Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Petri - 20.12.10 - klo:10:25
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla. Ja sillä katsoen, nykytilanteesta eli peruutuspeilistä johtaen asialle käy just niin, sitä ei käy kiistäminen.
Ongelma ovat viljatilat ilman minkäänlaista yhteyttä tuotantoeläimiin. Jos lanta ei kierrä takaisin, niin heikosti toimii. Märehtijäyhteys on vielä parempi, saadaan vihervuosien satokin tuotantoon.
Tosi luomu-Suomi edellyttää märehtijöiden paluuta myös vilja-Suomeen. Maatalouden alueellinen eriytyminen on vain mennyt yhä voimakkaammaksi, mikä heikentää luomutuotannon mahdollisuuksia entisestään. EHKÄ vois olla mahdollista hoitaa homma osin/kokonaankin apilavihermassabiokaasulla, biokaasureaktori toimii monessa samoin kuin lehmäkin.
On mennyt noin 40 vuotta luoda tämä alueellisesti erikoistunut tuotantorakenne. Näinä vuosina myös viljaasyövien yksimahaisten osuus lihantuotannossa on voimakkaasti lisääntynyt. Voisi olettaa, että järkevällä tavalla sen muuttaminen luomu-vision suuntaan vie sen samat 40 vuotta eli tehdyt (rakennus- ym.) investoinnit saadaan järkevästi kuoletettua. Tuolla tavalla laskien se 50% osuus 2030 ei olisi olleenkaan mahdoton juttu.
Pitää vaan alkaa johdonmukaisesti tekemään töitä. Tuo johdonmukaisuus neljän vuoden vaalikausien ja EU:n viisivuotisohjelmien maailmassa saattaa olla liian kova vaatimus... Luonnontieteellis-teknisesti homma saadaan kyllä toimimaan, ei tosin nykyisellä tilarakenteella ja tuotannon jakaantumisella.
Petri
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla. Ja sillä katsoen, nykytilanteesta eli peruutuspeilistä johtaen asialle käy just niin, sitä ei käy kiistäminen.
Ongelma ovat viljatilat ilman minkäänlaista yhteyttä tuotantoeläimiin. Jos lanta ei kierrä takaisin, niin heikosti toimii. Märehtijäyhteys on vielä parempi, saadaan vihervuosien satokin tuotantoon.
Tosi luomu-Suomi edellyttää märehtijöiden paluuta myös vilja-Suomeen. Maatalouden alueellinen eriytyminen on vain mennyt yhä voimakkaammaksi, mikä heikentää luomutuotannon mahdollisuuksia entisestään. EHKÄ vois olla mahdollista hoitaa homma osin/kokonaankin apilavihermassabiokaasulla, biokaasureaktori toimii monessa samoin kuin lehmäkin.
On mennyt noin 40 vuotta luoda tämä alueellisesti erikoistunut tuotantorakenne. Näinä vuosina myös viljaasyövien yksimahaisten osuus lihantuotannossa on voimakkaasti lisääntynyt. Voisi olettaa, että järkevällä tavalla sen muuttaminen luomu-vision suuntaan vie sen samat 40 vuotta eli tehdyt (rakennus- ym.) investoinnit saadaan järkevästi kuoletettua. Tuolla tavalla laskien se 50% osuus 2030 ei olisi olleenkaan mahdoton juttu.
Pitää vaan alkaa johdonmukaisesti tekemään töitä. Tuo johdonmukaisuus neljän vuoden vaalikausien ja EU:n viisivuotisohjelmien maailmassa saattaa olla liian kova vaatimus... Luonnontieteellis-teknisesti homma saadaan kyllä toimimaan, ei tosin nykyisellä tilarakenteella ja tuotannon jakaantumisella.
Petri
No siitä tuotannon eriytymisen syitähän täällä n käsiteltykin jo pidempään,kyllä se on minustakin on hölmöä kun siellä maitosuomessa pidetään kaikenlaisia nurmiseminaareja ja täällä etelässä murskataan tuhansia hehtaareita noita LHP-nurmia maahan,ja sieltä viherlannoitusnurmestakin vois ottaa sen yhden sadonkin talteen jos vaan olisi tarvetta
Perussyy on kuitenkin minun mielestäni tuolla noitten muitten toimijoiden puolella kun niitä tuotantopanoksia ei saada myytyä sellaisia määriä mitä myyntitavoitteet olisivat, niin siihen luomuun suhtaudutaan melko nihkeästi,joskus jopa vihamielisesti.
Mitä tuolla tilarakenteella tarkoitat?
Pitäisikö kaikilla olla se satojen lehmien ja tuhansien mullien miljoonavelkaiset yksiköt?
Kyllähän ne tukiehdot sitten sitouttavat siihen tuotantoon aika vahvasti niin kauvan kun jaksamista ja perämetsiä suinkin riittää..
-
Mainitun jutun valokuva on harhaanjohtava. Kuvassa ei todellakaan ole luomupelto.
-
Mitä tuolla tilarakenteella tarkoitat?
Pitäisikö kaikilla olla se satojen lehmien ja tuhansien mullien miljoonavelkaiset yksiköt?
Sana on ehkä huonosti valittu, se alueellinen tasapaino se ratkaisee. Vaan muutaman tyyliset tilat, lähinnä suuret vihannestilat ja sika/kanatehtaat ovat ongelmissa. Lehmät voi hyvin olla naapurissa, viljelykierrot vaan hitsataan yhteen.
Petri
katsokaapa huviksenne www.lietlahti.fi yhdestä tavasta ratkaista se lehmäongelma, naapurissa ne ovat Lietlahdessakin.
-
Toi petrin alustus oli hyvä. Toinen este luomun lisääntymiselle ja hyväksytyksitulemiselle viljelijäväestön keskuudessa on ehkä se, että ei normi maajussi juurikaan ole tekemisissä tai törmää missään luomutuotteisiin. Joku Helsinkiläinen trendikäs 30-v nainen on paljon enemmän tekemisissä niiden juttujen kanssa kuin suomalainen 40-v maajussi pertti. Eikä vähiten siksi, että ainakaan mun lähistöllä ei ole ainuttakaan kauppaa mistä oikeasti voisi sanoa että siellä on luomuvalikoima olemassa. Helsingissä mannerheimintiellä kävelet vain luomupuotiin niin ekologisten herkkijen pandoranlipas aukeaa.
Yrittäkää nyt hyvät luomuihmiset vaikuttaa siihen, että saatte luomutuotteia enemmän esille, muihinkin medioihin kuin niihin joita kaupungin naiset ja miehet lukevat. Lisää tuotteita esille tavalliseen kauppaan, eikä pelkästään panosteta kotimyyntipuuhaloihin, joulutoreihin ja elma-messuihin jossa kansallispuvut päällä myydään oman kutun vastalypsettyä terveysmaitoa. Enemmän luomusta tehtyä aitoa ruokaa, ei mitään suurta elämyseksotiikkaa ja pumpuliunelmia.
-
. Toinen este luomun lisääntymiselle ja hyväksytyksitulemiselle viljelijäväestön keskuudessa on ehkä se, että ei normi maajussi juurikaan ole tekemisissä tai törmää missään luomutuotteisiin. Joku Helsinkiläinen trendikäs 30-v nainen on paljon enemmän tekemisissä niiden juttujen kanssa kuin suomalainen 40-v maajussi pertti. Eikä vähiten siksi, että ainakaan mun lähistöllä ei ole ainuttakaan kauppaa mistä oikeasti voisi sanoa että siellä on luomuvalikoima olemassa. Helsingissä mannerheimintiellä kävelet vain luomupuotiin niin ekologisten herkkijen pandoranlipas aukeaa.
Tässä on se juju. Kapunkilaiset eivät tiedä miltä luomupelto näyttää. Maaseudulla asuvat tietävät. Niille on luomua turha myydä.
Kaupunkilaisille sana Luomu on joku tavaramerkki joka on pääsyt muotiin. Sitä on pakko ostaa kun se on niin in...
Mutta ottakaa vain niiltä kettutytöiltä rahat pois. Nehän sielä kaupungissa sitä luomua markkinoi. Tiedä sitten onko niin hyvä asia meille viljelijöille.
Tosiasia on että luomulla ei suomea ruokita.
-
Pisti myös silmään tuo peruutuspeilinäkökulma eli tilastojen tuijottaminen. räikein virhe tuli nautojen ruokinnasta, oletuksesta sen jatkumisesta nykyisellään.
Puhun maidosta kun en muusta ymmärrä (enkä siitäkään paljoa). 10-15 vuoden sisällä karkearehun käyttö lisääntyy huomattavasti, nousee yli 70% koko rehunkäytöstä. Viljojen käyttö nautakarjalle kuihtuu niiden hintojen noustessa ja toisaalta parempien, korvaavien käytäntöjen oppiminen ( tärkkelystä kokoviljasta esimerkiksi) tekee siitä tarpeetonta. Rehu tuotetaan entistä pienemmällä pinta-alalla lähes ilman apulannoitteita ja hyvin pienillä ks-ainemäärillä. Näin ennakoi alan kansainvälinen tuotantopanoksia tuottava teollisuus enkä näe mitään syytä miksei se toteutuisi meilläkin ja koko tuo visio tukee mun mielestäni myös koko alan luomuuntumista.
Oon supersammakon kanssa samaa mieltä, luomun on arkipäiväistyttävä ollakseen vaihtoehto.
-
Tosiasia on että luomulla ei suomea ruokita.
Näin se just menee....Adammi tainnu mainita, että hernekokoviljasta 9000 kgka/ha ammuvoimalla ja syksymmällä Nivalan konehemmot sönkkäs jostain nurmesta 10000kgka/ha sijoitetun lietalannan voimalla kun useamman vuoden vaikutukset alkaa kertautumaan...
Hajatelma: palsta jolta lähtee ykspuolisessa jara-viljanviljelyssä vuosikymmenestä toiseen 3000kg sato, samalta palstalta saa apilanurmesta 6000kgka...
-
Markkinonnistahan tässä on kyse, jos luomu tökkii. Jos kaikki kusee sillmmään viljelijää, ei tuotanto/
näkyvyys lisäänny. On tätä jo monta vuotta katsottu. Pitäisi saada markkinoille sellainen toimija,
joka saa tuotteet liikkeelle.
-
Kaupassa pitäisi olla oma luomu hylly tai nurkkaus josta se tavan pertti savosta löytäisi ja huomaisi luomu tuotteen. Silloin olisi yksi kynnys vähempänä jotta ihmiset löytäisi ne. Tänä päivänä tuntuu että ne hukkuu normi tuotteiden tarjontaan.
-
Oon supersammakon kanssa samaa mieltä, luomun on arkipäiväistyttävä ollakseen vaihtoehto.
Tässä asiassa on mielestäni päästy alkuun hyvin, vaan ei vielä pitkälle. Isojen ketjujen Rainbow- ja Pirkkarepertuaareissa on jo useita luomutuotteita. Samoin maitoa ja jogurtteja saa maitokaapista. Näitä reittejä pitkin tuo tärkeä arkipäiväistyminen tulee. Myös luomumunia on hyllyissä hyvin. Suuria luomukanaloitakin on tulossa muutaman vuoden aikana.
-
Mitä tuolla tilarakenteella tarkoitat?
Pitäisikö kaikilla olla se satojen lehmien ja tuhansien mullien miljoonavelkaiset yksiköt?
[/quote]
Sana on ehkä huonosti valittu, se alueellinen tasapaino se ratkaisee. Vaan muutaman tyyliset tilat, lähinnä suuret vihannestilat ja sika/kanatehtaat ovat ongelmissa. Lehmät voi hyvin olla naapurissa, viljelykierrot vaan hitsataan yhteen.
Petri
katsokaapa huviksenne www.lietlahti.fi yhdestä tavasta ratkaista se lehmäongelma, naapurissa ne ovat Lietlahdessakin.
[/quote]
Sitä alueellista tasapainoahan siinä vaadittaisiin että se valkuais-viherlannoitusnurmien täysi hyöty tulisi käytettyä,mutta kun täällä laiskassa etelässä ovat lopettaneet "jostain syystä" sitä karjanpitoa että se lähin rehuntarvitsija on kymmenien kilsojen päässä...
-
Kunnon energiakriisillä tuotanto luomuuntuu ihan itsestään.
Juttu oli ilmeisen tarkoitushakuinen.
Muilta osin peesaan ketjun aloittajaa ja Aatamia.
-
Tosiasia on että luomulla ei suomea ruokita.
Näin se just menee....Adammi tainnu mainita, että hernekokoviljasta 9000 kgka/ha ammuvoimalla ja syksymmällä Nivalan konehemmot sönkkäs jostain nurmesta 10000kgka/ha sijoitetun lietalannan voimalla kun useamman vuoden vaikutukset alkaa kertautumaan...
Hajatelma: palsta jolta lähtee ykspuolisessa jara-viljanviljelyssä vuosikymmenestä toiseen 3000kg sato, samalta palstalta saa apilanurmesta 6000kgka...
Tässä on tärkeä pointti. Se vaan loppuviimeksi jää tavanomainen viljasato keskimäärin aika pieneksi. Hyvä luomusato on parempi jopa samalla kasvillakin. Ei tarvitsisi kauan näppäillä helmitaulua todetakseen kumpi on bisnes ja kumpi harrastus.
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla. Ja sillä katsoen, nykytilanteesta eli peruutuspeilistä johtaen asialle käy just niin, sitä ei käy kiistäminen.
Ongelma ovat viljatilat ilman minkäänlaista yhteyttä tuotantoeläimiin. Jos lanta ei kierrä takaisin, niin heikosti toimii. Märehtijäyhteys on vielä parempi, saadaan vihervuosien satokin tuotantoon.
Tosi luomu-Suomi edellyttää märehtijöiden paluuta myös vilja-Suomeen. Maatalouden alueellinen eriytyminen on vain mennyt yhä voimakkaammaksi, mikä heikentää luomutuotannon mahdollisuuksia entisestään. EHKÄ vois olla mahdollista hoitaa homma osin/kokonaankin apilavihermassabiokaasulla, biokaasureaktori toimii monessa samoin kuin lehmäkin.
On mennyt noin 40 vuotta luoda tämä alueellisesti erikoistunut tuotantorakenne. Näinä vuosina myös viljaasyövien yksimahaisten osuus lihantuotannossa on voimakkaasti lisääntynyt. Voisi olettaa, että järkevällä tavalla sen muuttaminen luomu-vision suuntaan vie sen samat 40 vuotta eli tehdyt (rakennus- ym.) investoinnit saadaan järkevästi kuoletettua. Tuolla tavalla laskien se 50% osuus 2030 ei olisi olleenkaan mahdoton juttu.
Pitää vaan alkaa johdonmukaisesti tekemään töitä. Tuo johdonmukaisuus neljän vuoden vaalikausien ja EU:n viisivuotisohjelmien maailmassa saattaa olla liian kova vaatimus... Luonnontieteellis-teknisesti homma saadaan kyllä toimimaan, ei tosin nykyisellä tilarakenteella ja tuotannon jakaantumisella.
Petri
Plääh, miten karjatila muka voisi tuottaa vuodesta toiseen ilman lisäravinteita jos viljatilakaan ei kykene? Ei mikään tila kykene siihen. Lehmän perästä tulee ravinteita vähemmän kuin lehmä on syönyt koska robotti vetää välistä. Tilojen erikoistuminen on luonnollinen kehityssuunta kun haetaan toiminnan tehostamista, seuraava askel on GMO sillä kaupan tiskillä valintaperuste on hinta, hinta ja hinta. Alueellisesti on muuttunut ainoastaan lypsykarja joka on kiivennyt ylemmäs, ja yksimahaiset taas vastaavasti hieman alemmas.
-
Plääh, miten karjatila muka voisi tuottaa vuodesta toiseen ilman lisäravinteita jos viljatilakaan ei kykene?
Perehdyhän hieman luomu-tuotantoon, niin voisit hoksata jotain kommentistasi!
Petri
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla. Ja sillä katsoen, nykytilanteesta eli peruutuspeilistä johtaen asialle käy just niin, sitä ei käy kiistäminen.
Ongelma ovat viljatilat ilman minkäänlaista yhteyttä tuotantoeläimiin. Jos lanta ei kierrä takaisin, niin heikosti toimii. Märehtijäyhteys on vielä parempi, saadaan vihervuosien satokin tuotantoon.
Tosi luomu-Suomi edellyttää märehtijöiden paluuta myös vilja-Suomeen. Maatalouden alueellinen eriytyminen on vain mennyt yhä voimakkaammaksi, mikä heikentää luomutuotannon mahdollisuuksia entisestään. EHKÄ vois olla mahdollista hoitaa homma osin/kokonaankin apilavihermassabiokaasulla, biokaasureaktori toimii monessa samoin kuin lehmäkin.
