Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kolmonenxxx - 06.11.12 - klo:19:13
-
Tarkoitus pistää vanha kone kiertoon ja hankkia suorakylvökone taloon.
Valinnanvaraa löytyy markkinoilta. Siinä se vaikeus. Mikä mahtaa olla paras kone Varsinais-Suomen savikoille. Maat pääasiassa hiuesavea - eli ei siitä pahimmasta päästä.. Nyt on puolet kynnettyä ja puolet sängellä. Koneella tullaan kylvämäään syysvehnää sänkeen ja kevällä vilja ja öljykasveja (vähän) sekä sänkeen että muokattuun. Jonkin verran saatan vanhoilla auroilla jatkossa myös kyntää joitain lohkoja. Vetokoneena 140 hv nelikko, paripyörät joka kulmalla. 3 tai 4 metrinen kone mahdollisia.
Mitä suositellaan?? Mitkä perusteet?
-
Eikai nuilla ehdoilla ole kuin yksi vaihtoehto oikeasti.
VM uusilla DS-vantailla ja pyöränvälijyrällä.
Koneessa riittää paino kylvää syysvehnää suoraan kuivanakin syksynä.
DS-vantailla pystyy ongelmitta kylvämään öljykasveja muutaman kilon siemenmäärillä
tarkasti oikeaan syvyyteen.
Kynnetyillä tai muuten muokatuilla pyöränvälijyrän kanssa orastuminen tosi tasainen.
Pieni vetotehon tarve ja DS-vantaailla ajonopeus voi olla suurempi kuin vanhoilla kaksoiskiekoilla.
-
Ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kun tämä: http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=ru&tl=fi&u=http%3A%2F%2Fwww.pk-agromaster.ru%2F9800a%2F Siinä lukee selvästi että kylvö traktorilla on tyhmää
-
Asiasta enempää ymmärtämättä tuo kuorma-autolla vetäminen tuntuu noissa suuren mailman olosuhteissa hyvin järkevältä.
- maaperä tuolla on niin kuivaa ja sen laatuista että paino ei haittaa ja pitoa on
- hevosia halvalla ja riittävästi
- tarpeet kulkee mukana ja on nopea hakea lisääkin ja ajella ilman kylvinkonetta
- ajomukavuuskin taatusti kohdallaan, kulkee apumiehiäkin seurana
- lultavasti käytetty auto on tuolla halvempi kuin samantehoinen traktori
Onhan noissa tuohon rengaspuoleenkin paneuduttu... 8 vetävää sentään.
http://www.youtube.com/watch?v=YiU_ueChMIw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=FbQ-8zWwXbw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=bBN1ce8GPqQ&feature=related
Luulisin että tuommoisella kylvää päivässä suomalaisen tilan kylvöt aika näppärästi jos on yhdessä isossa lohkossa :-)
Törmäsin noihin kun haeskelin TDNG Semeatoista materiaalia...
-
+ siemensäiliö on vetävien pyörien päällä.
-
Täältä lähti jyräkombi & jyrsin-yhdistelmä vaihtoon. Eivät tulleet tiensä päähän. Kyntäjä/kylväjä sai vain tarpeekseen… Lopullinen päätös syntyi keväällä, taas kerran kylvörivin hukuttua pölypilveen. Osallisena kyllästymiseen oli myös, etteivät taaskaan kaikki siemenet päätyneet muokkauspohjaan. Joskaan se ei tänä vuonna muodostunut ongelmaksi. Siemenet saivat kyllä vettä...
Loimaan kokeisiin tuli perehdyttyä, ja netissä käytyihin keskusteluihin, antaumuksella. Tarkoituksena tietenkin lukea käyttäjien kokemuksia. Aika vähän aiheesta löytyi tuoreita keskusteluita. Ja löytyneissäkin oli havaittavissa fanaattista ilmapiiriä, suuntaan jos toiseen.
Myönnettäköön, että omana vahvana ennakkosuosikkina kuitenkin oli VM. Tarkoituksena kun kuitenkin on siirtyä ”aitoon” suorakylvöön. Ja näin ollen pellot jäävät nyt syksyllä muokkaamatta.
Rapid on varmaankin pätevä kampe. Kuvittelen, että se kestävyydessään pesee kotimaiset kilpailijansa. Suorakylvimeksi siitä uskoakseni, ei ainakaan savimaille, ole. Ja diskien kanssa ei kolmen metrinkään kone ihan ”pienillä” voimilla pellolla kohtuudella etene. Savimailla ei edeltävästä äestyksestäkään oikein voine luopua.
Lopulta päädyin kuitenkin, täysin yllättäen, merkkiin jota en alun perin edes harkinnut, Semeatoon. Kun nimittäin vertasin vaikkapa sen järeyttä näihin kotimaisiin tuotteisiin, ei jäänyt epäselväksi mikä kone, todennäköisesti, on tehty kestämään…
Tummia pilviäkin horisontissa siintää. Semeaton käyttökelpoisuus, muokatun kylvöön ainakin, arveluttaa, useammastakin syystä. Koneen paino on panssarivaunun luokkaa (korreloinee kestävyyden kanssa), ehkä tonnin verran Vieskalaista painavampi? Kylvösyvyyden säätäminen ei onnistukaan noin vain, johtuen vaihdettavista syvyydensäätökiekoista (hankittava tai lainattava erikseen). Ja vakio, 2,5cm, syvyys on vähänlaisesti muokatulle.
Toisaalta taasen, noitakin mainitsemiani ominaisuuksia voinee suorakylvön vinkkelistä tarkastellen pitää vain etuina.
Ehkäpä kosmeettisena poikkeavuutena voisi arvostella syöttökammioiden hieman krouvia mallia. Kuitenkin, Loimaalla ainakin ovat syöttömäärät olleet kiitettävän tarkkoja. Lähellekään moisia tarkkuuksia en ole Optiseedini kanssa ikinä päässyt!?! Kyllä on kiertokokeita saanut vääntää hiki hatussa, ja siltikin lopputulos on saattanut yllättää. Paras säätötapa on ollut ajaa laatikot mahdollisimman tyhjäksi, ja sen mukaan sitten muuttaa säätöjä lähemmäksi haluttuja, grrr!
Sitten; jälkimarkkinat Semeaton, tai jonkun muun vastaavan, ovat hieman arvattavasti kyseenalaiset. Tässä kohtaa taasen lohduttaudun sillä, että kone on tarkoitus pitää… Tietenkin, jos jostain syystä paljastuisikin, että tämä tekniikka ei nyt toimikkaan toivotusti, on tilanne hieman heikko. Mutta, jälleen palaan Loimaan testeihin; siellä kone on pärjännyt tasaisen mainiosti. Enkä näe mitään suurempaa syytä, miksi se ei toimisi myös omilla pelloilla. Kyse ei ole kuitenkaan mistään uudesta tai tutkimattomasta asiasta. Joku VM varmaan on helppo markkinoida eteenpäin, sillä lienee jo vakaa maine. Mutta kuitenkin, kun tarkastelee lähemmin sen teknisiä ratkaisuja, vaikuttavat ne huomattavasti, esim. Semeaton rakenteita heppoisimmilta, yllättävänkin kevyiltä. Uskon, että Semeato on rakennettu huomattavasti isompia kylvöaloja varten, siis järeytensä puolesta, tämän pitäisi olla selvä etu.
En myöskään väheksyisi koneiden huollettavuutta. Joissakin merkeissä vantaistohässäkkä saa kyllä todellakin päänsärkyä aikaiseksi. Nähtäväksi jää, mikä osa-alue Semeaton kanssa saa käden hamuamaan Aspirin purkkia.
-
Nähtäväksi jää, mikä osa-alue Semeaton kanssa saa käden hamuamaan Aspirin purkkia.
Hyvä Clint!
Voin jo etukäteen varoittaa: Tukkeutuneita vannasputkia, joita koekäytön perusteella tulee helposti ainakin ulkomaisella lannoitteella ja kosteana keväänä, on melko masentavaa saada auki yksin pellolla. Naapuri esitteli mahanahkaansa kyseisen operaation jälkeen (oli melko pahoin mustelmilla ja haavaumilla), ja totesi, että koekylvöt riitti hänelle. ::)
-
Hyvä että toit näkymyksesi esille.
Verkkokeskustelujen perusteella on vaikea saada selvyyttä mikä kone sopii itselle, kun niin moni asia vaikuttaa valintaan. Loimaan kokeet ovat hyvä vertailukohta jos itsellä samantyyppisiä savia vaikkapa. Ja Semeato on ollut Loimaalla kyllä tasainen menestyjä vuodesta toiseen joten sen perusteella kone vaikuttaa toimivalta.
-
Mä olen myös aika vakuuttunut Semeaton suhteen, niin kylvötuloksen kuin kestävyydenkin suhteen. Siis suorakylvössä, muokatun maan koneena ei varmasti ole ihan elementissään. Onhan siinä omia omituisuuksiaan, mutta niitä tahtoo olla vähän kaikissa omansa... toisaalta esim se syvyydensäätö on sikäli idioottivarma että siinä ei pääse suuria säätövirheitä tekemään jos vaan painotus on riittävä.
Olen ajatellut että mahdollisesti kynnetyssä maassa muokkauksena olisi pelkkä tasausäestys?
Loimaan tuloksista en hirveästi perusta, ilmeisesti maanlaatu on siellä hyvinkin suorakylvöön sopiva.
Omat maat vaihtelevat huomattavasti enemmän.
Olen yhä harkinnut sellaista 4,4 m sivupyörämallia, vaikka järki epäileekin. Siinä on paljon hyvää, ainoa mikä päätöksentekoa jarruttaa on painon ja rengastuksen ongelma. Kyllähän se riittävän kuivalla savikolla menee varmasti hyvin, mutta kun siirrytään turvemaalle niin en usko että ongelmilta välttyisi. Jos ei muuta niin pyörät painavat peltoon uria. Kosteita ojan reunoja ei myöskään varmaan kaivata. Säiliötkin ovat pienet, mutta toisaalta 3 m koneeseen nähden miltei 50% suurempi työleveys kompensoi tätä.
Hinta suurinpiirtein sama kuin 3 metrin koneellakin, jälleenmyynti on varmasti ongelma jos kotimaahan haluaa myydä. Euroopassa ja idässähän noita löytyy kyllä ja suuria aloja kylvävät. Aussit ovat rakennelleet samoista vantaista aina 12 m koneita, siellä kun on vähän reippaampia lohkoja.
Tekninen rakenne noissa on ihastuttavan yksinkertainen, voimansiirrossakaan ei osia montaa ole.
Vantaisto sama kuin pienemmissäkin.
Lannoitesyöttö noissa on täysin erilainen kuin 3 m malleissa.
Varmasti kestää hehtaareja enemmän kuin mitä mä ehdin loppuelämässäni ajamaan.
Ja ei, mulla ei ole mitään kaupallista intressiä noita kehua, en mokomaa edes omista, mutta mietintä jatkuu yhä :-)
-
Hyvä Clint!
Voin jo etukäteen varoittaa: Tukkeutuneita vannasputkia, joita koekäytön perusteella tulee helposti ainakin ulkomaisella lannoitteella ja kosteana keväänä, on melko masentavaa saada auki yksin pellolla. Naapuri esitteli mahanahkaansa kyseisen operaation jälkeen (oli melko pahoin mustelmilla ja haavaumilla), ja totesi, että koekylvöt riitti hänelle. ::)
Hyvä Näytöskalu!
Kiitoksia varoituksestasi. En hetkeäkään epäile, etteikö jotain ongelmia esiintyisi. Mahanahkanseutu oli aina kovilla Jukonkin kanssa, ihan vain kiertokoekaukaloiden "nerokkaasta" mekanismista johtuen. Takapyörästön-tukivarsien etupäiden voitelussakin olisi ollut käyttöä sirkuksen akrobaattien notkeudelle. Pyörien ilmanpaineiden tarkistamiseen olisi taasen pitänyt olla gynekologin kädet. Siemenen syöttömäärien lopulliseen tulokseen olisi pitänyt konsultoida selvänäkijää...
Kostuneiden lannoitteiden kanssa, kylvön yhteydessä, en ole joutunut tekemisiin. Joten en vielä kauheasti pelästynyt kommenttiasi. Mutta mielenkiintoista olisi kyllä kuulla, mihin muihin ongelmiin naapurisi törmäsi?
Viime 15v kokemuksia karttui HT-Jukosta, siitä osaan kyllä sanoa yhtä ja toista, mutta Semeatosta vasta ensi kevään jälkeen... Silloin se joutuu todella haasteiden eteen, mm. rehevän puna-apila kasvuston tilalle pitäisi saada vehnää.
-
Eikö tästäkään vuodesta ole otetu mitään opiksi?? ??? Savelle pelkkää suorakylvöä?? ???
Noo, kai se sitten seuraavan kostean vuoden jälkeen menee se oppi perille.........
Niillä Loimaan suorakylvökokeilla, kuten ennenkin, voi pyyhkiä takapuolen.
-
...toisaalta esim se syvyydensäätö on sikäli idioottivarma että siinä ei pääse suuria säätövirheitä tekemään jos vaan painotus on riittävä.
Olen ajatellut että mahdollisesti kynnetyssä maassa muokkauksena olisi pelkkä tasausäestys?
Niinpä juuri, tuota syvyydensäädön idioottivarmuutta itsekin pidän hyvänä. Myös kuvittelen sulkijapyörän toimivan fiksummin kuin VM:ässä.
Kynnetyn maan kanssa pitää sit vaan varoa, että muokkaussyvyys jää alle käytetyn syvyydensäätökiekon salliman kylvösyvyyden.
Olen yhä harkinnut sellaista 4,4 m sivupyörämallia, vaikka järki epäileekin. Siinä on paljon hyvää, ainoa mikä päätöksentekoa jarruttaa on painon ja rengastuksen ongelma. Kyllähän se riittävän kuivalla savikolla menee varmasti hyvin, mutta kun siirrytään turvemaalle niin en usko että ongelmilta välttyisi. Jos ei muuta niin pyörät painavat peltoon uria. Kosteita ojan reunoja ei myöskään varmaan kaivata.
Täällä maalaji pääsääntöisesti HtS. Mutta ojanreunojen kanssa saa varmaan hieman varoa. Toisaalta 1-3m rajoitukset pitävät koneen poissa ihan reunasta...
-
Erittäin hyvin toimi meillä TUME Cemini viime kevään hankinta.Koneella on kylvetty nyt 800 ha.
Suosittelen,sama kone 3 m.
-
Tekis mieli sanoa mielipiteeni Semeatosta...
Ja sanonkin....
Hiesulla ja savella tuo syvyydensäätöpyörä painaa liika tiiviisti vaon kiinni.
-
Hiesulla ja savella tuo syvyydensäätöpyörä painaa liika tiiviisti vaon kiinni.
Timpan mielestä avonaisempi vako on parempi?
-
Hiesulla ja savella tuo syvyydensäätöpyörä painaa liika tiiviisti vaon kiinni.
Timpan mielestä avonaisempi vako on parempi?
*****jutut sikseen mutta hiukka avonaisempi kylvövako ja sopivasti irtomultaa siinä niin ollaan lähellä täydellisyyttä.
;)
-
Eikö tästäkään vuodesta ole otetu mitään opiksi?? ??? Savelle pelkkää suorakylvöä?? ???
