Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 04.07.21 - klo:16:17

Otsikko: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 04.07.21 - klo:16:17
Tossa kattelin yks heinäpelto, täytyiskö kylvää syysrapsia siihen.
Heniä paalattu pois, timotei apila valtainen. Tukiilmoitettu heinä tai säiliörehu, siis ei mikään kesanto. Koska sen sais rikkoo sen pykälien mukaan jos kuunvaihteessa pitäis kylvää? Onko se vasta 15.6? Siis mekaanisesti ikäänkuin avokesantoa , varmistais hienojakoisuuden etanoita vastaan ja kyntö jos nyt heteet jatkuu voi olla haastelista saada jyrsittyä se sitten rikki kun on savi maa.
Otsikko: Vs: Syysklyöt 21
Kirjoitti: Kasmet - 04.07.21 - klo:18:01
Olisi nyt voinut aloittaja huolellisemmin edes otsikon kirjoittaa ja muunkin tekstinsä ymmärrettävään muotoon, kiitos!!!
Otsikko: Vs: Syysklyöt 21
Kirjoitti: Hämeen hitain - 04.07.21 - klo:19:03
Glyfosaatti ja parin viikon päästä kyntö. Vanha nurmi on mureaa.
Otsikko: Vs: Syysklyöt 21
Kirjoitti: -SS- - 04.07.21 - klo:19:53
Etananmunia saattaa olla maassa. Itselllä kävi glyfosaatin ja kynnön ja jyrsinnän  jälkeen siltikin pahasti, joutui uusintakylvöön. Sluxx kannattaa varata ja levittää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Syysklyöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 04.07.21 - klo:20:25
Olisi nyt voinut aloittaja huolellisemmin edes otsikon kirjoittaa ja muunkin tekstinsä ymmärrettävään muotoon, kiitos!!!
Korjattu ja tabletilla kirjoitettu, helle pehmentää ymmärtäminen näköjään
Otsikko: Vs: Syysklyöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 04.07.21 - klo:20:31
Etananmunia saattaa olla maassa. Itselllä kävi glyfosaatin ja kynnön ja jyrsinnän  jälkeen siltikin pahasti, joutui uusintakylvöön. Sluxx kannattaa varata ja levittää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan.

-SS-

Siis just sen takii jos nyt melko aikaisin niittäis vieä ja sitten vaan muokkais, viikon välein. Mahdolliset henä simenet itäis jolla ei glyfo vaikuttais. Sluxxia on jo kotona, viskalla kun säätää ja lantraa lanoiteen kanssa niin saa sileen ett ei pussilinen meni ensimäiseen kymmenen metriin
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ja101 - 05.07.21 - klo:08:45
Tuotantonurmen saa lopettaa, alueella vallitsevan ekan rehun teon jälkeen. Eli eteläisemmässä suomessa ekaa rehua tehtiin kuukausi sitten eli silloin voisi alkaa mylläämään.. mut nyt on siis ihan hyvä hetki...

Kannattaa lisäksi muistaa viljelyn monipuolistamis velvoite mikäli sellainen on..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: iskra - 05.07.21 - klo:09:44
Taitaa rukiin hinta romahtaa entisestäänkin kun on näin hyvät kylvökelit syysviljoille tulossa, myöhään kylvetyille kevätviljoille taitaa olla kultivointi paras korjuukonsti..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 05.07.21 - klo:12:06
Taitaa rukiin hinta romahtaa entisestäänkin kun on näin hyvät kylvökelit syysviljoille tulossa, myöhään kylvetyille kevätviljoille taitaa olla kultivointi paras korjuukonsti..

Rukiin hinta ei ole missään vaiheessa nousemassa kohtuulliselle tasolle. Tietenkin sokerijuurikkaan, juuresten, vihanneskasvien tai satoisan öljykasvin sijaan hybridiruis tuo saman kustannustason ja elokuun kylvötyön, muiden kiireiden keskelle. Jos sama intensiivisyys varattaisiin syysvehnälle, 8 t sadot eivät ole vehnällekään ongelma. Mutta vehnällä on helposti 30  euroa parempi hinta, korkeampi hl-paino ja parempi satovarmuus, laonkesto sekä pahnaongelman puuttuminen. Ja vehnälle sentään on vielä vientimarkkinat, ei kiloakaan kotimaan markkinoille, näille itämerivähennys-sopimustarjoajille ?

Kun rukiin mieltää peitekasviksi, talven kasvipeitteisyyden antajaksi, ei hinta kiinnosta eikä huoleta enää yhtään. Hajakylvetty populaatioruis, hieman myöhemmin syksyllä kylvettyvä, ehtii kevätvehnän ja myöhäisempien ohrien tai kaurojenkin päälle, siemenmäärää on syytä lisätä, mutta eipä siitä mitään ongelmaa tule, siilosta vaan päästää vähän lisää arvotonta massaa. Hajakylvöllä homma joutuu kuin ameriikan preerioilla, sänkimuokkauksia jos muutenkin tehdään, sama laittaa rukiinsiemen siihen sekaan. Amerikassa ovat alkaneet laittaa maissipelloillensa ruista talveksi, näkevät ravinteiden pidättämisessä etua. Ruis onkin jotakin italianraiheinää tai minikokoista timoteinhipsua parempi ravinteiden pidättäjä, koska jää vihannaksi talven yli.

Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön.  Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.

Jos taas lähtee lannoittamaan, voidaan nähdä, että kohtuullisen, vaikkapa sadan kilon, salpietariannoksen (tai typpiruiskutuksen) satovaste on valtava.

(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Reetta/Reetta_03072021A.jpg)
Kuva: kesantokasviksi pintalevitetty Reetta, noin 18. syyskuuta 2020 kylvetty, siemen 400 kg/ha, ei lannoitusta, alkukeväällä hiukan salpietaria.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 05.07.21 - klo:16:51
Voiko nurmen rikkoa jo nyt?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Don Essex - 05.07.21 - klo:19:10
Voiko nurmen rikkoa jo nyt?

Voi.  Meillä on katsottu, että kun karjamiehet ovat korjanneet ensimmäisen sadon, voi alkaa muokkailla nurmia.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Agronautti - 28.07.21 - klo:20:41

Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön.  Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.

-SS-

Mites tuollainen kasvipeitteisyys-ruis  saako sen keväällä hävitettyä   muokkaamalla vai tarviiko glyfottaa ettei kasva kevätviljan sekaan..???
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 29.07.21 - klo:11:12
Voisko tuota syysrapsia suorakylvää viljan sänkeen? Maassa on niiin mahtavia halkeamia nyt, että saa tulla aika paljon vettä, ennnen kuin alkaisi vesi kiusaamaan rapsia, joka taitaa olla herkkä liialle vedelle? Nyt olis viljapeltoa vapaana eikä olkikaan kiusaa. Jotenkaan ei huvita alkaa kyntämään ja muokkaamaan
kovaa savikalliota. Meneekö edes suorakylvökone riittävän syvälle tuohon savikallioon?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 29.07.21 - klo:11:25

Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön.  Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.

-SS-

Mites tuollainen kasvipeitteisyys-ruis  saako sen keväällä hävitettyä   muokkaamalla vai tarviiko glyfottaa ettei kasva kevätviljan sekaan..???