On mennyt noin 40 vuotta luoda tämä alueellisesti erikoistunut tuotantorakenne. Näinä vuosina myös viljaasyövien yksimahaisten osuus lihantuotannossa on voimakkaasti lisääntynyt. Voisi olettaa, että järkevällä tavalla sen muuttaminen luomu-vision suuntaan vie sen samat 40 vuotta eli tehdyt (rakennus- ym.) investoinnit saadaan järkevästi kuoletettua. Tuolla tavalla laskien se 50% osuus 2030 ei olisi olleenkaan mahdoton juttu.
Pitää vaan alkaa johdonmukaisesti tekemään töitä. Tuo johdonmukaisuus neljän vuoden vaalikausien ja EU:n viisivuotisohjelmien maailmassa saattaa olla liian kova vaatimus... Luonnontieteellis-teknisesti homma saadaan kyllä toimimaan, ei tosin nykyisellä tilarakenteella ja tuotannon jakaantumisella.
Petri
Plääh, miten karjatila muka voisi tuottaa vuodesta toiseen ilman lisäravinteita jos viljatilakaan ei kykene? Ei mikään tila kykene siihen. Lehmän perästä tulee ravinteita vähemmän kuin lehmä on syönyt koska robotti vetää välistä. Tilojen erikoistuminen on luonnollinen kehityssuunta kun haetaan toiminnan tehostamista, seuraava askel on GMO sillä kaupan tiskillä valintaperuste on hinta, hinta ja hinta. Alueellisesti on muuttunut ainoastaan lypsykarja joka on kiivennyt ylemmäs, ja yksimahaiset taas vastaavasti hieman alemmas.
Luomusääntöjen mukaan luomupelloilla voidaan käyttää hidasliukoisia apulannoitteita kuiten biotiittiä ja apatiittiä sekä hivenaineita että kalkkia. Lisäksi alkaa olla markkinoilla kylvölannoittekoneiden läpi meneviä typpilannoitteitakin. Tilakohtaisesti, kuviokohtaisesti näitä käytetään, mutta yllättävän vähän niitä tarvitaan. Viidentoista vuoden jälkeen voisi saldottaa itselle, että kalkitusta on tullut tehtyä aluksi enemmän, phoot eivät sitten ole enää laskeneet. Muita apulannoitteita ei ole käytetty. Eläinten lanta riittää vuosittain vain n kymmenelle hehtaarille. Sadot ovat koko ajan parantuneet keskimäärin viimekesää lukuunottamatta. Se sadan millin sade putosi tänne kahdessa päivässä. Mutta sato korjattiin silloinkin kaikilta aloilta.
Gemo on agribusineksen juttu ja siitä ei ole alkutuottajalle mitään hyötä. He vain kärsivät suurimmat haitat. Toisaalta viljelijät, perheviljelmämaissa, voivat vielä itse päättää torjutaanko koko 'liekanaru'-
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
En mä pysty ;D Miten asia on sitten nyt? ???
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
En mä pysty ;D Miten asia on sitten nyt? ???
Käy ensin lääkärissä ja päivitä reseptisi.
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
En mä pysty ;D Miten asia on sitten nyt? ???
Käy ensin lääkärissä ja päivitä reseptisi.
Aika monestakin syystä ymmärrän kyllä ,että miksi näin pitäisi tehdä, mutta mitä sairasta mää just nyt olen tehny/sanonu? :D
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
En mä pysty ;D Miten asia on sitten nyt? ???
Käy ensin lääkärissä ja päivitä reseptisi.
Aika monestakin syystä ymmärrän kyllä ,että miksi näin pitäisi tehdä, mutta mitä sairasta mää just nyt olen tehny/sanonu? :D
:) Jos ei pysty, niin jotain on vialla! ;D Ei sen pahempaa. Voihan olla leppoisampaakin noin. ;D
-
Hinnat määrää maailmanmarkkinat, ja Suomen viljanvienti on kun itikan kusta, mutta luomussa on kaikki toisin. Esimerkiksi luomukauralla, meillä on hintoja ohjaava vaikutus, jos vaan saamme sitä vietäväksi asti tuotettua.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/satakunnan_kansa_luomuvilja_halvempaa_kuin_tavallinen_1960026.html
Vanha uutinen, seuraa aikaasi!
En mä pysty ;D Miten asia on sitten nyt? ???
Esmes Raisiolla hinta luomu-kauralle, enpä oo ennen huomannut... tais soija rategia muuntua.... ;D ;D ;D
-
Gemo on agribusineksen juttu ja siitä ei ole alkutuottajalle mitään hyötä. He vain kärsivät suurimmat haitat. Toisaalta viljelijät, perheviljelmämaissa, voivat vielä itse päättää torjutaanko koko 'liekanaru'-
Näin on, mutta se edellyttää sitä businesslähtösyyttä näiltä perheviljelmiltä ja tahtoa ottaa hiukan tiedollista etunojaa ennekuin joku monsanton helppoheikki ilmestyy pihalle kauppaamaan ihmeöljyä joka vaivaan ja tyhmänä pysytellyt turvenuija sen ostaa.....
gutiguti on taas hiukan metsässä yleistäessään. Ravinnekierto on pidettävä mahdollisimman suljettuna, mutta se ei tarkoita nykytasoista ravinteiden haaskuuta. Fosforin kyllästyminen peltoon on merkki jostain, samoin kaliumin. Toisaalta rikin ja muutaman hivenravinteen puute kertoo taas jostain muusta. Ymmärtääkö se isäntä mistä se johtuu, on toinen asia. Puutteet yleensä osataan korjata, mutta liian kanssahan aina pärjää. Trossathan notta meillä on!! Tuottajia on kahta sorttia, niitä jotka uskoo ymmärtävänsä kokonaisuuden ja niitä jotka myöntävät tietämättömyytensä. Miettikää kumpaan porukkaan kuulutte.....
-
Gemo on agribusineksen juttu ja siitä ei ole alkutuottajalle mitään hyötä. He vain kärsivät suurimmat haitat. Toisaalta viljelijät, perheviljelmämaissa, voivat vielä itse päättää torjutaanko koko 'liekanaru'-
Tuottajia on kahta sorttia, niitä jotka uskoo ymmärtävänsä kokonaisuuden ja niitä jotka myöntävät tietämättömyytensä. Miettikää kumpaan porukkaan kuulutte.....
Molempiin???? Ei kai täydellistä olekaan muita kun landehoo?
-
Gemo on agribusineksen juttu ja siitä ei ole alkutuottajalle mitään hyötä. He vain kärsivät suurimmat haitat. Toisaalta viljelijät, perheviljelmämaissa, voivat vielä itse päättää torjutaanko koko 'liekanaru'-
Tuottajia on kahta sorttia, niitä jotka uskoo ymmärtävänsä kokonaisuuden ja niitä jotka myöntävät tietämättömyytensä. Miettikää kumpaan porukkaan kuulutte.....
Molempiin???? Ei kai täydellistä olekaan muita kun landehoo?
Joo, yleensähän SKNnnä jää lopulta asiasanattomaksi ja sitten alkaa ala-peräpäänimittelyt. Jos sulla on jotain perusteluja, niin lyö niillä takaisin. Mulla niitä nyt yleensä sattuu olemaan syystä jos toisestakin. Asioilla kinaaminen on varmasti hyödyllistä molemmin puolin. Pienet ja sitä isommat huumoriheitot lisäävät vain mielenkiintoa ja lukijoiden viihtyvyyttä aiheessa, mutta oikeiden kokemusten tai oikeiden tietolähteiden pitää kulkea välissä. Kaikesta huolimatta tai siitä johtuen Hyvää Joulua Kaikille! Eteenkin tinteille ja tulkuille näin kovana talvena.
-
Gemo on agribusineksen juttu ja siitä ei ole alkutuottajalle mitään hyötä. He vain kärsivät suurimmat haitat. Toisaalta viljelijät, perheviljelmämaissa, voivat vielä itse päättää torjutaanko koko 'liekanaru'-
Tuottajia on kahta sorttia, niitä jotka uskoo ymmärtävänsä kokonaisuuden ja niitä jotka myöntävät tietämättömyytensä. Miettikää kumpaan porukkaan kuulutte.....
Molempiin???? Ei kai täydellistä olekaan muita kun landehoo?
Joo, yleensähän SKNnnä jää lopulta asiasanattomaksi ja sitten alkaa ala-peräpäänimittelyt. Jos sulla on jotain perusteluja, niin lyö niillä takaisin. Mulla niitä nyt yleensä sattuu olemaan syystä jos toisestakin. Asioilla kinaaminen on varmasti hyödyllistä molemmin puolin. Pienet ja sitä isommat huumoriheitot lisäävät vain mielenkiintoa ja lukijoiden viihtyvyyttä aiheessa, mutta oikeiden kokemusten tai oikeiden tietolähteiden pitää kulkea välissä. Kaikesta huolimatta tai siitä johtuen Hyvää Joulua Kaikille! Eteenkin tinteille ja tulkuille näin kovana talvena.
Viskit pakkasessa ja kinkku vielä saavissa.
Jouluja vaan. :D
-
Lantasäkin kylkeen luomuleima, typpi tislattu hakkeella ja mineraalit levitetään peltoon luomuilun edellyttämällä tavalla... Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.
-
Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.
Kunnolla hoidetussa luomusysteemissä se lisäravinteen tarve on vaan ihan toisessa suuruusluokassa, melkeinpä saa pilkun paikkaa siirtää. Tälläkin on jotain merkitystä.
Monien luomu-kriitikkojen luomu on tosi tiukkapipoista ja puhdasoppista; joskus esittelin yhdelle kv-ryhmälle suomalaista luomututkimusta ja sainkin kysymyksen "but you can't be partially pregnant, can you?". Tämä siis siksi, että kävimme jatkuvaa debattia (rakentavaa) "tavanomaisen" viljelyn tutkimuksen ja käytäntöjen kanssa. Siksipä luomuyhteisö (lähinnä IFOAMin sateenvarjon alla) käy jatkuvaa prosessia noista viljelysäännöistä, suhteessa tavoitteisiin. Aina ei ole sanottua, että vain/nimenomaan/ollenkaan kaikkein puhdasoppisimmat pelastuvat.
Petri
-
Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.
Kunnolla hoidetussa luomusysteemissä se lisäravinteen tarve on vaan ihan toisessa suuruusluokassa, melkeinpä saa pilkun paikkaa siirtää. Tälläkin on jotain merkitystä.
Monien luomu-kriitikkojen luomu on tosi tiukkapipoista ja puhdasoppista; joskus esittelin yhdelle kv-ryhmälle suomalaista luomututkimusta ja sainkin kysymyksen "but you can't be partially pregnant, can you?". Tämä siis siksi, että kävimme jatkuvaa debattia (rakentavaa) "tavanomaisen" viljelyn tutkimuksen ja käytäntöjen kanssa. Siksipä luomuyhteisö (lähinnä IFOAMin sateenvarjon alla) käy jatkuvaa prosessia noista viljelysäännöistä, suhteessa tavoitteisiin. Aina ei ole sanottua, että vain/nimenomaan/ollenkaan kaikkein puhdasoppisimmat pelastuvat.
Petri
Luomu vaan ei ole vielä lihaksi muuttunut. Ja syykin on selvä, HINTA, HINTA ja HINTA.
Kunnolla hoidetussa GMO-systeemissä se lisäravinteen tarve on vaan ihan toisessa suuruusluokassa, melkeinpä saa pilkun paikkaa siirtää. Tälläkin on jotain merkitystä, mm gmo-soijan ja tavanomaisen hintaero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta.
-
Ja mitä luulette, kumpaan porukkaan kuuluu mr. gutiguti??
;D ;D ;D
-
Lantasäkin kylkeen luomuleima, typpi tislattu hakkeella ja mineraalit levitetään peltoon luomuilun edellyttämällä tavalla... Luomu tarvitsee lisäravinteensa siinä missä muutkin. Oli sitten karjatila tai ei.
Gutiguti on aivan oikeassa, kasvit eivät kasva ilman ravinteita ja sinällään on samantekevää, missä muodossa kasville ravinteet annetaan, kasvi käyttää ne aivan samalla tavalla, olipa kyseessä luomu tai ei. Vastoin Landehanden käsitystä, ei ole olemassa luomukasveja ja tavanomaisia, ihan samalla periaatteilla ne kasvavat, eikä kasvi itse tiedä, kasvaako se luomupellossa vai apulannalla höystetyssä.
Luomupellon sadontuottokyky johtuu siitä, että pellosta puuttuu jokin ravinne, joka on kasvustolle minimitekijä. Ei luomukasvikaan kasva pelkillä mykoritsoilla ja jos luomusato jää pienemmäksi, johtuu se siitä, että jokin minimitekijä on alitettu. Mykoritsakaan eivät muuta piitä fosforiksi ja jos jokin ravinne puuttuu pellosta, ei sitä myöskään ole siinä kasvavassa kasvissa. Jotkut alkali- ja maa-alkalimetallit saattavat korvata toisensa, tosin tällöin ei voida puhua luomun terveellisyydestä.
Periaatteessa ollaan kestävällä pohjalla, jos peltoon lisätään niitä ravinteita, joita pellosta poistuu sadon mukana, muistaen se, että monet ravinteet pysyvät pellossa vuosikausia ja niiden käytettävyys, liukoisuus on riippuvainen mm. maan happamuudesta. Typpi nitraattimuodossa on vesiliukoista, siis liika typpi poistuu maavesien myötä, ellei kasvi sitä ennätä käyttää ja tässä tullaan apulannan hienouteen: Sen avulla typenkäyttö on hallittavissa ja typpi on kasvien käytettävuissä silloin, kun kasvi sitä tarvitsee. Kompostista mineralisoituva typpi on käytettävissä viljalle usein heinäkuun puolivälissä, jolloin ollaan auttamatta myöhässä, eikä tällöin voida puhua ympäristöystävällisyydestä, vaikka viisaat väittävätkin, että ympäristön kannalta fosfori olisi minimitekijä. Takavuosina luomufanaatikot käyttivät esimerkeissään järjettömiä apulantamääriä, joita tänään ei kenelläkään olisi varaa käyttää.
On olemassa rehellisiä mustalaisia ja asiansa osaavia luomuilijoita, mutta valitettavasti ne kuuluvat vähemmistöön.
-
Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??
Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.
-
Ja mitä luulette, kumpaan porukkaan kuuluu mr. gutiguti??
;D ;D ;D
Menee nyt ohi aiheen mutta menköön, olen minäkin fundeerannut että on kahdenlaisia viljelijöitä, niitä jotka fundeerauksissaan päätyneet päätelmään että on olemassa täsmälleen kahdenlaisia viljelijöitä ja sitten niitä joille on sama onko laatuja kaksi vai kaksisataa. Niin että pitääkö tulla toimeen niiden yhdenlaisten vai toisenlaisten vai niiden loppujen kanssa, kas siinäpä pulma, kehäpäätelmää pukkaa.
-
Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??
Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.
Maitohyllyllä ainoa valintaperuste on HINTA, jollemme tuota halvinta sitä tulee ruotsista ja tanskasta, riittävästi.
-
Hyvä herra suuri ajattelija, joku ravinne, lämpö, vesi tai valo on aina minimitekijä. Sehän on perusasia. Mistä sikiää ajatus siitä, että sadon maksimointi on yhtäkuin paras mahdollinen tuotto?? Vuodesta toiseen??
Mistä näitä valopäitä tuotospellejä oikein sikiää?? Aina vaan lisää tuotosta, kokonaisuus on toissijainen asia.
Maitohyllyllä ainoa valintaperuste on HINTA, jollemme tuota halvinta sitä tulee ruotsista ja tanskasta, riittävästi.
Ei se vaan kaikille kelpaa, eikä kelvannutkaan.
-
Tuohon teemaan :kasvi ei tiedä missä kasvaa. Miten on mahdollista,kun kurkku kasvaa kivivillassa
ravinneliuoksessa maku on milloin kalalle tai muulle ps..lle. Mutta kun kasvatat kurkut kasvihuoneessasi
mullassa maku on kohdallaan. Onko toinen kurkku tyhmä ?
-
2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta :D.
On monta muutakin pointtia "tehoviljelyn" puolesta.
Mitenkäs luomu ja vesistöjen rehevöityminen? Etenkin saatua satokg kohti? Yhdessä vihreämpi Itämeri ;D? Teollisilla lannoitteillahan saadaan melko hyvin ravinnetasapaino optimiin.. Mites luomussa?!? ::) Taselaskelmaa..
Nykyinen Itämeren tilahan johtuu 30 vuoden takaisista virheistä, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä rakkaan itänaapuriimme toimiin verrattuna. Osittain ne 30 vuoden takaiset virheet mahdollistavat vielä kohtalaisten luomusatojen saannin..
Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..
Onko juolavehnäpulla esimerkiksi jotenkin laadukkaampaa kuin normaali pulla? Mitä laatu oikeastaan on?
En kuitenkaan kiistä luomuviljelyksessä tehokkaammin hyödynnetyistä kiistattomista biologisista eduista, kuten viljelykierto, ravinnekierto, typensidonta jne. Näitä olisi syytä ilman muuta hyödyntää paremmin ns. tehotuotannossakin. Fosfori loppuu aikanaan, ja sitten myö kaikki ollaan lirissä...
Asiat eivät ole mustavalkoisia ja asioilla on puolensa.. Luomua vain usein markkinoidaan väärin ja tuotteella on virheellinen brändi.. Itselläni ei juuri henkilökohtaisesti ole mitään luomua tai luomuviljelijöitä vastaan. Luomua en kyllä koskaan osta. Rationaalinen kun yritän olla, siinä ei ole mitään järkeä..
Tässäpä jotakin. Tarkoitukseni ei ollut suututtaa tai provosoida ketään, vaan herättää ajatuksia.
-
Mutta oletkos koskaan manun tapaan fundeerannut, miten varastoissa voi olla kahden vuoden viljat, ja suomalaiset heittää keskimäärin 20-30kg ruokaa roskiin, vaikka maailmassa kuolee ihmisiä nälkään? Oletkohan nyt aivan varma, että ylituotanto päätyy, tai on koskaan päätynyt nälkää näkevien suuhun?
-
Tuohon teemaan :kasvi ei tiedä missä kasvaa. Miten on mahdollista,kun kurkku kasvaa kivivillassa
ravinneliuoksessa maku on milloin kalalle tai muulle ps..lle. Mutta kun kasvatat kurkut kasvihuoneessasi
mullassa maku on kohdallaan. Onko toinen kurkku tyhmä ?
Luomumaito ei ole yhtään sen parempaa kuin tavanomainen soijatäysrehulla tuotettu. Maussa ei ole pienintäkään eroa, ainoastaan hinnassa. Homogenoinnilla maito turmellaan kelvottomaksi.
-
2. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta
Näkee nälkää juu,se ei kyllä ruuan puutteesta johdu vaan siitä kun kaikilla ei ole varaa maksaa siitä.
Vastahan se tutkimus julkaistiin Suomalaisen ruuan kohtalosta,ennenhän täälläkin jäteruoka pantiin kiertoon sikojen kautta niin kotitalouksissa kuin noitten ravintoloitten jamuitten laitosten esim.varuskuntien jäteruualla moni sianpitäjä sai edullista rehua,nythän ne mädätetään kompostissa ja lisäävät ainoastaan niitä metaanipäästöjä ilman sen suurempaa hyätyä..
-
Monesti on tullut mietittyä tuota karjan ruokintaa. Ennen lehmät kulki metsissä, ja söivät kaikki paskahei-
nät sienet ym. Maito maistui milloin millekkin, mutta ei haitannut. Nykyään jos nähdään joku rikka pellossa
niin oitis myrkkyä pruuttaamaan, ettei vie viljelykasvin elintilaa. Maito on sitten tasalaatuista, homoge-
noitua, pastoroitua, mutta mahaparka pruuttaa kun sitä suuhunsa kaataa. Missä lie mennyt pieleen?
-
>>>>Vastoin Landehanden käsitystä, ei ole olemassa luomukasveja ja tavanomaisia, ihan samalla periaatteilla ne kasvavat, eikä kasvi itse tiedä, kasvaako se luomupellossa vai apulannalla höystetyssä.
Punainen: SA pistää omia ajatelmiaan toisen sanomaksi.
Kas kun kasvi kyllä tietää kasvavansa erilaisissa olosuhteissa. Ne osaavat monenlaista mitä ihminen ei osaa kuvitellakkaan. Kasvi ei ole pelkästään kemiallisia aineita ja - reaktioita. Sitäpaitsi kasvi osaa kasvaa luomumullassa paljon her*****semmaksi ja terveellisemmäksi kuin lasivillan myrkkyliemessä!! :)
-
Soijalla ruokitun lehmän maidon rasvakoostumus on heikompi kuin rypsillä. Ihan tieteellisesti todistettu fakta ;)
Muuten on kyllä mielenkiintoista, miten paljon keskustelua, erityisesti vastustavaa tämä herättää. Kaikkihan pitää kyseenalaistaa, muuten ei kehitys kulje eteenpäin ja niin on myös luomun suhteen. Petri jo totes ettei piika voi olla ihan pikkusen vaan raskaana ja se mun mielestä koskee myös geenimuuntelua, mikä sinänsä on tarpeen tulevaisuudessa. Mutta ei puhdasotsaisena ideologiana ilman kritiikkiä ja kysymyksiä. Miksi? Tätä tarkoitin sillä kahden sortin väellä. Toiset kyseenalaistaa enemmän ja toiset vähemmän. Jälkimmäiset on tässä ketjussa selkeitä jankkaajia, ei_luomulla_ruokita_ketään ja vastapuolella landehande ;D Oma näkemys on se ensimmäinen kyseenalaistettava, joka päivä. Jos siihen ei kykene, uuden oppiminen on olematonta ja mediakriittisyys lähdekohtaista. Tämä näkyy sitten näissä väittelyissä.
-
2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta :D.
On monta muutakin pointtia "tehoviljelyn" puolesta.
Mitenkäs luomu ja vesistöjen rehevöityminen? Etenkin saatua satokg kohti? Yhdessä vihreämpi Itämeri ;D? Teollisilla lannoitteillahan saadaan melko hyvin ravinnetasapaino optimiin.. Mites luomussa?!? ::) Taselaskelmaa..
Nykyinen Itämeren tilahan johtuu 30 vuoden takaisista virheistä, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä rakkaan itänaapuriimme toimiin verrattuna. Osittain ne 30 vuoden takaiset virheet mahdollistavat vielä kohtalaisten luomusatojen saannin..
Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..
Onko juolavehnäpulla esimerkiksi jotenkin laadukkaampaa kuin normaali pulla? Mitä laatu oikeastaan on?
En kuitenkaan kiistä luomuviljelyksessä tehokkaammin hyödynnetyistä kiistattomista biologisista eduista, kuten viljelykierto, ravinnekierto, typensidonta jne. Näitä olisi syytä ilman muuta hyödyntää paremmin ns. tehotuotannossakin. Fosfori loppuu aikanaan, ja sitten myö kaikki ollaan lirissä...
Asiat eivät ole mustavalkoisia ja asioilla on puolensa.. Luomua vain usein markkinoidaan väärin ja tuotteella on virheellinen brändi.. Itselläni ei juuri henkilökohtaisesti ole mitään luomua tai luomuviljelijöitä vastaan. Luomua en kyllä koskaan osta. Rationaalinen kun yritän olla, siinä ei ole mitään järkeä..
Tässäpä jotakin. Tarkoitukseni ei ollut suututtaa tai provosoida ketään, vaan herättää ajatuksia.
http://www.mindfully.org/GE/Madagascar-Rice-Revolution.htm
-
>>>Teknologia, kemikaalit, keksinnöt jne. ovat lähes pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan. Minkä takia pitäisi huvikseen palata kehityksessä 50-vuotta taaksepäin?!?! "Tehomaatalous" on vaan yleisesti ottaen tehokkaampaa monen asian suhteen..
****Ei-luonnollisia kemiallisia aineita on kehitelty melkoinen määrä. Monet niistä ovat poistettu ja kielletty käytöstä koska ovat kovin haitallisia. EU:N kemikaalivirastokin on pistetty vahtimaan näitä aineita, joita kehitellään vuosittain satoja, ehkä tuhansia vuosittain lisää. Valitettavan moni aine kielletään vasta kun se on ollut jo käytössä ja haitat ovat tulleet julki. Aineiden kehittelijöillä on kovin vähäinen vastuu ja halu todistaa ennen käyttöä niiden vaarattomuus. Moni pääsääntöisesti kehitetty ihmisten elämää helpottamaan/parantamaan kehitetty kemikaali on ehtinyt aiheuttaa merkittävää haittaa, ennenkuin ovat kielletty. Näistä kielletyistä hyvin moni on kuulunut ns kasvinsuojeluaineisiin. Tälläisiin kemikaaleihin jotka pitäisi kieltää kuuluu glyfosaatti. Onkin vain päättäjien rohkeudesta kiinni , että näin tehdään. Takana on niin suuri agribusines ja käyttäjäkunta ja näiden yhteen umpisolmuun sidottu pakkoavio. Luomu on tästä vapaa.
Kemikaaleista ei päästä eroon ja kaikista ei tarvitsekkaan, mutta vastuuta niiden valmistamisesta, kehittämisestä ja käytöstä pitää lisätä huomattavasti. Jos kemikaalien käyttöää vähennetään, se ei ole kehityksen kääntämistä historiaan vaan on edistuksellistä ja pitkäjänteistä kestävän kehityksen suuntaa.
Suki voisi tutustua mainitsemiinsa aiheisiin tarkemmin. Materiaalia kyllä löytyy.
-
2030 luomutavoite toivottavasti koskaan toteutuu. Maailma näkee jo nyt nälkää, eikä "lumelääke" -luomuruoka todellakaan pelasta :D.
Totta, maailman nälänhätää ei luomu paranna. Ei myöskään tehoviljely.
Nälänhädän perimmäinen syy on kuitenkin aivan tosaalla kuin tuotantomenetelmissä tai peltoalan riittävyydessä. Kyse on etenkin kehitysmaiden maanomistusrakenteessa ja toisaalta siinä, mitä me rikkaammat vaadimme köyhemmiltä valtioilta. Afrikan suurilla plantaaseilla, joiden omistus ei ole paikallista, tuotetaan hyödykkeitä toimitettavaksi länsimaihin ja kaikki se viljelyala on poissa paikallisesta ruuantuotannosta. Vientiin menevä kahvi ja soija korvaavat paikallista yhteisöä hyödyttävän vehnän, näin esimerkkinä. Toinen kriittinen nälänhädän syy on niukkuus vedestä, siinäkin länsimaat voivat katsoa peiliin, kastellaanko mieluummin soijapeltoa, golfkenttää vai paikallista vehnäpeltoa? Samalla oma maataloustukijärjestelmämme lisää kermankuorintaa kehitysmaiden kustannuksella, siellä kannattaa tuottaa kaikkea sitä mitä me emme täällä voi, mutta samalla tukijärjestelmä pitää meillä viljanhinnan keinotekoisesti niin alhaisella tasolla että kehitysmaat eivät pääse hyötymään meidän viljamarkkinoistamme ja siten saada vientituloa. Maailma ei ole yksinkertainen ja luomu ei yksin pelasta mitään, mutta se on yksi vaihtoehto jolla voidaan tavoitella kestävämpää tulevaiduuta seuraaville sukupolville.
-
Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.
Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''. Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella? Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa. Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.
Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa. Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.
-
Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.
Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''. Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella? Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa. Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.
Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa. Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.
Ja mitäs nää rahattomat periaatteet on?
-
Totta, maailman nälänhätää ei luomu paranna. Ei myöskään tehoviljely.
Nälänhädän perimmäinen syy on kuitenkin aivan tosaalla kuin tuotantomenetelmissä tai peltoalan riittävyydessä. Samalla oma maataloustukijärjestelmämme lisää kermankuorintaa kehitysmaiden kustannuksella,
[/quote]
Just,noin siirretään nää LHP-t sinne nälkämaihin ja pannaan täällä luomu nousuun.
-
Näinhän se on , kumpikaan näistä ei nälkäisiä auta vaan oikeanlainen politiikka yhdessä oikein jaetun ruuan kanssa.
Tavanomaisten slogan, kun muut perustelut loppuvat, on, että ''luomulla ei maailman nälkäisiä ruokita''. Kuka teistä tavanomaisviljelijöistä miettii köyhiä ja nälkäisiä kun teette viljelysuunnitelmia talvella? Tuskin kukaan ainakaan vakavissaan. Oma perstasku teillä on pelkästään mielessä. Mistä saisi tilakohtaisesti parhaan rahallisen tuloksen!. Niin minäkin, mutta joitakin rahattomia periaatteita kuitenkin säilyttäen. Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa. Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.
Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisina tuleville polville. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa ottaa markkinoilta se mitä arvostetaan rahassa eniten so mitä kauppakin tarvitsee. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa kehittää talouttaan ja taitojaan sekä pitää maansa puhtaina ja terveinä tuottamaan terveellistä, hyvänmakuista ja ravitsevaa ruokaa. Siinä pitää olla esimerkkiä jokaiselle valtiolle maailmassa kun huolehtivat kansalaistensa täysruokinnasta.
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.
Ja mitäs nää rahattomat periaatteet on?
Rahattomatkin voivat saldottua rahaksi jos vaivautuu laskemaan kottaraisille hinnan. Jatka siitä mietiskelyä ja luettelointia!
-
Suomen maatalous ei maailmalla ratkaise tirin tarin yhtään mitään ongelmaa. Suomalainen maatalous ratkaisee ainoastaan suomalaisten maanviljelijöiden talouden sekä monilukuisen joukon palkkapussin teollisuudessa ja kaupassa.
Suomalaisten viljelijöiden kannattaa katsoa tulevaisuuteen; miten pärjäävät ja tulevat toimeen ja saavat tilansa kelvollisin
Maailmanmarkkinat ja Monsanto eivät siitä huolehdi ja ole kiinnostuneetkaan. Ne vain ovat saaneet jotkut uskomaan kuristavaan liekanaruunsa.
[/quote]
Joitain vuosia takaperin katselin noita EU-n tilastoja ja laskeskelin että Ranskankin vehnä-alan sadon noustessa 13 kg ,hehtaarille niin se oli enemmän kuin koko Suomen vehnäsato.
Jos tulevaisuuteen katsoo niin ei pitäisi heti tarttua johonkin mutaman vuoden voittoon vaan ajatella niitä seurauksia mitä,no,esim tää GM-äkin tuo tullessaan,ja ajatella vähän sitäkin kuka sen hyödyn loppupeleissä korjaa,kyllä se heikoin lenkki taitaa löytyä täältä alkutuotannosta jolla ei ole paljoa vaikutusvaltaa etenkään silloin jos on annettu siemenen tuotannot ja muu ruuantuotantoon liittyvä homma jollekin maailmanlaajuisen firman ohjaukseen puhumattakaan sitten niistä seurauksista mitä tuo luonnon ekosysteemiin sorkkiminen vaikuttaa.
Maailmahan on kehittynyt vuosituhansia ihan ilman näitä teollisuuden tuomia parannuksia,mutta sitähän voidaan ainakin viljelijän näkökulmasta ajatellen harkita mitkä niistä ovat olleet hyödyksi tänne alkutuottajalle,ei ne ole tulleet mistään kaupalliselta suunnalta vaan jonkin yhteiskunnan muutoksen kautta,maaorjuuden poistot sun muut torpparivapautukset,pitääks sitä palata menneisyyteen taas jonkun firman voitontavoittelun tähden..
-
Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:
- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?
- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?
- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?
Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi
-
Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:
- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?
- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?
- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?
Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi
Kannattais pysähtyä vaikka ajattelemaankin..
-
Weijon koostelma on hyvä joukko tärkeitä kysymyksiä. Itse pyrin, vaikkakin huumoria joukossa, perustelemaan asiani. Juupa-eipäs tosiaan hiukan turhauttaa. Tavanomaisväittäjät harvoin vaivautuvat ottamaan selvää luomusysteemeistä ja antavat esimerkeiksi joidenkin epäonnistumisia esim luomurikkojen torjunnassa muistamatta, että tavanomaisessakin asiassa epäonnistutaan vaikka olisikin käytetty myrkkyjä.
Olosuhteet, ainakin Suomessa kuten muuallakin avomailla, ovat sellaiset, että apulantaa ja myrkkyjä falskaa systeemistä huomattava määrä ulos viljelijän hallinnoimasta ekolokerosta. Luomutaloudessa käytetään hidasliukoisia lannoitteita sekä biologisesti sitoutuneita; ravinteita ei karkaa samassa määrin ja myrkkyjä ei ollenkaan.
Jos luonnon suomaa ravinnontuottoa vastaava määrä kovasti ylitetään suurilla aputuotantopanoksilla, otetaan juuri näitä moneen kertaan mainittuja lannoitevaroja käyttöön pois tulevilta, yhä suuremmilta, ihmismassoilta.