Noo, kai se sitten seuraavan kostean vuoden jälkeen menee se oppi perille.........
Niillä Loimaan suorakylvökokeilla, kuten ennenkin, voi pyyhkiä takapuolen.
Uusi vuosi, uudet ongelmat...
Eipä tuo savikoiden kuorettuminenkaan niin miellyttävää ole. Kuivuuskin verottaa pahasti satoa. Ruokamultakerroksen kuihtuminenkin on valitettava tosiasia. Kyllä niitä ongelmia riittää, kylvömenetelmästä riippumatta. Vanhaan menetelmään en ole tyytyväinen, siirryn siis toiseen.
Muutaman vuoden jälkeen tiedän enemmän, onko Embo edelleen parempaa... En jää luottamaan vain toisten mielipiteisiin.
Traktorissa vietettyjen tuntien määrä ainakin tipahtaa radikaalisti suorakylvön myötä...
(Jos meinaan joutuu pyyhkimään niillä Loimaan tuloksilla, voi hanuri olla sen verran hellänä, ettei istuminen innosta)
-
Eikö tästäkään vuodesta ole otetu mitään opiksi?? ??? Savelle pelkkää suorakylvöä?? ???
Noo, kai se sitten seuraavan kostean vuoden jälkeen menee se oppi perille.........
Niillä Loimaan suorakylvökokeilla, kuten ennenkin, voi pyyhkiä takapuolen.
Uusi vuosi, uudet ongelmat...
Eipä tuo savikoiden kuorettuminenkaan niin miellyttävää ole. Kuivuuskin verottaa pahasti satoa. Ruokamultakerroksen kuihtuminenkin on valitettava tosiasia. Kyllä niitä ongelmia riittää, kylvömenetelmästä riippumatta. Vanhaan menetelmään en ole tyytyväinen, siirryn siis toiseen.
Muutaman vuoden jälkeen tiedän enemmän, onko Embo edelleen parempaa... En jää luottamaan vain toisten mielipiteisiin.
Traktorissa vietettyjen tuntien määrä ainakin tipahtaa radikaalisti suorakylvön myötä...
Ei se suorakylvö kuorettumista poista. Toisaalta käsitän et palaa käämit jyrsinkylvössä, pölyä ja h-i-d-a-s-t-a.....
-
Traktorissa vietettyjen tuntien määrä ainakin tipahtaa radikaalisti suorakylvön myötä...
Pirtin ikkunasta voi katsella kun naapurit äestelee, kylvää ja oraat alkaa vihertämään sänkipellon kuivumista odotellessa.
-
Traktorissa vietettyjen tuntien määrä ainakin tipahtaa radikaalisti suorakylvön myötä...
Pirtin ikkunasta voi katsella kun naapurit äestelee, kylvää ja oraat alkaa vihertämään sänkipellon kuivumista odotellessa.
Kesäkuussa voi suorakylväjä kattella kun omat oraat kellastuu kuin valmis vilja konsanaan...........
Syksyllä voi sitten kattella kuinka naapuri katkoo puimakoneesta remmejä ja savustaa laakereita, kun itse voi vielä lokoisasti maata 3-5 viikkoo riippukeinussa. Ja tuleehan ne puintipoudat lokakuussakin, aina on tullu, joka vuosi............
-
Ei se suorakylvö kuorettumista poista. Toisaalta käsitän et palaa käämit jyrsinkylvössä, pölyä ja h-i-d-a-s-t-a.....
Tuosta kuorettumisesta uskallan olla eri mieltä. Jonkin verran on tullut harrastettua keväällä sänkipellon lautasmuokkausta. Ja kun olkimassaan on ollut pintakerroksessa huomattavasti enemmän, kuin mitä syysmuokkauksen jäljiltä, ei kuorettuminen ole ollut ongelmana. Olettaisin että hieman samankaltaista efektiä voi suorakylvöltäkin odottaa.
Ja joo, kyllä jyrsinkylvössä oli omat huonot puolensa. Eikä vähiten siksikään, että se vaatii traktorilta paljon. 157 kaakkia dynotettu, ja siltikin olisi lisää kaivattu. Siitäkin huolimatta, että kovat HtS-maat vaativat vähintäänkin yhden jyrsintä edeltävän äestyksen. Jos ei nimittäin halua madella eteenpäin...
-
Tekis mieli sanoa mielipiteeni Semeatosta...
Ja sanonkin....
Hiesulla ja savella tuo syvyydensäätöpyörä painaa liika tiiviisti vaon kiinni.
Tätä mä en nyt jummarra - se syvyydensäätölimppu on primitiivisesti just siinä toisen avaavan kiekon kyljessä, tavallaan olake siinä kiekossa, se ei kyllä sulje mitään. Perässä tulee sitten se viisto sulkijakiekko, joka sivulta sulkee vaon. Sen sulkijan painatusvoimahan on vapaasti säädettävä, jos ei halua sulkea niin jättää sitten jousen löysälle..
Jos maa on liian märkää niin muuta tuhoahan se sivulimppu maalle voi tietysti likistää, mutta sitten ollaan väärään aikaan pellolla tai väärällä menetelmällä.
-
Tekis mieli sanoa mielipiteeni Semeatosta...
Ja sanonkin....
Hiesulla ja savella tuo syvyydensäätöpyörä painaa liika tiiviisti vaon kiinni.
Tätä mä en nyt jummarra - se syvyydensäätölimppu on primitiivisesti just siinä toisen avaavan kiekon kyljessä, tavallaan olake siinä kiekossa, se ei kyllä sulje mitään. Perässä tulee sitten se viisto sulkijakiekko, joka sivulta sulkee vaon. Sen sulkijan painatusvoimahan on vapaasti säädettävä, jos ei halua sulkea niin jättää sitten jousen löysälle..
Jos maa on liian märkää niin muuta tuhoahan se sivulimppu maalle voi tietysti likistää, mutta sitten ollaan väärään aikaan pellolla tai väärällä menetelmällä.
Osuit asian ytimeen. Semeatolla ei voi mennä kylveksimään yhtää liian märkään maahan.
Liejusavella taas semeatolla onnistuu tosi hyvin, mutta niin onnistuu muillakin merkeillä.
-
Ei kai oikein millään sk-koneella kannata märkää kylvää?
-
Ei kai oikein millään sk-koneella kannata märkää kylvää?
Eipä varmaan ei. Toisaalta se jyräkombillakaan hirveän paljoa parempi idea ole. Joten tämäkään seikka ei vielä arvelluta syörakylvöön siirtymistä.
-
Erittäin hyvin toimi meillä TUME Cemini viime kevään hankinta.Koneella on kylvetty nyt 800 ha.
Suosittelen,sama kone 3 m.
Huh!? Joku on ollut kiitettävän ahkera!
Hieman tosin olisi ollut mukavaa, jos pientä ahkeruutta olisi uhrattu näpyttelemällä koneen ominaisuuksista -hyvistä ja huonoista. Voisi olla jollekin arvokasta tietoa :o
-
Eikai liian märkään kannata kylvää edes käsin. Monesti kun vielä lämpötila ja maaperän kosteus korreloi jollain tapaa.
Ja SKN. Suorakylvös ei kuoretu, usko jo. Toimii saville hyvin. Ja puimaan pääs tänä vuonnakin ihan samoihin aikoihin ku muokattuja alkoivat puimaan. Ja samoilla kosteuslukemilla. Ja satokin oli melkolailla samanlaatunen ja suurunen. On sussa jotain pahasti vialla ku luomussa kävit mut suorakylvöön et usko :D
Sekin plussa vielä et ei tarvi jännää kantaako puimakonetta ku lähes jokapaikasta kestää sen kerran ajaa yli.
-
Novacombilla tehty kuudet touot. Sillä onnistuu kaikki : 8)
-
...Toimii saville hyvin. Ja puimaan pääs tänä vuonnakin ihan samoihin aikoihin ku muokattuja alkoivat puimaan. Ja samoilla kosteuslukemilla. Ja satokin oli melkolailla samanlaatunen ja suurunen....
Kärsiikös kysyä, millä kylvät? Hyvät ja huonot ominaisuudet? Varsinkin jälkimmäiseen kysymykseen olisi itsellänikin ollut hyödyllistä saada mielipiteitä, ennen koneen ostoa...
-
Novacombilla tehty kuudet touot. Sillä onnistuu kaikki : 8)
Sorry, mutta hieman enempi informaatiota tässäkin jäin kaipaamaan :( Plussaa toki edes tuosta yhdestä perustelusta.
-
Ei kai oikein millään sk-koneella kannata märkää kylvää?
Eipä varmaan ei. Toisaalta se jyräkombillakaan hirveän paljoa parempi idea ole. Joten tämäkään seikka ei vielä arvelluta syörakylvöön siirtymistä.
Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan. Sopivasti märkänä keväänä ei pääse ollenkaan kylvämään :-(
Luulisin että tämä korostuu metsänreunalohkoilla ja vastaavilla jotka eivät kuivu tasaisesti, toinen pää on miltei kuivaa, ja toisessa päässä lunta.
Toisaalta olen nähnyt ruiskutellessani peltoja, jotka ovat suorakylvettynä mielestäni onnistuneet paremmin kuin aikaisemmin perinteisellä. Ei liene yllätys että nämä ovat usein sellaisia jotka tahtovat kärsiä kuivuudesta keväällä ja alkukesästä, tai sitten sellaista maalajia jossa on yleensäkin vaikea epäonnistua :-)
Minä en oikein usko suorakylvöön ainoana menetelmänä ja kaikilla lohkoilla, ajattelin joka tapauksessa pitää perinteisen kaluston yhä tallella. Vanhoilla rojuilla kun ei juuri ole vaihtoarvoakaan.
Totuus lienee jossain tuolla ulkona...
-
Viska ja karhi soveltuu keliin kuin keliin ja maalajiin kuin maalajiin 8)
-
Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan. Sopivasti märkänä keväänä ei pääse ollenkaan kylvämään :-(
Luulisin että tämä korostuu metsänreunalohkoilla ja vastaavilla jotka eivät kuivu tasaisesti, toinen pää on miltei kuivaa, ja toisessa päässä lunta.
No joo, otankin kantaa ainoastaa omien peltojeni osalta. En ole tuputtamassa suorakylvöä kenellekkään. Jokainen saa tehdä aivan vapaasti kuten haluaa.
Näillä savikoilla tuo äkeellä kuivattelu ei ole oikein toimiva vaihtoehto. Jos pelto sietää äestyksen, onnistuu melkeinpä jo kylvökin. Muussa tapauksessa saa betonia aikaiseksi...
Toisaalta olen nähnyt ruiskutellessani peltoja, jotka ovat suorakylvettynä mielestäni onnistuneet paremmin kuin aikaisemmin perinteisellä. Ei liene yllätys että nämä ovat usein sellaisia jotka tahtovat kärsiä kuivuudesta keväällä ja alkukesästä, tai sitten sellaista maalajia jossa on yleensäkin vaikea epäonnistua :-)
Täällä juuri noin, kuivuuden osalta. Ensin odotellaan, että maa kuivuu muokkautuvaksi. Sitten tohinaksi, ja kas seuraavaksi onkin jo kuivuus ongelmana. Ja kylvörivi hukkuu pölypilveen. Siitä kait tuo nimitys "minuutti savikin" on peräisin. Mutta epäonnistuminen kyllä onnistuu hyvin:) Useimmin juuri tuon karkaavan kosteuden takia.
Minä en oikein usko suorakylvöön ainoana menetelmänä ja kaikilla lohkoilla, ajattelin joka tapauksessa pitää perinteisen kaluston yhä tallella. Vanhoilla rojuilla kun ei juuri ole vaihtoarvoakaan.
Totuus lienee jossain tuolla ulkona...
Enpä minäkään tässä rummuta kovaan ääneen, suorakylvön puolesta. Lähinnä vain tuon esille seikkoja jotka vaikuttivat suorakylvöön siirtymistäni. (Hmmm... Voinkohan ilmaista asian ihan tuolla tavalla? Metriäkään en ole vielä em. menetelmää kokeillut)
Harmi vaan, että näiltä palstoilta loistavat poissaolollaan monet suorakylvöön siirtyneet. Heiltä kuitenkin löytyisi varmasti paljon tietoa eri merkkisten koneiden ominaisuuksista. Toisaalta ymmärrän kyllä vaitonaisuudenkin, täällä kun suositaan kovia sloganeita, ilman sen kattavampia perusteita. Kuten metsajussi toteaakin, "totuus lienee jossain tuolla ulkona..."
Subjektiivisia totuuksia olisi kuitenkin hyödyllistä lukea vaikka täältä. -Ainakin minua kiinnostaisi!
Kuvittelisin että, tämänkin ketjun tarkoituksena olisi auttaa aloittajaansa koneen valinnassa!?
-
Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan.
Tähän vielä palaisin. Veikkaan, en siis toistaiseksi tiedä, kun suorakylvön on tarkoitus tapahtua 2,5cm syvyyteen. (Semeaton "vakio" syvyys) Niin maa kuivumisen siihen syvyyteen voisi olettaa tapahtuvan lähestulkoon samoihin aikoihin, kuin kynnetyn kuivuminen 5cm kylvömuokkausta varten.
Veikkaukseni perustuu osittain siihen seikkaan, jonka jo aiemmin ketjussa mainitsinkin, että olen sänkiä muokannut lautasilla, kylvöä varten. Ihan kiitettävällä menestykselläkin. Ja silloin on muokkaussyvyytenä ollut n. 4cm. Joka taas päättyy siihen että jyräkombin jäljiltä siemen on n.3cm pinnasta.
Kyseisessä toimintamallissa on etuna kosteuden säilyttäminen lähempänä pintaa.
Avain sanana tässä on siis syvyys. Varmasti jos suorakylvössäkin tähtää viiteen senttii, kuivumista saa odottaaaaa...
-
Harmi vaan, että näiltä palstoilta loistavat poissaolollaan monet suorakylvöön siirtyneet. Heiltä kuitenkin löytyisi varmasti paljon tietoa eri merkkisten koneiden ominaisuuksista. Toisaalta ymmärrän kyllä vaitonaisuudenkin, täällä kun suositaan kovia sloganeita, ilman sen kattavampia perusteita. Kuten metsajussi toteaakin, "totuus lienee jossain tuolla ulkona..."
Subjektiivisia totuuksia olisi kuitenkin hyödyllistä lukea vaikka täältä. -Ainakin minua kiinnostaisi!
Minä siirryin suorakylvöön 2005, kuten moni muukin näillä nurkilla, tuli useampikin Vieskalainen kone juuri silloin. Tällä hetkellä taitaa suorakylvöä harrastaa yksi ainoa ::) Koneet on pysyneet merkiltään samana, osa on vain vaihtunut isompiin tai uudempiin. Eli kone toimii, olosuhteet tökkii. Kesäkuun kylvöksiin sopii vain kaikista aikaisimmat ohrat, hyvänä vuonna...
Eli eipä ole kokemuksia paljoa jaettavaksi, ellei maalajit sovellu suorakylvöön, ne ei sitten sovellu.