Glyfottaa kannattaa ehdottomasti, mutta pieni annos riittää. Suorakylväjillä tämä tapahtuu muutenkin. Tuuliajokin tappaa niin herkäösti rukiit, että olettaisin, että alle litralla jo saa hyvän ja nopean tehon. Kevätöljykasvilla kylväessä ei tarvitse tehdä mitään. Normitargat tuhoavat äestetyt rukiintupsut. Kevätruis on vaihtoehto, jos syysruis ei ole talvehtinut. Toisaalta, jos viljamarkkinat muutenkin taas muutaman vuoden päästä ovat tukossa, jättää rukiin kesantokasviksi. Viljelypanosten kulu on minimaalinen, kesannollekin pitää käydä niittämässä, ruis kasvaa sellaisenaan, ja 10 grammaa Expressiä pitää kertarikat täysin kurissa. Vaikka rukiin hinta olisi 70 euroa, kolmen tonnin sato parisataa euroa bruttona + tuotantopalkkio, kulut viisikymppiä, kilpailee jopa teho-ohrien kanssa tautiaineineen.  Kovahintaisille vuokrapelloille pitää jotakin hienompaa sitten löytää viljeltäväksi. Hybridibuumilla on jo saatu satanen pois rukiinhinnasta, eli siinä juostaan lähinnä omaa varjoa kiinni.

Puimaan pääsee kesantorukiilla pari viikkoa hybridejä aikaisemmin, ja tuloksena on paremmin valmista kuivaa tavaraa.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 29.07.21 - klo:12:58
Voisko tuota syysrapsia suorakylvää viljan sänkeen? Maassa on niiin mahtavia halkeamia nyt, että saa tulla aika paljon vettä, ennnen kuin alkaisi vesi kiusaamaan rapsia, joka taitaa olla herkkä liialle vedelle? Nyt olis viljapeltoa vapaana eikä olkikaan kiusaa. Jotenkaan ei huvita alkaa kyntämään ja muokkaamaan
kovaa savikalliota. Meneekö edes suorakylvökone riittävän syvälle tuohon savikallioon?

Rapsin kylvö menee mainiosti suorakylvönä. Sänki pitää joko jyrätä tai sitten silputa maan pinnasta asti. Näkyvät jotkut ajaneen lautasmuokkaimella kerran, pinnan juurimassa on aika pehmeää, kovaa on vasta syvemmällä, näin saadaan kasvinjätteet multaan ja rapsille rauhallisempi kasvu.

Sänki heikentää rapsin talvehtimista, Koska kasvupiste pyrkii nousemaan valoa kohti. Jankkurointiraitaan voisi kylvää, se sopisi parhaiten rapsille, ja pieni harjanne veisi talvisen vesiongelman pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 29.07.21 - klo:13:51
Tää kuivuus, TääläpäinTM on eien ja tänää satannut melko kivasti, ja lisää kuurojen mahdolisuus on luvattu. Aika lyhytnäköistä että nyt tonne joulukuuhun asti olis rutikuivaa. Kävi kans mielessä, ceyloni sänki, itestään lyhyt ja pahna poispaalattu, puhdas ilman rikkoja, Kultivointi  pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,

Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.

Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 29.07.21 - klo:14:48
Tää kuivuus, TääläpäinTM on eien ja tänää satannut melko kivasti, ja lisää kuurojen mahdolisuus on luvattu. Aika lyhytnäköistä että nyt tonne joulukuuhun asti olis rutikuivaa. Kävi kans mielessä, ceyloni sänki, itestään lyhyt ja pahna poispaalattu, puhdas ilman rikkoja, Kultivointi  pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,

Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.

Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?

Olen aikaisemminkin maininnut tästä. Onnistuneesti Tumella 1,68 kg/ha, ei lajitu, pienijyväinen kuorittu puuroriisi, esim: 1/3 , säkkitavarana tukusta.

Noin 7 kg/ha on pienin vakaa kylvömäärä, jonka 1000-sarjan tumella pystyy rapsirypsiä kylvämään. Sitten alkaa jokin syöttimistä mennä jo kokonaan kiinni, ja pitäisi alkaa siirtelemään  syöttökoteloita sivusuunnassa. Eli 1:3 on aika hyvä laimennussuhde.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Paalaaja - 01.08.21 - klo:18:01
Kultivointi  pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,

Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.

Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?

Olen aikaisemminkin maininnut tästä. Onnistuneesti Tumella 1,68 kg/ha, ei lajitu, pienijyväinen kuorittu puuroriisi, esim: 1/3 , säkkitavarana tukusta.

Noin 7 kg/ha on pienin vakaa kylvömäärä, jonka 1000-sarjan tumella pystyy rapsirypsiä kylvämään. Sitten alkaa jokin syöttimistä mennä jo kokonaan kiinni, ja pitäisi alkaa siirtelemään  syöttökoteloita sivusuunnassa. Eli 1:3 on aika hyvä laimennussuhde.

-SS-

Joka toinen kylvövannas kiinni, niin siemenmäärän saa kätevästi puolitettua. Jättää syysrapsille vielä paremmin tilaa riviväliin. Syksyllä lehdet kurottavat silti toisiinsa.
Keväällä voimakas haarautuminen täyttää kyllä rivivälit tehokkaasti.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 04.08.21 - klo:19:07
Syysrapsi tullut nätisti pintaan, jotkut huomattavan isoja. Ne varmaan otolisesti lannoiterakeen vieressä kun sekoitin ne rapsin kanssa.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Hämeen hitain - 19.08.21 - klo:23:08
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin.  :-\
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 19.08.21 - klo:23:58
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin.  :-\

Kohta eräs vakipalstalainen tulee kertomaan että  syysvehnää voi  menestyksekkäästi kylvää vielä lokakuun alussakin.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 20.08.21 - klo:06:49
Mietin vaan että toki voi kylvää, mutta tuleeko puitavaa satoa?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 20.08.21 - klo:07:23
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin.  :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Agronautti - 20.08.21 - klo:08:11
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin.  :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.

Viime vuonna syysvehnää (ceylon) kylvin 2.9 ja 20.9.. Samanlaiset kasvustot oli puidessa..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 20.08.21 - klo:08:47
Kylvin 2.10.2018 KWS Malibu syysvehnää sokerijuurikkaan jälkeen. Ei syyslannoitusta. 12.8. 2019 rahtari pui siitä 9000 kg hehtaarilta. Viimesyksynä kylvin 21.9. ja 2.10. Myöhemmässä kylvössä oli enemmän harvoja kohtia, mutta luultavasti johtui enemmän maasta kuin kylvöajasta.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 20.08.21 - klo:09:23
Syysöljkasvit kasvaa, sopivasti mäen päältä näkee missä etanat teki tehtävänsä. Mukkaus, se mikä kylvetty sateen jälkeen, muokattu yhden kerran enemän, sama lohko, homattavasti vähemmän rikka kasveja.

Pariin otteeseen joko kuivuus tai syksy tulut aikaisin, aika onnettomat piikit kun talvi tuli, kuitenkin sevis ja antaa satoo seuraava syksy.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Hämeen hitain - 20.08.21 - klo:10:01
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin.  :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.
Hyvä juttu. Ei niin synkkää, ettei vähän harmaatakin.  ;D
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: vanhat koneet - 20.08.21 - klo:19:29
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 20.08.21 - klo:23:14
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(

Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ja101 - 21.08.21 - klo:08:23
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(

Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.

