia ja voi olla aivan täysimääräisesti vaikeaa.

Suomessa on vuosien 2015-2050 aikana mahdollista täysin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen nostaa turve-energian käyttö nykyisestä kuusinkertaiseksi, käyttää tähän vain n. 5.000 km2 turvemaata, jolla alueella on yli 5.250 TWh energiaa. Koko 35 vuoden jakson aikana tuotetaan turpeella Suomen primäärienergiasta vuosittain vajaa kolmannes, n. 150 TWh. Tästä on taloudellista myydä kasvava osa sähkönä ja polttonesteenä vientiin, jolloin voidaan kauppatasetta edelleen parantaa. Suomessa voidaan tuottaa liikennepolttoainetta bioenergiasta ja voidaan muodostaa TEM vetoisesti turve-energiaklusteri bioenergia-alan toimijoista.

Tiivistetty staattinen laskelma esitetyn ratkaisun vaikutuksista (ilman verojen osuutta)

- kauppatase paranee n. 3,3 mrd. € vuodessa
- kotimaisen lisätyöpanoksen arvo on n. 1,7 mrd. € vuodessa
- kansantalouden säästöt ovat n. 5,0 mrd. € vuodessa (tuontipanos vähenee ja kotimainen kasvaa). Vuosina 2015-2050 selvityksen mukainen lähes kokonaan kotimainen energia säästää kansantaloudessa n. 175 mrd. €, joka on suuruudeltaan kaksinkertainen verrattuna Suomen julkistalouden nykyisen velan määrään. Vaikutus työllisyyteen on varovaisesti arvioiden 30.000 - 40.000 henkilötyövuotta joista valtaosa syrjäseuduilla. Näiden vaikutusten aivan täysimääräinen saavuttaminen staattisin oletuksin on haastavaa.

Laskelma ei huomioi turve-energiaklusterin kone- ja laitevalmistuksen eikä syrjäseutujen työllisyyden seurannaisvaikutuksia, vain energiatuotannon. Koska turve-energialle on maapallolla merkittävää kysyntää, on kone- ja laiteteollisuudella merkittävä klusterinomainen hyödyntämismahdollisuus.

Toimenpide on kestävän kehityksen mukaista

Turve-energian käytön kuusinkertaistaminen koskemaan n. 40 % teknisesti ja ilmastovaikutusten kannalta sopivia turvemaita (n. 5-6 % suo- ja turvemaa-alasta) 25-30 vuoden ajaksi on täysin kestävän kehityksen kriteerien mukaista toteutettavilla reunaehdoilla. Turve-energialla tulee ensisijaisesti korvata fossiilisen hiilen ja öljyn sekä toissijaisesti fossiilisen kaasun käyttöä. Käyttöön valitaan kasvihuonekaasujen lähteinä olevat turvemaat sekä poistetaan turve alueelta tarkoin ja alue metsitetään tai ennallistaa hiiltä sitovaksi suoksi. Projektin 2015-2050 jälkeen Suomessa on enemmän metsää ja uusiutuvaa puubiomassaa sekä lähes 95 % nykyisestä koko suo- ja turvemaiden pinta-alasta jää tämän energiatuotantoprojektin kokonaan koskematta.

Toimenpideohjelma, joka aloitetaan hyvin nopeasti

1) käynnistetään uusien tutkimusten pohjalta sertifiointiprosessi, jossa suo- ja turvemaista kansallisin toimin ja päätöksin sertifioidaan uusiutuvaa turvebiopolttoainetta tuottavaksi ne, jotka ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Sertifiointi edellyttää myös alueen kunnostusta välittömästi käytön jälkeen tuottamaan uusiutuvaa biopolttoainetta, pääsääntöisesti metsittämällä. Muiden suo- ja turvealueiden turve jää luokittelussa ennalleen.
2) sertifioidun turpeen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen oltava ainakin kolmanneksen kivihiiltä alempi
3) tämä sertifiointi ja luokittelu viedään välittömästi IPCC 2014 revisioon.
4) BAT:n puitteissa turve-energia kansallisessa lainsäädännössä uusiutuvaksi bioenergiaksi jo 2012
5) BAT:n puitteissa turve-energia uusiutuvaksi EU:ssa 2013 (päästökauppa)
6) mahdollistetaan periaate fossiilisten tuontienergioiden ja sähkön määrän alasajosta 3-5 vuodessa
7) korvataan vähennetystä tuontienergiasta 5/6 turvebiomassan ja 1/6 puubiomassan lisäyksellä
määritetään tiukat vesiensuojelu-, tuotanto- ja tuotantoaika säännökset turpeen nostolle
9) valitaan tarvittavat 5.000 km2 turvealueet (n. 5-6 % suo- ja turvemaan kokonaispinta-alasta)
10) energiaverotus säilytetään 4,2 mrd. € tasolla osaltaan tehostaen kotimaisen bioenergian käyttöä