Hietikoilla kapillaarinen vedennousu niin nopeaa ja kevät pohjoisempana lyhyt, ettei ole aikaa odotella että maa kuivuu ja lämpenee. Varsinkin kun sitä olkikatettakin syntyy pitkän päivän olosuhteissa ihan erimalliin kuin normikesänä savikoille, joissa olki katoaa kuin tuhka tuuleen ::)
Tietyillä lohkoilla homma onnistuu hyvin, varsinkin silloin kun sadon määrään ei ole suuriakaan vaikutuksia ts. satotaso riittävän matala erinäisistä syistä johtuen. Kuiva ja heikompikuntoinen lohko, suorakylvö ehdottoman hyvä ratkaisu. Hikevä, erittäin runsasmultain ja hyväkuntoinen maa, iso lohko-> ei missään nimessä ainakaan näillä kokemuksilla :)
Toisaalta keveillä mailla voi harrastaa pellon kuivattelua äkeelläkin, sängen saa auki kertavedolla pysäyttäen kapillaarista vedennousua ja lämmittäen maanpintaa hyvinkin nopeasti, siihen kylvö. Toimii tietyillä reunaehdoilla, äkeellä pinnan raapiminen keveämpää työtä kuin kynnöksen äestäminen kun koneet ei uppoa kynnökseen, samoin kylvö helppoa kun kylvösyvyys pysyy paremmin hallinnassa.
JOS mulla ois savimaita, etelärannikolla ja pellot kunnossa, en näkisi mitään syytä miksen suorakylväisi. Se vähä mitä savisempaa maata ojamaiden myötä, suorakylvö onnistuu pohjoisempanakin, olki häviää talven aikana ja maa lämpenee sekä kuivahtaa keväällä ajoissa.
-
...Eli eipä ole kokemuksia paljoa jaettavaksi...
Kuitenkin huomattavasti enemmän, kuin monella mielipiteensä esittäjällä!
Kiitos, lisää vastaavia kokemuksia!
-
Kokemuksia 4vuoden omilta mailta. Ostin yhden pellon joka oli salaojitettu, tasainen ja viherkesantona ollut vuodesta 89. Sain sen huhtikuussa joten oli viisainta kylvää kauraa suorakylvönä. sen jälkeen on suorakylvetty joka vuosi, on onnistunut nätisti joka kerta. Viherlannoitus läntit olen kylvänyt samalla, nätisti on tullut paksun ruohomatosta läpi. Rahtikylväjä on tullut aika aikaisin mutta kai just se paksu ruoho säilyttää kosteuden vaikka vako jää ajoittain auki. Vanhempi vieskalainen ja maalajit miltei kakki, turvemullasta jäykkään saveen
Ruista kokeillut kylvää 3kerta vmällä, ei ketaakaan se on selvinyt sänki kyvönä syksyn yli.
Yksi isompi tilallinen hankki ensimäisinä vämmä ja ei tule mieleen että ne olisi tarvinut häpeillä niitten kasveja.
-
vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.
-
vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.
Rapidillä ei suorakylvö onnistu.
-
Savikoille suorakylvö voi olla ihan hyvä menetelmä, mutta ei toimi keveillä eloperäisillä mailla kuten joku tuossa jo totesikin.
Yks kaveri on tehnyt pienimuotoista suorakylvökoetta omalla pellolla nyt 5 vuotta. Tasainen pelto on jaettu keskeltä kahtia ja toinen puoli kynnetty+äestetty ja toinen puoli suorakylvetty. Keskisadossa on suorakylvö ollut keskinmäärin n. 2t/ha huonompi... Tänä vuonna 3,2t/ha (6,3t/ha vs 3,1t/ha).... Oli kuulemma viimeinen koevuosi! Ei vaan sovellu näille maille!
-
Jaa miksi ei? Ai niin teillä on ne pellot sitä tiili-värkkiä, savi vai mikä se hankalasti asuttava maalaji olikaan? Rapidi menee control-asetuksella 4 hyvin peltoon meidän mailla, joutuu lopussa laittaako toki johonkin 6 paikkeille mutta painon loppumisesta ei ole tietoakaan.
-
vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.
Rapidillä ei suorakylvö onnistu.
Eikä aina skulaa Nova Pompillakaan, lämmitysmuokkaus optiona naapurin entisellä aito suoraan kylväjällä.
-
vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.
Rapidillä ei suorakylvö onnistu.
Eikä aina skulaa Nova Pompillakaan, lämmitysmuokkaus optiona naapurin entisellä aito suoraan kylväjällä.
Veeämmällä ja Semeaatolla ei onnistu kylvö muokattuun.
Nova Combilla onnistuu kaikki kylvömenetelmät.
Novalla et sulje pois itteäsi mistään kylvömenetelmästä.
-
Muutama päivä sitten juttelin aiheesta - oli Novakin alkanut muokatulla turvemaalla kunnolla lauttaamaan niiden matalien kannatuspyörien eteen. Sitä en sitten tiedä oliko painatus jo minimissään, mutta luulisin kyllä.
On tuollainen osittain vielä maatumatonta kuivaa turvetta oleva hössöpelto taatusti vaikea kaikille vehkeille joissa on pienet pyörät ja paljon painoa.
-
Muutama päivä sitten juttelin aiheesta - oli Novakin alkanut muokatulla turvemaalla kunnolla lauttaamaan niiden matalien kannatuspyörien eteen. Sitä en sitten tiedä oliko painatus jo minimissään, mutta luulisin kyllä.
On tuollainen osittain vielä maatumatonta kuivaa turvetta oleva hössöpelto taatusti vaikea kaikille vehkeille joissa on pienet pyörät ja paljon painoa.
Se on just sitä, tarttee ajaa suht hitaasti paikoitellen ja konetta osattava kannatella sopivasti. Vieskalaisen nollavannaspainokin ihan liikaa, mutta sillä onnistuu kylvö tuollaisella, toisinkuin voisi kuvitella noilla pelkästään suorakylvöön tarkoitetuilla.
Paras kone noissa oloissa vanhempi, kevyt takapyörä simulta kiekkovantailla, ei tartte taakseen katella. Ainakaan vantaista mee tukkoon, läpäisee melkoisen hyvin kantojakin.
-
Rapidissa offset auttaa nevalle kylvössä melkoisesti, toinen mikä helpottaa kylvöä paljon on se että levittää lannoitteet amazonella ennakkoon. Silloin saa kylvettyä yhdellä siementäytöllä 10ha ilman että koneen painumisen kanssa on ongelmaa, olen kyllä ollut tosi tyytyväinen rapidin pakko myöntää vaikka en ole varsinainen "koneuskovainen"
-
Veeämmällä ja Semeaatolla ei onnistu kylvö muokattuun.
Nova Combilla onnistuu kaikki kylvömenetelmät.
Novalla et sulje pois itteäsi mistään kylvömenetelmästä.
Varmaan näinkin, tiukasti tulkittuna. Toisaalta sitten puhtaan suorakylvön näkökohdasta; en usko Novan olevan tiukoille savikoille paras valinta. Mutta kuitenkin ehkäpä varmempi valinta, siinä tapauksessa että haluaa pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.
-
...Toimii saville hyvin. Ja puimaan pääs tänä vuonnakin ihan samoihin aikoihin ku muokattuja alkoivat puimaan. Ja samoilla kosteuslukemilla. Ja satokin oli melkolailla samanlaatunen ja suurunen....
Kärsiikös kysyä, millä kylvät? Hyvät ja huonot ominaisuudet? Varsinkin jälkimmäiseen kysymykseen olisi itsellänikin ollut hyödyllistä saada mielipiteitä, ennen koneen ostoa...
VM:n SK, 13. kevät nyt lähtee kun tollasella on touhuttu. Eka oli aika lähellä protokonetta ja tää nykynen on jo vähä fiksumpi.
Ehdottomasti paskimpia ominaisuuksia on syöttölaitteiden alla olevat kaukalot jotka on reunoistaan avonaisia. Toimii tietyllä kelillä kunnon suppiloina savipaakuille joita lentelee joko vantaista tai vaonsulkupyöristä. Kiertokoe hitaampi tehdä kun vaikkapa Tumessa tai Junkkari Directissä. Syöttömäärät nyt pysyy aikalailla sentään siinä missä pitääkin.
Noilla savikoilla toimii kyllä hyvin kylvi sit suoraan tai muokattuun. Muokatussa tuppaa menee inan syvemmälle tietenki jos samoilla säädöillä kokeilee kylvää. Osa puhuu noista minuuttisavista niin se ajattelutapa pitää vaan unohtaa heti. Ajattelee vaikka sit tuntisavina ni on vähä parempi.
Rasvattavii nippoja nyt on jonkun verran mut kyllä niistäkin selviää. Teknisii murheita ei mulle muita ole sattunu ku vaonsulkupyörän rikkoontumisia, nykyään tosin taitaa olla ponnekumit ainoo vaihtoehto?
Säiliöt on isot ja kahella nostosylkyllä on sen verran vahvaki että sietää tieajooki aika kivasti.
Jos nyt pitäis konetta alkaa vaihtaa ni kolme vaihtoehtoo olis. Tollanen SK, DS tai sit Junkkarin Directi. Taitas silti kallistuu SK:n puolelle vieläkin.
Voimaahan tollanen ei karmeita tarvi, reilu sataheppasella tulee perässä jossei väkisin upota. Paras puoli suorakylvössä on kuitenkin se että aikanaan pysty siirtymään kahdesta traktorista yhteen (aisankannattajaa ei lasketa :D) ja koneen kokoluokka pieneni aika paljon. Toki myös yhteen työmieheen siirtyminen toi kustannuksia alaspäin. Äkeet, aurat yms. toki voi myydä.
Itellä sellanen 110ha taitaa tulla viljelykseen taas ens kesänä ja ton hoitaa vielä oikeiden töiden ohella. Puimuri taitaa olla seuraavaks myyntilistalla ja reilumman kokonen ruisku ja parit rattaat ostolistalla. Jos jotain on ollu tarvetta muokata ni urakkamies on keksitty, tai lainakoneet. Lähinnä ollu erinäkösii vesiosuuskuntia yms. mitkä on sotkenu pellot.
-
...Jos nyt pitäis konetta alkaa vaihtaa ni kolme vaihtoehtoo olis. Tollanen SK, DS tai sit Junkkarin Directi. Taitas silti kallistuu SK:n puolelle vieläkin....
Astralilta tulikin tietoa mukavassa muodossa. Huomattavasti hyödyllisempää luettavaa kuin lyhyt eipäsjuupas.
Vielä jos olisi irronnut perustelut tuohon yläpuolen lainaukseen ;)
-
Veeämmällä ei onnistu kylvö muokattuun.
Ai perhana, hyvä kun kerroit, niin tietää sitten jo ensi vuonna, että kaikki on menny jo kylvössä persiilleen. Saako kysyä, että mistä sen tietää ettei onnistunut? En varmaan ole vaan huomannut asiaa vaikka kaikilla tavoin olen kyseisellä koneella kylvänyt, ja vieläpä joka vuosi on ollut puitavaa ja kuivattavaa, erityisesti tänä vuonnakin, vaikka suorakylvön osuus oli normaalia pienempi.
Suorakylvö sopii kaikille maalajeille, muttei isännille. (erittäin vanha sanonta) Ohra vaan on kokemusteni mukaan viisinta suosiolla kylvää muokattuun maahan! (tiukat savet)
-
Muutama päivä sitten juttelin aiheesta - oli Novakin alkanut muokatulla turvemaalla kunnolla lauttaamaan niiden matalien kannatuspyörien eteen. Sitä en sitten tiedä oliko painatus jo minimissään, mutta luulisin kyllä.
On tuollainen osittain vielä maatumatonta kuivaa turvetta oleva hössöpelto taatusti vaikea kaikille vehkeille joissa on pienet pyörät ja paljon painoa.
Taikasana...tuossapa muokkasin rubinin koeajolohkon (multaa)mahdollisiman syvään ja riittävän monta kertaa, hajakylvöksiä kun rupesin jyrällä tilsimään, niin lautta melkoisen ilmavasti kiekkojen edellä kulki... eloperäisillä muokkauksen ja kylvön väli semmonen kahvitauon verran...
-
Veeämmällä ei onnistu kylvö muokattuun.
Ai perhana, hyvä kun kerroit, niin tietää sitten jo ensi vuonna, että kaikki on menny jo kylvössä persiilleen. Saako kysyä, että mistä sen tietää ettei onnistunut? En varmaan ole vaan huomannut asiaa vaikka kaikilla tavoin olen kyseisellä koneella kylvänyt, ja vieläpä joka vuosi on ollut puitavaa ja kuivattavaa, erityisesti tänä vuonnakin, vaikka suorakylvön osuus oli normaalia pienempi.
Suorakylvö sopii kaikille maalajeille, muttei isännille. (erittäin vanha sanonta) Ohra vaan on kokemusteni mukaan viisinta suosiolla kylvää muokattuun maahan! (tiukat savet)
Veeämmällä ei oikein onnistu kylvö muokattuun kevyeen maalajiin. Saveen varmaan onnistuukin.
-
Kyllä VM:lla kylvää myös köykäisille maille, vaikka olisivatkin muokattuja. Lauttaamisilmiötä ei juurikaan ilmene, ja voisin kuvitella että kaikkia SK:n painoisia kylvökoneita pitää vähän kannatella muokatuilla multamailla. Itse pyrin välttämään muokkausta kaikin tavoin kaikilla maalajeilla, ainoastaan kunnostusojitusten tai lietteen jälkeen muokataan. Kone tulee kevyemmin perässä sängellä eikä pölyä niin pahasti! :D
-
Kyllä VM:lla kylvää myös köykäisille maille, vaikka olisivatkin muokattuja. Lauttaamisilmiötä ei juurikaan ilmene, ja voisin kuvitella että kaikkia SK:n painoisia kylvökoneita pitää vähän kannatella muokatuilla multamailla. Itse pyrin välttämään muokkausta kaikin tavoin kaikilla maalajeilla, ainoastaan kunnostusojitusten tai lietteen jälkeen muokataan. Kone tulee kevyemmin perässä sängellä eikä pölyä niin pahasti! :D
No niin, nythän näitä asiallisia kommenteja on jo tullutkin. Luulis että suora- tai sekakylväjiä löytyis enempikin lukijoiden joukosta? Nyt vaan rohkeesti kehumaan tai haukkumaan omaa konetta! Kyllä kaikista koneista jotain sanottavaa luulis löytyvän, hyvää sekä huonoa.
-
Kyllä VM:lla kylvää myös köykäisille maille, vaikka olisivatkin muokattuja. Lauttaamisilmiötä ei juurikaan ilmene, ja voisin kuvitella että kaikkia SK:n painoisia kylvökoneita pitää vähän kannatella muokatuilla multamailla. Itse pyrin välttämään muokkausta kaikin tavoin kaikilla maalajeilla, ainoastaan kunnostusojitusten tai lietteen jälkeen muokataan. Kone tulee kevyemmin perässä sängellä eikä pölyä niin pahasti! :D
No niin, nythän näitä asiallisia kommenteja on jo tullutkin. Luulis että suora- tai sekakylväjiä löytyis enempikin lukijoiden joukosta? Nyt vaan rohkeesti kehumaan tai haukkumaan omaa konetta! Kyllä kaikista koneista jotain sanottavaa luulis löytyvän, hyvää sekä huonoa.
Rrrrrrrrrrrrrrrapd ja kunnon pohjat, kyllä kasvaa kuttaperkasta kunttaan.