-SS-
SS:n tavassa on se ongelma omalle kohdalle ajateltuna ettei niitä kaikkia kynnä yhdessä aamupäivässä ja kylvä iltapäivässä.

On nyt kynnetty joku 20ha valmiiks ja jahka ens viikolla alkaa poutaantumaan niin alan kyllä kylvämään syysvehnää vaikka väärin kai kylvöaika on. Monesti kun odottanut sinne syyskuun lopulle niin ei sitä keliä silloin olekkaan ja kylvöt jää tekemättä. Toki onnistuneen kasvuston saa aikaisiksi kyllä silloinkin.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ijasja2 - 21.08.21 - klo:11:07
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(

Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.

-SS-
SS:n tavassa on se ongelma omalle kohdalle ajateltuna ettei niitä kaikkia kynnä yhdessä aamupäivässä ja kylvä iltapäivässä.

On nyt kynnetty joku 20ha valmiiks ja jahka ens viikolla alkaa poutaantumaan niin alan kyllä kylvämään syysvehnää vaikka väärin kai kylvöaika on. Monesti kun odottanut sinne syyskuun lopulle niin ei sitä keliä silloin olekkaan ja kylvöt jää tekemättä. Toki onnistuneen kasvuston saa aikaisiksi kyllä silloinkin.

Jep. Toissapäivänä ja eilen aamulla kynnettiin kaksillakin auroilla sadekuuroissa, eilen pienessä sateessa aloin äestämään. Iltapäivä neljältä kylvämään, ensimmäisenä äestetystä aloitin ja maa pölisi komeasti. Sitä se teki myös kyntäessä, kaikilla pelloilla nousi kyntäessä ihan tuhkakuivaa, pölyksi jauhautuvaa maata sieltä täältä. Muutenkin maa oli mahtavassa kunnossa. Rautaosiin tarttui kuin tauti, pölykuiva maa joka oli lähes kyntösyvyyteen saakka "normaalissa" kosteudessa. Olosuhteet oli täydelliset, puimaan ei olisi päässyt kuin eilen iltapäivällä, mutta rukiin kylvöön makeimmillaan. 2018 oli myös kylvöaikaan ihan tuhkakuivaa, idättäviä sateita tuli pääosin vasta kuun lopulla. Nyt hybridi pääsee heti töihin, toivotaan talvesta suotuisaa, tää alue kun ei mikään  optimaalinen syysviljoille tasaisine peltoineen ja meren läheisyydestä johtuen, lumi ei meinaa pysyä millään.

Elokuussa ollut nyt 14 sadepäivää ja millejä reilusti alle 100. Maat on edelleen hyvin kuivia, kesällä kun ei satanut. Mutta puimaan ei pääse, sen verran tasaisesti satelee jokapäivä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Magia - 21.08.21 - klo:13:12
170mm alkaa olla täynnä tälle kuulle,edelleen näkyy satavan pienillä alueilla.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 21.08.21 - klo:20:34
Etanoita on, popsimassa syyrypsit, kai pitää mennä toista kertaa levittää. Rikkoja on kans aika lilla, kai niitäkin pitäis ruiskuttaa. Ei se syysöjykasi ole mikään kylvä ja unohda, näköjään....
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 29.08.21 - klo:21:07
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon. Miten on kynnetyt toimineet, tuntuu helpommin käsiteltäviltä. Tähän näyttäisi perjantaille sellaista sademälliä, että pakko saada torstai-iltaan mennessä seuraava potti jyviä maahan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ja101 - 29.08.21 - klo:21:33
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon. Miten on kynnetyt toimineet, tuntuu helpommin käsiteltäviltä. Tähän näyttäisi perjantaille sellaista sademälliä, että pakko saada torstai-iltaan mennessä seuraava potti jyviä maahan.
Ihan tuttua savimailla. Ei niitä kannattaisi etukäteen sorkkia. Nytkin keväällä kun oli se märkä jakso niin lohkot joita oli ehditty keväällä muokkailla niin kuivuminen otti kauemmin kuin syksyn jäljiltä olleilla. Keväällä on kuitenkin haihduntaa, mut toista se on näin syksypuolella saati jos oltaisiin kuukautta myöhemmässä..

Mut ei oikein onnistu et vasta esim. Sitä mukaa kyntäisi kun ehtii kylvää. Se on nyt vaan odoteltava josko vielä kuivahtaisivat kylvettäviksi.. huomenna meinasi alkaa yrittämään äestyksiä..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 30.08.21 - klo:13:35
Kynnös menee muutaman tunnin päästä jo mukavasti äkeestä läpi. Maa ei ole kyntösyvyyden tienoilla edes kovin kosteaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: SKN - 30.08.21 - klo:17:42
Kynnös menee muutaman tunnin päästä jo mukavasti äkeestä läpi. Maa ei ole kyntösyvyyden tienoilla edes kovin kosteaa.

-SS-

250mm vettä teki sen että ei ihan just tänään ollu asiaa minkäänlaisella muokkaimella pellolle.

Katotaan loppuviikosta...
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 30.08.21 - klo:21:35
Kuivumaan päin, huomenna hiukan äestyksen kokeilua.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Hämeen hitain - 30.08.21 - klo:23:14
Pari viikkoa sitten kynnetty oli tänään äestyskunnossa. Maa oli tosi kovaa. Ehkä se syysohra kuitenkin vielä onnistuu.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 31.08.21 - klo:22:38
Pari viikkoa sitten kynnetty oli tänään äestyskunnossa. Maa oli tosi kovaa. Ehkä se syysohra kuitenkin vielä onnistuu.
Kyllä se onnistuu. Minä aloitin äestykset tänään, olisi varmaan mennyt jo eilenkin, mutta nyt oli ainakin sopivaa, oikeastaan erinomaista. Neljä päivää kesti maan saattaminen tähän kuntoon. Iltapäivän lopuksi alkoi maat kuivamaan jo tosissaan, kun oli aurinkoa ja tuulta.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 01.09.21 - klo:06:40
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon.

Mietin vaan että taitaa kylmiksen pelloilla olla tiivistymiä?

Jos ojissa ei ole vettä mutta pellon pinta kuvaamasi nahkea niin kyllähän salaojien pitäisi pelto kuivattaa.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 03.09.21 - klo:23:40
RUISKASVUSTO – KUINKA ONNISTUA SEN PERUSTAMISESSA KASVUKAUDELLA 2021? (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2021/08/27/ruiskasvusto-kuinka-onnistua-sen-perustamisessa-kasvukaudella-2021)

Juu on sen tusinan verran torjunta-aineita ja erikoisravinteita ja peittausaineita tarjolla hukattavksi.
Rukiin hinnasta päätellen on perustaminen onnistunut liiankin hyvin, ihan sama jos vaikka levittää rukiin
lajittelujätteet peltoon ja antaa olla talven yli.

Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut .

Lista tuo ennemmin mieleen varman reseptin, jolla tuhota ruiskasvusto talven aikana. Kaurastakin saa paremman tonnihinnan.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: turkki - 04.09.21 - klo:17:57
Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut.
Muilta olen kuullut positiivisia kokemuksia Mateno Duon tehosta kylänurmikkaan, tämä kyllä kiinnostaa vaikkei kukaan viljasta enempää maksaisikaan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ijasja2 - 04.09.21 - klo:23:10
Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut.
Muilta olen kuullut positiivisia kokemuksia Mateno Duon tehosta kylänurmikkaan, tämä kyllä kiinnostaa vaikkei kukaan viljasta enempää maksaisikaan.