NYT, ''hyvän sään aikana'', olisi opeteltava pitkäjänteinen kestävän kehityksen ravinnontuotanto, jotta tulevatkin polvet saisivat ruokansa. Nykyinen tehoviljely kuluttaa huomattavan nopeasti maailman ravinnevarat ja niiden tuottamiseen tarvittavan energian pois tulevaisuudelta. Luomu vastaa tähän haasteesee. Satotasot ovat pienempiä, mutta kestävällä tavalla ne riittävät pidemmälle. Apatiitti ja biotiitti hidasliukoisina otetaan kasvien käyttöön tarpeen mukaan eivätkä huuhtoudu vesistöihin. Luomuviljelyllä saadaan positiivinen kierre maan tuottavuuteen. Kohtuu satoihin on sopeuduttava hyvissä ajoin koska romahdus huippuapulantasadoista on huonompi vaihtoehto. Tänä päivänä päästään asiallisesti kasvatetuissa luomuviljasadoissa Suomen keskiarvohehtaarisatolukuihin. Lähtö ei ole niinkään huono opponenttien lausunnoista huolimatta.
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Näin on! Ihme kun tuota ei hallinnon puolelta vielä kannusteta. "Kevyt"luomu käsite pitäisi saada aikaan. Turhaan tiukat siemenmääräykset ja kasvinsuojeluaineiden nollalinja ei paljon laatua hyödytä.
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Näin on! Ihme kun tuota ei hallinnon puolelta vielä kannusteta. "Kevyt"luomu käsite pitäisi saada aikaan. Turhaan tiukat siemenmääräykset ja kasvinsuojeluaineiden nollalinja ei paljon laatua hyödytä.
Eikö se IP-viljely ole just tätä :D
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
Toinen vaihtoehto tuossa tilanteessa on se että maataloudessa palataan siihen takaisin mistä maatalouden teollistuminen alkoi. On paljon mahdollista että väkeä palaa takaisin maaseudulle jos öljy loppuu ja korvaavia muotoja ei kyetä kehittämään.
Nykysysteemi ,missä väki asuu pääosin kaupungeissa ja muutamat harvat viljelijät tuottavat ruuan toimii niin kauan kuin öljy pyörittää tätä touhua.
On varmasti oikea visio että maatalous muuttuu enemmän luomun suuntaan tulevaisuudessa ja me elämme jotain välivaihetta oman aikakauden käsityksinemme. Itsestä voisi sanoa se että kun muistissa on se mitä maatalous (karjatalous )oli pohjanmaan pikkutilojen sivukylillä vielä 60-70 vaihteessa voi todeta että monikan ei sitä halua takaisin kun tietää ja muistaa mitä se oli. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä Johara aloitti ja ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
Ja tämä oli erittäin hyvä tiivistys... Näin se menee. Järkevin ratkaisu on ottaa käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Maanviljelyskemia ja -fysiikka kannattaa kerrata, Elosen & Jaakkolan & Kailan tutkimukset vuosien varrelta. Ovat täyttä asiaa yhä edelleen, tuo maa kun ei hirveästi ole muuttunut. Kyllä se kemia on vahvoilla kun kasvit ravinteita ottavat. Sitten tuo fysiikka eli mururakenne, ilman vaihtuvuus jne ovat myös tärkeitä. Nuo kun kunnossa niin siinä saa mykoritsoilla heittää vesilintua!
Mutta en nyt malta olla mainitsematta kun sattuikin... Oli tämän päivän Hesarissa laatikkotesti. Testattiin sokkotestillä eri valmistajien lanttu-, porkkana-, ja perunalaatikot. Arvosanoille 1-5. Jokaisen sarjan hännillä oli luomulaatikko, arvosanat 1,5 ja 2 ja 1,5. Sarjojen voittajan arvosana oli joka laatikolla 4. Muutama lainaus jutusta eli luomulanttulaatikon arvostelu: "Lantun maku puuttuu, maistuu kananmunalta", luomuperunalaatikko: "Harmahtava väri, kitalakeen tarttuva. Mauton.".
"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."
"Raatilaisia ihmetytti kovasti, että käsin tehdyt luomulaatikot menestyivät kehnosti isojen einesmerkkien rinnalla."
"Selvitystä ei löytynyt tuoteselosteistakaan. Luomulaatikoissa on käytetty kermaa ja voita niin kuin kotitekoisissa laatikoissa."
Mutta että tällaista luomuilua tällä erää...
Minä sain takavuosina lahjaksi luomupontikkaa. Vaikka olen viinalle aika perso, on mainittu pontikka edelleen juomatta ja eipä taida niin huonoa vierata käydä, että kehtaisin tarjota. Pitäisikö lahjoittaa Landehandelle?
-
. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä Johara aloitti ja ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.
höpöhöpö
http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129
Eiköhän tuo saatane ihan sarjatuotantoon tuossa ajassa..... :P
Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..
-
Amissit on viljelleet aina ilman löpöä, ja traktoreita. Tämä 200 000:n farmarin kultti amerikassa, varmasti jatkaa viljelyhommia, vaikka löpö loppuisi maailmasta kokonaan. Kannattaa kysyä heiltä, miten homma toimii, kun luonnonvarat ehtyy. Koneet on suhteellisen järeitä, ja nykyaikaisia, niiden eteen vaan laitetaan enempi hevosia.
(http://3.bp.blogspot.com/_KKOjBo6EGMg/SgL1Te2xFXI/AAAAAAAACVQ/FQJbb1HN22U/s320/Amishnotill.jpg)
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
Ensimmäiseen: Näin varmasti yritetään tehdä, mutta se on vasta välivaihe. Vuoriraaka-aineet loppuvat, siinä vaiheessa on katse luomuun terävä.
Toiseen: Luomuviljely ei toimi jos sinne syydetään myrkkyjä. Apulanta happamoittaa maata, luomu ei. Luomu tulee vakiinnuttuaan melkein ilman kalkkia. Nopealiukoisilla apulannalla terästetyt vesipöhötetyt kasvit eivät pysty torjumaan tauteja kuten tiiviimmät ja paksukalvoisemmat luomukasvit. Tavannomais-luomu-viljely tai mikälie IP ei ratkaise lopullista ongelmaa. Huomioikaa, että lopullisen ratkaisun vaihe on kymmensien- ei satojen tai tuhansien vuosien päästä. Viimeiset viiskymmentä vuotta tuntuivat kuluvan ainakin minulla varsin reippaasti.
Kolmanteen: Kokemukseni mukaan luomupelloilla ei ajella keskimäärin sen enempää polttomoottorikäyttöisillä koneilla niin hehtaaria kuin edes kilomääriä kohtaan kuin tavanomaisellakaan puolella. Syynä kiertoviljely, jossa lepovaiheita; lannoitusvaiheita, kevyitä niittoja, vilja tuleentuu kaksi viikkoa aikaiemmin kuin tavanomainen, vähentää kuivatustarvetta, parantaa laatua ja korjuuvarmuutta, ei ruiskutusajoja yms... Tavanomainen viljely kuluttaa öljä tms energiaa huomattavia määriä välillisesti; esim lannotteiden valmistukset ja kuljetukset. Suorakylvö vaatii suuret vetokoneet vaikka ajokertoja onkin vähemmän. Joskaan kenellä enää on aitosuorakylvöä menestyksellisesti. Aika ajoin tarvitaan reipasta tukistamista rikkoja kohtaan, mutta luomuviljelyn vakiinnuttua ja oikeita koneita käytettäessä tarve vähenee ja lähes pelkkä kiertoviljely riittää. Tässä on toki tilakohtaisia ja maalajikohtaisia eroja.
Jortikka puhuu yksinkertaistettua teoriaa.
Tavanomaispuoli on huolestunut pääosin viljan riittävyydestä. Niin kauan kuin viljalla kasvatetaan lihaa ja tuotetaan maitoa, niin tuota huolta ei ole. Jokainen tietää miksi, siksi en sitä tässä selitä! Viljaluomutuotannossa keskimäärin on neljännes nurmena (jota voidaan joka tukimuodossa käyttää eläimille), joka voidaan muuttaa märehtijöiden avulla edullisesti lihaksi. Lihan tarve tuskin on enempää Suomessa vaikka kaikki viljaliha lopetettaisiin. Tuolloin olisi valtava määrä peltoa vapaana leipä- ja puuroviljalle. Luomusysteemi toimii ja antaa riittävästi leipää, perunaa, vihanneksia ja lihaa. Kulutustottumusten muutoksiin meillä jokatapauksessa pitää tottua ennemmin tai myöhemmin.
Tavanomaisen viljelyn tuotospanokset maksavat tänä päivänä tolkuttomasti, tulevaisuudessa vielä enemmän.
Miksi viljellä 5 tonnia viljaa kun kahden tonnin sato kuluu ensimmäisiin juokseviin kuluihin. Miksei järki mene päähän, että noita panoksia voi ottaa pienin kustannuksin luonnon kierrosta?????
-
. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä Johara aloitti ja ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.
Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..
Tulevaisuus on (yleensä) tarua ihmeellisempi. 1800-luvun lopulla Lontoossa herättiin jo silloin liikennemäärien kasvuun ja pelkona oli että viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki hukkuu hevosen paskaan.
Tulevaisuuden arvioinnissa on usein esteenä oma näköalattomuus, näin omalla kohdalla.
En tarkoita että lainatut tekstit ovat väärässä, mutta tuohon haarukkaan voi jo osua. Ovat ehkä nyt "kehityksen" ääripäitä ja käytetään xxkymmenen vuoden kuluttua rinnakkain.
-
. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä Johara aloitti ja ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.
höpöhöpö
http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129
Eiköhän tuo saatane ihan sarjatuotantoon tuossa ajassa..... :P
Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..
Vielä olisi ratkaistava muidenkin luonnonvarojen riittäminen .
En kuitenkaan usko että nykyisen mallinen kulutusyhteiskunta säilyy loputtomiin vaikka uusi teknologia ratkaisisi osan ongelmista.
Maapallolla on paljon ihmisiä joille ei ehkä ole työtä tulevaisuudessa ja mitä tehdä valtavalle määrälle joutilaita ihmisiä. Jotenkin tuntuu siltä että tulevaisuuden teknologia ei kuitenkaan tarjoaisi kaikille työtä, mutten mene vannomaan.
Kyllä jonkinlaista paluuta luontaistalouteen tulee varmaankin tapahtumaan jos yhteiskunnat ylipäätään kestävät tulevaisuudessa mahdolliset suuret varalliset erot ihmisten välillä.Menee tosin jo eri aiheeseen ,mutta ihmiskunnalla on kestävän kehityksen myötä muitakin ongelmia ratkottavanaan tulevaisuudessa
-
Miksi viljellä 5 tonnia viljaa kun kahden tonnin sato kuluu ensimmäisiin juokseviin kuluihin. Miksei järki mene päähä, että noita panoksia voi otta penin kustannuksin luonnon kierrosta?????
Jos saat tuolla systeemillä eli luonnon kierrolla homman taloudellisesti kannattamaan ilman luomusta tulevaa lisätukea niin hyvä on. Silloin homma on OK. Jos sen sijaan taloudellisen kannattavuuden saavuttamiseen tarvitaan sekä luomun korkeampi tuotehinta että luomun yhteiskunnalta verovaroista tuleva lisätuki niin silloin luomu ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu siltä että yhteiskunta joutuu jatkossa suhtautumaan erittäin kriittisesti siihen mihin tarkoituksiin verovarat riittävät ja suunnataan.
Luomutukea maksetaan mm tavanomaisen kauden pitkäaikaisten haittavaikutusten lieventämiseksi. Jääräpäinen suomalainen maajussi tarvitsee muutoksen aliottamiseen nykyään jonkin ärsykkeen, se on raha. Luomutuotteiden korkeampi hinta antaa maanviljelijälle oikeamman hinnan tuoteestaan ja tähän on pyrittävä. Kuluttaja maksaa sapuskastaan 15% palkastaan. Kohtuullista olisi, että jotain turhaa krääsää jätettäisiin ostamatta ja tuo osuus olisi 30% ja lisäys siitä maajussille. Tuista ei pääse kumpikaan tuotantomuoto tätä menoa. Vain korkeampien tuotehintojen avulla tätä riippuvuutta voi vähentää. Suunta siinäkin luomussa on oikea.
-
. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä Johara aloitti ja ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.
Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..
Tulevaisuus on (yleensä) tarua ihmeellisempi. 1800-luvun lopulla Lontoossa herättiin jo silloin liikennemäärien kasvuun ja pelkona oli että viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki hukkuu hevosen paskaan.
Tulevaisuuden arvioinnissa on usein esteenä oma näköalattomuus, näin omalla kohdalla.
En tarkoita että lainatut tekstit ovat väärässä, mutta tuohon haarukkaan voi jo osua. Ovat ehkä nyt "kehityksen" ääripäitä ja käytetään xxkymmenen vuoden kuluttua rinnakkain.
On totta että tulevaisuuden sovelluksia ja teknologiaa ei vielä voi hahmottaa.Hyvä kommentti !
Silti olen sitä mieltä että ihminen luottaa ehkä liikaa siihen että tulevaisuuden teknologia hoitaa ongelmat. Ja voi jopa olla niinkin että teknologia ei olekaan se ylipääsemätön ongelma,vaan se on ihminen joka ei ole muuttunut yhtään historiansa aikana.
-
Luultavasti riittävän pitkällä tulevaisuudessa miltei kaikki ruoka tuotaan bioaltaissa ja petrimaljoissa, jolloin mitään viljelyteknisiä ratkaisuja ei tarvitse edes pohtia. Ja jonain päivänä eläinten pitäminen ravinnon lähteeksi, muuttuu länsimaissa rikokseksi.
-
Olipas paljon hienoja vastauksia... Teksis mieli vastata kaikkiin, mutta en viitsi :D
Joku heitti välissä ajatuksen aurinkovoimalla toimivasta rikkaruohonnyyhtökoneesta. Todella hieno idea, olisi tehtävissä jo nyt. Ehkä tulevaisuudessa kasvinsuojelukone tappaa kirvat ja rikkaruohot lasersäteellä ? Vähemmän liikkuvia osia..
"Miksi joku tuottaa 5 tonnia viljaa jos 2 ekan tonnin sato menee muuttuviin kuluihin". Joskus menee 4 ekan tonnin sato kuluihin :D Vastakysymys: Miksi joku tuottaa 2 tonnin sadon joka taitaa vielä pakkotuleentua heinäkuussa edes ilman kuluja ? Mihin sitä viljaa käytetään...
Ja pakko härnätä: Tuo väite apulannan maatapilaavasta vaikutuksesta on huuhaata. Liiallinen käyttö tietysti myrkyttää maan. Eihän mikään kasvi raa`assa paskassakaan kasva. Miksi maan mikrobit kuolisivat aineista joita itse valmistavat, tai joita maassa muodostuu muutenkin. Eli vaikkapa typen vesiliukoisista yhdisteistä. Yhtä hyvin voisi väittää että niukkaravinteisella luomupellolla kasvit joutuvat puutteessaan käyttämään korvaavia alkuaineita ja yhdisteitä, kuten raskasmetalleja ::)
-
Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:
- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?
- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?
- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?
Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi
Kuluttajan valintaperuste on HINTA.
-
Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.
-
Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.
Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.
Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.
-
Vastauksena gutille: turha on näistä hinnoista kouhkata, kun ei niistä mitkään perustu todellisiin tuotantokustannuksiin.
Kaikki hinnathan on keinotekoisesti pudotettu tukipolitiikalla. Sitten kun kaikissa tuotantomuodoissa
on käytössä todellinen hinta, voidaan hintavertailuja ruveta tekemään.
-
"Miksi joku tuottaa 5 tonnia viljaa jos 2 ekan tonnin sato menee muuttuviin kuluihin". Joskus menee 4 ekan tonnin sato kuluihin :D Vastakysymys: Miksi joku tuottaa 2 tonnin sadon joka taitaa vielä pakkotuleentua heinäkuussa edes ilman kuluja ? Mihin sitä viljaa käytetään...
Ja pakko härnätä: Tuo väite apulannan maatapilaavasta vaikutuksesta on huuhaata. Liiallinen käyttö tietysti myrkyttää maan. Eihän mikään kasvi raa`assa paskassakaan kasva. Miksi maan mikrobit kuolisivat aineista joita itse valmistavat, tai joita maassa muodostuu muutenkin. Eli vaikkapa typen vesiliukoisista yhdisteistä. Yhtä hyvin voisi väittää että niukkaravinteisella luomupellolla kasvit joutuvat puutteessaan käyttämään korvaavia alkuaineita ja yhdisteitä, kuten raskasmetalleja ::)
Ensimmäiseen: Sillä erolla, että viiden tonnin tapaus toistuu joka kerta ja tuo kahden tonnin on poikkeustapaus.
Näin sillä on vaikutusta.