-
Rrrrrrrrrrrrrrrapd ja kunnon pohjat, kyllä kasvaa kuttaperkasta kunttaan.
Mikäs on sun kokemukses syvyyden säätöön? Se on ainoa asia, josta itse muistan Räppäreiden valittaneen.
(Vaikka ei nyt varsinaisesti suorakylvö kone olekaan, kuten kunnon pohjat-maininnastakin voi lukija päätellä)
Itse kuvittelisin, varsinkin diskien kanssa, koneen olevan vähemmän miellyttävä huollettava?
-
Rrrrrrrrrrrrrrrapd ja kunnon pohjat, kyllä kasvaa kuttaperkasta kunttaan.
Mikäs on sun kokemukses syvyyden säätöön? Se on ainoa asia, josta itse muistan Räppäreiden valittaneen.
(Vaikka ei nyt varsinaisesti suorakylvö kone olekaan, kuten kunnon pohjat-maininnastakin voi lukija päätellä)
Itse kuvittelisin, varsinkin diskien kanssa, koneen olevan vähemmän miellyttävä huollettava?
No ei siinä mitään ihmeellistä ole. Siellä ne jyvät pysyy missä pitääkin, ei saa koheltaa. Lähes kaikki rapittikuskit vetää maantievaihteella kypärä päässä pitkin peltoo, typerää.......
-
Täälläkin menty VeeäMmän kanssa jo 7 kesää. Ja on kylvetty suoraan, kynnettyyn, kevyt muokattuun ja kaikki heinä- suojaviljat sillä on myös kylvetty menestyksekkäästi.
Maat on ihan laidasta laitaan keveitä ja hiekkaisia pääasiassa, savimaitakin on lähinnä urakkapeltojen joukossa ollut. Kylvökoneeseen suosittelen pyöränvälijyrää keveille maille että painaa maan samaan tasoon traktorin pyörien kanssa. Lähes jokainen kylvöjä ostanut on pyytänyt uudestaan kun on yhden kerran kokeiltu suorakylvöä että kai sekin jo jotain kertoo? Eihän näitä isäntiä ole kuin 7 mutta silti.
Viime keväänä itsellä kylvössä oli vain yksi 4ha lohko joka oli vuosi sitten kynnetty ja siinä ainakin oras oli todella tasainen vaikka maalajeja oli lohkolla useita. Oli ensimmäinen lohko joka kynnettiin 6 vuoteen ja sekin vain sen takia kun piti paskaa saada pellolle syksyllä. Mutta ei ole kyntöauroja ikävä eikä seuraavaa kyntöä ole näköpiirissä. Jos ei kasvimaita oteta lukuun.
Tosin meillä tämä on työ ajan säästönkin takia hyvä systeemi kun tuntuu olevan paljon muutakin tekemistä kuin kyntää ja kerätä niitä miljoonia kiviä joita se meidän pelloilla nostaa.
Suurin osa omista pelloista ajettu kultivaattorilla kun lietepaskaa pintaan ollaan levitetty niin sitä koitettu vähän multailla. Viime keväänä sain vihdoin urakoitsijan ajamaan suuren osan paskoista kiekkomultaimella niin ei tarvinnut juuri mitään muokkailla. Jospa ensikeväänäkin saisi saman levittäjän.
Koneeseen ei ole tarvinnut ostaa juurikaan varaosia ja tekniikka ollut hyvinkin varmaa ja plussaa myös siitä että vantaisto on kompakti niin konetta on helppo pyöritellä meidän pienillä lohkoilla. Eli voi kääntää mutkassa niin jyrkkään kun vetokone vain kääntyy vantaat maassa. Itse vedän konetta 6550 Valtralla ja kulkee pintakaasulla. On 4metrin VM vedetty menestyksekkäästi 115hv neloskoneellakin ja se kone on vissiin kestänyt hyvin jo 4000ha.
Koneeseen olen erittäin tyytyväinen jopa niin tyytyväinen että tänään kävin kauppaa uudemmasta. Tume ei oikeastaan ole vaihtoehto kun nähnyt sillä kylvettyjä peltoja yhdessä syysvehnässä sellaista raitaa että metrin puoltoist kasvoi hyvin ja taas metrillä ei kasvanut mitään. Ei pellonomistaja tiennyt missä oli vika mutta saattoi se olla siinä urakoitsijassakin. Mutta on Tumen jäljiltä nähty myös peltoja jossa kylvetty aina 30m ja siihen tiputettu puolen kuution olkikasa ja taas jatkettu. Oman saanut pari kertaa turvemailla tukkoon tai kivi kiilannut vantaiden väliin niin tästä selviää 2x4 lankun pätkällä jolla pikkasen nappaa vantaistoon niin aina irronnut tukos nopeasti. Koneella ei kylläkään kannata peruuttaa jos mudassa saa vantaat tukkoon silloin putsaaminen on v*ittumaisempi jobi mut sen muistaa kun sen kerran tekee. Toinen työkalu joka kulkee mukana on rautalangan pätkä jolla saap syöttöputken auki kun lentää multapaakku syöttäsuppiloon mutta sen huomaa nopeasti jos niska vaan kuskilla kääntyy. Tämä tapahtuu ehkä kerran päivässä mutta uudemmissa ei taida tätä ongelmaa olla? Vai onko? Sittenhän sen näkee.
Omani on myynnissä varmaan vielä viikon ja menee liikkeeseen jos ei se suoraan kenellekkään kelpaa. Siispä nyt olis hyvä 250 vm ja nopealle päättäjälle vielä muuteman euron lisä alennus jos kyselyyn laittaa merkin "agronet" ;D
-
Ai niin muistui tässä mieleen hauska tappaus kun olin joskus lähemmäs kymmene vuotta sitten siis silloin kun suorakylvöbuumi oli nousemassa. Olipa jossain Kouvolan ja Koskenkylän välissä kylvönäytös jossa oli kaikki sen aikaset suorakylvimet esittelyssä. Ensiksi Great Plaissin mies esitteli koneitaan koko yleisölle ja kertoi että heillä oli jossain navetassa koneita joita puretaan jos joku tarvitsee varaosia. No sitten seuraavaksi puhui VM edustaja olikohan Isokääntä tai joku sellanen. Homman ydin oli se että heidän kone on sellainen että suuren osan varaosista siis ketjut, rattaat, laakerit ym. jos sellaisia sattuu tarvitsemaan saa kaikista kyseisiä osia myyvistä liikkeistä koska hänen mielestään tämä oli tärkeää koska oli itse ollut maansiirto koneiden huoltotöissä pohjois suomessa ja kaikki osat joutui aina tilata jostainpäin. Eikä niitä todellakaan oteta toisista koneista missään navetassa edellyttäen että joka koneesta hajoaa eri osa. No sitten jostain kumman syystä ei yhdenkään muun konemerkin edustajalla ollut yhtään mitään kehumista omista koneista. Tai ainakaan eivät esitelleet niitä koko yleisöille vaan agrin miehet hiljaa omilleen ja keskon miehet hiljaa omilleen. Pikkumerkeillä ei tainnut paljon asiakkaita ollakkaan sen jälkeen. :-X
-
Täälläkin menty VeeäMmän kanssa jo 7 kesää. Ja on kylvetty suoraan, kynnettyyn, kevyt muokattuun ja kaikki heinä- suojaviljat sillä on myös kylvetty menestyksekkäästi.
Maat on ihan laidasta laitaan keveitä ja hiekkaisia pääasiassa, savimaitakin on lähinnä urakkapeltojen joukossa ollut. ...
Hienoa, kun tulee pidempää tarinaa :)
Millaisia kokemuksia sulla on kylvövaon sulkeutumisesta savimaalla?
-
...Jos nyt pitäis konetta alkaa vaihtaa ni kolme vaihtoehtoo olis. Tollanen SK, DS tai sit Junkkarin Directi. Taitas silti kallistuu SK:n puolelle vieläkin....
Astralilta tulikin tietoa mukavassa muodossa. Huomattavasti hyödyllisempää luettavaa kuin lyhyt eipäsjuupas.
Vielä jos olisi irronnut perustelut tuohon yläpuolen lainaukseen ;)
Vantaiden ripustus ja vannaspainon säätö lähinnä syynä. Directissä vannaspainatus hoidetaan käsittääkseni koneen kannatuksella joka ei oo niinkään toimiva vaihtoehto ja DS:ssä vaan yhellä linnunluulla kiinni koko vannas.
Käännöksii joutuu kuitenkin joskus tekemään kone maassa ni epäilyttää kuinka kestää. Noista SK on ainut joka on kahdella nostosylkyllä reunoista joten eläminen on aikapaljo vähäsempää ku yhellä sylkyllä keskeltä. Vieläku ekat SK:tki tahto kai ratkeilla jos joutuu ajaa siirtoajoa vähänkään epätasasilla teillä.
Suurin syy kuitenki on se että ei ole SK:ssa sellasta ominaisuutta jonka takia sitä pitäis vaihtaa tuollaseen uudempaan josta ei niin tarkkaa käsitystä käytännön toimivuudesta ole.
-
Täälläkin menty VeeäMmän kanssa jo 7 kesää. Ja on kylvetty suoraan, kynnettyyn, kevyt muokattuun ja kaikki heinä- suojaviljat sillä on myös kylvetty menestyksekkäästi.
Maat on ihan laidasta laitaan keveitä ja hiekkaisia pääasiassa, savimaitakin on lähinnä urakkapeltojen joukossa ollut. ...
Hienoa, kun tulee pidempää tarinaa :)
Millaisia kokemuksia sulla on kylvövaon sulkeutumisesta savimaalla?
No suorakylvössä on joitain sääntöjä ja ne kun muistaa niin pärjää.
1. Ei liian syvään!
1. Ei liian märkään!
Jos vako jää auki ollaan liian märkään aikaan liikkeellä. Eli kotia sieltä pellolta vaikka sitten sen toisen märän vaon luokse. ???
-
Vantaiden ripustus ja vannaspainon säätö lähinnä syynä.
...DS:ssä vaan yhellä linnunluulla kiinni koko vannas.
Katos vaan, hyvä huomio! Piti käydäkin katsomassa noita tarkemmin. DS:ssä tosiaan on huomattavasti SK:ta heikomman näköinen tuo kiinnitys!?! Haluttu vissiin yksinkertaistaa rakennetta, tukevuuden kustannuksella.
Semeaton vantaissa näkyis olevan hankaus/tukilevyt, jotka tukee niiden varsia. DS:ssä vaan yks tappi, ei mitään muuta tukea...
-
Veeämmällä ja Semeaatolla ei onnistu kylvö muokattuun.
Nova Combilla onnistuu kaikki kylvömenetelmät.
Novalla et sulje pois itteäsi mistään kylvömenetelmästä.
Varmaan näinkin, tiukasti tulkittuna. Toisaalta sitten puhtaan suorakylvön näkökohdasta; en usko Novan olevan tiukoille savikoille paras valinta. Mutta kuitenkin ehkäpä varmempi valinta, siinä tapauksessa että haluaa pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.
Jotain voisin kertoa...
VM:llä voi hyvin kylvää muokattuun, tuloksesta en sitten tiedä.
Mutta jos savimaalle kylvetään suoraan, ja novalla ajetaan pienillä vannaspainolla,
niin en usko hyvään tulokseen.
Vertaan vaan siihen, että oman koneeni vannaspaino on noin 150 kg/vannas,
eikä sekään aina tunnu riittävän.
Nämä konevertailut on niin vaikeita, kun olosuhteet vaihtelevat rajusti.
Nimimerkki kolme sk-konetta omistanut
-
Viime kesä ensimmäinen semeatolla. Aivan samanlailla onnistuu kylvö muokattuun kuin muillakin kiekkokoneilla, vannaspainot säädin nollaan kun äestettyyn kylvettiin, oraat tulee pintaan todella tasaiseen. Vehnä ja kaura onnistui sk:ssa parhaiten, ohra oli floppi mikä tiedettiin jo etu käteen. Paras kokemus oli hernekaura kokoviljan kylvö ja rehunkorjuu siitä, roundup, lietemultaimella perään ja parinpäivänpäästä kylvö. Luulin et herne tukehtuu ku vettä tulee kokoajan, mut kasvoi aivan hulluna.
Koneesta en kyllä valittamista löydä, 5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans. Yhdellä säkillä tukki siemenputkia kun oli päässyt säkinpohja kostumaan ja paakkuuntumaan.
-
VM:llä kylvetty kymmenkunta vuotta, yleensä kaikkein kivisimmät ja huonnoimmat lohkot, joissa ei ole juurikaan suoria ajolinjoja. SK vantailla alaa kertyi yli 2000ha. Ihmellinen kone kotimaiseksi ,sillä
vaikka on ajettu kivikoissa vantaat maassa, niin ainuttakaan vannasta ei ole vääntynyt .
SK vantailla ajonopeuden kanssa oli oltava tarkempi, sillä auraava kaksoiskiekko lähtee sukeltamaan ,jos ajonopeutta on liikaa.
DS vantaat tuli proto versiona ja taakulla ,jos ei olla tyytyväisiä ,niin vaihdetaaan perinteiset tilalle.
Nyt niillä kylvetty kolme vuotta ja n. 1000ha. Paluuta ei ole ainakaan näillä kivisillä mailla takaisin SK
vantaaseen ole.
DS vannas sietää suuremman ajonopeuden, ei tukkeudu keveillä multamailla ja turpeilla , liekkö kylkipyörän ansiota ,joka pitää oljet ja kasvijätteet paikallaan ,kun vannas leikkaa vakoa.
Rypsin kylvöillä on alettu käyttää 5-6kg siemenmääriä ja kylvösyvyytenä 1,5cm , millä on taimettunut
myös olkikasojen kohdat.
Muokatuilla orastuminen on ollut kummallakin vantalla tosi tasainen, eikä voi verrata mitenkään
vanhaan lahavannas aikaan mistä asiakkailta on tullut kiitosta. Ehkä syy löytyy pyöränvälijyrästä, mitä ei ennen muinoin ollut.
Kaikilla koneilla kylvetään kuten on Loimaan kokeesta opittu, jopa perinteisilläkin.
-
Nämä konevertailut on niin vaikeita, kun olosuhteet vaihtelevat rajusti.
Nimimerkki kolme sk-konetta omistanut
Toki. Mutta tämänkin topikin missio lienee saada erillaisia mielipiteitä käyttäjiltä. Lukijan vastuulle jää sitten tehdä yhteenveto kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta. Mitä useampi täällä nyt kertoo kokemuksiaan, sen laajempi aineisto on sitten käytettävissä, sillä joka pähkäilee koneen ostoa.
Kommenteista luokkaa: suorakylvö on pers...tä, tai suorakylvö on ainoa tie, ei ole paljoakaan hyötyä, näistä käyttäjien kertomuksista on.
-
Viime kesä ensimmäinen semeatolla...
...5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans...
Hienoa! Toinen Semeaton omistaja! Nämä on niitä kommentteja, jotka eniten itseä kiinnostaa. Kun omalla koneella (TD Tronic) ei ole kylvetty metriäkään, kaikki tieto on tarpeen... Ja näitä Semeatoja kun ei "kasva puissa".