Kauniaisissa 2.7.2012
Antti Kivimaa
DI Ekonomi
Senior Advisor

Tässä lämmössä kun ei pysty kuin viilentävään ajatustyöhön, niin ryhdyin selvittämään vaihtoehtoja lumilingoksi.
Ruuvilingon etuina olisi ilmeisesti kompaktimpi koko, ja parempi läpäisevyys. Saattaisi työjälki ja heiton ohjattavuuskin puoltaa paikkaansa pihoilla? Hinta puolestaan kerrotaan kahdella perinteisempiin vatkuttimiin nähden.

Ovatko nämä ruuvilingot miten vaurioherkkiä V-malliin verrattuna? Ja jos ruuvin saa mutkalle, niin kustantaako vaihtoruuvi puolet lingon arvosta, kuten on tapaus Maschion kesantomurskaimen rummun kanssa?

Löysin Yrman kuvastosta Fransgårdin mallin S-255-1/3, hintaa pyytävät 8.610 €, kahteen suuntaan ajettavana.  Vai onko juuttien tekemä lumilinko jo ajatustasollakin aivan kuollut juttu? Pikkuisen kiinnostaisi ko. koneesta löytyvä mahdollisuus etunostolaite kytkentään, kun traktorikaupassa tuli etunostovärkit kaupantekijäisinä. Onko tästä kellään kokemuksia/näkemystä?

http://www.youtube.com/watch?v=H1RnXIRbQUo
http://www.fransgard.dk/da/p/produkter/vej/s_snefraeser

”Maatalouden pitkään jatkunut aleneva tulokehitys on uhka kotimaiselle ruokaturvalle.”

Suomalaisille maa- ja puutarhatiloilla viime vuosi oli taloudellisesti huono. MTT Taloustutkimuksen laskelmien mukaan maa- ja puutarhatilojen yrittäjätulo jäi viime vuonna 1,4 miljardia euroa tappiolle.

Maatalouden tulokehitys on ollut laskussa koko 2000-luvun paria nousuvuotta lukuunottamatta. Nousua on kuitenkin seurannut nopea lasku. Edellisen kerran viljelijäperheen laskennallinen työansio painui miinukselle vuonna 2009.

Laskennallinen työansio ei kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa maatalouden tuloista. Tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin laskelma osoittaa.

Laskennallisessa työansiossa käytetään oman pääoman korkovaatimuksena 5,5 prosenttia ja tavoitteellisena työansiona 14,1 euroa. Todellisuudessa maatalouden keskimääräinen työansio tunnilta oli viime vuonna 4,5 euroa ja oman pääoman korkotuotto 1,8 prosenttia.

Joka tapauksessa maatalouden tulokehitys on erittäin huolestuttava. Huolimatta siitä, että maatalouden myyntituotot kasvoivat viime vuonna yli seitsemän prosenttia, kasvoivat suoraan tuotantoon käytettävät kustannukset lähes 20 prosenttia.

Maatalouden pitkään jatkunut aleneva tulokehitys on uhka kotimaiselle ruokaturvalle. Huonosti kannattavaa tai suorastaan tappiollista tuotantoa ei voi loputtomasti jatkaa. Esimerkiksi moni sika- ja kanatila on tänä vuonna lopettanut tuotantonsa heikon kannattavuuden ja lisääntyvien vaatimusten paineissa.

Pää tulee vetävän käteen, vaikka maatilojen keskimääräinen laskennallinen vakavaraisuus on 75 prosenttia. Vakavaraisuutta ylläpidetään sijoittamalla maatalouteen tuottoja muun muassa metsätaloudesta, palkkatulosta tai muusta yritystoiminnasta.

Maatalouden heikko kannattavuus vie mahdollisuudet uusiin sekä myös korvaaviin investointeihin. Tuotantoa jatketaan niin kauan kun koneet ja rakennukset kestävät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maataloudessa joudutaan syömään seiniä.