Toiseen: Jos tuo niukkaravinteisten tapaus olisi normaalia kasvikemiaa, niin suurin osa Suomen luonnosta olisi valtava myrkkypommi. Sitä paitsi vakiintuneella luomupellolla asiallisessa hoidossa ravinteita on riittävästi luonnolliseen satomäärään asti. Apulanta happamoittaa maata ja siinä on mm kadmiumia, ulkomaisissa enemmän.
Se ei haitta yksin maan biologiaa vaan haitat tunkeutuvat helppoliukoisina myös ulkopuolisten harmiksi vesistöihin.
Sinulla, Jortikka, on näppäriä vastauksia, mutta tuppaat kompastumaan omaan näppäryyteesi. ;D ;D
-
Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.
Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.
Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
-
Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.
Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.
Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Näytähän tuosta väitteestäsi oikeat listaukset. Muuten nää sun horinas on perustelemattomia sairaita.
-
Miten GMO-jussi saa peltonsa puhdistettua gmo aineksesta sitten kun se on todettu haitalliseksi ;D
-
http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=0&uutisia=3
Ihan asiallinen teksti tämäkin. Mieheltä on myös ilmestynyt kirja nimeltä vaaralliset viljat.
-
Miten GMO-jussi saa peltonsa puhdistettua gmo aineksesta sitten kun se on todettu haitalliseksi ;D
Ei mitenkään,päinvstoin juuriston lahotessa se leviää kaikenlaisten ötököitten ja vesien mukana muillekin pelloille.
Olen myös edelleen sitä mieltä että kyllä ne ketjun muut toimijat pitävät siitä huolen ettei se jussin tili kovin suureksi muodostu.
Entä sitten kun se hedelmättömyysgeeni leviää riittävästi ympäristöön,mistä ja millä hinnalla niitä siemeniä sitten ostetaan...
-
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..
Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?
Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.
-
Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.
-
Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.
Saas sitten nähdä kuinka valinnat lopulta tehdään. Itse olen ajatellut myös että luomukaan ei yleisty jos se vaatii tukea enemmän kuin tavanomainen. No vastaushan on tietysti se että ruuan hinnan on noustava, myös luomun..
Yhteiskunnat ovat tähän asti tavoitelleet jatkuvaa kasvua ja systeemit on rakennettu siten että jo nollakasvukin tuo ongelmia. Ruuan hinnan nousu leikkaa kasvua koska se on pois muualta kulutuksesta..
Pelkäänkin pahoin että tässä tehdään kuten hölmölässä ennen eli jatketaan peittoa ja siirretään lopullista ratkaisua yhä myöhemmäksi. Elikkä otetaankin käyttöön ne manipulaatiot joilla ruokaa voidaan tuottaa enemmän ja hintaa pystytään pitämään alhaalla. Valtioiden päätöksillä näissä asioissa ei ehkä ole tulevaisuudessa mitään virkaa koska kaikki länsimaat ovat pers'aukisia ja ne tahot määrää joilla on rahaa ja tarve tuottaville sijoituksille..
Ehkä tämä on vain kauhuskenario ,mutta hyvinkin mahdollinen sellainen.
-
Kovin tää luomuhabitus herättää kansalaisissa mielenkiintoo ja keskustelua. Jos 50% olis meikäläisittäin luomussa, tarkottas se satojen laskun kautta jonkinmoista työpaikkojen menetystäkin. Kova hinta MUKA maailman pelastumisesta....
-
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..
Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?
Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
-
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..
Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?
Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
GMO-kasvit eivät tuota laadukasta ja suurta satoa ja vaatii suuremmat panokset!
-
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
Se turha ajelu on huiskahännän ja ruiskun kanssa. Se kun on typpilannoitus joka niitä fossiilisia kuluttaa. Minä saisin ajella vaikka koko kesän työtunnit vähäisillä pelloillani kun en käytä typpilannoitteita enkä kuivaa öljyllä, käärintämuoviakaan ei mennyt tänä vuonna. harmi kun tuosa ei ollut eriteltynä kemikaalien energiankulutusta, olisi kiinnostanut.
http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/091.pdf
Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.
Tuossa linkissä kirjoitellaan vähän tieteellisen kuuloisesta satovastefunktiosta. Se tarkoittaa sitä että kuinka paljon jyviä saadaan typpikilolla. SUomessa saadaan ilmasto- ja maaperärajoitteiden vuoksi vähemmän. Eli Suomalaisissa pelloissa ei sitä kasvupotentiaalia ole niin mahdottomasti (jokusia syysrapseja lukkuunottamatta) ja asia vain pahenee typpeä syytämällä. Nuo nettoenergiakäyrät tahtovat olla aika maahakuisia. RUokohelpi on käsittääkseni ryöstöviljelyä typen osalta.
-
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..
Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?
Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
En tiedä missä maailmassa elät. Ei gmo:lla ainakaan tähän päivään mennessä ole paljon suurempia satoja saatu. Parempi laatukin on kovin harvassa. Ja siemen on kallista. Ja sato on halvempaa.
Lisäksi: Vaikka miten olisi parempikin niin se ei silti viljelijää hyödyttäisi ;D ;D
-
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.
Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
-
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.
Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
;D ;D ;D
-
GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.
Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..
Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?
Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
En tiedä missä maailmassa elät. Ei gmo:lla ainakaan tähän päivään mennessä ole paljon suurempia satoja saatu. Parempi laatukin on kovin harvassa. Ja siemen on kallista. Ja sato on halvempaa.
Lisäksi: Vaikka miten olisi parempikin niin se ei silti viljelijää hyödyttäisi ;D ;D
Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta.
-
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.
Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.
-
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.
Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.
Perinteisen soijan kysyntää kasvattaa tietoisuus ja perustellut pelot geeniteknologiaa kohtaan.
-
Nyt näyttää siltä että Luomu pelastaa Suomen
8)
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Å,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
-
Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.
Perinteisen soijan kysyntää kasvattaa tietoisuus ja perustellut pelot geeniteknologiaa kohtaan.
Gm-vapaa soija tulee pitkään olemaan kalliimpaa, niin pitkään että viljelyssä siirrytään takas perinteiseen soijaan. Huolestunut olen siitä että gmo vapaakin soija saattaa sisältää muuntogeenistä soijaa, ja saa ihan luvan kanssa sisältää pienen määrän.
-
Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta.
[/quote]
Tuosta asiasta olis kiva nähdä faktaakin eikä tuota jankkaamista..
Sitten vielä selvitystä siitä kuka/mikä taho on korjannut sen voiton siitä pisniksestä...
-
Ollilan luomu visio idea tuli siitä kun hän sai just alasajettua Nokian,,,,,
:'(
-
"Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta."
Mistä kohdin ne viljelykustannukset romahtaneet on??? Sponsoroidulla siemenelläkö??? Vastaa tai verä kolttu korville ja vaikene >:( >:(
-
Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset.
Uskon kun näytät tästä jonkun muun kuin monsanton tms siementoimittajan laatimat tilastot. Noita FAO:n (http://www.fao.org/news/story/en/item/48883/icode/) raportteja joskus lukiessa tulee mieleen, että kehitysmaiden viljelojöiden menestys on kiinni jostain muusta kuin gm-siemenen saannista......
-
Luomussa maaseudun pelastus..........
8)
-
Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.
Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..
Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.
Ja tämä oli erittäin hyvä tiivistys... Näin se menee. Järkevin ratkaisu on ottaa käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Maanviljelyskemia ja -fysiikka kannattaa kerrata, Elosen & Jaakkolan & Kailan tutkimukset vuosien varrelta. Ovat täyttä asiaa yhä edelleen, tuo maa kun ei hirveästi ole muuttunut. Kyllä se kemia on vahvoilla kun kasvit ravinteita ottavat. Sitten tuo fysiikka eli mururakenne, ilman vaihtuvuus jne ovat myös tärkeitä. Nuo kun kunnossa niin siinä saa mykoritsoilla heittää vesilintua!
Mutta en nyt malta olla mainitsematta kun sattuikin... Oli tämän päivän Hesarissa laatikkotesti. Testattiin sokkotestillä eri valmistajien lanttu-, porkkana-, ja perunalaatikot. Arvosanoille 1-5. Jokaisen sarjan hännillä oli luomulaatikko, arvosanat 1,5 ja 2 ja 1,5. Sarjojen voittajan arvosana oli joka laatikolla 4. Muutama lainaus jutusta eli luomulanttulaatikon arvostelu: "Lantun maku puuttuu, maistuu kananmunalta", luomuperunalaatikko: "Harmahtava väri, kitalakeen tarttuva. Mauton.".
"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."
"Raatilaisia ihmetytti kovasti, että käsin tehdyt luomulaatikot menestyivät kehnosti isojen einesmerkkien rinnalla."
"Selvitystä ei löytynyt tuoteselosteistakaan. Luomulaatikoissa on käytetty kermaa ja voita niin kuin kotitekoisissa laatikoissa."
Mutta että tällaista luomuilua tällä erää...
Joululahjakirja ''Aitoa ruokaa'' on varsin valaiseva esitys siitä, mitä einesteollisuus tunkee ''äidin tekemänä aitona ruokana'' niitä käyttäville kansalaisille. Einekset ja muutkin elintarvikkeet ja jopa raaka-aineet voivat sisältää hyvin monia E-koodilisäaineita. On emulgointiaineita, väriaineita, koostumusaineita, säilymisaineita, aromivahventeita jne. Elintarvikkeet tehdään kemiallisesti suussa mukavilta tuntuviksi ja runsasmakuisiksi. Ihmiset, jotka näihin vahventeisiin tottuvat mieltävät ne ruuan mauiksi. Kun arvostelija saa suuhunsa oikeaa aitoa ruokaa, hänen makuaistinsa ja suutunteensa ei sanokkaan sitä hyväksi. Hänelle aromivahvenne on hyvää ja sakeutusaine tuntuu suussa täyteläiseltä.
Hesarilta taas yksi urbaani nollatutkimus muiden jatkoksi.
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa. Kaikki kuluttajatutkimukset ovat luvaneet luomutuotteille kasvavaa kysyntää. Edullisempi hinta ohjaa kuluttajan kuitenkin joka kerta tavanomaisten elintarvikkeiden ostajaksi ruokakaupassa. Siksi luomuelintarvikkeiden kulutus on pysynyt viimeisen 15 vuoden ajan yhden prosentin tuntumassa. Hinnaltaan edullisia elintarvikkeita virtaa Euroopan ja Suomen markkinoille vuosi vuodelta enemmän mm. Argentiinasta ja Brasiliasta. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa. Kaikki kuluttajatutkimukset ovat luvaneet luomutuotteille kasvavaa kysyntää. Edullisempi hinta ohjaa kuluttajan kuitenkin joka kerta tavanomaisten elintarvikkeiden ostajaksi ruokakaupassa. Siksi luomuelintarvikkeiden kulutus on pysynyt viimeisen 15 vuoden ajan yhden prosentin tuntumassa. Hinnaltaan edullisia elintarvikkeita virtaa Euroopan ja Suomen markkinoille vuosi vuodelta enemmän mm. Argentiinasta ja Brasiliasta. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti huonommin kuin aiemmin.
-
"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."
Söin jouluna suurtalouskokin itsetekemiä laatikoita sekä rosollia ja makua oli. Syy oli kuulemma siinä ettei käytä säilykeporkkanoita yms kuten tehtaat, aloittaa juuresten kuorimisella.
-
"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."
Söin jouluna suurtalouskokin itsetekemiä laatikoita sekä rosollia ja makua oli. Syy oli kuulemma siinä ettei käytä säilykeporkkanoita yms kuten tehtaat, aloittaa juuresten kuorimisella.
Einekset sisältävät runsaasti E-lisäaineita; aromivahventeita, väriaineita. Niiden makuun tottuneet pitävät niitä hyvän makuisina.
Helsingin koulut siirtyvät luomuruokaan.
-
Taitaa olla nyt niin että tuon kutikutin kommentit ei ihan joka kerta osu täysin nappiin. Saattaa perustua osin jopa kuulopuheisiin joiltakin osin. Eikä ole ihan varmaa etteikö juttuja olisi hieman väritetty mielikuvituksen tuotteilla.
Tämä tarkoittaa sitä että ei jatkossakaan voi pitää absoluuttisena totuutena kaikkia hänen näppäilyvirheitään vaan vastuu niistä on ikäänkuin lukijalla ::) ::)
-
Taitaa olla nyt niin että tuon kutikutin kommentit ei ihan joka kerta osu täysin nappiin. Saattaa perustua osin jopa kuulopuheisiin joiltakin osin. Eikä ole ihan varmaa etteikö juttuja olisi hieman väritetty mielikuvituksen tuotteilla.
Tämä tarkoittaa sitä että ei jatkossakaan voi pitää absoluuttisena totuutena kaikkia hänen näppäilyvirheitään vaan vastuu niistä on ikäänkuin lukijalla ::) ::)
Mutaation kärsinyt mutantti. Jututkin muuttujia! ;D
-
Taitaa olla nyt niin että tuon kutikutin kommentit ei ihan joka kerta osu täysin nappiin. Saattaa perustua osin jopa kuulopuheisiin joiltakin osin. Eikä ole ihan varmaa etteikö juttuja olisi hieman väritetty mielikuvituksen tuotteilla.
Tämä tarkoittaa sitä että ei jatkossakaan voi pitää absoluuttisena totuutena kaikkia hänen näppäilyvirheitään vaan vastuu niistä on ikäänkuin lukijalla ::) ::)
Mutaation kärsinyt mutantti. Jututkin muuttujia! ;D
Jos itse asiaan puututaan, on kutikuti ihan oikeassa. Luomuun on haaskattu rahaa järjettömästi ilman kunnon tuloksia. Mitä sitten mutaatiooon tulee, saatat landehande olla oikeassakkin ja nyt paljastan salaisuuden: sian lihassakin on geenejä ja nyt kun joulun aikaan itsekukin on syönyt sikaa, näkyy se lisääntyneenä sikamaisuutena.
-
Taitaa olla nyt niin että tuon kutikutin kommentit ei ihan joka kerta osu täysin nappiin. Saattaa perustua osin jopa kuulopuheisiin joiltakin osin. Eikä ole ihan varmaa etteikö juttuja olisi hieman väritetty mielikuvituksen tuotteilla.
Tämä tarkoittaa sitä että ei jatkossakaan voi pitää absoluuttisena totuutena kaikkia hänen näppäilyvirheitään vaan vastuu niistä on ikäänkuin lukijalla ::) ::)
Mutaation kärsinyt mutantti. Jututkin muuttujia! ;D
Jos itse asiaan puututaan, on kutikuti ihan oikeassa. Luomuun on haaskattu rahaa järjettömästi ilman kunnon tuloksia. Mitä sitten mutaatiooon tulee, saatat landehande olla oikeassakkin ja nyt paljastan salaisuuden: sian lihassakin on geenejä ja nyt kun joulun aikaan itsekukin on syönyt sikaa, näkyy se lisääntyneenä sikamaisuutena.
Ennen kun eksytään sivuraiteille niin haluaisin tietää että mikä sen viljelykustannusten romahtamisen tuo muuntogeenisillä kasveilla.
Ja järjettömästi rahaa haaskataan sinne tänne muutenkin, luomu ei turhuuksien listalla ole ollenkaan kärkipäässä. Kun mennään aikaa eteenpäin niin luomun suuntaan kehittyy kaikki viljely ihan pakon sanelemana.
-
Taitaa olla nyt niin että tuon kutikutin kommentit ei ihan joka kerta osu täysin nappiin. Saattaa perustua osin jopa kuulopuheisiin joiltakin osin. Eikä ole ihan varmaa etteikö juttuja olisi hieman väritetty mielikuvituksen tuotteilla.
Tämä tarkoittaa sitä että ei jatkossakaan voi pitää absoluuttisena totuutena kaikkia hänen näppäilyvirheitään vaan vastuu niistä on ikäänkuin lukijalla ::) ::)
Mutaation kärsinyt mutantti. Jututkin muuttujia! ;D
Jos itse asiaan puututaan, on kutikuti ihan oikeassa. Luomuun on haaskattu rahaa järjettömästi ilman kunnon tuloksia. Mitä sitten mutaatiooon tulee, saatat landehande olla oikeassakkin ja nyt paljastan salaisuuden: sian lihassakin on geenejä ja nyt kun joulun aikaan itsekukin on syönyt sikaa, näkyy se lisääntyneenä sikamaisuutena.
Totta röhkit: ''Gluk, gluk, määä, määä''. ;D
Kuitkuti ei ole missään väittämissään oikeassa!!
Väitän, että luomun kehittämiseen, tutkimiseen ja markkinointiin ei ole pistetty niinkään järjettömästi rahaa kuin kaiken maailman vahingollisten myrkkyjen ja vierasaineiden kehittämiseen sekä haittavaikutusten korjaamiskustannuksineen ( myrkkyjen puhdistus luonnosta, sairauksien haittamenot yms).