Sama. Rukiilla alkaa käsittelyäaika lähestymään. Huomattavasti halvempaa kuin Boxer+DFF, vaikka käyttäisi 1l+0.1l seosta. Onkohan tehossa eroa?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: SKN - 05.09.21 - klo:17:16
Tänä syksynä varmaan paukkuu syyskylvöisten kasvien hehtaariennätys rikki Suomenmaassa.

Ainakin jos silmään on luottamista ja miksi ei olisi.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 05.09.21 - klo:22:19
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.

Ruista en kyllä ala.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Paalimies - 05.09.21 - klo:22:47
On kyllä todella paljon syystoukoja ihmisillä. Kaiken maailman hömppäheinikot kylvetty täälläpäin hyvien peltojen lisäksi.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 05.09.21 - klo:22:56
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.

Ruista en kyllä ala.

-SS-

Tässä on ollut jo niin monta hyvää syysviljavuotta peräkkäin, että alkaa olla todennäköisyydet isot sille että tulee jo vuorostaan se huono syysviljavuosi.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 06.09.21 - klo:08:30
Onko oikein muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa syysviljaa. Puinnit tehty aikaisin ja hyviä kylvökelejä on riittänyt. Syysviljat oli nytkin kuivia ja mukavia puida. Vehnää tuli hyvin jne. Tällä menolla tulee aikamoinen kammo noita kevätviljoja kohtaan, varsinkin ohra ja kaura alkaa mennä vallan mahdottomaksi. Poikiaista lykkää joka vuosi ja sadot heikkoja. Omalla kohdalla on valinnat aika selviä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 06.09.21 - klo:10:28
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.

Ruista en kyllä ala.

-SS-

Tässä on ollut jo niin monta hyvää syysviljavuotta peräkkäin, että alkaa olla todennäköisyydet isot sille että tulee jo vuorostaan se huono syysviljavuosi.

Menneen talven säät eivät ole tae tulevasta. Talvituhot ja syysviljojen kesäriskitkin ovat kyllä hyvin muistissa. Mutta paljon on tapahtunut myös lajike- ja kemikaalirintamalla:

-talvenkestävyyttä on parannettu, vanhat lajikkeet tarvitsivat suojaavan lumikerroksen päälleen
- laonkestävyys on nykylajikkeilla ylivoimainen
- sakoluvunkesto esimerkiksi Vakkaan ja Auraan verrattuna nykylajikkeilla  erinomainen. Kypsän vehnän helpeen avautuminen - niin kuin Vakassa -  oli varma itu yökasteen jälkeen. On perinnöllinen ominaisuus.
- laonkestävyyden mukana tuli lyhyys ja heinämäisten rikkojen ongelma, mutta siihen on tullut aika hyviä ratkaisuja mm. Broadway Star, helppo ja tehokas, pitää juolan alhaalla riittävän pitkään. Syysruiskutuksin saadaan syysitoiset rikkakasvit kuriin.
- syysvehnät ovat tautiherkempiä kevätmuotoisiin verrattuna, koska tartunta-aikaa on pitemmästi, mutta tautitorjuntaan on tullut aina vaan parempia tehoaineita
- myöhennetyn kylvön teho kahukärpäseen, viirukaskaaseen ja etanoihin on merkittävä, sanonta "Parempi kylvää Laurin (10.elok.) tuhkaan, kuin Pertun (24.elok.) rapakkoon" saisi jo kuolla pysyvästi.
- tietyt eturivintilat ovat harjoittaneet onnistuneesti syysviljapainotteista viljelyä jo vuosikymmenet, ehkä ovat oppineet kokemuksesta parhaat käytännöt nimenomaan heidän tilalleen. Neuvonnan harharetket 7+ cm kylvösyvyyksineen ja vasta keväthelteisiin lykättyine 1. lannoituksineen sekä oraitten tappamisen talvisin petrooliruskutuksin toivottavasti jo unohdetaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 06.09.21 - klo:11:37
Vielä kun olisi ruiskutettava syönninestoaine joka tehoaisi hanhiin ja peuroihin. Tällä hetkellä paras karkoite noihin taitaa olla lyijy mutta kohtahan sekin kielletään.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 08.09.21 - klo:09:11
Mitä kylvötiheyttä ootte käyttäneet  syysvehnällä?  Itse oon käyttänyt 600 kpl /m3 vaikka suositus on 500-550 kpl.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 08.09.21 - klo:09:32
Syyskuussa vajaa 500, lokakuussa 500
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 08.09.21 - klo:19:26
Syyskylvöala alkaa olla Salon ympäristössä paikoin 70%.

Ei kai siinä muuta ole kuin että kauralla ja ohralla saattaa olla ensi vuonna kohtuu hinta. Leipävehnä menee alas jo ensi syksyksi, tokihan jokainen teki huippuhintaisen kiinnityksen tälle kylvölle ?

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 08.09.21 - klo:20:06
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: turkki - 08.09.21 - klo:21:21
Syyskylvöt menossa plörinäksi hyvää vauhtia, kun vettä tulee joka välissä sen verran jotteivat maat kuivu kylvökuntoon. Näillä paikallissäillä ja maalajeilla eivät ne silloin tällöin mainostetut lokakuun kylvöt onnistu käytännössä ikinä. Todella harvoin kehtaa siihen aikaan ollenkaan ajaa traktorilla mustaan maahan, ainakaan niin että sieltä vielä toivoisi sen jälkeen kasvien nousevan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 08.09.21 - klo:23:31
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 08.09.21 - klo:23:33
Mitä kylvötiheyttä ootte käyttäneet  syysvehnällä?  Itse oon käyttänyt 600 kpl /m3 vaikka suositus on 500-550 kpl.
Vaikea sanoa. Skagenia laitan aina 300kg. Tänään näytti kiertokoe jo 316:a. Se tuntui jo vähän liialta ja pudotin siihen kolmeensataan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Agronautti - 09.09.21 - klo:08:23
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 09.09.21 - klo:09:24
Kaikki mahdolliset ukaasit kaadettiin onnettoman sopimustuottajan niskoille, mutta se yksi pikku juttu taas unohtui eli hinta mitä siitä rukiista pitäisi maksaa. Tosi raivostuttavaa.  ;D
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 09.09.21 - klo:09:47
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Mitä tuotetta on mainittu vähäpäästöisempi lannoite ?
Jos kylmäilmakuivaa sadon, riittääkö norppa- tai tuulisähkösopimus ?

Kokeilin mielenkiinnosta Neste My dieseliä 80-luvun lopun saksalaiseen CaseIH traktoriin, Bosch VE jakajapumppu alkoi vuotaa valtoimenaan lohkojensa välistä, siis aivan joka paikasta. Tiivisteet eivät ainakaan toimi tuon bion kanssa. Tyhjensin tankin ja laitoin vanhaa petrokemian polttoöljyä ja vuoto loppui. Vaikka olen ollut jo pitkään biodieselin puolestapuhhuja, nyt piti ottaa vähän takaisin. Oletettavasti tiivisteet pitää vaihtaa kaikki ja kokonaan. CAV Minimec -rivipumpullisissa moottoreissa Neste My menee ihan  moitteettomasti.