Heikko kannattavuuskehitys on päättäjien tiedossa, mutta toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat jääneet puheiden tasolle. Näin siitä huolimatta, että ruuan kauppataseen alijäämä nousi viime vuonna 2,7 miljardiin euroon.

Kauppataseen alijäämä johtaa pitkittyessään suuriin ongelmiin. Kreikkalaisen Panteonion yliopiston taloustieteen professorin Kostas Melaksen mukaan Kreikka on hylännyt maataloutensa. Maahan tuodaan esimerkiksi lihaa ja maitotuotteita yli miljardilla eurolla enemmän kuin niitä viedään. (HS 25.5.)

Viime syksynä sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan kesken niin sanottu raamisopimus. Sen mukaan palkkoja korotetaan 4,3 prosenttia noin kahden vuoden aikana. Hallitus lupasi sopimuksen vauhdittamiseksi muun muassa verohelpotuksia sekä palkansaajille että yrityksille. Maatalouden osaksi jäivät budjettileikkaukset ja verojen korotukset.

Ongelmista huolimatta ruuan tuottaminen koetaan tärkeäksi työksi. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan kaikista tyytyväisimmät työntekijät löytyivät maa- ja metsätaloudesta, kalastuksesta ja kaivostoiminnasta.

MTK:n entinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila sanoi, ettei niin suurta herraan olekaan joka ei ota leipää talonpojan kädestä. Ellei maatalouden tulokehityksen suuntaa saada käännettyä, otetaan leipä pian myös talonpojan suusta.

LÄHDE: Maaseudun Tulevaisuus, pääkirjoitus 28.5.2012


Voiko tuota enää paremmin pistää? Vaan milloin herää tavallinen kaduntallaaja tähän tuskaan?

"Puoliperävaunurekka yritti sinnikkäästi ajaa koordinaattien osoittamaan paikkaan Puumalan Luukkolassa. Oikea osoite olisi ollut Taipalsaarella yli 100 kilometrin päässä"..

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/navigaattorin-viem%C3%A4%C3%A4-1.16400

..Tuohon väliinhän sattuu vielä Saimaa-niminen lutakko!

Edelleenkin olen sitä mieltä etten tarvitse autooni navigaattoria...   

Ruotsalaiset kannattavat alepalkkoja nuorille
15.4.2012

STT–TT

Tukholma. Ruotsalaisten enemmistö kannattaa ajatusta alennetuista alkupalkoista nuorisolle. Tuoreen kyselyn mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta hyväksyisi ehdotuksen, jossa nuorten aloituspalkka voisi jäädä 75 prosenttiin alan sopimuspalkoista, kirjoittaa Dagens Nyheter.

Ehdotuksen teki aikanaan Ruotsin metalliliitto, ja nyttemmin siihen ovat tarttuneet muutkin tahot. Työntekijäliitto esitti, että alennettua palkkaa voitaisiin maksaa alle 25-vuotiaille työntekijöille ja samalla työnantaja sitoutuisi kouluttamaan nuorta työntekijää.

Tutkimuslaitos Ipsosin tekemän kyselyn mukaan myös 58 prosenttia nuorista kannattaa alepalkkaa.

Maltillista kokoomusta edustava pääministeri Fredrik Reinfeldt on sen sijaan torjunut ajatuksen.

"En yksinkertaisesti usko tämänkaltaiseen esitykseen alennetuista palkoista", hän on sanonut.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ruotsalaiset+kannattavat+alepalkkoja+nuorille/a1305559951612#kommentit

Suurin ongelma meilläkin on työllistämisen kynnys. Yrityksissä kilpailukyky (todellinen tai kuviteltu) edellyttää, että jokaisen työntekijän pitäisi välittömästi pystyä antamaan 100 % vastinetta palkalleen. Vaikka vierastankin tässä "ALE" sanaa, katson että esityksessä ollaan oikeilla jäljillä.
Nuorella voi kyllä olla intoa, mutta käytännön osaamista koulusta tullessaan hädin tuskin nenänsä niistämiseen. Tässä suhteessa työhän kiinni pääseminen vaikka alkuun alennetulla palkalla, avaisi nuorelle kaverille uran alun, ilman että työnantaja joutuisi kohtuuttomasti hoitamaan omaan piikkiinsä "koulutusvelvoitetta".

Ammattimiehelle kuuluu ammattimiehen palkka, nostettakoon palkka sille tasolle kun kannukset on hankittu!