Luomuun satsatut alkupanokset sitävastoin aiheuttavat positiivisen kierteen pois näistä haittamenoista.
Mm luomuvihannesten kuiva-ainepitoisuus on neljänneksen-kolmanneksen korkeampi kuin tehoviljellyt. Siitä on helppo laskea onko luomuvihannes kovinkaan paljon kalliimpaa.
-
. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
Tuohon sun kritiikittömään vuodatukseen sopii tää väliotsikko yhdestä artikkelista tuolla fao:n sivulla:
"Too much emphasis on GMOs"
But most biotechnologies cannot be fully exploited because "often, there is emphasis on genetically modified organisms only, which overshadows all other biotechnologies and their potential contribution to agriculture. In addition, the synergy between the public and private sector remains to be harnessed."
http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/ (http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/)
-
Kuka haluaa viljelymuodon, jossa kansainvälinen firma myy siemenen, josta et voi tai saa lisätä omia siemeniä etkä myydä tuotetta kenelle tahansa markkinoille?
-
Kuka haluaa viljelymuodon, jossa kansainvälinen firma myy siemenen, josta et voi tai saa lisätä omia siemeniä etkä myydä tuotetta kenelle tahansa markkinoille?
Gutiguti ;D
-
. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
Tuohon sun kritiikittömään vuodatukseen sopii tää väliotsikko yhdestä artikkelista tuolla fao:n sivulla:
"Too much emphasis on GMOs"
But most biotechnologies cannot be fully exploited because "often, there is emphasis on genetically modified organisms only, which overshadows all other biotechnologies and their potential contribution to agriculture. In addition, the synergy between the public and private sector remains to be harnessed."
http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/ (http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/)
kaikki eivät hallitse kieliä, joten tässäpä tulee suomennos:
Liian paljon huomiota GMO
Mutta useimmat bioteknologian ei voida hyödyntää täysimääräisesti, koska "usein, on korostettava geneettisesti muunnettuja organismeja vain, joka jättää varjoonsa kaikki muut biotieteet ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta maatalouteen. lisäksi synergiaa julkisen ja yksityisen sektorin vielä hyödyntää."
-
. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
Tuohon sun kritiikittömään vuodatukseen sopii tää väliotsikko yhdestä artikkelista tuolla fao:n sivulla:
"Too much emphasis on GMOs"
But most biotechnologies cannot be fully exploited because "often, there is emphasis on genetically modified organisms only, which overshadows all other biotechnologies and their potential contribution to agriculture. In addition, the synergy between the public and private sector remains to be harnessed."
http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/ (http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/)
kaikki eivät hallitse kieliä, joten tässäpä tulee suomennos:
Liian paljon huomiota GMO
Mutta useimmat bioteknologian ei voida hyödyntää täysimääräisesti, koska "usein, on korostettava geneettisesti muunnettuja organismeja vain, joka jättää varjoonsa kaikki muut biotieteet ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta maatalouteen. lisäksi synergiaa julkisen ja yksityisen sektorin vielä hyödyntää."
Joku kun tekisi semmoisen käännöskoneen koneen millä voisi kääntää näitä käännöskoneella käännettyjä tekstejä ymmärrettävämpään muotoon.. ;D
-
Käykää luomun "vihaajat" tälläisellä keskustelupalstalla katsomassa
kuinka maatalous on SUURIN saastuttaja.Ympäristöehdot tiukkenevat tosi paljon (sisäpiirin tietoa)jonka tässä julkistan jo nyt.
http://www.adressit.com/keskustelu/10251/start/225
Lukekaa alusta asti siellä on mielenkiintoista juttua.
-
. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.
Tuohon sun kritiikittömään vuodatukseen sopii tää väliotsikko yhdestä artikkelista tuolla fao:n sivulla:
"Too much emphasis on GMOs"
But most biotechnologies cannot be fully exploited because "often, there is emphasis on genetically modified organisms only, which overshadows all other biotechnologies and their potential contribution to agriculture. In addition, the synergy between the public and private sector remains to be harnessed."
http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/ (http://www.fao.org/news/story/en/item/40390/icode/)
kaikki eivät hallitse kieliä, joten tässäpä tulee suomennos:
Liian paljon huomiota GMO
Mutta useimmat bioteknologian ei voida hyödyntää täysimääräisesti, koska "usein, on korostettava geneettisesti muunnettuja organismeja vain, joka jättää varjoonsa kaikki muut biotieteet ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta maatalouteen. lisäksi synergiaa julkisen ja yksityisen sektorin vielä hyödyntää."
Joku kun tekisi semmoisen käännöskoneen koneen millä voisi kääntää näitä käännöskoneella käännettyjä tekstejä ymmärrettävämpään muotoon.. ;D
Viheliäistä on kun saattaa sisältö muuttua päinvastaiseksi googlen kääntäjällä nyt ainakin. Lyhyitä lauseita kun kirjoittelee niin tuota riskiä voi minimoida mutta suomentaessa on >:( :( >:( :(
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa.
6-24 vuotta sitten olin aika läheisessä suhteessa luomun alkutuotannon tutkimukseen. Sillä kokemuksella tuo gutin väite on perätön. Mitä sitten on yleiseen verkostoitumis-, brändäys- ja vastaaviin laitettu, siitä en osaa sanoa. Muuta kun sen verran, että yleensä huolellisesti varottiin antamasta rahoja niille, joilla oli jotain luomu-asiantuntemusta ja halua edistää asiaa.
Petri
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa.
6-24 vuotta sitten olin aika läheisessä suhteessa luomun alkutuotannon tutkimukseen. Sillä kokemuksella tuo gutin väite on perätön. Mitä sitten on yleiseen verkostoitumis-, brändäys- ja vastaaviin laitettu, siitä en osaa sanoa. Muuta kun sen verran, että yleensä huolellisesti varottiin antamasta rahoja niille, joilla oli jotain luomu-asiantuntemusta ja halua edistää asiaa.
Petri
Otin tuon edellisen viestin suoraan referoiden Puoleen 1.vpj:n,Timo Kauniston, haastattelusta marraskuun Pellervosta. En epäile hetkeäkään etteikö jokaiselle sanalle löydy erittäin luotettava ja tutkittu peruste.
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa.
6-24 vuotta sitten olin aika läheisessä suhteessa luomun alkutuotannon tutkimukseen. Sillä kokemuksella tuo gutin väite on perätön. Mitä sitten on yleiseen verkostoitumis-, brändäys- ja vastaaviin laitettu, siitä en osaa sanoa. Muuta kun sen verran, että yleensä huolellisesti varottiin antamasta rahoja niille, joilla oli jotain luomu-asiantuntemusta ja halua edistää asiaa.
Petri
Otin tuon edellisen viestin suoraan referoiden Puoleen 1.vpj:n,Timo Kauniston, haastattelusta marraskuun Pellervosta. En epäile hetkeäkään etteikö jokaiselle sanalle löydy erittäin luotettava ja tutkittu peruste.
Tiedän että Petrillä on omakohtaista konkreettista kokemusta tuosta asiasta,jos nyt sitten joku "seteliselkärankaiinen"entinen luomuviljelijä näin vaalien alla haastelee minkä katsoo parhaiten ajavan etuaan niin ei sillä ole paljoakaan painoarvoa..
-
-Olisiko kysymys kostosta(tavasta tuhota koko luomusektori) luomutuottajia kohtaan kun itse ei jaksanut työstää luomutuottajana?
-
Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
Juu, minäkin oon tuota luomua hiukan pohtinut omille tiluksille kun noita ekolehmiä on tuossa ympärillä niin markkinat löytyis heinällekkin helposti mutta näkyy olevan aika iso riski tuossa tuotantomuodossa että se muuttuu uskonnoksi :D
-
Luomusta tehdään massatuote!
On se ihme jos ei juttu herättänyt luomumiehiä, kysyntä tuo hintaa millä luomu pidetään kannattavana jos tarjontaa tulee lisää on selvää että hinta laskee. Näin on käynyt tavallisella puolella vaikka Suomen tehotuotanto on Euroopan mittapuulla täyttä luomua.
Nyt Euroopassa maksetaan jopa 100 eur/tonni parempaa hintaa kuin Suomessa ja täällä höpötetään että satsatkaa laatuun. Esimerkkinä vion sanoayhden oman kevätvehnä kuorman hehtopaino 82, sako 390, valkuainen 15,8, rikat alle 3%, tästä Suomessa saa 214 eur/tonni ja kun kysyin yhdeltä ystävältä Tanskasta samaisen tavaran hintaa niin hinta oli 307 eur/tonni. Ja huom. hinta oli tilahinta, kahden viikon maksuajalla. Suomen hinnasta otetaan rahti pois sekä kuukauden maksuaika.
Minusta seuraavan vuoden visio voisi olla että 50% pellosta kesannolle sekä vihernurmelle ja lisätään suoraa kauppaa viljelijöiden kesken.
-
Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa.
6-24 vuotta sitten olin aika läheisessä suhteessa luomun alkutuotannon tutkimukseen. Sillä kokemuksella tuo gutin väite on perätön. Mitä sitten on yleiseen verkostoitumis-, brändäys- ja vastaaviin laitettu, siitä en osaa sanoa. Muuta kun sen verran, että yleensä huolellisesti varottiin antamasta rahoja niille, joilla oli jotain luomu-asiantuntemusta ja halua edistää asiaa.
Petri
Otin tuon edellisen viestin suoraan referoiden Puoleen 1.vpj:n,Timo Kauniston, haastattelusta marraskuun Pellervosta. En epäile hetkeäkään etteikö jokaiselle sanalle löydy erittäin luotettava ja tutkittu peruste.
Minä epäilen joka hetki mitä epäluotettava politikko Timo Kaunisto sanoo, jokaista hänen sanaansa.
-
Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja ;D ;D
Juu, minäkin oon tuota luomua hiukan pohtinut omille tiluksille kun noita ekolehmiä on tuossa ympärillä niin markkinat löytyis heinällekkin helposti mutta näkyy olevan aika iso riski tuossa tuotantomuodossa että se muuttuu uskonnoksi :D
Luomutuotannon pohjalla on etiikka. Jos tuota tulkitaan uskonnoksi, niin se on yksilökohtainen ongelma. Luomu luomusääntöineen on selkeää maanviljelyä. Ajatusmalli vain täytyy muuttaa viljelystä melkolailla.
-
Luomutuotannon pohjalla on ISOMPI HILLO Jos tuota tulkitaan uskonnoksi, niin se on yksilökohtainen ongelma. Luomu luomusääntöineen on selkeää maanviljelyä. Ajatusmalli vain täytyy muuttaa viljelystä melkolailla.
Jos tulevaisuudessa on peikkoja ja haamuja, toimeentulo menee suuhun ennen kättä ja panokset vaan maksaa niin siinä saa etiikat väistyä.
-
Luomun ongelma, jos sitä nyt edes onkaan ;
On vain ja ainoastaan kysyntään vastaaminen.
Niin viljelijä, jakelu, jalostus kuin loppukäyttäjä
Kun menee Canadaan , Saksaan :
Luomua on kaupoissa, toreilla, ravintoloissa kunnolla esillä ja saatavilla ja sitä halutaan vain lisää ja lisää ,,,,
Suomen kauppaan kun menee siellä metrin verran hyllyssä tilaa ja jokin kuivanut Juures esillä , ei juuri muuta. ,,,,Å,,,,
-
Biotekniikan käyttö on hemmetin paljon enemmän kuin yksi, vielä epävarma menetelmä, geenimanipulaatio. Sillä tulee ilman muuta olemaan merkittävä, jopa mullistava rooli ruuantuotannossa ja joka paikassa muuallakin mihin sitä sovelletaan. Ongelmaksi muodostuu legendaariset tekijänoikeudet, monsantomallilla mentäessä koko ruuantuotanto on parissa vuosikymmenessä noiden tekijänoikeudet omistavien yritysten käsissä.
-
"Jos geenimuuntelun avulla saadaan kasvit vastustuskykyisiksi tuholaisille, päästäisiin eroon myrkkyjen käytöstä. Jos viljoihin saataisiin siirrettyä hernekasvien typensidontageeni, voitaisiin typpilannoitusta merkittävästi vähentää."
Kuten roundup Ready kasvilajikkeet ?
,,,,å,,,, :'(
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla.
Tänään 28.12 HS mielipideosastolla
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/
on mielipidekirjoitus aiheesta otsikolla "Luomuviljelyyn siirtyminen on maatalousutopiaa". Ja kuka on kirjoittaja? Entisen MTKn puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan poika, maatalouspolitiikan professori emeritus, entinen maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaani, entinen Helsingin yliopiston kansleri, Risto Ihamuotila.
On erittäin asiallinen kirjoitus. Paljonko tuosta rohkenee lainata? Jos ehkä tämän minusta osuvimmat:
"Näyttääkin siltä, että lähes ainoa tie maapallon väestön ravinnonsaannin edes jonkinlaiseen turvaamiseen edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista. Siihen ei luomumenetelmin valitettavasti päästä."
"Geenimuuntelulla voi siinä olla merkittävä asema. Ihmisiä on koetettu saada pelkäämään tätä menetelmää. Biotekniikan käyttö kyllä hyväksytään lääketieteessä, mutta ei ravinnontuotannossa. Se on merkillistä. Kaikki nykyiset viljelykasvit ovat geenimuuntelun tulosta ja kaukana alkuperäisistä kantamuodoistaan."
Muutenkin on tosiasiat hyvin hahmottava kirjoitus, kannattaa lukea. Muutenkin lukeminen kannattaa, se yleensä avartaa maailmankuvaakin.
Minäkin luin Ihamuotilan jutut. Täyttä asiaa ja Ihamuotila ei saa rahaa paskaa puhumalla. Hesariin myös uskaltaa kirjoittaa totuuksia, sillä sen yleisönpalstalla ei ole Landehandea.
-
Minä epäilen joka hetki mitä epäluotettava politikko Timo Kaunisto sanoo, jokaista hänen sanaansa.
Hande tekee vaalityötä... ;D
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla.
Tänään 28.12 HS mielipideosastolla
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/
on mielipidekirjoitus aiheesta otsikolla "Luomuviljelyyn siirtyminen on maatalousutopiaa". Ja kuka on kirjoittaja? Entisen MTKn puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan poika, maatalouspolitiikan professori emeritus, entinen maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaani, entinen Helsingin yliopiston kansleri, Risto Ihamuotila.
On erittäin asiallinen kirjoitus. Paljonko tuosta rohkenee lainata? Jos ehkä tämän minusta osuvimmat:
"Näyttääkin siltä, että lähes ainoa tie maapallon väestön ravinnonsaannin edes jonkinlaiseen turvaamiseen edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista. Siihen ei luomumenetelmin valitettavasti päästä."
"Geenimuuntelulla voi siinä olla merkittävä asema. Ihmisiä on koetettu saada pelkäämään tätä menetelmää. Biotekniikan käyttö kyllä hyväksytään lääketieteessä, mutta ei ravinnontuotannossa. Se on merkillistä. Kaikki nykyiset viljelykasvit ovat geenimuuntelun tulosta ja kaukana alkuperäisistä kantamuodoistaan."
Muutenkin on tosiasiat hyvin hahmottava kirjoitus, kannattaa lukea. Muutenkin lukeminen kannattaa, se yleensä avartaa maailmankuvaakin.
Pitää kyllä tunnustaa että luin tuota juttua vähän kuin piru raamattua,mutta muistaako täällä kukaan ´sitä sen isä-Veikon saavutuksia,kaikki maataloustuotteitten kauppa ja jalostus piti saada"omiin käsiin"eli pellervolaisten firmojen hoidettavaksi.
Niiden pamputhan sitä MTK-ta silloin johtivat ja ajoivat omia etujaan.
No,mitä näistä on nykyään jäljellä,kalliita monumentteja pitkin maata,meijereitä rehutehtaita sun muita..
Saatiinhan sitten monia merkittäviäkin kilpailijoita pois jopa vientimarkkinoiltakin,sitähän oli esim jonkun pienen meijerinkin juustolla kysyntää ulkomaillakin.
Siihen hänen nykyisten kasvien geenimuunteluväitteeseen,eihän luonto ole niitä väkisin edistänyt,vaan se kaikki muuntelu on käynyt luonnon asettamilla ehdoilla.
Ja miks pitäs viljoihin saada sitä typensitojageeniä,voisihan niitä typensitojakasveja viljellä niinkuin luomusäännötkin edellyttävät tuleehan se typpi sitten kierrossa niille viljoillekin.
