”Maatalouden pitkään jatkunut aleneva tulokehitys on uhka kotimaiselle ruokaturvalle.”
Suomalaisille maa- ja puutarhatiloilla viime vuosi oli taloudellisesti huono. MTT Taloustutkimuksen laskelmien mukaan maa- ja puutarhatilojen yrittäjätulo jäi viime vuonna 1,4 miljardia euroa tappiolle.
Maatalouden tulokehitys on ollut laskussa koko 2000-luvun paria nousuvuotta lukuunottamatta. Nousua on kuitenkin seurannut nopea lasku. Edellisen kerran viljelijäperheen laskennallinen työansio painui miinukselle vuonna 2009.
Laskennallinen työansio ei kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa maatalouden tuloista. Tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin laskelma osoittaa.
Laskennallisessa työansiossa käytetään oman pääoman korkovaatimuksena 5,5 prosenttia ja tavoitteellisena työansiona 14,1 euroa. Todellisuudessa maatalouden keskimääräinen työansio tunnilta oli viime vuonna 4,5 euroa ja oman pääoman korkotuotto 1,8 prosenttia.
Joka tapauksessa maatalouden tulokehitys on erittäin huolestuttava. Huolimatta siitä, että maatalouden myyntituotot kasvoivat viime vuonna yli seitsemän prosenttia, kasvoivat suoraan tuotantoon käytettävät kustannukset lähes 20 prosenttia.
Maatalouden pitkään jatkunut aleneva tulokehitys on uhka kotimaiselle ruokaturvalle. Huonosti kannattavaa tai suorastaan tappiollista tuotantoa ei voi loputtomasti jatkaa. Esimerkiksi moni sika- ja kanatila on tänä vuonna lopettanut tuotantonsa heikon kannattavuuden ja lisääntyvien vaatimusten paineissa.
Pää tulee vetävän käteen, vaikka maatilojen keskimääräinen laskennallinen vakavaraisuus on 75 prosenttia. Vakavaraisuutta ylläpidetään sijoittamalla maatalouteen tuottoja muun muassa metsätaloudesta, palkkatulosta tai muusta yritystoiminnasta.
Maatalouden heikko kannattavuus vie mahdollisuudet uusiin sekä myös korvaaviin investointeihin. Tuotantoa jatketaan niin kauan kun koneet ja rakennukset kestävät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maataloudessa joudutaan syömään seiniä.
Heikko kannattavuuskehitys on päättäjien tiedossa, mutta toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat jääneet puheiden tasolle. Näin siitä huolimatta, että ruuan kauppataseen alijäämä nousi viime vuonna 2,7 miljardiin euroon.
Kauppataseen alijäämä johtaa pitkittyessään suuriin ongelmiin. Kreikkalaisen Panteonion yliopiston taloustieteen professorin Kostas Melaksen mukaan Kreikka on hylännyt maataloutensa. Maahan tuodaan esimerkiksi lihaa ja maitotuotteita yli miljardilla eurolla enemmän kuin niitä viedään. (HS 25.5.)
Viime syksynä sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan kesken niin sanottu raamisopimus. Sen mukaan palkkoja korotetaan 4,3 prosenttia noin kahden vuoden aikana. Hallitus lupasi sopimuksen vauhdittamiseksi muun muassa verohelpotuksia sekä palkansaajille että yrityksille. Maatalouden osaksi jäivät budjettileikkaukset ja verojen korotukset.
Ongelmista huolimatta ruuan tuottaminen koetaan tärkeäksi työksi. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan kaikista tyytyväisimmät työntekijät löytyivät maa- ja metsätaloudesta, kalastuksesta ja kaivostoiminnasta.
MTK:n entinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila sanoi, ettei niin suurta herraan olekaan joka ei ota leipää talonpojan kädestä. Ellei maatalouden tulokehityksen suuntaa saada käännettyä, otetaan leipä pian myös talonpojan suusta.
LÄHDE: Maaseudun Tulevaisuus, pääkirjoitus 28.5.2012
Voiko tuota enää paremmin pistää? Vaan milloin herää tavallinen kaduntallaaja tähän tuskaan?
