Skagen pelto paljastui lumen alta pari päivää sitten. Maa niin velliä että ei kestä kävellä mutta tieltä katsottuna ei vihreää näy missään kohtaa.

Ceylon kans nyt ollut muutaman päivän näkyvissä. Melkosen harmaata on, hiukan vihreän sävyä näkyy kun ilta-auringossa katselee. Muutaman täysin harmaan yksilön kaivoin ylös, niin pitkät on juuret ja ei ne pehmeiksi oo menneet. Saa nähdä tuleeko joku ihme parantuminen 
Rapsi kyllä näyttää ja tuntuu täysin selvältä, ei mitään eloa 

Viimevuonna kaikki kylvi syysviljoja.. Minä en kun teen aina päinvastoin....No ei silti aina onnistu

Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi  kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri  tuntumaan. 

Tässä Etelä-Hämeessä lähellä Uudenmaan rajaa.  Nyt parin päivän aikana on syysviljat vapautuneet lumesta, varjokohdissa sitä vielä on. Ruis ja syysvehnä näyttää melko ok. Vahva vihreä on yleisväri. Maa hyvin jäässä, pinnasta noin 5 cm sulaa. Pieniä vesilätäköitä vielä on. Syysrypsistä en tiedä, monet puhuu, että saattaa olla kaput. Itse olen ajatellutkin, että se mennee pieleen talven aikana kahtena vuotena viidestä? Silti tuttu on lohdutellut, että se on aina hyvä välikasvi, säilyy tai ei. Jos kohtuu kuluilla...

Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi  kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri  tuntumaan. 

Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 21.04.22 - klo:20:43

Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi  kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri  tuntumaan. 

Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?

-SS-

Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti

- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?

P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 21.04.22 - klo:20:43

Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi  kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri  tuntumaan. 

Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?

-SS-

Ei närästä, lähinnä huvittaa eräiden kovapäisyys. 

Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti

- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?

P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?

Kylvin Reettaa kaksi vuotta sitten pneumaattisella levittimellä, ja ihmettelen, kuinka hyvä kasvusto sillä tavalla syntyi, varsinkin kun oli syyskuussa kostean sumuisia kelejä , eikä olisi niin helposti päässyt tekemään vannaskylvökoneella. 12 m leveydeltä 7 km:n nopeudella, 8 hehtaria tunnissa. Pääsee suuren maailman kylvövauhtiin.   Rukiin hinta vaan oli vielä viime kesänäkin jotakin aivan ala-arvoista, nyt sitten on hinta juuri ylittänyt 200 euroa, nyt alkaa riittää motivaatiota kerätä sitä satoa lastattavaksi. Satasella kuoppaan, kahdellasadalla kärryyn.

Hybridiruista jo sikalatkin alkoivat kysellä, sekoitettavaksi rehuun, niin leipärukiin hinta alkoi kivuta ylös päin, järkevämpään arvoon. Mutta kaupalla toistaiseksi on varmempi tilityskyky.

Syysrapsista en ihan täysin ole noista miinuksista samaa mieltä; viljelykierrosta ei tarvitse luopua, koska kevätöljykasvi. Toisaalta, kyntö ja äestys on jo tehty. Maa on todella helppo saada sileäksi ja kosteutensa pitäväksi, kun on valmiiksi syksyllä muokattu. Lannoitteita ehkä hiukan meni, muilla syyskasveilla en juuri ole lannoitetta tuhlaillut, rapsilla kyllä, koska syyslannoitus on merkittävä osa rapsin sadonmuodostusta. Mutta rypsillä jos saisi vaikka tuhannen kilon sadon,  nykyinen ennustettu kahdeksansataa euroa on enemmän kuin vuoden 2020 320 euroa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.04.22 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 21.04.22 - klo:20:43

Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi  kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri  tuntumaan. 

Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?

-SS-

Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti

- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?

P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?

Karkaa aiheesta, mutta saneerauskasvin filosofia perustui pitkälti alunperin peruna- ja juurikasankeroisen saastuttamien peltojen viljelykiertoon. Sitten se lisättiin tukimahdollisuuksien pariin ja siitäkös viljelijät innostuivat. Rahat loppuivat kesken, kun oikein kunnolla saneerattiin peltoja. Ja lopulta nyt tuen saa ne pellot, joita ei oikeasti tarvitse saneerata ollenkaan. Mutta se siitä.

Kuitenkin hyvä esimerkki tukipolitiikan aikaansaannoksista. Alkuperäinen ajatus tukimuodosta ei enää ole edes mahdollista, kun se kerralla oikein sössittiin. Mutta se vaan tiedoksi saneerauksen ja rukiin yhteenkuulumattomuudesta.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 22.04.22 - klo:08:08

Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti

- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?

P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?