Epäilen sitäkin että tuskin sellaista geeniä löytyy siihen kuivuudenkestoon joka pystyy aavikolla kasvattamaan kovinkaan mehevää satoa vaikkapa nyt vaan jostain kurkusta,no,sehän on kyllä nykyään täällä Suomessakin melko kallis tapa tuottaa öljystä vettä..
-
>>>>>Entisen MTKn puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan poika, maatalouspolitiikan professori emeritus, entinen maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaani, entinen Helsingin yliopiston kansleri, Risto Ihamuotila.
****Opiarvoilla ja sen semmoisilla ei ole juurikaan merkitystä siinä kuka oikeimmin asioita esittää. Vrt rasva- ja kolestroolikina. Tulevaisuusbrändityöryhmässä oli presidentti, Nokian entinen johtaja, Shellin johtaja ja ymmm. Kummilla on enemmän arvovaltaa mielipiteiden oikeaksi julistamisessa vastaan Ihamuotilat.
Ei tutkija AimoMelakaan ole saanut arvostettua asemaa agronetin hutkijalautakunnassa.
Luomuketjujen keskusteluissa on monen kertaan tuotu julki, että politiikka ratkaisee ruuan riittävyyden. Kemiallinen viljely myrkkyineen tulee tiensä päähän ennemmin tai myöhemmin, mutta varmasti. Kemiallinen viljely saa aikaan negatiivisten haittojen kierteen. Luonnon antamien mahdollisuuksien käyttäminen antaa positiivisen kierteen haittojen välttämisessä. Ruuan riittävyydestä vakavasti on kyse kun maat on pilattu viljelyinvaliideiksi. Riittääkö ruoka luomuviljelyssä on ns järjestelykysymys. NYT pitää valmistautua siihen, kuinka pitkälle ruokaa voidaan tuottaa kestävillä viljelymenetelmillä. Jos sitä ei tunnu riittävän kaikille pitää muuttaa ensin politiikkaa ja sitten rajoittaa syntyvyyttä.
Ensi keväänä suomalainen viljelijä laskee kuinka paljon omaan pussiin on mahdollista saada. Siinä auttaa, että laskee tulot-menot. Harva miettii maailman nälkäisiä silloin. Se on meidän rajattu politiikkamme nyt.
-
Aimo jorisee mutunäkemyksiä vaan ei tosiasioita.
-
Mun mielestäni olisi selkeämpää puhua viljelymenetelmistä ennemmin kuin luomu vs. teho. Luomun menetelmät on ne, joilla ruokaa tuotetaan pidemmällä ja kestävämmällä perspektiivillä. Viljelykierto, lannoittaminen maata pilaamatta, typensidonta yms. Näihin liitetään biotekniikan tuottamia menetelmiä parantamaan hyötysuhdetta uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten öljyn. Luomu merkkinä jäänee parempien ihmisten gastronomiseksi hifistelyksi ;)
-
Mun mielestäni olisi selkeämpää puhua viljelymenetelmistä ennemmin kuin luomu vs. teho. Luomun menetelmät on ne, joilla ruokaa tuotetaan pidemmällä ja kestävämmällä perspektiivillä. Viljelykierto, lannoittaminen maata pilaamatta, typensidonta yms. Näihin liitetään biotekniikan tuottamia menetelmiä parantamaan hyötysuhdetta uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten öljyn. Luomu merkkinä jäänee parempien ihmisten gastronomiseksi hifistelyksi ;)
Aamen. ;)
-
Timo ei ole seteliselkärankainen vaan on rehellisimpiä keskustapoliitikkoja mitä löytyy.
[/quote]
Onks tää nyt sitten osoitus Timon asiantuntemuksesta vai kepun rehellisyydestä??..
-
Minä epäilen joka hetki mitä epäluotettava politikko Timo Kaunisto sanoo, jokaista hänen sanaansa.
Hande tekee vaalityötä... ;D
juu en haluaas nähdä sitä päivää kun revonhäntää&kump kitketään pelloista käsin ja hakuilla :-[
-
Ei ole oppiarvoilla ei. Mutta eivätköhän ne jotakin kerro. Jos ajatellaan vaikka että kumpi kykenee muodostamaan paremman kokonaiskäsityksen luomusta ja mahdollisuuksista, koulusta suoraan omalle tilalle jäänyt ja siinä ikänsä viljellyt viljelijä vai 40 vuotta maatalouden ja maataloustieteiden näköalapaikalla ollut henkilö niin kai se on aika selvää? Ja kun puhutaan maataloudesta niin sanoisin että Shellin johtaja ja Nokian johtaja (sama henkilö muuten?) niin tietää vähän vähemmän kuin maatalouden professori? Kuiteskin?
Asiahan on on juuri näin, kyse on uskonnosta. Juttuhan on niin, että jos vaikka joku kirkkoprofessori todistaisi, ettei taivasta ole olemassa, olisi senkin jälkeenkin tosiuskovaisia, jotka eivät kirveelläkään suostuisi myöntämään tosiasioita. Uskovaisille on luvattu taivaspaikka ja Landehandelle luomutuet.
Edelleenkin jotkut uskovat Wincapitaan ja Neuvostoliittoon.
Hömppäaatteelle on aina sijaa ja humpukilla on aina tehty helpointa rahaa.
-
Ei ole oppiarvoilla ei. Mutta eivätköhän ne jotakin kerro. Jos ajatellaan vaikka että kumpi kykenee muodostamaan paremman kokonaiskäsityksen luomusta ja mahdollisuuksista, koulusta suoraan omalle tilalle jäänyt ja siinä ikänsä viljellyt viljelijä vai 40 vuotta maatalouden ja maataloustieteiden näköalapaikalla ollut henkilö niin kai se on aika selvää? Ja kun puhutaan maataloudesta niin sanoisin että Shellin johtaja ja Nokian johtaja (sama henkilö muuten?) niin tietää vähän vähemmän kuin maatalouden professori? Kuiteskin?
Asiahan on on juuri näin, kyse on uskonnosta. Juttuhan on niin, että jos vaikka joku kirkkoprofessori todistaisi, ettei taivasta ole olemassa, olisi senkin jälkeenkin tosiuskovaisia, jotka eivät kirveelläkään suostuisi myöntämään tosiasioita. Uskovaisille on luvattu taivaspaikka ja Landehandelle luomutuet.
Edelleenkin jotkut uskovat Wincapitaan ja Neuvostoliittoon.
Hömppäaatteelle on aina sijaa ja humpukilla on aina tehty helpointa rahaa.
:D :D :D :D :D :D :D
-
Ei ole oppiarvoilla ei. Mutta eivätköhän ne jotakin kerro. Jos ajatellaan vaikka että kumpi kykenee muodostamaan paremman kokonaiskäsityksen luomusta ja mahdollisuuksista, koulusta suoraan omalle tilalle jäänyt ja siinä ikänsä viljellyt viljelijä vai 40 vuotta maatalouden ja maataloustieteiden näköalapaikalla ollut henkilö niin kai se on aika selvää? Ja kun puhutaan maataloudesta niin sanoisin että Shellin johtaja ja Nokian johtaja (sama henkilö muuten?) niin tietää vähän vähemmän kuin maatalouden professori? Kuiteskin?
Ja Aimo ei muuten ole (enää?) tutkija. Liian köyhää touhua...
[/quote]
Jos nyt jätetään ne oppiarvot ulkopuolelle ja ajatellaan sitä mitä kokemusta esim. kyseessäolevalla herralla on 40 vuoden maataloutta elannokseen harjoittaneen viljelijän kokemukseen perustuvan vastakkain olevan käsityksen kanssa,kummalla luulette olevan reaalitalous paremmin hallussa.
Kaikilla kun ei ole noita tonttimaitakaan siellä Hesan kulmilla myytävänä,sitähän noilla perinnöillä voi puhella lämpimikseen mitä mieleen sattuu juolahtamaan..
-
Asiahan on on juuri näin, kyse on uskonnosta. Juttuhan on niin, että jos vaikka joku kirkkoprofessori todistaisi, ettei taivasta ole olemassa, olisi senkin jälkeenkin tosiuskovaisia, jotka eivät kirveelläkään suostuisi myöntämään tosiasioita. Uskovaisille on luvattu taivaspaikka ja Landehandelle luomutuet.
Edelleenkin jotkut uskovat Wincapitaan ja Neuvostoliittoon.
Hömppäaatteelle on aina sijaa ja humpukilla on aina tehty helpointa rahaa.
Tuottajallehan tästä on pelkkää hyötyä, ja itse asiassa ripaus uskoa tarpeen ;D Jos kuluttja ei uskoisi suomalaisen ruuan puhtauteen, ja paremmuuteen, meiltä loppuisi hyvin äkkiä työt. Gutigutin mielestä kuluttajan ainoa valintakriteeri oin hinta, mutta kuten maidossa, ja joulukinkussa olemme nähneet, eihän se ihan niin onneksi ole.
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
-
Aimo jorisee mutunäkemyksiä vaan ei tosiasioita.
Niin siis mitä ja missä?
Timo ei ole seteliselkärankainen vaan on rehellisimpiä keskustapoliitikkoja mitä löytyy. On hänen kanssaan joskus nuorempana väitelty pikkutunneille luomu vs tehoviljely ja kyllähän hänellä silloin oli ihan perusteetkin tuohon luomuun. Ja jos hän nyt puhuu geenimuuntelun puolesta niin siihenkin on varmasti perustelut. Pätevätkin. Voivat olla saman suuntaiset kuin mitä tuossa edellisessä viestissäni Risto Ihamuotila mielipidekirjoituksessaan kirjoitti eli lainaus siitä:
"Jos geenimuuntelun avulla saadaan kasvit vastustuskykyisiksi tuholaisille, päästäisiin eroon myrkkyjen käytöstä. Jos viljoihin saataisiin siirrettyä hernekasvien typensidontageeni, voitaisiin typpilannoitusta merkittävästi vähentää."
En tosin Timon perusteita ole kuullut mutta varmasti hänellä on perustelut mielipiteelleen tälläkin kertaa.
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Hei haloo kuinka kasvit täällä kasvoivat ennen kuin viisas lannoitaja tänne syntyi :P :P
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Näinhän se olis nähtävä,kuitenkin tuossa Ihamuotilan mielipiteessä sanotaan"Tarvitaan lannoitteita ja muita tuotantovälineitä nykyistä enemmän,etenkin kehitysmaissa".
Kuinkahan kauan nitä panoksia sitten riittää.Suomenkin syödystä ruuasta taitaa suurin osa päätyä meriin ,vaikkakin monien mutkien ja pumppauksien jälkeen oikein direktiivien mukaisesti..
-
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Paskasta eikä muustakaan orgaanisesta tai epäorgaanisesta ei irtoa fosforia ilman mykorritsoja tai yleisemmin pieneliötoimintaa. Nautaa ruokkivat alkaa pikkuhiljaa ymmärtää ruokkivansa naudan pötsin mikrobeja, jotka sitten muodostavat eläimelle tarpeelliset ravintoaineet. Peltoviljelyn takapajuisimmat äskooännät ja suuret ajattelijat pitää viljelyä vielä pelkkänä kemiana, vaikka kyseessä on biologinen prosessi. Kuvitelma siitä, että jokaiseen ongelmaan on kemiallinen ratkaisu olemassa, on absurdi ja osoittaa vielä melkoista ahdasmielisyyttä. Toisaalta, kun katselee noita innokkaimpia luomukannanottoja ja perusteluja, ymmärtää hiukan. Asialle tekee se typerä kannattaja enemmän haittaa kuin fiksu opponentti....
Siis: peltoviljely perustuu pellon pieneliöiden toiminnan ylläpitämiseen ja optimointiin, ei ravinnetaselaskelmiin eikä kasvuohjelmiin. Kemiaa voi hyödyntää, mutta pitäisi olla selvillä mitä suunniteltu käyttö vaikuttaa siellä kasvualustassa. Mitä tekee vaikkapa strobiluriini pintamaan itiöllisille pieneliöille ja miten ne vaikuttavat seuraavien vuosien sadonmuodostukseen....
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Huuhtoumasta et näämmä halua tietää hölkäsen pöläystä. Näillä seuduin tuli viime keväänä monin paikoin 100%:n huuhtoumat ensimmäisestä apulantakylvöistä ja sitten toisesta ne normaalit. Siinä haetaan esittelykelpoista keskiarvoa vielä kauan.
Pellolla tapahtuu aina luonnollista ravinteiden irtautumista kasvien käyttöön. Kun sinne vielä pistetään sadossa poistuvan määrät, niin hukkaan valuu jo tuosta summasta. Satotavoitteita harvoin saavutetaan ja siitä vielä lisäpoistumat. Pääosa Suomen viljapelloista apulannoitetaan 4,5-5 tonnin sadolle. Keskiarvosato on E-Suomessa 3,5 tn. Aina menee hukkaan ja rutosti. Vaan kauppias ei siitä huolehdi, kunhan myyntiä on.
-
Adamilla hyvä ja tärkeä perustavaa laatua oleva puheenvuoro!
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Ei muodosta ilmasta vaan liuottavat maahan varastoitunutta, sienitautien poistoaineet estävät muodostumisen/rikkovat sienen soluseinämän, mutta eiku nehän ovatkin valikoivia kemikaaleja ja jättävät hyöty sienet rauhaan...
-
Minua lähiännä omasta näkökulmasta kiinostaa, kuinka viljelyä ja ruuan tuotantoa pystytään
harjoittamaan 10-20-50v päästä. Sitten kun öljy on vähissä, ja jara on kalunnut pohjoisen
fosvorit loppuun. Ei tähän paljon uskontoa tarvita. Mitä tulee viisaisiin tutkijoihin ja virkamiehiin
olen sitä mieltä, että mitä lukeneempi henkilö on , sitä suppeampi näkökanta yleisiin asijoihin.
Nämä yhteiskunnan ylipapit ei välttämättä ymmärrä höykäsen pölähtävää arkimaailman realiteeteista.
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Ei muodosta ilmasta vaan liuottavat maahan varastoitunutta, sienitautien poistoaineet estävät muodostumisen/rikkovat sienen soluseinämän, mutta eiku nehän ovatkin valikoivia kemikaaleja ja jättävät hyöty sienet rauhaan...
Tässä taas se, että puoliluomu/IP ei toimi.
-
Tässä taas se, että puoliluomu/IP ei toimi.
Koeta ny hyvä mies ymmärtää, että ip:n idea on että käytetään kemikaaleja käytetään todettuun tarpeeseen. Jos on viljelykierto kohdillaan yms. asiat ei tartte käyttää kaikkia myrkkyjä. Minä olen tavanomainen tehotuottaja, mutta silti en ole käyttänyt pariin vuoteen peittausaineita, enkä tautiaineita. Rikkakasvit on ruutattu minimi ainemäärillä ja jopa puoliannoksilla jos on ihanteelliset olosuhteet. Ympäristön kokonaistilanteen kannalta ip on huomattavasti parempi, kuin puhdas luomu.
-
Tässä taas se, että puoliluomu/IP ei toimi.
Koeta ny hyvä mies ymmärtää, että ip:n idea on että käytetään kemikaaleja käytetään todettuun tarpeeseen. Jos on viljelykierto kohdillaan yms. asiat ei tartte käyttää kaikkia myrkkyjä. Minä olen tavanomainen tehotuottaja, mutta silti en ole käyttänyt pariin vuoteen peittausaineita, enkä tautiaineita. Rikkakasvit on ruutattu minimi ainemäärillä ja jopa puoliannoksilla jos on ihanteelliset olosuhteet. Ympäristön kokonaistilanteen kannalta ip on huomattavasti parempi, kuin puhdas luomu.
Jaa koita ymmärtää........ :D :D
-
Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla.
Tänään 28.12 HS mielipideosastolla
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/
on mielipidekirjoitus aiheesta otsikolla "Luomuviljelyyn siirtyminen on maatalousutopiaa". Ja kuka on kirjoittaja? Entisen MTKn puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan poika, maatalouspolitiikan professori emeritus, entinen maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan dekaani, entinen Helsingin yliopiston kansleri, Risto Ihamuotila.
On erittäin asiallinen kirjoitus. Paljonko tuosta rohkenee lainata? Jos ehkä tämän minusta osuvimmat:
"Näyttääkin siltä, että lähes ainoa tie maapallon väestön ravinnonsaannin edes jonkinlaiseen turvaamiseen edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista. Siihen ei luomumenetelmin valitettavasti päästä."
"Geenimuuntelulla voi siinä olla merkittävä asema. Ihmisiä on koetettu saada pelkäämään tätä menetelmää. Biotekniikan käyttö kyllä hyväksytään lääketieteessä, mutta ei ravinnontuotannossa. Se on merkillistä. Kaikki nykyiset viljelykasvit ovat geenimuuntelun tulosta ja kaukana alkuperäisistä kantamuodoistaan."