Siitä on reilu kymmenen kevättä, kun ylileveysvalot tulivat pakollisiksi paripyörien kanssa. Tuolloin niitä värkkäiltiin, ja käytettiinkin aktiivisesti. Sittemmin innostus noiden kanssa puuhasteluun on ainakin näillä kylillä vähentynyt, eikä virkavaltakaan ole tietääkseni ketään käyttämättömyydestä ripille vaatinut. Onnettomuustilanteessa pykälät toki taatusti kaivetaan naftaliinista traktorimiehelle raskauttavana.

Eräs syy käyttämättömyyteen lienee kaluston vaihtuminen. Uusien koneiden muovikoppaisiin ohjaamoihin painavien valoriipukkeiden kiinnittäminen on hankalaa. Onkohan näiden valojen tuotekehittelyssä tapahtunut mitään uutta sitten vuosituhannen vaihteen? Onko kukaan enää edes nähnyt valmiita sarjoja kaupan hyllyssä? Entä oletteko kehittäneet itse uusia sovelluksia?



Annettu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
Valtioneuvoston asetus
ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 29 ja 30 §:n muuttamisesta

29 §
Traktorin ja moottorityökoneen sekä niihin kytketyn hinattavan ajoneuvon leveys

1. Traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta ei kuitenkaan yli 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä traktoria tai moottorityökonetta työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

2. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Levikepyöristä mitatulta leveydeltään yli 2,6 metriä leveää traktoria tiellä kuljetettaessa on traktoriin kiinnitettävä sekä eteen- että taaksepäin suunnatut suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 30 §:n 4 momentin mukaiset valot ja heijastimet. Leveyttä osoittavat valot vaaditaan kuitenkin vain milloin traktoria kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa muutoin sään vuoksi huonontunut.

30 §
Tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet

4. Edellä 29 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen, suurinta leveyttä osoittavien, traktoriin ja sen perävaunuun kiinnitettävien lisävalaisimien valoaukon pinta-alan tulee olla vähintään 50 cm2 ja niiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja niiden tulee toimia samanaikaisesti etu- ja takavalaisimien kanssa. Eteenpäin suunnattujen valaisimien tulee näyttää ruskeankeltaista valoa ja taaksepäin suunnattujen punaista valoa. Vastaavasti suurinta leveyttä osoittavien lisäheijastimien tulee olla leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoisia tai ruskeankeltaisia ja taaksepäin suunnattujen punaisia. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella, jollei traktorin tai perävaunun rakenteesta muuta johdu.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000359

On nuorella miehellä näkemisen ja sanomisen lahja:


Ilmainen, vapaaehtoinen, satunnainen oleminen ei tuo veroeuroja

Puhutaan, että kestävyysvaje väijyy Suomen yllä. Ennustajat heristävät sormeaan. Valtiontalous ei kestä nykymenoa: on tehtävä entistä enemmän ja kauemmin töitä ja säästettävä palveluista. Silti olisi suotavaa kylvää omat ja velkarahatkin kulutukseen. Tätä edellyttää hyvinvoinnin ylläpito.

Hallitus toisensa jälkeen havittelee talouskasvua, koska kasvu mahdollistaa politiikassa kivuttomat kompromissit. Kun talous kasvaa, joka suuntaan kumartaminen onnistuu pyllistämättä kellekään. Rikkaat saavat jatkaa rikastumista ja muillekin riittää jaettavaa.

Maailman ja etenkin teollisuusmaiden talouskasvu on yhä tiukemmassa. Talous vaatii kasvaakseen energiaa. Sitä kuluu jo saavutetun ylläpitoon paljon.

Uusien energialähteiden avaaminen on entistä työläämpää ja kalliimpaa. Öljynporaus syvällä merellä on altista onnettomuuksille. Nykyvaatimukset täyttävän Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen maksaa kaksinkertaisesti suunnitellun hinnan.

Jos talous ei kasva, joudutaan menemään entisillä vähillä. Jos silloin jollekin haluaa jakaa lisää, toiselta on otettava.

En ole kuullut esimerkiksi ammattiyhdistysten pitävän tätä ongelmana, vaikka palkkojen kasvua pidetään niissä itsestään selvänä ihmisoikeutena.

En ole myöskään kuullut virastoista, etuuksista, palveluista tai laitoksista, jotka olisi päätetty kokonaan lopettaa. Kertaalleen perustettua on lähes mahdotonta purkaa, korkeintaan kyetään liitoksiin ja nimenmuutoksiin.