Huomasin, kun ajoin koneen alas lavetilta, että takapyörille tuli aika paljon painoa jo tyhjällä koneellakin... Rupesin tuumimaan; pystyykö ajamaan samoilla rengaspaineilla, kuin tähänkin asti?
Takana 600/38 1,2bar + pp 18,3/38 1,1bar. Tosin jyrsinkylvössä jyräkombin kanssa siirtyi traktorille myös huomattavasti painoa. Millaisilla paineilla olet Jontessa käyttänyt?
-
http://www.stokker.ee/usedmachinery/item/aet000171/kulvik-john-deere-750a/
Tuosta tollanen, hyviä oraita on saatu aikaa samanlaisella. Ei ole hinnan kirous ja liikkuu 6830 perässäkin riittävää vauhtia. Ainoa "heikkous" on se että on pelkkä kylvökone, ei siis kylvölannoitin.
-
...Paluuta ei ole ainakaan näillä kivisillä mailla takaisin SK
vantaaseen ole.
DS vannas sietää suuremman ajonopeuden, ei tukkeudu keveillä multamailla ja turpeilla , liekkö kylkipyörän ansiota ,joka pitää oljet ja kasvijätteet paikallaan ,kun vannas leikkaa vakoa...
Varmaankin käytön kannalta tuo DS on selvä parannus. Jos ei tuentakaan tuota murheita,vaikka ainakin näennäisesti tarkasteltuna näyttääkin heiveröisemmän oloiselta, on päivitys onnistunut.
-
Ne joita aihe kiinnostaa ovat varmaan bonganneet nämäkin keskustelut. Mutta laitanpa ne kuitenkin tähän näkyville.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=36982.0
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=369
-
Viime kesä ensimmäinen semeatolla...
...5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans...
Hienoa! Toinen Semeaton omistaja! Nämä on niitä kommentteja, jotka eniten itseä kiinnostaa. Kun omalla koneella (TD Tronic) ei ole kylvetty metriäkään, kaikki tieto on tarpeen... Ja näitä Semeatoja kun ei "kasva puissa".
Huomasin, kun ajoin koneen alas lavetilta, että takapyörille tuli aika paljon painoa jo tyhjällä koneellakin... Rupesin tuumimaan; pystyykö ajamaan samoilla rengaspaineilla, kuin tähänkin asti?
Takana 600/38 1,2bar + pp 18,3/38 1,1bar. Tosin jyrsinkylvössä jyräkombin kanssa siirtyi traktorille myös huomattavasti painoa. Millaisilla paineilla olet Jontessa käyttänyt?
----------------------------------------------------------------------------------
TD-tronic täälläkin, takana 4-vuotta.
Rengaspaineet olleet just tuo 1-1.2 paarii.
Alussa kannattaisi kiristää kaikki mahdolliset pultit ja mutterit,
vaikka koneet tulevat huolettuina.
Niihin takavalotauluihin kun lyöt pääsi muutaman kerran, niin
voit sitten siirtää ne eteenpäin takakaiteeseen kiinni.
Näytön kalibrointi tuottaa vähän työtä, mutta ainakin vanhassa mallissa se on hyvä ja selkeä.
Alussa kone on aika jäykkä, niin että kiertokokeen teko on vähän raskasta,
paranee itsestään.
Muutama rasvanippa on voideltava n. kymmenen käyttötunnein jälkeen.
Kun käytät hyvää vaseliinia, niin muut nipat sietävät noin 50-80 hehtaarin kylvön.
Kylvösyvyys on se noin 2.5 senttiä, jos tuntuu, että menee kuivaan, niin
tekohengityksenä voit vaihtaa siemenet lannoitelaatikkoon ja päinvastoin,
silloin siemenet menevät syvemmälle kuin lannoite. Tämä vaatii vaihdelaatikkojen
kalibroinnin. En suosittelisi kenellekään.
Itse olen tutkinut mahdollisuutta sorvata vähän ( 1 cm ) syvyydensäätöpyörästä, mutta
vielä on jyvät menneet piiloon riittävän hyvin.
Niitä syvyydensäätöpyörän puhdistimia kannatta kiristää joka kevät, muuten
vannas ei toimi kunnolla.
Jos kylvät rypsiä tms. piensiemenlaatikosta, kannattaa laittaa ne pienet läpinäkyvät
muovit viljan syöttimien päälle, muuten piensiemeniä roiskuu koneen päälle.
Rypsin suorakylvö onnistuu muuiten aika hyvin.
Pitkillä maantiematkoilla olen ottanut pari ketjua pois
ihan varotoimenpiteenä.
Kylvönopeutena olen pitänyt noin 9 km/h, koska
jyvät menevät aika kapeasta putkesta maahan.
Tästä kapeudesta johtuen roskat tukkivat vantaan, eli
aina on käytettävä lajiteltua viljaa.
Tätä tuskin on sinulle korostettava, koska tunnut aika tarkalta
mieheltä tai naiselta, enhän tuota tiedä.
Tässä muutama vihje omiin kokemuksiin viitaten.
-
Kylvösyvyys on se noin 2.5 senttiä, jos tuntuu, että menee kuivaan, niin
tekohengityksenä voit vaihtaa siemenet lannoitelaatikkoon ja päinvastoin,
silloin siemenet menevät syvemmälle kuin lannoite. Tämä vaatii vaihdelaatikkojen
kalibroinnin. En suosittelisi kenellekään.
Hmmmm? Kalibrointia? Tuota vaihtoa maahantuoja kovasti suositteli tänne etelä-rannikon saville ainakin...
Pitäis mennä tekeen parit kiertokokeet, niin tietäis ton syöttöjutun. Ei vaan oikein nappaa, ku puhuri tuiskuttaa lunta pihaan.
Jos kylvät rypsiä tms. piensiemenlaatikosta, kannattaa laittaa ne pienet läpinäkyvät
muovit viljan syöttimien päälle, muuten piensiemeniä roiskuu koneen päälle.
Rypsin suorakylvö onnistuu muuiten aika hyvin.
Puna-apilaa, camelinaa ja rypsiä tulee varmaan kylvettyä. Pienoinen harmitus kuitenkin, kun ajouralaitteet tuli asennutettua, sekä apulanta että siemenpuolelle, mutta piensiemenlaatikosta tapahtuva kylvös on sitten uratonta..
Ööö? Missä nämä muovit sijaitsevat? Mieleen tulee vain syöttökammion ikkunat.
Kylvönopeutena olen pitänyt noin 9 km/h, koska
jyvät menevät aika kapeasta putkesta maahan.
Tästä kapeudesta johtuen roskat tukkivat vantaan, eli
aina on käytettävä lajiteltua viljaa.
Tätä tuskin on sinulle korostettava, koska tunnut aika tarkalta
mieheltä tai naiselta, enhän tuota tiedä.
9 km/h kuullostaa aivan hyvältä. Kyllä sillä jo homma sujuu riittävällä ripeydellä.
Kalju karvanaamahan se täällä, kiitos vaan.
Tässä muutama vihje omiin kokemuksiin viitaten.
Kiitän!
-
Tarkoitus pistää vanha kone kiertoon ja hankkia suorakylvökone taloon.
Valinnanvaraa löytyy markkinoilta. Siinä se vaikeus. Mikä mahtaa olla paras kone Varsinais-Suomen savikoille. Maat pääasiassa hiuesavea - eli ei siitä pahimmasta päästä.. Nyt on puolet kynnettyä ja puolet sängellä. Koneella tullaan kylvämäään syysvehnää sänkeen ja kevällä vilja ja öljykasveja (vähän) sekä sänkeen että muokattuun. Jonkin verran saatan vanhoilla auroilla jatkossa myös kyntää joitain lohkoja. Vetokoneena 140 hv nelikko, paripyörät joka kulmalla. 3 tai 4 metrinen kone mahdollisia.
Mitä suositellaan?? Mitkä perusteet?
kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..
-
Näyttäisi siltä että Suomen oloissa on parempi sellainen kone jossa on vain kylvövantaat ilman etumuokkareita, jotenkin tasaisempi tulos vuodesta toiseen. Ja kevätkylvöissä traktorikuvioinen takapyörästö.
Parina keväänä olen onnistunut huonosti piensiementen kylvössä, ja vielä niinpäin että sivupyöräkoneen pyöränjäljet ovat taimettuneet kunnolla ja jyräämätön väli huonosti.
Molemmilla kerroilla syy ei ollut varsinaisesti tiivistyksessä vaan muissa seikoissa, toinen omien korvien välissä :-[ mutta jyräys olisi auttanut asiaa.
Joku kanadalainen, paremmin itäosista joissa on kosteaa, suositteli kylvökoneeseen 'kuuden tunnin vetoaisaa' eli etumuokkarin ja kylvövantaan välillä pitäisi olla puoli päivää puhaltumisaikaa. Menee jo paremmin minimimuokkauksen puolelle.
-
Tarkoitus pistää vanha kone kiertoon ja hankkia suorakylvökone taloon.
Valinnanvaraa löytyy markkinoilta. Siinä se vaikeus. Mikä mahtaa olla paras kone Varsinais-Suomen savikoille. Maat pääasiassa hiuesavea - eli ei siitä pahimmasta päästä.. Nyt on puolet kynnettyä ja puolet sängellä. Koneella tullaan kylvämäään syysvehnää sänkeen ja kevällä vilja ja öljykasveja (vähän) sekä sänkeen että muokattuun. Jonkin verran saatan vanhoilla auroilla jatkossa myös kyntää joitain lohkoja. Vetokoneena 140 hv nelikko, paripyörät joka kulmalla. 3 tai 4 metrinen kone mahdollisia.
Mitä suositellaan?? Mitkä perusteet?
kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..
MAREPilla tuommonen 4m, jonkin verran heinikon sisällä...
-
Meillä on ollut suorakylvökone n.10 vuotta ja sillä on kylvetty "aito"suorakylvönä, kevytmuokattuun ja muokattuun maahan. Kylvinkone on GP. Maat ovat hiesusavea, multamaata ja siltä väliltä. Yksikään pelto ei siis ole aitosavea.
Suorakylvössä on paljon hyviä puolia ja huonoja puolia. Alla on lista mielestäni merkittävimmistä:
+ Polttoainetta ja aikaa säästyy syksyllä ja keväällä.
+ Kiviä ei tarvitse kerätä pellolta.
+ Hukkakauran pystyy lähes poistamaan pelloilta. Tämä onnistuu käyttämällä torjunta-ainetta joka vuosia 100% peitolla. Uusia siemeniä juurikaan pääse pintaan, koska maata ei käännetä.
+ Poutivat/hiekkaiset lohkot eivät kärsi veden puutteesta niin helposti kasvukauden aikana.
+ Pelto kestää merkittävästi enemmän syksyllä puidessa. Märkänäkään syksynä pelto ei juuri painu traktorin/puimurin alla.
- Olkipeitteinen pelto kuivuu merkittävästi hitaammin kuin kynnetty tai kevytmuokattu. Tämä korostuu jos sataa usein, olkipeitteinen pelto ei ehdi kuivua sateiden välissä. Multamailla myös ruodan sulaminen on hitaampaa. Olkien alla saattaa vielä olla routaa, vaikka viereiset kynnetyt pellot ovat jo kylvetty.
- Edellisen vuoden pahana aiheuttaa epätasaista orastumista ja kasvua koko kasvukauden aikana. Puiduilla pellolla pahnojen määrä ei ole tasainen ja siten kylvösyvyyden säätö muodostuu haasteelliseksi. Toisessa kohtaa vannas saataa mennnä kovinkin syvällä ja toisessa jää melkein pintaan. Märkä pahna aiheuttaa myös hiusneula ilmiötä, jolloin siemen ei pääse kosketukseen maan kanssa ja jää itämättä.
- Märkään maahan kylvettäessä kiekkovantailla vako jää auki tai vako aukeaa kun pelto kuivuu, jolloin siemen on kosketuksissa ilmaan. Tästä ei ole haittaa mikäli alkukevät on märkä. Kiekkovantaat voivat myös irrottaa maata sivuilta, joilloin siemen saattaa mennä irronneen maapalan alle. Eikä siemen siten pääse itämään normaalisti. Pelto myös näyttää siltä kuin se olisi kultivoitu. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmaa syksyllä, mikäli vilja on laossa. Tällöin puimurin pöydälle nousee multakokkaireta ja pikkukiviä. Kylvetyn pellon voi jyrätä kylvön jälkeen, mutta ainakin hiesumailla se vaikuttaa satoon negatiivisesti. Multamailla jyräys on hyvä vaihtoehto.
- Puinnin myöhästyminen johtuen myöhäisestä keväästä. Sataisena ja normaali syksynä tämä aiheuttaa merkittävä lisäkustannuksia kuivaukseen. Traktorin polttoaineissa saatu säästö menee helposti kuivauksessa. Pahimmassa tapauksessa pelto saattaa jäädä jopa puimatta, kuten tänä syksynä kävi.
- Rypsiä/rapsia ei voi edes kuvitella suorakylvettävän. Tämä johtuu lähinnä edellisvuoden pahnasta.
- Pellot tiivistyvät muokkausen puutteen ja märkien kevät/syksy olosuhteiden vuoksi. Tämä näkyy parhaiten multa- ja hiesusavisilla pelloilla (kuuleman mukaan tätä tapahtuu myös aitosavella). Kolmen/neljän vuoden jälkeen hiesusavinen pelto on tiivistynyt, jolloin vesi jää lammikoiksi pienimpiinkin pellon painanteisiin. Tiivistymisen vaikuttaa myös suoraan satoon mikä tippuu suorakylvön kestäessä. Pellot jossa tätä on havaittu ovat sala-ojitetut ja hyvässä kasvukunnossa. Multamailla tiivityminen ei juurikaan näytä vaikuttavan satoon tai veden läpäisykykyyn, mutta ruokamultakerros pienenee (huomaa kun kyntään suorakylvön jälkeen). Syksyllä peltoon tulee isot painaumat puimurista ja traktorista. Nämä painaumat ovat näkyvissä myös keväällä ja vaikeuttavat hieman kylvöä. Tietysti pitää muistaa, että multamailta tulee aina melko hyvin kunhan muistaa siemenet heittää peltoon.
- Kasvinsuojelun määrä ja kustannukset kasvavat. Pellolle alkaa tulla uusia rikkakasveja ja vanhat voimistuvat mm. voikukka, valvatti, saunakukka, juolavehnä yms. Pellot on aivan pakko käsitellä Glycophosphate valmisteella ennen kylvöä. Se ei kuitenkaan riitä vaan kasvukauden aikana on myös käytettävä pykälää vahvempia aineita. Erityisesti juolavehnen torjunta multamailta on osoittautunut hankalaksi.
- Hukkakauralla on suuri riski lisääntyä. Kemiallisen torjunnan ja käsitorjunnan epäonnistuessa peltoon jää eläviä hukkaurayksiölöitä, jotka tiputtavat siemenensä peltoon. Keväällä lähes jokainen siemen on itävässä kerroksessa ja itää. Pellolta saattaakin löytyä satoja yksiöitä yhdestä ryppäästä, jossa aiemmin oli vain yksi tai muutama. Hyvänä puolena on, että esiintymä on rajattu melko pienelle alueelle.
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain to
rjumalla hukkakauran.
