Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syyskylvöt 21  (Luettu 92859 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Syyskylvöt 21
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-

Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.

Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.

Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.

Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂

Viimeksi muokattu: 21.09.21 - klo:16:54 kirjoittanut SKN

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: Syyskylvöt 21
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.

Saas nähdä mitä tulee...

Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.

Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

-SS-

Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.

Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.

Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.

Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂
Panosten minimointi syksyllä on johdonmukainen ja ainakin minun kokemuksen mukaan toimiva ratkaisu. Talvea vastaan ei kannata panostaa kuin sen verran mitä on valmis menettämään. Kasvusto voi tuhoutua tai mennä heikkoon kuntoon täysin riippumatta siitä, miten paljon tai vähän sinne on uhrattu. Toki joillakin tempuilla voi olla vaikutusta satoon asti, mutta riski menetyksistä on merkittävä.

Saamapuolella on ympin kasvipeitteisyyskorvaus, millä voi sitten perustella myöhäisiä kylvöjä,  huiskan käyttöä yms. perustamistapoja tai lannoitteen unohtumista. Onnistuu se syysviljan perustaminen luomussakin niin miksei vastaavilla menetelmillä pärjäisi tavanomaisessa viljelyssä. 

Viimeksi muokattu: 21.09.21 - klo:18:49 kirjoittanut Pelto-Jussi

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syyskylvöt 21
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.

Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syyskylvöt 21
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.

Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.

-SS-
Ehkä ilmaisin itseni huonosti, mutta typpeä tulee väkisin y6:n ja muiden mukana.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Syyskylvöt 21
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.

Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.

Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Syyskylvöt 21
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa.  Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa  vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää.  Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja.   Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.

Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään  hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10  astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä.  Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.

Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta  maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.

Viimeksi muokattu: 21.09.21 - klo:22:46 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Britit eivät lannoita syksyllä typellä. Vasta silloin kun kasvit ovat murtaneet talvileponsa. Mangaanipeittaus ja gramitrel tyyppinen ruiskutus syksyllä riittää.

Ei ole yllätys, että satotasot siellä lähtevät 10 tonnista ylös päin.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Syyskylvöt 21
Vieläkö syysviljat itää ?
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: Syyskylvöt 21
Ainakin täällä kaakossa on kova usko siihen. Jouduin autoilemaan tuolla maakunnassa ja näin useita traktoreita kylväpuuhissa sekä paljon juuri kylvettyjä peltoja. Näin myös tuhansittain ja taas tuhansittain valkopaskahanhia.
Liekö jopa viivyttäneet kylvöjä juuri tuon takia. Joku povaushan oli että tulee lämmin lokakuu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Vieläkö syysviljat itää ?

Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Syyskylvöt 21
Vieläkö syysviljat itää ?

Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.

-SS-

Joskus riittää melkein pinnalle tulo syysviljoille . Joku muuten kirjoittikin siitä . Noita halla  öitä vaan ajattelin mitä nyt on ollut , sää on kylläkin lämpenemässä joten luulis valmistuvan oraille.  Tuuria  Teille .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 339
Vs: Syyskylvöt 21
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa.  Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa  vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää.  Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja.   Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.

Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään  hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10  astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä.  Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.

Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta  maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.

Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen jne.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syyskylvöt 21
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.

Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.

Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.

-SS-
Käytätkö itse tätä kalisuola-superfosfaatti reseptiä?