Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.05.22 - klo:12:01

Pellolle  kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.

1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.

Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä

-SS-

Mikäs tuon tasauksen pointti oli tässä? Itse punnitsen sen välillä, että suorakylvö vai äestys ennen kevätvehnällä uusintaa. Hitaasti tuntuu kuivuvan, joten äestys vähän vauhdittaisi ja ehkä harvat elossa olevat saisi listittyä osin..

Meillä nämä rinteet ovat kuivat ja halkeamilla. Kivikova halkeillut pinta syväkuivuu erittäin tehokkaasti. Ajattelin kokeilla erittäin matalaa Salo-äkeellä tasoitusta, lata ala-asennossa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 04.05.22 - klo:12:16

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.05.22 - klo:12:01

Pellolle  kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.

1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.

Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä

-SS-

Mikäs tuon tasauksen pointti oli tässä? Itse punnitsen sen välillä, että suorakylvö vai äestys ennen kevätvehnällä uusintaa. Hitaasti tuntuu kuivuvan, joten äestys vähän vauhdittaisi ja ehkä harvat elossa olevat saisi listittyä osin..

Meillä nämä rinteet ovat kuivat ja halkeamilla. Kivikova halkeillut pinta syväkuivuu erittäin tehokkaasti. Ajattelin kokeilla erittäin matalaa Salo-äkeellä tasoitusta, lata ala-asennossa.

-SS-

TäälläpäinTM eka rikkoja oli liikenteessä maanantaina, syysvehnää siis. Pinta rikki ettei tuu kaakelia.

Nyt äestää ja kylvää jo.

1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen.

-SS-

Nämä uudet Ceylonit ja Skagenit taitavat vaan olla huomattavasti talvenkestävämpiä lajikkeita, mitä nuo takavuosikymmenten lajikkeet olivat. Toki jos juuri on mennyt, ei se tuho enää ole lajikkeesta kiinni.

Syysviljamaa on liettynyt ja tiivistynyt, jolloin kuivuus menee nopeammin syvemmälle. Saman ilmiön olen huomannut sängissä, kuivuminen on monesti yllättävän nopeaa. Korjaus tähän ongelmaan lienee äestys tai muunlainen muokkaus, jolla tehdään pintaan murukerros estämään haihtumista.

Kaikki muut™  Täällä päin™ alkoivat eilen pöllytellä peltoa, niipä sitten minäkin.

-SS-

Nämä uudet Ceylonit ja Skagenit taitavat vaan olla huomattavasti talvenkestävämpiä lajikkeita, mitä nuo takavuosikymmenten lajikkeet olivat. Toki jos juuri on mennyt, ei se tuho enää ole lajikkeesta kiinni.

Ehkä olemme tässäkin tapauksessa syyllistyneet arvioimaan lajikkeita, emmekä  ole ottaneet huomioon ilmasto-olosuhteiden hienoista kallistumaa leudompiin talviin, mikä vain tuo erilaiset lajikeominaisuudet suosiollisemmiksi. Kuusi- seitsemänkymmenluvun vaihteessa säätiloissa oli jaksoja, jolloin jäätä oli pelloilla mukavasti luistelemaan opeteltavaksi. Silloinkin syysviljoilla ja nurmillakin oli vaikeuksia. Kun samoja maisemia nyt on tullut tarkastelluksi muutaman vuosikymmenen pitempään, tuli viime talvesta nuoruusajat mieleen, kun katsoi auringossa kiilteleviä jääkenttiä, joilla oikeasti saattoi luistella. Olinpa minäkin kokeilemassa, mutta ilo loppui lyhyeen, kun jääkiekkoluistimista irtosivat pohjan kovamuoviin liitetyt terät, vanhuuttaan.

-SS-

Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin,  tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.

Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin,  tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.

Syysviljan pakkasvauriot ovat iso juttu keskilännessä ja Kanadassa. Siksi ne kylvävät kevätvehnää, vaikka se on on alttiimpi kuivuudelle. Esimerkiksi Welker Farms ja Mike Mitchell - Youtube-nimet kärsivät viime satokaudella kuivuudesta. Kumpikin viljelee kevätvehnää eikä syysvehnää. Vähälumisilla preerioilla kova pakkastuuli tappaa armotta syysviljan.

Suorakylvö on antanut jonkin verran parempia tuloksia, sängen pitää olla pitkää, jotta se pidättää hiukan tuiskulunta ja estää pakkastuulen lehtiä rikkovaa vaikutusta. Täällä sateisten talvien Suomessa suorakylvö ei vielä ole lyönyt syysviljoilla täysin läpi. Se johtunee siitä, että vaikka suorakylvö on tasainen suorittaja, suursatojen syysviljavuosina suorakylvetyt lohkot eivät ole jostakin syystä päässeet parhaimpaansa.