Ehkä nyt sitten varmistui, että nuo ruisvarastot menevät polttoon. Eikä ole syytä kylvää sitäkään vähää, mitä ehkä suunnittelin. Ruista kuitenkin voinee käyttää talvikasvipeitteisyyteen niin kuin ennenkin. Silloin ei tarvitse raettakaan apulantaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ijasja2 - 09.09.21 - klo:09:57
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P

Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa :D Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p 

Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 09.09.21 - klo:10:22
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli


Kovat on ehdot.

Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.

Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla

Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.

Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P

Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa :D Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p 

Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.

Eipä kannata sitä öljypoltinta vaihtaa hakepannuun pelkän ilmastorukiin viljelyä varten, ellei sitten muuten ole tarvetta. Tosin vihjailivat siinä jutussa että tulevaisuudessa aletaan vaatia samoja ehtoja muidenkin viljojen viljelyyn.


Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 09.09.21 - klo:10:42
Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.

Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.

Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut  melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....

https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 09.09.21 - klo:16:13
Ööö, vanhempaa dieseli varmaan helpohko käyttää rypsiöljöä pottoaineena? Kun nyt joitain vuosia ainakin pystyy puimaan kuivana ja elokuu sen verta lämmin että kylmäilma kuivurissa sais tarpeeksi kuivaksi?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ijasja2 - 09.09.21 - klo:17:26
Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.

Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.

Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut  melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....

https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm

-SS-

Juurikin näin.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Nössö - 10.09.21 - klo:19:16
Mites tuo kahukärpäsen ruiskutus, kun pariviikkoo sitten kylvetyssä ohrassa on pirusti kahukärpäsiä. Toissapäivänä ruiskutin ja hetkeksi rauhoittui, mutta nyt jo taas sama tilanne kuin ennen ruiskutusta. Haenko lisää ainetta vai joko saa unohtaa koko homman?Montako kertaa syksyssä noita oikeen pitää ruiskuttaa? Koko syksy joka toinenpäivä vai?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Paavo - 10.09.21 - klo:19:46
eikö se vaara ole viljan 1-4 lehtiasteella!?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Nössö - 11.09.21 - klo:23:00
Mutta onko kokemusta kuinka totaalisen tuhon ne voi saada aikaan?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 11.09.21 - klo:23:18
Satona ei saa siemeniä samalle alalle. Tuo on kylläkin heinäkuun luomukylvöjä.  ::)
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 11.09.21 - klo:23:19
Ensimmäiset 6 ha ruisvehnää tuli kylvettyä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 11.09.21 - klo:23:19
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.

Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Magia - 12.09.21 - klo:22:57
Ensimmäiset 6 ha ruisvehnää tuli kylvettyä.
Meinaatko kokojyväviljarehuksi tehdä?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 13.09.21 - klo:09:43
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu,  täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 13.09.21 - klo:10:17
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu,  täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.

Eihän me kysellä itseltämme kevätvehnän huhtikuun lopun kylvöksilläkään, että itääkö, vaikka täällä etelässä keskimääräinen huhtikuun keskilämpötila on kylmempi kuin lokakuun keskilämpötila.

Sillä, että syysvehnän kylvää aikaisin, ei välttämättä varmista syysvehnän ylivoimaista talvehtimista. Tämän voi itse todeta kylvämällä syysviljan jo kesällä. Minä yritin kolme kertaa, joka kerralla vahvat syysvehnäpensaat olivat keväällä kulottuneet kuoliaiksi. Mietoisten koeasemalla sitä myös kokeiltiin pitkästi, ja lopulta tultuiin siihen tulokseen,. että pitkälle kasvanut kesän syysvehnä kuolee selittämättömällä tavalla talvituhoihin.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Pasi - 13.09.21 - klo:12:32
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu,  täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 13.09.21 - klo:16:58
Tuulee ja aurinko alkoi jo puoliltapäivänä paistaa ja kuvuu se, 45 on kosteusprosentti, tumma kynnös ottaa lämpöä nyt
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 13.09.21 - klo:20:31
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu,  täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: bouli - 14.09.21 - klo:12:27
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu,  täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi.
2002 oli kuivempi. On jäänyt mieleen kun oli ensimmäinen oma viljelyvuosi.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Kirjanpitäjä - 14.09.21 - klo:14:28
Meillä kylvettiin v. 2002 suorakylvönä kauran puinnin jälkeen syysvehnää, ei orastunut juuret kyllä teki.
2003 huhtikuussa otin lapiolla koepalan maasta ja vein pannuhuoneeseen, viikon päästä oli jo komeasti oraalla.
Naapurit ihmettelivät, kun kesannolle levitettiin lannoitteet, mutta puheet loppuivat kun pellolla oli komea syysvehnä
kasvusto.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 14.09.21 - klo:15:06
1997  syksyllä pääsi kynnös kuivumaan liikaa, näytti menetetyltä, mutta orastui ensilumien alla. Kesällä satotaso näytti tulevan erittäin hyvä, mutta sitten iski heinäkuun viimeiseltä viikolta elkuun loppupuolelle asti kosteanlämmin tihkusateinen kausi, vilja orastui aivan paksuksi kasvustoksi.

Lajikkeena Aura. Sama kyllä kävi tryggveillekin.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 14.09.21 - klo:16:56
1997  syksyllä pääsi kynnös kuivumaan liikaa, näytti menetetyltä, mutta orastui ensilumien alla. Kesällä satotaso näytti tulevan erittäin hyvä, mutta sitten iski heinäkuun viimeiseltä viikolta elkuun loppupuolelle asti kosteanlämmin tihkusateinen kausi, vilja orastui aivan paksuksi kasvustoksi.

Lajikkeena Aura. Sama kyllä kävi tryggveillekin.

-SS-
Mul oli silloin Ramiroa. Massikkaa korjasin yökaudet puintien välissä.  ::)
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 14.09.21 - klo:16:58
[
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
2002 oli syksy peruutettu. Hellettä riitti syyskuun puoliväliin ja oliko 4. vai 5 lokakuuta kun tuli oikein kunnolla lunta. 14.10. maa jäätyi, ettei auroja saanut enää maahan. Luulin, että rutikuiva maa ei menisi jäähän.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Oksa - 14.09.21 - klo:20:06
mut kuin paljon olikaan senteissä kuivaa?      ite hokasin moisen yks vuosi kun aattelin et kuivaa ja vain kolme senttiä kuivaa ja sit märkäää...
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 15.09.21 - klo:08:14
mut kuin paljon olikaan senteissä kuivaa?      ite hokasin moisen yks vuosi kun aattelin et kuivaa ja vain kolme senttiä kuivaa ja sit märkäää...