Onneksi rahajärjestelmä joustaa kun kasvu uupuu. Viime aikoina palkat ovat nousseet entiseen tapaan, mutta inflaatio on kirinyt edelle. Tämä on päättäjien kannalta kätevää: kaikki tuntuvat saavan lisää, vaikka oikeasti köyhdytään.

Julkisen talouden näkökulmasta kaikki ihmisen toiminta, jossa raha liikkuu niin että siihen pääsee verottamalla kiinni, on tarpeellista ja hyvää. Muu on turhaa.

Mitä enemmän teetämme asioita toisillamme korvausta vastaan, sen parempi. Ilmainen, vapaaehtoinen, satunnainen oleminen ei tuo veroeuroja. Niitä tuo kaikki mikä on kaupallista, ammattimaista, muodollista.

Tähän suuntaan viittaa esimerkiksi Juhana Vartiainen sanoessaan, että hyvinvointiyhteiskunta on väistämättä työhullu yhteiskunta.

Eikä siinä mitään, jos sattuu pitämään työstään ja jaksaa sitä tehdä.

Vaikuttaa välillä kyllä siltä, että hyvinvointimoottori on alkanut vaatia pyöriäkseen pahoinvointibensaa.

Otetaan esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt. Kun ne sijoittavat eläkemaksuja tulevien eläkeläisten hyväksi, tärkein tavoite on tuotto. Tuottoa syntyy, kun yhtiöillä on osingonjakovaraa ja pörssikurssit nousevat. Pörssikurssit nousevat, kun ikääntyviä työntekijöitä sanotaan irti. Irtisanotun työura katkeaa ja hänen tuleva eläkkeensä pienenee. Soma kierre – minkä vuoksi?

Kasvun varaan on siis näppärä rakentaa julkista ja itse kunkin taloutta. Niin ei voi kuitenkaan tehdä loputtomiin.

Yhdysvaltalainen fysiikan dosentti Tom Murphy on laskenut blogissaan hauskasti havainnollistaen, kuinka pian kasvava energiantarve saavuttaa älyttömät mittasuhteet.

Jos ihmiskunnan energiankulutus kasvaa 2,3 prosenttia vuodessa, kestäisi Murphyn mukaan muutama sata vuotta kunnes joka ikinen neliösentti maata pitäisi olla sellaisen aurinkopaneelin peitossa, joka toimii 100 prosentin hyötysuhteella.

Jos taas käytetään muuta kuin auringosta peräisin olevaa energiaa kuten ydinvoimaa, sivuseurauksena maapallo lämpenisi siten että reilun neljänsadan vuoden päästä meret alkavat kiehua.

Entä jos talous kasvaisikin aineettomasti? Silloin oltaisiin pian tilanteessa, jossa aineellinen hyvä kuten ruoka, liikkuminen ja asuminen olisi aivan pilkkahintaista verrattuna lauluaariohin ja lakimiespalveluihin. Kuukausipalkalla ostaisi koko maailman vehnäsadon. Ei, minäkään en usko että sellainen tulevaisuus on mahdollinen.

Uskon että talous joinakin vuosina kasvaa, toisina taas ei. En usko minun sukupolveni elintason enää nousevan vanhempieni elintasosta. Eikä sen tarvitsekaan. Pitäisi vain keksiä talousjärjestelmä, joka ottaa tosiasiat huomioon.

Henrik Schäfer

Lähde MT 4.4.2012

MT 2.4.2012
Kokoomus puolitti jonopeltojen tukioikeudet

Yleisönosaton kirjoituksessa (MT 30.3.) annetaan ymmärtää, että kokoomus on päättänyt lisätä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvausten piiriin 18 300 hehtaaria tukijonopeltoja. Tätä asiaa on syytä tarkentaa.

Viime eduskuntakaudella ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitti, että ennen määräaikaa tukijonoon ilmoitetuille niin sanotuille jonopelloille vahvistetaan tukioikeuksia tarvittava määrä, yhteensä 36 600 hehtaaria. Hän myös osoitti koko tukijonon purkuun tarvittavat varat maa- ja metsätalousministeriön sisältä.

Tämä ei kuitenkaan kelvannut silloiselle valtionvarainministeri Jyrki Kataiselle ja kokoomukselle, vaan Katainen rahaministerinä pakotti puolittamaan hehtaarimäärän 18 300 hehtaariin ja siirsi loput tähän osoitetut määrärahat valtion budjetin yleiskatteeseen.