Kaikesta huolimatta suorakylvö on hyvä vaihtoehto joillekin pelloille ja osana viljelykiertoa. Meillä pellot kynnetään tai kevytmuokataan 2-5 vuoden välein riippuen olosuhteista. Tällöin suorakylvön hyödyt ja haitat ovat sopivassa tasapainossa.
Kylvinkoneessa pidän tärkeänä, että sillä pystyy kylvämään niin suoraan kuin muokattuunkin. Tällöin siirtymisen suorakylvöön voi tehdä asteittain ja aina palata perinteiseen mikäli tarvetta ilmenee.
-
Mää olen käytännössä onnistunut hyvin rypsin suorakylvössä esim. kauran sänkeen.
Suorakylvän ns parhaat lohkot missä maalaji on sopiva ja vesitalous kunnossa.
Mettänreunapellot ja vaikeasti keväällä kuivuvat pellot kynnän syksyllä.
Rypsillä olleet pellot suorakylvetään.
Kauralle tulevat lohkot nyt pääosin kynnetty just tuon uuden riesan elikkä hometoksiinien takia.
Yks lisämuuttuja on vielä hukkakaurapellot mitkä on hyvää pitää suorakylvössä jottei kähjää
pintaan uusia hukkiksen siemeniä.
-
kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..
Näkyy olevan Kongskildellä "Syyskampanja" menossa Flexi Drillin kanssa. Hintaa ei tosin mainita, ainakaan Maastullissa (jos nyt olen oikein ymmärtänyt, palstalaisten nimityksen Maaseudun Tulevaisuudelle). Mainintaan vain uudesta Vario-plus syötöstä... Vähän ovat kyllä jälkijunassa, ku täällä "etelässäkin" on jo ihan selvä talvi. :o
-
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.
Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.
-
Greenin selvitys suorakylvöstä on varmaankin yksi laadukkaimmista tällä palstalla kautta aikojen...
Puintitappiojyvät eivät ole suorakylvössä ongelma, kun vetää heti puintien jälkeen lautasmuokkaajalla pellon ihan pinnasta. Idättää kaiken itäväisen mitä pellosta löytyy...
-
Ja koska pui, elokuun puolen väli, itää jo syksyllä, lokakuun tappiojyvät talvehtii.
-
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.
Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
-
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma...
Tuossa jo kiroilinkin, ettei nyt oikein sovi tähän ajatetuun toimintamalliin, tuo lautasmuokkaimella pörräily. Tosin tänä syksynä se olisi voinut puolustaa paikkaansa, urien tasoittelussa. -Jos vain olisi pelto kuivunut.
-
Ainakin tuo ongelma 'pelto näyttää kuin kultivoitu' seuraamuksineen lienee pelkästään GP:n ja sen muokkaavan etukiekon ongelma.
-
Ei ole kovin isoa ongelmaa ollut puintitappiojyvien itämisestä seuraavana vuonna. Viime kesänä iti edellisvuoden kauraa vehnäpellossa ruiskutusjälkiin, mutta joko Broadwayn tai myöhäisen itämisen takia niistä ei tullut jyviä sekaan.
Sama vilja kaksi vuotta peräkkäin tai sitten toisentyyppinen kasvi, niin riski vielä pienenee.
Jääntiviljan voisi idättää syksyllä jonkinlaisella raapimisella, mutta sitten ei lohko kelpaa kasvipeitteiseksi. Kelpaisikohan sitten kun viljamaan ajaisi muokkaimella ja samalla kylväisi vaikka hiukan kevätrypsiä, ei tulisi kalliiksi eikä isommin kiusaisi keväällä.
Edelleen en pidä etumuokkarikoneita kovin toimivina meikäläisiin olosuhteisiin.
-
Greenin selvitys suorakylvöstä on varmaankin yksi laadukkaimmista tällä palstalla kautta aikojen...
Puintitappiojyvät eivät ole suorakylvössä ongelma, kun vetää heti puintien jälkeen lautasmuokkaajalla pellon ihan pinnasta. Idättää kaiken itäväisen mitä pellosta löytyy...
Vastalause!
Esmes Matin kaltasilla jättisiementiloilla, joissa korjuukalusto on huippuunsa hiottu ja viritetty maksimaalisille suorituskyvyille, ei tule suorakylvö kuuloonkaan. Pahimpia jälkikasvajia ovat kaura ja vehnä. Ja kun pinta-alaa on satoja hehtaareita kuten Matilla, ei kaikkea voi esimuokata puinnin jälkeen, loppuu aika ja päivät kalenterista ja viljaa jää puimatta. Sen jälkeen joudutaan laittaamaan kirjekyyhkyllä pyyntö EU:lle ja vingutaan itävyysrajaa alemmaksi.........
-
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.
Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.
Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin. Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.
Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.
Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.
-
Ainakin tuo ongelma 'pelto näyttää kuin kultivoitu' seuraamuksineen lienee pelkästään GP:n ja sen muokkaavan etukiekon ongelma.
"Ongelman" aiheuttaa kaksoiskiekot takana, eikä suinkaan etukiekko. Kaksoiskiekot painat märkää maata sivuille jolloin maa tarttuu kiekkoihin. Niiden pyöriessä maa irtoaa takapuolelta, jolloin maa näyttää muokatulta. Kultivoitu oli pientä liioittelua, parempi termi olisi ollut kevytmuokattu kiekkomuokkaimeilla. Tätä ongelmaa on ratkottu eri tavoin useilla eri valmistajilla. VM:llä on/oli sukset vantaiden vieressä, kuten myös Bertinillä. John Deerellä ja Simultalla kiekkojen vieressä oli isot muovipyörät. Nyt VM:llä näyttää olevan Semeaton kaltainen tarkkuuspyörä kiekon toisella puolella. Tällöin maa irtoaa vain kiekon toiselta puolelta. Vaikka ongelman saisikin vältettyä niin pelto on tässä tapauksessa niin märkää, että vako jää auki. Tällöin on suuri ristki, etteivät siemenet idä tai itäessään kärsivät veden puutteesta myöhemmin kasvukaudella.
Takapyöräkoneiden jäljiltä pelto ei koskaan näytä kevytmuokatulta koska takapyörät painavat irtomaan takaisin. Tämä vastannee GP:n tapauksessa jyräystä kylvön jälkeen, mikä näytti pienentävän satoa.
-
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.
Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
Litra /ha? Riittääkö? mielestäni ei
2 pvää ennen kylvöä? Ehtiikö vaikuttaa jos kevytmuokkaa? mielestäni ei.
-
maa irtoaa vain kiekon toiselta puolelta. Vaikka ongelman saisikin vältettyä niin pelto on tässä tapauksessa niin märkää, että vako jää auki. Tällöin on suuri ristki, etteivät siemenet idä tai itäessään kärsivät veden puutteesta myöhemmin kasvukaudella.
Lieneekö sitten niin, että jos pelto ei kohtuullisessa ajassa kuivu riittävästi, niin se ei oikein sovi suorakylvöön? En ole metriäkään suorakylvänyt, mutta olen antanut kertoa itselleni että liian märkää maata ei kannata väkisin suorakylvää?
Maan pitäisi olla kylvösyvyydeltä murustuvassa kosteustilassa?
-
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.
Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.
Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin. Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.
Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.
Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.
Jos suorakylvö epäonnistuu, niin vika ei näköjään ole menetelmässä.
En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.
Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.
Ja senverran vaikea laji sk on, etten uskalla varmasti, että ensi kesänä
mulla on täydelliset kasvustot.
-
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.
Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
Litra /ha? Riittääkö? mielestäni ei
****Sk-ta aloitettaessa litra keväällä ja syksyllä, imetään juolavehnän juurakko tyhjäksi,
aine vaikuttaa paremmin, kun juurakoita ei muokata pätkiksi.
Muutaman vuoden päästä kevätruiskutus riittää.
Ja riittää, ei perustu mustatuntuun.
2 pvää ennen kylvöä? Ehtiikö vaikuttaa jos kevytmuokkaa? mielestäni ei.
****Nyt puhutaan suorakylvöstä.
-
Niinpäs olikin 8)
-
:)
-
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä. Ei tuo ole ongelma. Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.
On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.
Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.
***Keväällä savimaat ovat muutaman päivän ajan kosteita pintaan asti, jolloin kaikki itävä itää.
Ainoa mahdollisuus jälki-itämiseen on kylmä kevät, jolloin itäminen on hidasta.
Ammattitaitoinen odottaa pari päivää tai vaihtaa lohkoa.
Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin. Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.
***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.
Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.
Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.
-
Lieneekö sitten niin, että jos pelto ei kohtuullisessa ajassa kuivu riittävästi, niin se ei oikein sovi suorakylvöön? En ole metriäkään suorakylvänyt, mutta olen antanut kertoa itselleni että liian märkää maata ei kannata väkisin suorakylvää?
Maan pitäisi olla kylvösyvyydeltä murustuvassa kosteustilassa?
Näinhän se on. Liian märkää peltoa ei kannata kylvää suorakylvämällä eikä perinteisillä menetelmillä. Siitäkin huolimatta sateisena keväänä joskus peltoja joutuu märkänäkin käsittelemään. Tällöin aiemmin kuvat ongelma ovat vastassa suorakylvössä. Perinteisessä viljelyssä on tietysti omat haasteensa.
-
En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.
Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.
Voimme varmaan todeta, että meillä on erillaisia kokemuksia aiheesta. Tuskin kummankaan intresseissä on kirjoitella sontaa tänne.
Valitettavasti sk on aika molelle uskonto ja sen ongelmista mainitseminen on pyhäinhäväistys. Sk:n soveltuvuus oman tilan käyttöön pitää oppia kantapään kautta. Selvää on kuitenkin ettei se toimi kaikilla eikä se ole mikään "silver bullet" ratkaisu.
-
***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.
En ole kokeillut saunakukan torjuntaa puinnin jälkeen MCPA:lla. Uskoisin tämän kyllä toimivan. Harmillisesti tuo kuitenkin tarkoittaa, että tavallisia rikkoja pitääkin torjua kolme kertaa vuodessa yhden sijaan.
Onkos sinulla Kp kokemuksia maan tiivistymisestä?`
-
En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.
Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.
Voimme varmaan todeta, että meillä on erillaisia kokemuksia aiheesta. Tuskin kummankaan intresseissä on kirjoitella sontaa tänne.
***Juu. En ole pyrkinyt todistamaan, että suorakylvö olisi parempi menetelmä kuin jokin muu.
Olen kirjoittanut omista kokemuksista ja koittanut vastata muiden kokemuksiin.
Riitaa en ole kenenkään kanssa haastanut.
Valitettavasti sk on aika molelle uskonto ja sen ongelmista mainitseminen on pyhäinhäväistys. Sk:n soveltuvuus oman tilan käyttöön pitää oppia kantapään kautta. Selvää on kuitenkin ettei se toimi kaikilla eikä se ole mikään "silver bullet" ratkaisu.
***Olen maininnut, että sk ei ole mulle mikään uskonto. Jos siinä tulee ylivoimaisia vaikeuksia,
niin siirryn toiseen menetelmään. En ole myynyt pois vanhoja auroja ja äkeitä, valmius on
siirtyä vaikka 100 %:seen kyntöön.
Helpommalla pääsisin, jos sen tekisin, senverran haastava sk on.
Mulle voit kirjoittaa sk:n hyvistä tai huonoista kokemuksista, en ota herneitä.
Enemmänkin yritän oppia muiden kirjoituksista kuin pyrkiä antamaan ehdottomia ratkaisuja.
Kiiotos Sinullekin asiallisista kirjoituksista. :)
-
Maakunnassa ennen lumen tuloo, oikeestan pitkin syksyä, kattelin huulipyöreenä noita sängelle jääviä plänttejä. Jos niistä poljetuista rommakkoo muistuttavista tykistökeskityksen jälkeisiltä lohkoilta edes 20-30% on suorakylvettäviä, on vituiks menemisen mahdolliisuus 80%:n luokkaa..... :o
-
***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.
En ole kokeillut saunakukan torjuntaa puinnin jälkeen MCPA:lla. Uskoisin tämän kyllä toimivan. Harmillisesti tuo kuitenkin tarkoittaa, että tavallisia rikkoja pitääkin torjua kolme kertaa vuodessa yhden sijaan.
***Kun on tehnyt 2-3 vuotta tämän 3xtorjunnan, niin syksyisen (varauksin tai keväisen), ruiskutuksen
voi jättä pois. Eli 2 ruiskutusta. Vaikka aikoinaan kynnettiin kaikki pellot, niin rounduppia kuiten jouduttiin
ruiskuttamaan 3-5 vuoden välein, ja silloin käytettiin 3-4 litraa hehtaarille.
Kokonaismäärä glyfoa hehtaarille ei niin paljon poikkea kuitenkaan.
Mutta tuo jatkuva glyfon käyttö on ehkä se negatiivisin puoli suorakylvössä.
Onkos sinulla Kp kokemuksia maan tiivistymisestä?`
Yksi hyvä keino tutkia tiivistymistä on rypsin juuriston seuraaminen. Eli puinnin jälkeen
repii varret ylös. Jos juuri on "bulldogin" näköinen, niin voi epäillä tiivistymistä.
Ja päinvastoin.
Itsellä on ollut sekä että, mutta tiivistymistä on ollut jo ennen sk-kokeiluja, että
sen jälkeen. Vaikea sanoa tiivistyykö maa suorakylvöstä vai ei.
Salaojituksen on oltava kunnossa sk-ssa, ehkä paremmassa kuin kynnetyssä,
mitään katastrofia ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Myöskään pellolla ei ole ollut pahoja vesilammikoita, samanverran kuin naapureilla,
eikä oikeastaan ennen tätä syksyä, täällä kun vettä tuli sairaasti.
Rahtipuimurikuski mainitsi, että kynnetyillä pelloilla puimuri jätti pahemmat
jäljet kuin mun suorakylvöllä. Tarkoitan, että pellot oli kynnetty ennen kylvöä.
Tuosta painumisesta en sitten osaa sanoa, mikä sen aiheutti. ???
-
Saanko kertoa...no ei se haittaa... suorakylvö isännälle jäänyt naapurin mielestä himoittavat aurat jouten ja niitä ostattelemaan...sk-isäntä siihen, että kyllä on myytävänä, kyntäminen on homojen hommaa, en tarvii auroja...vieläkin ovat myymätä...
-
Maakunnassa ennen lumen tuloo, oikeestan pitkin syksyä, kattelin huulipyöreenä noita sängelle jääviä plänttejä. Jos niistä poljetuista rommakkoo muistuttavista tykistökeskityksen jälkeisiltä lohkoilta edes 20-30% on suorakylvettäviä, on vituiks menemisen mahdolliisuus 80%:n luokkaa..... :o
Sitten kannatta kuulua siihen 20%:iin, joilla ei mene vituiks!
-
Maakunnassa ennen lumen tuloo, oikeestan pitkin syksyä, kattelin huulipyöreenä noita sängelle jääviä plänttejä. Jos niistä poljetuista rommakkoo muistuttavista tykistökeskityksen jälkeisiltä lohkoilta edes 20-30% on suorakylvettäviä, on vituiks menemisen mahdolliisuus 80%:n luokkaa...
Tai ylipäätään millään systeemillä ajallaan kylvökunnossa jos seuraava kevät on yhtä märkä kuin kaksi edellistä.
Nimim yli 80 ha kyntötraktorin pinta-alamittarissa, loput suojavyöhykettä yms hömppäheinää.