Jos uuden tukikauden talvipeitteisyydeksi ei hyväksytä enää muokattua syysviljaa, on taas varmaan suorakylvöön siirtyviä enemmänkin, syysviljalla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.05.22 - klo:12:02

Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin,  tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.

Syysviljan pakkasvauriot ovat iso juttu keskilännessä ja Kanadassa. Siksi ne kylvävät kevätvehnää, vaikka se on on alttiimpi kuivuudelle. Esimerkiksi Welker Farms ja Mike Mitchell - Youtube-nimet kärsivät viime satokaudella kuivuudesta. Kumpikin viljelee kevätvehnää eikä syysvehnää. Vähälumisilla preerioilla kova pakkastuuli tappaa armotta syysviljan.

Suorakylvö on antanut jonkin verran parempia tuloksia, sängen pitää olla pitkää, jotta se pidättää hiukan tuiskulunta ja estää pakkastuulen lehtiä rikkovaa vaikutusta. Täällä sateisten talvien Suomessa suorakylvö ei vielä ole lyönyt syysviljoilla täysin läpi. Se johtunee siitä, että vaikka suorakylvö on tasainen suorittaja, suursatojen syysviljavuosina suorakylvetyt lohkot eivät ole jostakin syystä päässeet parhaimpaansa.

Jos uuden tukikauden talvipeitteisyydeksi ei hyväksytä enää muokattua syysviljaa, on taas varmaan suorakylvöön siirtyviä enemmänkin, syysviljalla.

-SS-

Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.

Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.

Monin paikoin edullisimmilla viljelyalueilla on niin vaakasuoria peltoja, että on vaikea löytää reittiä vedelle talven aikana. Kaadot siis saadaaan lähinnä salaojiin tehdyksi. Tuossa vähän matkan päässä tasattiin jollakin laserkaapimella isohko neliömäinen pelto, jossa oli semmoisia lätäköitä aina yhdessä kohtaa.

Nyt viime talvena vesisateiden alettua tuon lohkon pinta oli tasaisen kaunis, kuin jääpallokenttä, täysin vaaterissa oleva teräsjää siinä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 05.05.22 - klo:15:23

Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.

Monin paikoin edullisimmilla viljelyalueilla on niin vaakasuoria peltoja, että on vaikea löytää reittiä vedelle talven aikana. Kaadot siis saadaaan lähinnä salaojiin tehdyksi. Tuossa vähän matkan päässä tasattiin jollakin laserkaapimella isohko neliömäinen pelto, jossa oli semmoisia lätäköitä aina yhdessä kohtaa.

Nyt viime talvena vesisateiden alettua tuon lohkon pinta oli tasaisen kaunis, kuin jääpallokenttä, täysin vaaterissa oleva teräsjää siinä.

-SS-

Juu paria asiaa olen tässä pellontasaamisessa pohtinut:

1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

2) Mikä on lopulta pellontasauksen lopputulos? Tuleeko parempi? Olen kuullut, kun paikalliset pellonhöylärit kehuskelevat siirtäneensä paikoittain yli 70cm maata jostakin paikasta pois. Siinä saa aika hyvät merkit sitten olla, että isäntä muistaa missä kohdin niitä auroja piti kevittää, ettei mene salaojat.

Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.

1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.

Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.

Täällä paikallisesti on muutamia ihmeellisen vihreitä palstoja, reunasta reunaan. Ne vihreät ovat joko ruista tai sitten jotakin uutta kestävää syysvehnälajiketta. Nyt olisi kansallisenkin eduin nimissä hyvä saada tietoa esille, mikä se lajike on. Ceylon ja Skagen ottivat viime talven iskusta kovasti lukua, Ceylon tuhoutui selvärajaisesti, vähänkin vaakasuoremmassa paikassa, Skagen on hailakkaa ja läiskäisen epätasaista, yli koko pellon. Kummastakaan ei satokisaoraita ole tuossa kovinkaan todennäköisesti.

-SS-

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Meillä tehtiin semmoisen kulhomaisen palstan ojituksessa niin, että svvennettiin valtaojaa sen verran kuin pystyi, sitten tehtiin 16 m kaivuriojitetut sarat, siten että siellä keskellä oja oli vain jotain 50 cm syvä, mutta muotoiltiin sarka selvästi kuperaksi.

Timoteiheinä on arempi jääpoltteelle kuin muut heinät, niiltä saroilta tuli suhteellisen hyvää timottia.

-SS-