Kylvin Reettaa kaksi vuotta sitten pneumaattisella levittimellä, ja ihmettelen, kuinka hyvä kasvusto sillä tavalla syntyi, varsinkin kun oli syyskuussa kostean sumuisia kelejä , eikä olisi niin helposti päässyt tekemään vannaskylvökoneella. 12 m leveydeltä 7 km:n nopeudella, 8 hehtaria tunnissa. Pääsee suuren maailman kylvövauhtiin.   Rukiin hinta vaan oli vielä viime kesänäkin jotakin aivan ala-arvoista, nyt sitten on hinta juuri ylittänyt 200 euroa, nyt alkaa riittää motivaatiota kerätä sitä satoa lastattavaksi. Satasella kuoppaan, kahdellasadalla kärryyn.

Hybridiruista jo sikalatkin alkoivat kysellä, sekoitettavaksi rehuun, niin leipärukiin hinta alkoi kivuta ylös päin, järkevämpään arvoon. Mutta kaupalla toistaiseksi on varmempi tilityskyky.

Syysrapsista en ihan täysin ole noista miinuksista samaa mieltä; viljelykierrosta ei tarvitse luopua, koska kevätöljykasvi. Toisaalta, kyntö ja äestys on jo tehty. Maa on todella helppo saada sileäksi ja kosteutensa pitäväksi, kun on valmiiksi syksyllä muokattu. Lannoitteita ehkä hiukan meni, muilla syyskasveilla en juuri ole lannoitetta tuhlaillut, rapsilla kyllä, koska syyslannoitus on merkittävä osa rapsin sadonmuodostusta. Mutta rypsillä jos saisi vaikka tuhannen kilon sadon,  nykyinen ennustettu kahdeksansataa euroa on enemmän kuin vuoden 2020 320 euroa.

-SS-

No toi ruisjuttu olikin vaan vähän niin kuin vitsi, mutta tuo tuollainen noin nopea kylvötapahan on vaan hyvä, jos saa vielä onnistumaan ja vaikka ihan "satomielessäkin" ruista kasvattaisi. Mitä varten siellä hytissä pitäisi kärvistellä, jos nopeempia/helpompia tapoja löytyy?

Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...

Minkälainen se syysöljykasvin juuri nyt pitää olla? Rapsi syöty aika lailla jo syksyllä, mutta noin 3-5cm kova tappi on ja juuri valkoinen. Rypsi, osa koko juuri limaa, jotkut ylin sentti limainen, juuri sitten kovempi.

Sen verran vähän aikaa paljaana ja pakkasta öisin, ei muu kun saunakukka vihertää

Kyllähän noita jo 80-luvulla oli,näitä huiskakylväjiä. Parhaimmat otti puimurin tyhjennys-
torvesta suoraan huiskaan ja lähti vetämään uutta satoa. Hankmolla multaus. Eu jäsenyys teki siitä
hetkeksi oikein muodin.

Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...

Siksi kevätrypsi, ei kevätrapsi. Eroa kuukauden verran pahimmillaan. Kevätrypsi on melko ihanteellinen syysvehnän esikasvi Etelä-Suomessa. Syysohraa ja syyrapsia ei helposti saa minkään kesällä kasvavan satokasvin jälkeen kunnolla lämpösumman alle. Tämän kevään näkymien valossa syysohrakin olisi saatava heinäkuun lopulla kylvöön, jotta ohra on saa nurmea vastaavan juurakon itseensä syksyn tullen.

Viime syksyssä oli syysrapsin tuhon alku, yllätysviileys ja lämpösumman kertymisen pysähtyminen syyskuussa kuin seinään eivät vahvistaneet rapsin juurikasjuurta riittäväksi. Ohrakaan ei pitänyt viileistä säistä. Lokakuun jatkuva tihuutus alkoi kellastuttaa oraita.

Muutama vuosi aikaisemmin kylvin intoisana jo heinäkuun 3. viikolla rapsin. Sitten kylvin uudestaan 10.8., kun etanat söivät kaiken. Mutta tuli ihan mallikas syysrapsisato. Viime syksynä elokuussa kiusaa tekivät sateet, vältin sateen alle kylvöä, jolloin kylvö viivästyi lähemmäs elokuun loppupuolta. Pitäisi osata jättää sikseen, kun kylvöaika menee ohi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 22.04.22 - klo:12:49

Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...

Siksi kevätrypsi, ei kevätrapsi. Eroa kuukauden verran pahimmillaan. Kevätrypsi on melko ihanteellinen syysvehnän esikasvi Etelä-Suomessa. Syysohraa ja syyrapsia ei helposti saa minkään kesällä kasvavan satokasvin jälkeen kunnolla lämpösumman alle. Tämän kevään näkymien valossa syysohrakin olisi saatava heinäkuun lopulla kylvöön, jotta ohra on saa nurmea vastaavan juurakon itseensä syksyn tullen.

Kyllä se kevätrypsinkin puinti aika usein venyy sinne syys-lokakuun vaihteeseen tai pitkälle lokuun puolelle. Normaali kylvöaika kun kumminkin on siellä toukokuun lopulla-kesäkuun alussa niin valmistuminen venyy väkisin.
Toki talvituhojen uudelleen kylvössä missä ei ole kosteutta pidättävää sänkeä suojana kylvö on ajoitettava muuten.