-
......Rahtipuimurikuski mainitsi, että kynnetyillä pelloilla puimuri jätti pahemmat
jäljet kuin mun suorakylvöllä. Tarkoitan, että pellot oli kynnetty ennen kylvöä....
Juustoo... http://jukkapeuranpaa.wordpress.com/
Eli yksi näkemys asiaan, tuossa 6.11.2012 kirjoitetussa jutussa.
-
......Rahtipuimurikuski mainitsi, että kynnetyillä pelloilla puimuri jätti pahemmat
jäljet kuin mun suorakylvöllä. Tarkoitan, että pellot oli kynnetty ennen kylvöä....
Juustoo... http://jukkapeuranpaa.wordpress.com/
Eli yksi näkemys asiaan, tuossa 6.11.2012 kirjoitetussa jutussa.
;D ;D ;D
Miksi suorakylvöfanaattikkojen mielestä kyntöpellolla on aina vettä läpäisemätön kyntöantura? Kyllä meillä salaojista vettä tulee....
-
Kyllä mä väittäisin että se monen vuoden väkisinkasvava syksynen juuristomassa tekee sen että kerran kestää ikäänku maton päältä ajaa. Helpoin homma todeta se että ajat kynnetyyn kylvetyllä syksyllä ni saveehan sielt pyöriin tarttuu mut heinällä tätä ongelmaa ei ole. Eli kasvijätettä ja silppua on sen verran enempi että kantavuus tuntuu paremmalta
-
;D ;D ;D
Miksi suorakylvöfanaattikkojen mielestä kyntöpellolla on aina vettä läpäisemätön kyntöantura? Kyllä meillä salaojista vettä tulee....
En ole fanaatikko. Enkä edes suorakylväjä, vielä. Kyntöantura kyllä löytyy, mut en sitä väitä vesitiiviiksi.
Mutta kuvittelen kuitenkin että haittaa siitä ainakin on. Tosin tietty hyötyäkin, ei uppoo koneet Kiinaan asti märkänäkään vuonna... Kuten vielä 70-luvulla saatoi käydä 100-sarjalaisten Massikoiden kanssa. Kyseisen vuosikymmenen loppupuolella sitten tuli taloon puolalainen "peltojyrä", tuli kyntöanturaankin ihan uudenlaista jämäkkyyttä sen myötä.
Ja kyllä se antura aika hyvin hidastaa veden pääsyä alemmaksi, -juuriston pääsyä ehkäpä vieläkin enemmän.
-
No niin, nyt on Semeatolla kylvettyjä metrejä takanapäin yhden kevään verran, omilla pelloilla. Ei voi todellakaan sanoa, että meni kuin Strömsössä. Peiliin katsomalla kuitenkin kuvittelen paljastavani pääsyyllisen lopputulokseen.
Lähden nyt purkamaan tätä vyyhtiä ensinnäkin maan rakenteesta. Omat peltoni kun ovat kovaa savea, arviolta 95% lohkojen pinta-alasta. Ja viime kasvukauden sateiden liettämä savi ei ole hyvä lähtökohta menestyksekkääseen suorakylvöön. Varsinkaan kun routakaan ei tullut apuun, sitä kun ei ollut. Maa lähti halkeilemaan jo toukokuun ensimmäisillä viikoilla, kuivattaen maata halkeamien kohdalta, kylvösyvyyden alapuolelle. Silti kuitenkin kilpikonnan kuoren alla oli kosteaa maata. Tästä taas johtui, ettei kylvövaon peitteeksi murustunut peittomaata kuten kuuluisi. Tähän olisi jonkin verran varmaankin auttanut, jos syksyllä olisi saanut sekoitettua olkea pintamaahan. Kylvökoneen vantaiden maksimi painatus (270kg?) ei aina riittänyt, siemenen saamiseksi teoreettiseen 25mm kylvösyvyyteen (Semeaton vakio syvyydensäätöpyörillä siis).
Yhtenä miellyttävänä yllätyksenä, muutama normaalisti "paha" paikka kuivui sängellä ollessaan kynnettyä paremmin. Eikä painavan yhdistelmän kiskominen noista paikoista näyttänyt, eikä tuntunut ollenkaan ongelmalliselta.
Edellä mainittukaan ei olisi varmaankaan muodostunut niin isoksi ongelmaksi, jollen olisi uskonut muitten suorakylväjien hokemaa: ”älä mene liian aikaisin”. Nimittäin toukokuun alussa halusin hieman testata konetta, ennen tosi toimia. Jos vaikka jotain selviä ongelmia olisi, niin niitä voisi sitten korjata. Eli lähdin vetelemään muutamia vetoja parille lohkolle. Yhden, hehtaarin lohkon ajattelin ajaa kokonaan, ihan vain testauksen vuoksi. Mutta, pari kierrosta lohkon ympäri ajettuani, ei kantti enää kestänyt. Kyllä oli niin kosteaa omasta mielestäni. Vannas jätti selvän vaon, kiinni olevan tosin. Ja heitteli kymmensenttisiä saviviilloksia pintaan, ei puhettakaan murustumis mahdollisuuksista… Savesta olisi hyvin voinut pyöriteellä palloja. Ei tosin muutaman millin pötkylöitä, kuten jossain mainitaan raja-arvoksi.
Tämän lohkon kylvin lopulta viiden päivän päästä, orastunut kohtuullisesti. Jälkeen päin tarkasteltuna olisin aivan hyvin voinut kylvää sen jo ensimmäisellä kerralla, 8.5. Silloin ajamani oraat voivat (toistaiseksi ainakin) ihan yhtä hyvin, vaikka vielä ovat päisteissä.
Siirryin sitten uteliaana seuraavalle lohkolle, runsaan kuolleen apilapahnan peittämälle. Halusin varmistua, että vannas kykenisi selviytymään tuosta aika epäilyttävältä vaikuttavasta tehtävästä, siemenen saattamisesta maahan tuon massan alle. Lähes käsittämättömän hyvin näin kävikin!? Siistiä viiltoa kuolleeseen kasvustoon, ja sen alla olevaan märkään saveen. Valitettavasti kokeesta tuli vain muutaman kymmenen metrin pituinen. Valitettavasti siksi, että nyt sillä kohdalla on kiitettävän oloista vehnän orasta. Sitä samaa kun ei todellakaan voi sanoa muutamasta muusta lohkosta, jotka tulivat kylvettyä kuivempaan maahan. Loput lohkosta kylvin 20 päivää myöhemmin, pienistä sateista johtuen silloinkin vielä turhan kosteaan (mielestäni), nyt on rivit näkyvissä kohtuullisesti. Eli myös tässä tapauksessa olisin ilmeisesti voinut menestyksekkäästi kylvää koko lohkon jo paljon aiemmin.
Toukokuun puolessa välissä täytin koneen valmiiksi illalla ohralla. Tarkoituksena jatkaa sillä sitten kylvöjä. Sitä ennen olin kuitenkin ajanut useamman lohkon läpi, tyhjällä koneella vantaat maassa. Jotta näkisin miten kukin lohko käyttäytyy koneen alla. Tein kuitenkin virhe arvion, ja valitsin tuon mainitun ohran. Kun aamulla nimittäin vielä kävin tilannetta tarkastelemassa, totesin että jatkaa pitäisikin rypsillä. Siitäkin huolimatta, että lämpötilat eivät oikein olleet kehuttavat tuolloin.
Päätin ajaa koneen tyhjäksi ohrasta, n.2,5ha. Ja tämän teinkin lähes hammasta purren, niin kostealta taas lohko vaikutti. Rypsillä jatkettuani, tämä kävikin suurin piirtein riittävän kuivaan maahan. Päätin ajaa tuon ohralohkon lopun osan lautasmuokkarilla aivan vain pintaa rikkoen, jotta edes hieman kuivuisi. Olkikate kun hyvin estää pintaa kuivumasta, mutta kylvöä odotellessa ominaisuus ei oikein puhuttele. Päivän sai sitten kuivua, ennen kylvöä. Tässä vaiheessa voin taas todeta lautasmuokkaus operaation vähintäänkin turhaksi. Tämäkin lohko olisi pitänyt vaan surutta kylvää ekalla kerralla!
Positiivisena yllätyksenä kuitenkin, että tuo välillä kylvämäni rypsi taimettui tasaisesti ja arviolta paremmin kuin yleensä jyrsinkylvöllä. Kyseisen lohkon tilanne on ehkäpä paras tämän kevään kylvöksistä. Jos ei niitä pieniä koe vetoja lasketa mukaan, niillä kun ei ole edes marginaalista merkitystä tulokseen. Niiden arvo on täysin tiedonkeruussa.
Loppu yhteenvetona arvioisin, että Semeaton ongelmallisin kohta on rakenteesta johtuva kylvösyvyyden ”vakio”.
Suorakylvön alkutaipaleella se jättää aika pienen ikkunan onnistuneelle kylvön suorittamiselle ajallisesti. Kun kylvösyvyyttä ei helposti voi kasvattaa, olosuteihin sopeuttaen. Tämä varmaankin kuitenkin korjaantuu, kunhan saven rakenne hieman kohenee. Toisaalta, tämän kevään perusteella voisin arvioida, että aikainen kylvö ei tuo samanlaisia ongelmia vaon auki jäämisen kannalta, kuin käsittääkseni VM’ässä. Eli en ainakaan havainnut, että kosteen kylvöstä olisi ollut haittaa. Enkä nyt tarkoita sentään märkää. Maa kantoi, paikoin yli 7 tonnin koneen uria jättämättä. Eli jos vain olisin uskaltanut kylvää aikaisemmin, tuon mainitsemani ikkunan koko olisi kasvanut täysin riittäväksi.
Tässä kohtaa vielä todettakoon, että suurin osa kylvöistä on saanut ainoastaan parin millin vesi annoksia, maa huutaa vettä. Eli kylväjä virheitä armahtavaa sadetta ei ole suotu.
Muuten kone toimi eleettömän varmasti. Ei tukkeutumisia vantaistossa, pahimmatkin paikat olkimassoineen menivät takkuilematta läpi. Kiviset paikat mentii heittämällä läpi. Ei ongelmia syöttöjen kanssa, vaikka kone seisoi ladattuna hallissa, kostean viikon yli. Kamerat säiliöissä pystyi ajamaan laatikot todella tyhjiksi.
Sadan hepan veturilla en lähtisi tuota kiskomaan, muuta kuin tasamaastossa. Tämä kuitenkin tuli valitettavasti testattua, isomman vetokoneen hajotessa ennen viimeistä kylvöpäivää. Ja kyseinen MF odottaa edelleen pääsyä korjaukseen. Tuolla pienemmällä kylvökoneen veto kävikin todella jo työstä, siinä missä isommalla homma sujui letkeän kevyesti.
Tulevan syksyn strategia on ajaa lautasmuokkarilla jonkin verran, muutamaan senttiin, sänkeä maahan sekoittaen. Tämä jotta siirtymäajan tilanne hieman helpottaisi.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
-
Tämän kauden kokemuksella, SKN tiivisti hyvin ajatukseni, ytimekkääseen tapaansa.
Tosin, koneiden vantaissa on huomattavia rakenne-eroja. Ja toimintamallit pitää hioa kyseisiin koneen ominaisuuksiin sopiviksi.
-
Tämän kauden kokemuksella, SKN tiivisti hyvin ajatukseni, ytimekkääseen tapaansa.
Tosin, koneiden vantaissa on huomattavia rakenne-eroja. Ja toimintamallit pitää hioa kyseisiin koneen ominaisuuksiin sopiviksi.
Maanlaaduissa on suurimmat erot ja salaojissa. Uskonnonlainen suorakylvövouhotus on ollu, menny ja kuopattu. Nimimerkki Astral taitaa olla viimisiä mohikaaneja glyfokontteinensa ja kastematoinensa.
Mun mielestä kosteessa maassa itää mikä vaan, paremmin kun kuivassa. Ei toi 25mm välttämäti mikään huono syvyys ole. Sillon pitääkin olla pikkaaaaaaasen kostiaa maan. Mut sullopas se siemen märkään maahan 5-6sentin syvyyteen. Siinä istuu ku tatti paskassa.
-
Ei se kosteus ole paha jos on lämmintä. Kivikovaksi liettyny saviosa vedin tänä vuonna 3kertaa hannkmo 90illä ennen vm kylvöä, just sen takia että olis jotai vaon päällä. n.25 vuotta muokkamaton lohko murustui kivasti, ei ongelmia. Savimaalla olen kylvänyt useita kertoja glyfotettuun nurmeen, hyvin kasvaa. Rahtikylväjä tunnusti tänä vuonna että ne ovat hieman ihmetellyt miten minä tilaan ensin metsä peltoja kun ei muita suorkylväjiä on edes liikellä hyvillä lohkoilla. Ei ole epäonnistunut vielä suorakylvöä vielä saanut.
-
nyt kun vettä on tullut niin kyllä kaameita ovat sängellä talven olleet pellot. vesitila ei riitä, muuta kymmenen milliä on armotta liikaa ja oraat kellastuvat. suorakylvö antaa hyvän tuloksen kun tulee oikein kuiva alkukasvukausi. nyt niitä ei ole ollut.
maan on oltava märkää vahvan kasvimassan alla. sinne on helppo mennä samaan aikaan kuin kynnetyllekin, eihän sieltä mitään mustaa pintaan nouse kun ei äestetä. painava kone kuitenkin painaa pintamaan vähitellen niin juntturaan, että viidessä sentissä on kuin hardoxlevy olisi. ei mitään mene läpi.
-
painava kone kuitenkin painaa pintamaan vähitellen niin juntturaan, että viidessä sentissä on kuin hardoxlevy olisi. ei mitään mene läpi.
Maalajikysymys tuokin.
Hieta ei mihinkään juntturaan mene.
Ja toisaalta kovista hiesumaista ei ole perinteisesti kylvettynä ikinä tullut niin hyvin orasta ja satoa kuin nyt suorakylvövuosina.
-
Meilläpäin aika vähän suorakylvöä, mutta keillä on VM-suorakylvökoneen kylvöjä niin tämän tähän viikkoon asti erittäin kuivan kevään oraista selvästi vahvimmat ja tasaisimmat on niissä pelloissa. Jotenkin juuri VM on osunut tämän kevään olosuhteisiin, tai sitten pätevimmät kaverit ovat sen koneen älynneet hankkia. Viime kevään sateissa olisi aikalailla varmasti ollut toisin kun ei sängeltä kevätmuokatuillakaan mailla riittänyt vesitilavuus ollenkaan.
-
Kyllä se vähän sillai tuppaa olemaan, että kaikki on itse kokeiltava omilla pelloilla. Muitten jutut ovat viitteellisiä ja toimivat heidän omilla pelloillaan. Nytkin on niin erilaisia kokemuksia esim. vesitilan tarpeesta. Paljon kynnettyjä lohkoja jotka tarvisivat 50mm vettä, että jotain alkaisi tulemaan. Kasvustot töyryissä ihan kanttuvei. Olisi vaan tarvinnut kylvää jo pakkasten aikaan :D Sitten nää hiesujen kovuudet on myös oma luku. Maanäytteissä sama maalaji. Toiset menee kahdella äestyksellä aivan tuhkaksi, mutta osa sellaisia, että Multiva lähtee kantamaan.