Kyllä kyntösyvyyteen asti oli silloin kuivaa, ainakin niin kuivaa, että kyntöviilujen päälle äestetty kylvömaa ei orastunut kunnolla. Muistan potkineeni kylvöpellolla kivikovia kokkareita, jotka murtuivat pöllähtäen, ja kuivia jyviä näkyi kokkareiden alla.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: bouli - 15.09.21 - klo:14:10
[
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
2002 oli syksy peruutettu. Hellettä riitti syyskuun puoliväliin ja oliko 4. vai 5 lokakuuta kun tuli oikein kunnolla lunta. 14.10. maa jäätyi, ettei auroja saanut enää maahan. Luulin, että rutikuiva maa ei menisi jäähän.
Tätä kävi monella täälläkin päin. Odotettiin että tulisi pehmittävät sateet ennen kyntöä mutta tulikin talvi ja kuiva maa kun jyrähtää ihan hetkessä jäähän.
Talvella oli viikon verran 30 pakkasta ja routa meni syvään, 2003 kevät taas oli sateeton ja routa suli tosi myöhään, pellot oli toukokuun lopussa vielä ihan märkiä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 15.09.21 - klo:14:33
Maassa on vielä lämpöä. Laajat alueet kylvöksiä ovat aukeilla jo vihertämässä. Odotan omienkin kylvösten nousevan pintaan viime sateiden jälkeen, osassa vajaasti muokattuja oli jo kuivaa kokkareiden välissä ja jyvät vielä ihan kovia.  Vaikka tulisikin kylmää, syysviljat kasvattavat orasta vielä lokakuussakin, kun kylmän ilman purkaus vaimenee. Enemmän huolissani olen myöhään kylvetyistä rapseista, orastuminen kesti tosi pitkään ja 6-lehtiasteeseen on vielä kovasti matkaa.

Ohrasta ei ole mitään käsitystä, ainakin kahukärpänen lopettaa lentonsa jos keskilämpötila laskee alle 10 asteen.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 15.09.21 - klo:14:41
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ja101 - 15.09.21 - klo:15:51
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 15.09.21 - klo:18:02
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/valkoposkihanhet-karkoitti-kapinen-kettu/

Voishan tuota kokeilla 🤔
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ceylon - 15.09.21 - klo:19:52
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..

Lapinjärven kohdal oli jumalaton lauma....
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ja101 - 16.09.21 - klo:06:59
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..

Lapinjärven kohdal oli jumalaton lauma....
Nähtiin kenties eilen sama kun ohi ajeltiin.. jos nyt vaan tuo kylmä virtaus jatkuisi niin menisivät menojaan eivät jäisi kuukaudeksi asustelemaan tänne..
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: bouli - 17.09.21 - klo:13:01
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.

Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.

-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: sorkkis - 17.09.21 - klo:15:40
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.

Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.

-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.

Nuoruuden päiviltä muistan miten ne söi syrjät rukiista mutta pääsadon jättirauhaan .
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 17.09.21 - klo:21:41
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.

Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.

-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.

Nuoruuden päiviltä muistan miten ne söi syrjät rukiista

Mietin vaan että Martit vai Pantset?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Filosofi - 17.09.21 - klo:22:38
Vieläkö on kahukärpäsiä näkynyt?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Petri - 18.09.21 - klo:07:07
Ehkä viikko myöhässä optimista, mutta ensimmäinen ruisvehnäkokeilu meni nyt maahan. Kokeilu kerran äestetty vs. suoraan kynnökseen. Josko tuo jälkimmäinen näillä tasaisilla mailla toimisi paremmin?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Nössö - 18.09.21 - klo:07:26
Vieläkö on kahukärpäsiä näkynyt?
Ei ole näkynyt. Lopettivat lentonsa jo näin kylmällä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: klapikasa - 18.09.21 - klo:13:13
Jyrsinkylvöä suoraan kynnökseen nyt valmista. syysvehnää, ceylonia.

Lintuja, västäräkkejä laumalinen oliskeli keskellä peltoo, vissin matoja, kun pulut ja naakat poimi päisteissä simeniä. Välillä kaikki oli poissa, joku petolintu kävi näyttäytymässä.

Sitten toi lantmannenin ja vaasan kikkailu, pajukkoa on, kuulema hyvin tärkee keväisin kun se kukki hyvin aikaisin. Herukaa on yksi saareke täynnä ja kukkia nyt ei ois talvehtimispaikoissa paikkakylvönä. Ei se nyt siitä osin ois yipääsemätön. Ja tänä syksynä se ceylonni puin kuivana ja aikaisin, ois saanut kylmäilmakuivurilla tarpeeksi kuivaa. Sähkö on vissiin virolaista tai loviisasta, siihen en kai pysty?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 18.09.21 - klo:15:05
Fortumin sähkösopimuksia löytyy hiilidioksidivapaata, ja niistä saa sertifikaatin jos on yritysliittymä.. Siksi kylmäilmakuivaus toimii. Myös Neste My polttoöljy on hiilidioksidivapaa, tietääkseni.

Muuten kyllä taitaa olla näiden Yaran ja Nesteen markkinointikampanja koko Vaasan leipähomma.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: SKN - 18.09.21 - klo:15:50
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 18.09.21 - klo:16:00
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Sama täällä, paitsi että huiskin ensin vajaan säkin Y-20:stä hallin nurkasta kovettumasta. Vajaa 3ha kylvin säkillisellä skagenia. Kultivoitu maa ja äkeellä pinta sekasin huiskan jälkeen. Viikko sitten kylvetty.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ceylon - 20.09.21 - klo:18:09
7 ja 8 päivä kylvetyt alkaa näyttäytymää....yks siel,toinen tääl
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 21.09.21 - klo:11:34
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 21.09.21 - klo:13:13
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-
Juuri kotiuduin rukiinkylvöltä. Tein nyt tällaisen koealan, kun oli säkissä vanhaa reettaa jäljellä ja hyvät kelit. Kultivointi+2 äestyskertaa ja kylvö ilman apulantaa. Olkoon tämä nyt jonkinlainen koeala. Perimmäisenä tarkoituksena peuran ruokintapaikan viereen tällainen houkutuspelto, josta toivon niiden siirtyvän sujuvasti kyttäyskopin aterialle. Niin, 250kg oli siemenmäärä. Nätti aamu ja maakin tosi hyvässä kylvökunnossa.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: SKN - 21.09.21 - klo:16:43
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-

Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.

Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.

Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.

Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 21.09.21 - klo:18:47
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-

Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.

Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.

Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.

Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂
Panosten minimointi syksyllä on johdonmukainen ja ainakin minun kokemuksen mukaan toimiva ratkaisu. Talvea vastaan ei kannata panostaa kuin sen verran mitä on valmis menettämään. Kasvusto voi tuhoutua tai mennä heikkoon kuntoon täysin riippumatta siitä, miten paljon tai vähän sinne on uhrattu. Toki joillakin tempuilla voi olla vaikutusta satoon asti, mutta riski menetyksistä on merkittävä.

Saamapuolella on ympin kasvipeitteisyyskorvaus, millä voi sitten perustella myöhäisiä kylvöjä,  huiskan käyttöä yms. perustamistapoja tai lannoitteen unohtumista. Onnistuu se syysviljan perustaminen luomussakin niin miksei vastaavilla menetelmillä pärjäisi tavanomaisessa viljelyssä. 
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 21.09.21 - klo:19:20
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 21.09.21 - klo:19:29
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.

Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 21.09.21 - klo:20:24
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.

Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.

-SS-
Ehkä ilmaisin itseni huonosti, mutta typpeä tulee väkisin y6:n ja muiden mukana.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 21.09.21 - klo:21:23
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 21.09.21 - klo:21:26
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.

Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.

Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 21.09.21 - klo:22:30
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa.  Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa  vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää.  Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja.   Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.

Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään  hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10  astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä.  Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.

Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta  maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 21.09.21 - klo:22:54
Britit eivät lannoita syksyllä typellä. Vasta silloin kun kasvit ovat murtaneet talvileponsa. Mangaanipeittaus ja gramitrel tyyppinen ruiskutus syksyllä riittää.

Ei ole yllätys, että satotasot siellä lähtevät 10 tonnista ylös päin.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: sorkkis - 22.09.21 - klo:05:40
Vieläkö syysviljat itää ?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 22.09.21 - klo:07:36
Ainakin täällä kaakossa on kova usko siihen. Jouduin autoilemaan tuolla maakunnassa ja näin useita traktoreita kylväpuuhissa sekä paljon juuri kylvettyjä peltoja. Näin myös tuhansittain ja taas tuhansittain valkopaskahanhia.
Liekö jopa viivyttäneet kylvöjä juuri tuon takia. Joku povaushan oli että tulee lämmin lokakuu.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 22.09.21 - klo:11:01
Vieläkö syysviljat itää ?

Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.

-SS-

Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: sorkkis - 22.09.21 - klo:20:22
Vieläkö syysviljat itää ?

Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.

-SS-

Joskus riittää melkein pinnalle tulo syysviljoille . Joku muuten kirjoittikin siitä . Noita halla  öitä vaan ajattelin mitä nyt on ollut , sää on kylläkin lämpenemässä joten luulis valmistuvan oraille.  Tuuria  Teille .
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Paavo - 22.09.21 - klo:20:54
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa.  Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa  vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää.  Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja.   Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.

Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään  hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10  astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä.  Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.

Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta  maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.

Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen jne.

Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 23.09.21 - klo:08:08
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.

Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.

Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.

-SS-
Käytätkö itse tätä kalisuola-superfosfaatti reseptiä?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: bouli - 23.09.21 - klo:15:43
Joskus -60-70-luvulla on harrastettu jossain määrin sitä että koko typpimäärä tai suurin osa siitä on laitettu syksyllä. Tää on suotuisina pakkastalvina toiminut hyvin ja josssain tilanteissa on päästy jopa kevätlannoitusta korkeampiin satoihin mutta sitten tämmöisinä nykytalvien kaltaisina vuosina on ymmärrettävästi huuhtoutuminen ollut merkittävää ja mahdollisen kevätlannoituksen sovittaminen sopivaksi hankalaa kun ei ole ollut tietoa jäljellä olevista typpimääristä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 23.09.21 - klo:20:19
Silloin 70- luvulla taisi tulla lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan, kun havaittiin, että uudet lajikkeet versoutuvat tehokkaasti vasta keväällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: turkki - 23.09.21 - klo:20:24
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Rakkine - 23.09.21 - klo:23:53
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.

Hmmm....oliko 1970-luvulla jo ympäristötuki lannoitusrajoineen olemassa....vähän epäilen. 🤔
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 24.09.21 - klo:04:44
Sarkasmia.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Petri - 24.09.21 - klo:08:00
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Oli nitrifikaatio-inhibiittori; typpi pysyi pidempään ammonium-muodossa, jolloin vähemmän herkkä huuhtoutumaan
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Oksa - 24.09.21 - klo:08:24
miksihän moinen aine poistui myynnistä?    eikö tuo luulis olevan pätevää tänäkin päivänä?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: bouli - 24.09.21 - klo:08:44
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin,  ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.

Hmmm....oliko 1970-luvulla jo ympäristötuki lannoitusrajoineen olemassa....vähän epäilen. 🤔
Ei -70-luvulla ollut lannoiterajoja mutta Kemira teki syysviljan kestolannosta missä Didiniä oli muistaakseni ihan sinne Yara fuusioon asti.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: turkki - 24.09.21 - klo:11:45
Ei -70-luvulla ollut lannoiterajoja mutta Kemira teki syysviljan kestolannosta missä Didiniä oli muistaakseni ihan sinne Yara fuusioon asti.
Näin oli joo. EU-liittymisen jälkeisessä ensimmäisessä ymp. tukiohjelmassa oli muistaakseni korkeampi typpiraja kestolannosta käytettäessä.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 25.09.21 - klo:11:30
Juu se Didin oli silloin Leipä Leveämmäksi lehdessä 1980-luvulla; syyslannoitusta markkinoitiin suurten syysviljasatojen mahdollistajaksi. Gårdskullan kartano oli koeohjelmassa ja saivat parhaat sadot 80 kg typellä. Jotain 7-8 tonnia, ulkomaalaisella lajikkeella.

Kumma kun nyt nollalannoituksella pelkällä kesäruokinnalla päästään samoihin satoihin vieläpä aikaisilla lajikkeilla ?

EU-ajan aattona itse asiassa kuultuna, ko. isäntä toimitti vakaasti kotkaniemipäivien yleisöringissä, että ympäristötuesta ei ole hyötyä, kunnon keinolannoitus mahdollistaa kannattavan viljelyn ilmankin. Siis kunhan Kemira toimittaa lannat, koeohjelmaan kuuluen, ilmaiseksi tai edulliseen hintaan.

Ei varmaan sitten sopimusta kuulunut: ensin kaikessa hiljaisuudessa ilmestyivät ympäristötuki-suojavyöhykkeet joen reunoille, sitten luomukeruuaukeat valtasivat kunnan pellot. Näin.

Markka lannoitukseen, kolme takaisin .

-Kemira Growhow-

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 05.10.21 - klo:21:03
Se syysvehnä kokeilu taisi olla sitte siinä. Viskalla kultivoituun kylvetty skagen kasvoi yllättävänkin hyvin vaikka kuivaa on ollutkin viime viikkoina. Toissapäivänä vihersi vielä komeasti.
Tänään näin kun muutama sata valkoposkea lensi matalalla yli ja arvasin mistä olivat lentoon lähteneet. Kyllä, koko maa harmaana paria metsän kainaloa lukuunottamatta.
Että se siitä sitte.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Mietin vaan, että... - 05.10.21 - klo:21:08
Se syysvehnä kokeilu taisi olla sitte siinä. Viskalla kultivoituun kylvetty skagen kasvoi yllättävänkin hyvin vaikka kuivaa on ollutkin viime viikkoina. Toissapäivänä vihersi vielä komeasti.
Tänään näin kun muutama sata valkoposkea lensi matalalla yli ja arvasin mistä olivat lentoon lähteneet. Kyllä, koko maa harmaana paria metsän kainaloa lukuunottamatta.
Että se siitä sitte.

Voi jumalauta. Osanottoni.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: seegeri - 08.10.21 - klo:10:10
Jos laskee tähän kohtaan niin hauleja saavat persauksiin....
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: eevertti - 08.10.21 - klo:12:02
Ota taskut täyteen kuteja, ne tulee vartin päästä uudestaan  ;D
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Pasimycin - 09.10.21 - klo:16:39
20.9 kylvetty Skagen on tuuman mittaisella oraalla. 30.9 kylvetyssä on sentin itu. Miten mahtaa ehtiä ennen pakkasia...
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Make - 09.10.21 - klo:19:41
Eiköhän ne sieltä tuu. 4.10. kylvetyissä pieni itu. Joskus kun on ollut kylmä lokakuu myöhäiset kylvöt on orastuneet vasta marraskuussa.Ihan kelpo sato kuitenkin tullut. Naapurilla oli tänävuonna 14.10. kylvetyssä paras sato.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 09.10.21 - klo:21:33
21.9 kylvämäni Reetta tuli pinnalle ja veti saman tien 3-4cm pitkää orasta. Näyttää todella hyvävoimaiselta ja virkeältä. elokuussa kylvämäni Granatit ovat nuupeita ja veteliä. Onkohan tässä rukiinkylvön salaisuus. Pitäisi kylvää hämmentävän myöhään?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: ijasja2 - 09.10.21 - klo:23:13
21.9 kylvämäni Reetta tuli pinnalle ja veti saman tien 3-4cm pitkää orasta. Näyttää todella hyvävoimaiselta ja virkeältä. elokuussa kylvämäni Granatit ovat nuupeita ja veteliä. Onkohan tässä rukiinkylvön salaisuus. Pitäisi kylvää hämmentävän myöhään?