On tietenkin hyvä, että edes tässä asiassa nyt pidetään kiinni viime kauden ratkaisuista ja nämä kipeästi kaivatut jonopeltojen tukioikeudet toteutuvat edes tältä osin.

Keskusta vaati viime kaudella ja vaatii edelleen, että kaikille sovituille tukioikeudettomille pelloille saadaan tukioikeudet. Se on välttämätöntä varsinkin kehittyvien kotieläintilojen toiminnan ja talouden kannalta.

Jari Leppä

kansanedustaja (kesk.)

maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

Kiva temppu! Meikäläiseltä jää tuettomaksi yksi 40 aarin lappu keskelle muutoin täysillä tuilla olevaa peruslohkoa. Sain lähes kymmenelle hehtaarille tukioikeudet viime vuoden haussa. Olivat pääosin näitä LFA/YMP sitoumuksen 5. vuoden lisäyskiellon mukaisia vanhemmalta/sitoumuksettomalta viljelijältä tulleita lohkoja. Sitten oli tämä yksi lohko, jolla oli osana laajempaa kokonaisuutta hehtaari em. mainittua sitoumuksetonta, 40 aaria vanhaa peltopohjaa ja 40 aaria oikaisuksi tehtyä raiviota. Viime vuonna nuo sitoumukseton- ja raivio-osa tulivat tuen piiriin. Sen sijaan tämä vanha peltopohja jäi leikkuriin etusijajärjestyksen nojalla.

Nyt näytää siltä, että tämä 40 aaria jää kummittelemaan ikuisiksi ajoiksi tuettomaksi jonolohkoksi: pitäisi olla kaikkiaan 2 hehtaaria, jotta voisi hakea tukioikeuksia! No, sattuneesta syystä  minulla on enää vain 40 aaria..

..Taloudellisesti pikkujuttu, mutta periaatteen puolesta ottaa kaaliin. Ja käytännössä tulee ottamaan jatkossa kaaliin joka vuosi, kun täytyy byrokratian riemuksi pyörittää erillään mokomaa 40 aaria. JA maastossa edes tarkastaja ei pystynyt tässä pari vuotta sitten määrittämään tämän lapun sijainti muun lohkon sisällä....   

Kaato keskellä kirkasta päivää -kyllä suomineidot ovat helppoja...

http://www.hs.fi/talous/Google-n%C3%A4kyvyys+kaatoi+Marimekon+verkkosivut/a1305558183231

Eilisessä MT:n jutussa EU-maiden keskimääräisen ruuan alv:n tason kerrottiin olevan 5,5 %. Meidän 13 % on sieltä aivan yläpäästä koko joukkoa.

Hallituksen piiristä on vuodettu harkittavan ruuan alvin nostoa, 13 % tasolta yhdellä heilauksella 17 % asti. Tällä hypyllä valtion verotulot kasvaisivat noin 500 miljoonaa. Kääntäen yhden prosenttiyksikön nosto ruuan arvonlisäverossa tuottaa valtion kassaan lisää hyvää 120 miljoonaa.

Kokonaisuudessaan arvonlisäveron tuotto kaikesta toiminnasta on hieman vajaa 800 miljoonaa per kerätty prosentti. Tai siis kääntäen, mikäli arvonlisäverokantoihin lisättäisiin läpeensä 1 %-yksikkö lisää, kilahtaisi valtion kassaan em. 800 miljoonaa.

Kysymys kuuluukin, mikä ideologia puoltaa ruuan kaltaisen välttämättömyyshyödykkeen veroruuvin kiristämistä? Miksi samaa rahaa korkoineen ei voisi kerätä läpi koko verokannan 1 %-yksikön nostolla?

"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."

Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.

Heikoimmista pitää toki pitää huolta, mutta meilläkin systeemi on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa rahoituspohjan pettäessä. Ruotsissa ollaan sentään jo herätty, mallia ottamaam hopi, hopi:

”Ruotsissa on 2000-luvulla pantu iso vaihde päälle. Suomessa ei ole reagoitu ajoissa.”

Naapurimaassa työnteko on tehty suorastaan pakolliseksi vaihtoehdoksi.

Palkka on poistettu ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Ansiotuloveroa on alennettu pienituloisimmilta ja verovapaan tulon ylärajaa on nostettu. Kun samalla on supistettu työttömyyskorvausten tasoa ja maksuaikaa ja tiukennettu työn vastaanottamisvelvoitetta, työssäkäynti on alkanut houkutella pois toimettomuudesta.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ay-liike-j%C3%A4hmett%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-suomessa-1.13106