Edelleen olen sitä mieltä, että keskiarvoilla pelataan ja osa kasvustoista epäonnistuu joka vuosi. Erilaiset syysmuokkaukset (kevätmuokkaukset), maalajit, sateisuus kriittisinä aikoina, kylvöaika. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin keskittää voimavarat niiden parhaiden kasvustojen vaalimiseen, niistä tulee tämän vuoden tulos.
-
Kyllä se vähän sillai tuppaa olemaan, että kaikki on itse kokeiltava omilla pelloilla. Muitten jutut ovat viitteellisiä ja toimivat heidän omilla pelloillaan. Nytkin on niin erilaisia kokemuksia esim. vesitilan tarpeesta. Paljon kynnettyjä lohkoja jotka tarvisivat 50mm vettä, että jotain alkaisi tulemaan. Kasvustot töyryissä ihan kanttuvei. Olisi vaan tarvinnut kylvää jo pakkasten aikaan :D Sitten nää hiesujen kovuudet on myös oma luku. Maanäytteissä sama maalaji. Toiset menee kahdella äestyksellä aivan tuhkaksi, mutta osa sellaisia, että Multiva lähtee kantamaan.
Edelleen olen sitä mieltä, että keskiarvoilla pelataan ja osa kasvustoista epäonnistuu joka vuosi. Erilaiset syysmuokkaukset (kevätmuokkaukset), maalajit, sateisuus kriittisinä aikoina, kylvöaika. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin keskittää voimavarat niiden parhaiden kasvustojen vaalimiseen, niistä tulee tämän vuoden tulos.
Mulla on semmonen näkökulma tuohon asiaan, että kun parhaimmat lohkot tuottaa hyvän sadon joka vuosi, oli säät millaisia tahansa, niin kannattaa keskittyä ja panostaa niiden heikoimpien lohkojen satotason kasvattamiseen, siitä se kokonaistulos kohenee, parhaimmista lohkoista sen sijaan on enää vaikeaa puristaa lisätuottoa ainakaan millään pienellä lisäpanostuksella enää.
-
Niinhän se tosiaan on että ne huonot lohkot painavat äkkiä koko tilan keskisatoa reilusti alas, joten kaikilta lohkoilta pitäisi saada kohtuullisen hyvä sato irti. Tämä huonompien lohkojen satotasoero hyviin lohkoihin omassa viljelyssä se eniten muutosta vaativa asia.
-
juu ei huonoista ikinä parhaiden veroisia viljelyksiä saa, mut ainakin ite oon saanu kalkituksella ja raakalla kananpökäleen ajolla niiden sadontuottokyvyn paranemaan.
on totta, että toista ei voi neuvoa tuossa suorakylvö/muokkausasiassa. hyvät hietamaat niin onnistuu erilailla. ainakin omalla alueella se on HsS, HeS ja LjS enimmäkseen. ja juntturassa on talven sängellä olleet. todella pahan näköisiä kellastumia parin päivän aikana tullut näkyviin kun viime viikon sateet alkavat vaikuttaa.
-
Pitäisi tehdä jonkinlainen "sirkelikylvökone". Motoroidut kiekot jyrsisivät maahan 5 milliä leveän uran jonne siemenet tipahtaisivat, ja edellä tietysti sama homma apulannalle. Jyrsipuru tietysti imuroitaisiin talteen ja palautettaisiin koneen jäljestä uriin takaisin ;D
Vauhdiksi esim 1000 rpm. Oikein kivettömillä mailla ei tarvittaisi edes mitään varokkeita yms. koko kone voisi olla ihan jäykkää rautaa, veto vaan akselin päästä ;D
Menisi aina millilleen oikeaan syvyyteen 8)
Tai sitten.. Ostaisi 30 moottorisahanlaippaa timanttiketjuilla, veto yhdellä akselilla mutta laipat jousikuormitteisena. Olisi jopa helppo tehdä :o Kylvöura syntyisi vaikka peruskallioon
-
Pitäisi tehdä jonkinlainen "sirkelikylvökone". Motoroidut kiekot jyrsisivät maahan 5 milliä leveän uran jonne siemenet tipahtaisivat, ja edellä tietysti sama homma apulannalle. Jyrsipuru tietysti imuroitaisiin talteen ja palautettaisiin koneen jäljestä uriin takaisin ;D
Great Plainissa on uritettu kiekko edessä joka tekee sentin tai parin levyisen muokatun uran.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...
Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Vai niin. Monet uskoon tulleet ovat juurikin tuon ajan puitteissa poikenneet uskon tieltä, ja ostaneet lautastinttarin, aurat ja äkeen. Siis sen jälkeen kun talon ainoat kylvölaitteet ovat olleet suorakylvin ja ruisku tuon 3-4-5 vuotta. Ja nuo muut ylijäämälaitteet on myyty pois ja paukuteltu kylällä henkseleitä kun tulee kustannussäästöä niin ja niin paljon...
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...
Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.
Millaisella säädöllä JosseJänis Nova Combillaan viljaa kylveksi? Entä rypsiä?
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Vai niin. Monet uskoon tulleet ovat juurikin tuon ajan puitteissa poikenneet uskon tieltä, ja ostaneet lautastinttarin, aurat ja äkeen. Siis sen jälkeen kun talon ainoat kylvölaitteet ovat olleet suorakylvin ja ruisku tuon 3-4-5 vuotta. Ja nuo muut ylijäämälaitteet on myyty pois ja paukuteltu kylällä henkseleitä kun tulee kustannussäästöä niin ja niin paljon...
Itsellenikin kävi näin. Ensin hävitin aurat ja äkeen, sitten hommasin lautasmuokkarin, kun tuntui, etteivät pellot millään kuivu kylvökuntoon. No eivät ne hiesut kuivukaan, niistä raapasen lautasmuokkarilla pinnan rikki useimpina keväinä. Syksyllä moista värkkiä ei pidä käyttää lainkaan, jollei sitten syksyllä jotain kylvä. Vaikka kuivana syksynä jälki on hienoa, pinta on keväällä kuin kipsiä. Nykyisin siis muokkaria tulee käytettyä hiesuihin (eikä aina niihinkään) sekä kaksivuotisen viherlannoitusnurmen pilkkomiseen. Siinä Amazonen Catros on etevä peli. Samoin, kun talvisen puunkorjuun jäljiltä tuppaa tulemaan älyttömästi risua ja oksaa pelloille, joiden läpi ajetaan tai joilla on pinoja, niin pari kertaa Catroksella yli. Siinä menee sen verran pieniksi ranteen paksuinenkin kuusen oksa, että lautasvantainen kylvökone sen selvittää ja takapyörät painavat maahan.
Normaalivuosi meillä on sellainen, että 20 % muokataan ja loput suorakylvetään.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...
Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.
Millaisella säädöllä JosseJänis Nova Combillaan viljaa kylveksi? Entä rypsiä?
Mitä säätöjä tarkoittaa hän? Rypsi matalimmassa syvyyssäädössä ja vilja toisessa tai kolmannessa kolossa. Vannaspainoa ei paljoa tarvita, menee maahan aika mukavasti pienelläkin painolla. Syötön säädöt löytyvät kiertämällä, suunta haetaan taulukosta. Kun rypsiä laittaa isoon laatikkoon muutaman pussin ja säätää syötön 5,8 kg:n / ha, niin aluksi hirvittää, kun laatikon pohjalla ei ole juuri mitään ja ajattelee, että tuo saattaa varista tyhjäksi jo ensikierroksella. Vaan, kun on kylvöt tehty ja punnitsee säiliöön jääneen siemenen ja laskee menekin, niin huomaa, että että tavaraa meni 5,7 - 5,9 kg / ha. siitä riippuen, kuinka paljon tuli raitoja / päällekkäin ajoa. Hämmästyn joka kerta itsekin siemenpuolen tarkkuudesta.
-
SKN tuu vaan jo kaapista, kyl me tiedetään et säki haluat suorakylvää.
Tälle keväälle kaks suorakylvinkonetta kylälle lisää ja kilpaa harmittelevat et kuinka hölmö sitä on ollu ku on maata kääntäny turhan takii.
Glyfopöntöt ja kastemadot voi hyvin, kiitos kysymästä.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...
Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.
Millaisella säädöllä JosseJänis Nova Combillaan viljaa kylveksi? Entä rypsiä?
Mitä säätöjä tarkoittaa hän? Rypsi matalimmassa syvyyssäädössä ja vilja toisessa tai kolmannessa kolossa. Vannaspainoa ei paljoa tarvita, menee maahan aika mukavasti pienelläkin painolla. Syötön säädöt löytyvät kiertämällä, suunta haetaan taulukosta. Kun rypsiä laittaa isoon laatikkoon muutaman pussin ja säätää syötön 5,8 kg:n / ha, niin aluksi hirvittää, kun laatikon pohjalla ei ole juuri mitään ja ajattelee, että tuo saattaa varista tyhjäksi jo ensikierroksella. Vaan, kun on kylvöt tehty ja punnitsee säiliöön jääneen siemenen ja laskee menekin, niin huomaa, että että tavaraa meni 5,7 - 5,9 kg / ha. siitä riippuen, kuinka paljon tuli raitoja / päällekkäin ajoa. Hämmästyn joka kerta itsekin siemenpuolen tarkkuudesta.
Jaahas. Mää ajoin rypsin toisessa kolossa ja viljat viides kolo. Ja nolla painatus.
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.
Vai niin. Monet uskoon tulleet ovat juurikin tuon ajan puitteissa poikenneet uskon tieltä, ja ostaneet lautastinttarin, aurat ja äkeen. Siis sen jälkeen kun talon ainoat kylvölaitteet ovat olleet suorakylvin ja ruisku tuon 3-4-5 vuotta. Ja nuo muut ylijäämälaitteet on myyty pois ja paukuteltu kylällä henkseleitä kun tulee kustannussäästöä niin ja niin paljon...
Itsellenikin kävi näin. Ensin hävitin aurat ja äkeen, sitten hommasin lautasmuokkarin, kun tuntui, etteivät pellot millään kuivu kylvökuntoon. No eivät ne hiesut kuivukaan, niistä raapasen lautasmuokkarilla pinnan rikki useimpina keväinä. Syksyllä moista värkkiä ei pidä käyttää lainkaan, jollei sitten syksyllä jotain kylvä. Vaikka kuivana syksynä jälki on hienoa, pinta on keväällä kuin kipsiä. Nykyisin siis muokkaria tulee käytettyä hiesuihin (eikä aina niihinkään) sekä kaksivuotisen viherlannoitusnurmen pilkkomiseen. Siinä Amazonen Catros on etevä peli. Samoin, kun talvisen puunkorjuun jäljiltä tuppaa tulemaan älyttömästi risua ja oksaa pelloille, joiden läpi ajetaan tai joilla on pinoja, niin pari kertaa Catroksella yli. Siinä menee sen verran pieniksi ranteen paksuinenkin kuusen oksa, että lautasvantainen kylvökone sen selvittää ja takapyörät painavat maahan.
Normaalivuosi meillä on sellainen, että 20 % muokataan ja loput suorakylvetään.
No kuule...
Toimiiko ojitus? Mikä on pH? Hiesulla kun murjaset lasiin sellaset vähintään 7,6 pH, karkeeta kalsiittia osa. Jos et murjo paskaa tasaisin väliajoin, niin pari vuotta viherlannoitusnurmi. Sen jankkuroit auki esim ekana viherlannoitusvuonna keyline-jutskaa käyttäen. Käytännön maamiähissä on juttua jankkuroinnista.
Jos et sokerijuurikasta siihen laita, niin jusseilutouhut pystyy tod.näk kuivaan aikaan suorittamaan.
-
> Amazonen Catros on etevä peli.
Edelleen ja jatkossakin tulen olemaan sitä mieltä,että ihan mitääntekemätön vehje.
-
> Amazonen Catros on etevä peli.
Edelleen ja jatkossakin tulen olemaan sitä mieltä,että ihan mitääntekemätön vehje.
Ja koska sinä et tee sillä mitään, ei muidenkaan pidä tekemän. Näinhän se menee, eikö?
-
Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?
Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?
Millaisella säädöllä JosseJänis Nova Combillaan viljaa kylveksi? Entä rypsiä?
Mitä säätöjä tarkoittaa hän? Rypsi matalimmassa syvyyssäädössä ja vilja toisessa tai kolmannessa kolossa. Vannaspainoa ei paljoa tarvita, menee maahan aika mukavasti pienelläkin painolla. Syötön säädöt löytyvät kiertämällä, suunta haetaan taulukosta. Kun rypsiä laittaa isoon laatikkoon muutaman pussin ja säätää syötön 5,8 kg:n / ha, niin aluksi hirvittää, kun laatikon pohjalla ei ole juuri mitään ja ajattelee, että tuo saattaa varista tyhjäksi jo ensikierroksella. Vaan, kun on kylvöt tehty ja punnitsee säiliöön jääneen siemenen ja laskee menekin, niin huomaa, että että tavaraa meni 5,7 - 5,9 kg / ha. siitä riippuen, kuinka paljon tuli raitoja / päällekkäin ajoa. Hämmästyn joka kerta itsekin siemenpuolen tarkkuudesta.
Jaahas. Mää ajoin rypsin toisessa kolossa ja viljat viides kolo. Ja nolla painatus.
Itsekin olen aina arponut rypsillä ensimmäisen ja toisen kolon väliltä. Lopputulos kertoo, että turha tuosta on hermoilla, yksi kolo sinne tai tänne ei tee kesää eikä talvea.
-
SKN tuu vaan jo kaapista, kyl me tiedetään et säki haluat suorakylvää.
Tälle keväälle kaks suorakylvinkonetta kylälle lisää ja kilpaa harmittelevat et kuinka hölmö sitä on ollu ku on maata kääntäny turhan takii.
Glyfopöntöt ja kastemadot voi hyvin, kiitos kysymästä.
Saimpas senkin karvamadon ulos kalostaan.... ;D
-
Tuommosein vetävän kuorma-auton saa kolmella tonnilla. Traktorikuvioiset renkaat ei kyllä kuulu hintaan.
-
SKN tuu vaan jo kaapista, kyl me tiedetään et säki haluat suorakylvää.
Tälle keväälle kaks suorakylvinkonetta kylälle lisää ja kilpaa harmittelevat et kuinka hölmö sitä on ollu ku on maata kääntäny turhan takii.
Glyfopöntöt ja kastemadot voi hyvin, kiitos kysymästä.
Saimpas senkin karvamadon ulos kalostaan.... ;D
No helvetti kaikennäköstä puuhaa ollu tässä ni sähän oot kerenny mellastaa täällä ihan kuin sattuu ;D
-
SKN tuu vaan jo kaapista, kyl me tiedetään et säki haluat suorakylvää.
Tälle keväälle kaks suorakylvinkonetta kylälle lisää ja kilpaa harmittelevat et kuinka hölmö sitä on ollu ku on maata kääntäny turhan takii.
Glyfopöntöt ja kastemadot voi hyvin, kiitos kysymästä.
Saimpas senkin karvamadon ulos kalostaan.... ;D
No helvetti kaikennäköstä puuhaa ollu tässä ni sähän oot kerenny mellastaa täällä ihan kuin sattuu ;D
No ei sen väliä. Pääasia etä peruspilarit tulee esiin... :D