Vielä muutamia päiviä sitten elokuun 20. kylvetty hybridi näytti jotenkin vähän nuutuneelta, johtuen varmaankin syyskuun viileydestä mutta nyt on yötäpäivää tasaiset 10+- lämpötilat tehneet kosteuden kanssa ihmeitä. Näyttää ihan ookoolta, pensookin osittain kuten kuuluu mutta ehkä jäi tänä vuona pensominen vähäisemmäksi kuin olisi toivonut. Jospa syyskuun viileys oli vain plussaa, ettei ehtinyt liian paljoa kasvamaan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Oksa - 10.10.21 - klo:08:40
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti?   kasvaako taas liikaa?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: kylmis - 11.10.21 - klo:07:40
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti?   kasvaako taas liikaa?
Juuri tässä kohtaa ei ole syysviljan rehevöityminen koskaan mikään ongelma. Jotenkin viileää seutua, täytyisi olla parempi pienilmasto. Tuolla sivutilalla, järven rannalla on huomattavasti tarkempaa, ettei esim. ruista mennä kylvämään ennen 20. päivää. Nytkin näyttää siltä, että syysohra on vajonnut jonkinlaiseen koomaan.  Kolme kasvulehteä on parhaissa kasassa, kun 5-6 olisi kuulemma tavoite. Toivon ja oletan, että juuristoa sentään kasvatellaan.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 11.10.21 - klo:11:25
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti?   kasvaako taas liikaa?
Juuri tässä kohtaa ei ole syysviljan rehevöityminen koskaan mikään ongelma. Jotenkin viileää seutua, täytyisi olla parempi pienilmasto. Tuolla sivutilalla, järven rannalla on huomattavasti tarkempaa, ettei esim. ruista mennä kylvämään ennen 20. päivää. Nytkin näyttää siltä, että syysohra on vajonnut jonkinlaiseen koomaan.  Kolme kasvulehteä on parhaissa kasassa, kun 5-6 olisi kuulemma tavoite. Toivon ja oletan, että juuristoa sentään kasvatellaan.

Kyllä syysohra on ollut kasvussa, ne pari voimakasta yöpakkasta laittoivat ohran hetkeksi talvihorrokseen. Kosteammissa paikoissa näkyi matalalle jääneen myöhemmin kylvetyn syysvehnän itävät jyvätkin pakkanen jäädyttäneen.  Jo oraalla olevan syysviljan solujen jäätymisen estämiseksi syntyneiden erityisten solunesteiden hajottaminen saattaa ottaa aikansa, jolloin näyttää , että kasvu pysähtyy täysin. Piirteessä on hyötynsäkin: muutaman kerran on helmikuulla sattunut 10 asteen lämmin jakso katkaissut tuon talvihorroksen, kasvu on alkanut, ja heti perään tullut 20 asteen hyytävä lumeton pakkastuuli on tappanut oraat. Mitä hitaampi talvilevon purkautuminen, sitä paremmin kestää kevätahavatkin.

Syysviljan ylitiheys voi olla ongelma lumihomeiden ja muiden sienitautien takia, siksi taitaisi olla paras hankkia jäänestoa ja jotakin tautiainetta täksi talveksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Petri - 11.10.21 - klo:21:52
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 11.10.21 - klo:23:31
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?

1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.

Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Petri - 12.10.21 - klo:09:55
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?

1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.

Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.

-SS-
Täällä Perämeren pohjukassa talvi on ehkä hieman erilainen kuin Uusimaa-Varsinais-Suomi -akselilla. Joskus napsahtaa kerralla ja myös sulaa kerralla. Mutta on lumeton joulukin eletty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta kysymykseen "paljonko oli lunta talvella" riittää yksi vastaus, ei se kesken talven mihinkään sula...  Lähinnä itseäni hirvittää, jos etelävirtausten {=vesisateita} jälkeen napsahtaa Siperian korkeapaine päälle. Silloin voi olla lumettomaan aikaan -20° viileämmällä puolella parikin viikkoa ja routa menee syvälle. Jääpoltetta koetin ennaltaehkäistä kylvämällä suoraan kynnökseen.
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: -SS- - 12.10.21 - klo:10:22
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?

1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.

Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.

-SS-
Täällä Perämeren pohjukassa talvi on ehkä hieman erilainen kuin Uusimaa-Varsinais-Suomi -akselilla. Joskus napsahtaa kerralla ja myös sulaa kerralla. Mutta on lumeton joulukin eletty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta kysymykseen "paljonko oli lunta talvella" riittää yksi vastaus, ei se kesken talven mihinkään sula...  Lähinnä itseäni hirvittää, jos etelävirtausten {=vesisateita} jälkeen napsahtaa Siperian korkeapaine päälle. Silloin voi olla lumettomaan aikaan -20° viileämmällä puolella parikin viikkoa ja routa menee syvälle. Jääpoltetta koetin ennaltaehkäistä kylvämällä suoraan kynnökseen.

Lumisena talvena ei ole meillä syysvilja kuollut. 2010-2012 etelän hallisortumatalvet olivat parhaat koskaan. Sitten 2013 oli vetinen, varsinkin edeltävä syystalvi, ja  pakkasia ja vesisateita tuli vaihdellen. Varsinaista jääpoltetta ei ollut, ei ollut lumihometta, oraat vain olivat seuraavana kesänä kalvakat ja heikot, ja elinvoima hukassa. Kasvatin sentään rukiin puintiin asti, vaikka esimerkiksi Luken koeruudut tuomittiin sinä vuonna hävitetyiksi.

Ei sen vuoden sadolla kuuhun menty, mutta ei tarvinnut lehdistä lukea isäntien leuhkivan satokisakymppitonnareistaan.

Jääpoltteen olen saanut onnistuneesti hoidetuksi kalkitsemalla oraat kuonakalkilla maaliskuussa. Lumettoman kevättalven ja kovien kevätpakkasten tuhoa ei oikein millään muulla voi estää kuin harsoilla. Olen miettinyt, josko voisi kierrättää silpoherneviljelijöiden kymmenien hehtaarien harsopaketteja keväällä syysviljalle ja sitten herneen kylvöjen aikaan  herneelle jälleen.

-SS-
Otsikko: Vs: Syyskylvöt 21
Kirjoitti: Petri - 13.10.21 - klo:09:46
Täällä riittää lunta yleensä huhtikuun lopulle, sitten alkaa iso pyörä pyöriä. Suurin jännitys liittyy syksyn ja talven nivelkohtaan, varsinaisen Suomen kevätongelmien aikaan meillä on hiihtokelit parhaimmillaan