Muutenkin on tosiasiat hyvin hahmottava kirjoitus, kannattaa lukea. Muutenkin lukeminen kannattaa, se yleensä avartaa maailmankuvaakin.
Juuri näin! Ihamuotila on tunnetusti tarkka siitä mitä suuhunsa laittaa joten on selvä että ihamuotilankin ruokakassin sisällön valintaperusteena on vain ja ainoastaan hinta. Suomen maataloudella on tarpeeksi tekemistä suomalaistenkin ruokkimisessa, avuksi on otettava GMO, kuten ihamuotilakin linjaa. Jokainen tuottaja voisi ottaa mallia ihamuotilan asenteesta suhteessa nälkämaiden köyhälistöön.
-
Ja kun puhutaan maataloudesta niin sanoisin että Shellin johtaja ja Nokian johtaja (sama henkilö muuten?) niin tietää vähän vähemmän kuin maatalouden professori? Kuiteskin?
Täyttä asiaa, brändäys ja kilpailustrategiointi vaativat näkemystä.
Ja Aimo ei muuten ole (enää?) tutkija. Liian köyhää touhua...
vau
-
Asiahan on on juuri näin, kyse on uskonnosta. Juttuhan on niin, että jos vaikka joku kirkkoprofessori todistaisi, ettei taivasta ole olemassa, olisi senkin jälkeenkin tosiuskovaisia, jotka eivät kirveelläkään suostuisi myöntämään tosiasioita. Uskovaisille on luvattu taivaspaikka ja Landehandelle luomutuet.
Edelleenkin jotkut uskovat Wincapitaan ja Neuvostoliittoon.
Hömppäaatteelle on aina sijaa ja humpukilla on aina tehty helpointa rahaa.
Tuottajallehan tästä on pelkkää hyötyä, ja itse asiassa ripaus uskoa tarpeen ;D Jos kuluttja ei uskoisi suomalaisen ruuan puhtauteen, ja paremmuuteen, meiltä loppuisi hyvin äkkiä työt. Gutigutin mielestä kuluttajan ainoa valintakriteeri oin hinta, mutta kuten maidossa, ja joulukinkussa olemme nähneet, eihän se ihan niin onneksi ole.
Maito myydään hinnalla.
-
Otin tuon edellisen viestin suoraan referoiden Puoleen 1.vpj:n,Timo Kauniston, haastattelusta marraskuun Pellervosta. En epäile hetkeäkään etteikö jokaiselle sanalle löydy erittäin luotettava ja tutkittu peruste.
Tiedän että Petrillä on omakohtaista konkreettista kokemusta tuosta asiasta,jos nyt sitten joku "seteliselkärankaiinen"entinen luomuviljelijä näin vaalien alla haastelee minkä katsoo parhaiten ajavan etuaan niin ei sillä ole paljoakaan painoarvoa..
En tosin Timon perusteita ole kuullut mutta varmasti hänellä on perustelut mielipiteelleen tälläkin kertaa.
Siinä Pellervon jutussa ei ollut viitteitä, ainoastaan Puoleen 1.vpj:n,Timo Kauniston kommentit siitä että vastoin yleistä uutisointia todellisuudessa gmota hyödyntyäneet viljelijät ovat säästäneet kustannuksissa ja pärjänneet paremmin. Mutta olen samaa mieltä että varmasti perusteet lausunnoille ovat kiveen hakattuja tälläkin kertaa, sitä en epäile hetkeäkään.
-
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Paskasta eikä muustakaan orgaanisesta tai epäorgaanisesta ei irtoa fosforia ilman mykorritsoja tai yleisemmin pieneliötoimintaa. Nautaa ruokkivat alkaa pikkuhiljaa ymmärtää ruokkivansa naudan pötsin mikrobeja, jotka sitten muodostavat eläimelle tarpeelliset ravintoaineet. Peltoviljelyn takapajuisimmat äskooännät ja suuret ajattelijat pitää viljelyä vielä pelkkänä kemiana, vaikka kyseessä on biologinen prosessi. Kuvitelma siitä, että jokaiseen ongelmaan on kemiallinen ratkaisu olemassa, on absurdi ja osoittaa vielä melkoista ahdasmielisyyttä. Toisaalta, kun katselee noita innokkaimpia luomukannanottoja ja perusteluja, ymmärtää hiukan. Asialle tekee se typerä kannattaja enemmän haittaa kuin fiksu opponentti....
Siis: peltoviljely perustuu pellon pieneliöiden toiminnan ylläpitämiseen ja optimointiin, ei ravinnetaselaskelmiin eikä kasvuohjelmiin. Kemiaa voi hyödyntää, mutta pitäisi olla selvillä mitä suunniteltu käyttö vaikuttaa siellä kasvualustassa. Mitä tekee vaikkapa strobiluriini pintamaan itiöllisille pieneliöille ja miten ne vaikuttavat seuraavien vuosien sadonmuodostukseen....
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
-
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Paskasta eikä muustakaan orgaanisesta tai epäorgaanisesta ei irtoa fosforia ilman mykorritsoja tai yleisemmin pieneliötoimintaa. Nautaa ruokkivat alkaa pikkuhiljaa ymmärtää ruokkivansa naudan pötsin mikrobeja, jotka sitten muodostavat eläimelle tarpeelliset ravintoaineet. Peltoviljelyn takapajuisimmat äskooännät ja suuret ajattelijat pitää viljelyä vielä pelkkänä kemiana, vaikka kyseessä on biologinen prosessi. Kuvitelma siitä, että jokaiseen ongelmaan on kemiallinen ratkaisu olemassa, on absurdi ja osoittaa vielä melkoista ahdasmielisyyttä. Toisaalta, kun katselee noita innokkaimpia luomukannanottoja ja perusteluja, ymmärtää hiukan. Asialle tekee se typerä kannattaja enemmän haittaa kuin fiksu opponentti....
Siis: peltoviljely perustuu pellon pieneliöiden toiminnan ylläpitämiseen ja optimointiin, ei ravinnetaselaskelmiin eikä kasvuohjelmiin. Kemiaa voi hyödyntää, mutta pitäisi olla selvillä mitä suunniteltu käyttö vaikuttaa siellä kasvualustassa. Mitä tekee vaikkapa strobiluriini pintamaan itiöllisille pieneliöille ja miten ne vaikuttavat seuraavien vuosien sadonmuodostukseen....
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Pari kymmenen vuotta viljaa viljellyttä tilaa ajaa naapurikylän mullimiehen laarin niin hanakasti tyhjäks, että meinaa isäntä ite jäädä mopen osille, miksi he eivät täydennä jara pussista tarkasti mitattavissa olevaan spesifiin tarpeeseen?
-
Tässä taas se, että puoliluomu/IP ei toimi.
Koeta ny hyvä mies ymmärtää, että ip:n idea on että käytetään kemikaaleja käytetään todettuun tarpeeseen. Jos on viljelykierto kohdillaan yms. asiat ei tartte käyttää kaikkia myrkkyjä. Minä olen tavanomainen tehotuottaja, mutta silti en ole käyttänyt pariin vuoteen peittausaineita, enkä tautiaineita. Rikkakasvit on ruutattu minimi ainemäärillä ja jopa puoliannoksilla jos on ihanteelliset olosuhteet. Ympäristön kokonaistilanteen kannalta ip on huomattavasti parempi, kuin puhdas luomu.
Jaa koita ymmärtää........ :D :D
Niin, ja kun kaikki muut tavanomaiset paitsi IP:eet käyttää myrkkyjä ja muuta kemiaa ihan turhat määrät? Aika paljon ihan turhaa ruuttaamista! Niinkuin tuo viljan tappaminen glyfolla.
Kuka viljelee IP:llä?
-
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Tavanomaisilla karjatiloilla ostot:myynti on usein selvästi >5. Tehostamisen varaa on, mutta halpa ja helppo ostolannoite ei kannusta (raha, jonka valtaa ainakin kuluttajamarkkinoilla ylistät) hyödyntämään tilan omia resursseja. Eli jos ostoravinteita ei rajoiteta eettisin tai hallinnollisin keinoin (luomu), niin haittaveroa tarvitaan lisää ja paljon.
Kauniston Timon lausuma että rahaa on lapioitu siihen luomuun, saattaa pitää paikkansa hänen näkökulmastaan. Timo ei ole ollut omaa tilaansa lukuunottamatta "sisällä" luomun kehittämisessä. Erilaisille hännystelijöille rahaa on kyllä jaettu aikanaan paljonkin. MTTllä oli luomututkimusohjelma, josta rahoitettiin paljon tutkimusta, jonka tutkimussuunnitelma oli koristeltu parilla "luomu" -sanalla. Muutamissa henkilövalinnoissa avainpaikoille sijoitettiin henkilöitä, joille ei juuri silloin sattunut muuta löytymään, nolla-asiantuntemuksella. Ei ihme, ettei jälkeä synny. Nimiä ja hankkeita en rupea kirjallisesti yksilöimään, kun tapanani ei ole loukata ketään (vaikka syytäkin voisi olla), eikä menneiden kaivelemisella eteenpäin päästä.
Petri
-
Timon kanssa oltiin vuonna 1995 perustamassa Suomen Luomu OY:tä, maanlaajuista luomutuotteiden markkinointiyhtiötä, jonka jalanjälkiin sukeutui sittemmin Pohjolan Luomu OY. Suomen Luomu OY:llä oli alkutaipaleella 7 osakasta, suurimmillaan muistaakseni sadan paikkeilla.
Mutta jokatapauksessa, hiukan pidän liioiteltuna väitettä, Ettei Timo olisi ollut mukana luomun kehittämisessä valtakunnallisesti. Em. projektikaan ei ole ollut suinkaan ainoa kohde, vaan luomutyötä löytyy valtakunnallisessa ja euroopanlaajuisesskin mittakaavassa paljon enemmän kuin monelta muulta. Petri lienee vaan nyt vähän närkästynyt näistä Timon GMO - lausumista.. 8)
-
Lukekaan tämän päivän Turun Sanomat (29.12). Iso juttu luomusta. Jutussa selkeä viesti, luomu maksaa kaupassa liikaa ja kun saadaan luomutuottajia lisää hinta saadaan laskemaan. Ei kaupassa mutta tuottajalla.
Nyt jäitä hattuun luomussa olevat tai sinne siirtyvät. Älkää pilatkoo omia markkinoita liikatuotannolla.
Huom. Jutun takana oli Nokia Ollila ja kumppanit eli "raha haisee".
-
Niin, ja kun kaikki muut tavanomaiset paitsi IP:eet käyttää myrkkyjä ja muuta kemiaa ihan turhat määrät? Aika paljon ihan turhaa ruuttaamista! Niinkuin tuo viljan tappaminen glyfolla.
No nyt aletaan olla taas jäljillä. Liikaa ajetaan troppeja ilman näykyvää syytä. Viljelykierto on täysin unohtunut yms.
Kuka viljelee IP:llä?
IP-tuotanto on jostain syytä jäänyt vallan luomun jalkoihin. Veikkaisin, että ip-viljelijöitä on jopa huomattavasti vähemmän kuin luomuviljelijöitä. Itse toivoisin, että uusi ymppitukiohjelma veisi viljelyä enemmän ip:n suuntaan.
-
Nyt jäitä hattuun luomussa olevat tai sinne siirtyvät. Älkää pilatkoo omia markkinoita liikatuotannolla.
Siitä ei ole pelkoa. Luomua on 7 % pinta-alasta, mutta vain prosentti tuotannosta. Jos Ollilan visio 50 %:sta toteutuisi, vastaisi se tuotantona sitä, mihin nykyisen luomun pitäisi pystyä.
-
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Niin tietysti. Fosforin osalta asian aikataulu on kyseenalainen. Lannoituksesta riippumatta fosforia rapautuu maaperästä ja huuhtoutuu taitamattoman viljelykulttuurin seurauksena vesiin. Kivennäismailla sitä on kyntökerroksessakin tuhansia kiloja hehtaaria kohti, lannoitefosforista osa liukenee ja huuhtoutuu/sitoutuu ennenkuin kasvi ehtii sitä hyödyntää ja eriaikainen tarve sitten tapauskohtaisesti joko rajoittaa satoa tai otetaan maaperästä. Tämä riippuu siitä pieneliötoiminnasta.
Fosforin vähetessä kierrättämisen tarve lisääntyy. Ihmispaskojen kerääminen ruuantuotantoketjuun osoittautuu pakoksi (juu naurakaa vaan pohjoiskorealaisten paskakaupalle niin kauan kun naurattaa ;D ), viljelykiertoa on pakko rukata huomattavasti pidemmäksi raskasmetallien ja muiden ei-toivottujen asioiden, kuten patogeenien takia. Parin-kolmenkymmenen vuoden viljelykierrossa fosforia ja muita varastoituvia ravinteita palautetaan maahan kerran-pari ja lopun aikaa pidetään huolta mykorritsoista ;)
-
Eikös Stiina Maaritin nyt kannata uudelleen elvyttää "uus pohjolan luomu " kun sian pitokin vähemmässä,,,
Luulen että S ryhmä alkaa tosissaan edesauttaa luomua nyt kun saivat vanhaa henkilökuntaakin Einiltä
8)
Pellolta pöytään asti ketjuna ?
,,,,,,,,,,Å,,,,,,,,,,
Tai ainakin niin minä tekisin jos olisin S
-
Aimo jorisee mutunäkemyksiä vaan ei tosiasioita.
Niin siis mitä ja missä?
Timo ei ole seteliselkärankainen vaan on rehellisimpiä keskustapoliitikkoja mitä löytyy.
Onhan se tietysti mutu joo mutta perustuu johonkin vähän muuhunkin kuin siihen että olen joskus miehen nähnyt.
Ja jos hän nyt puhuu geenimuuntelun puolesta niin siihenkin on varmasti perustelut. Pätevätkin. En tosin Timon perusteita ole kuullut mutta varmasti hänellä on perustelut mielipiteelleen tälläkin kertaa.
Viittaan edelliseen. On osaava henkilö joka ottaa asioista selvää, myös pintaa syvemmältä. On myös kulkenut etulinjassa ja/tai vastavirtaan tarvittaessa jos oma näkemys ei ole valtavirtaan sopinut. On ravistellut mutta jäljiltään on jäänyt paljon pysyvääkin, muutakin kuin savuavia raunioita. Kuka 1980-luvulla Helsingin yliopistossa tai Helsingissä yleensä opiskellut muistaa? Että mitä?
Ajaa omaa poliittista uraansa mielipiteiden kohdalla kuin tuuliviiri. Yrittää ottaa ääniä missä niitä on enemmän. Ei pidä olla hyväuskoinen hölmö ehdokkaiden suhteen.
-
Ajaa omaa poliittista uraansa mielipiteiden kohdalla kuin tuuliviiri. Yrittää ottaa ääniä missä niitä on enemmän. Ei pidä olla hyväuskoinen hölmö ehdokkaiden suhteen.
En nyt puhunut ehdokkaasta vaan ihmisestä. Timo enemmän kuin tuuliviiri on paremminkin periaatteen mies. Toisinaan jopa silloin kuin yleinen mielipide on sitä omaa periaatetta vastaan. Jos olet kolumnejaan lukenut ja esiintulojaan seurannut niin pitäisi tietää.
Kokemus on opettanut, että politikot tekevät miten parhaaksi omaksiedukseen näkevät. Tästä on lukemattomat esimerkit, että periaatteet myydään politiikan alttarilla. Pekkrinen, Kääriäinen, Vanhanen, ym... nyt Kaunisto!
Joka politiikon kirkkaisiin silmiin uskoo, on hyväuskoinen hölmö!
-
Kokemus on opettanut, että politikot tekevät miten parhaaksi omaksiedukseen näkevät. Tästä on lukemattomat esimerkit, että periaatteet myydään politiikan alttarilla. Pekkrinen, Kääriäinen, Vanhanen, ym... nyt Kaunisto!
Joka politiikon kirkkaisiin silmiin uskoo, on hyväuskoinen hölmö!
Ihan vaan sivuhuomiona, että tällä asenteella maan johtaminen olisi syytä jättää virkamiesten käsiin... Merkittävä osa poliitikoista on asiallisia, rehellisiä, oikeasti maan ja maailman parasta toivovia. Se, että osa poliitikoista ei (aina) tätä noudata, on toinen juttu. Kaunistoon poliitikkona yleensä uskon, vaikka olenkin tästä (gmo, luomu) nimenomaisesta asiasta täysin eri mieltä. Se, että joku on kanssani asiakysymyksestä eri mieltä ei vielä siirrä häntä paarialuokkaan.
Petri
-
Et kai luule, että luomu ja mykoritsat muodostavat fosforia ilmasta? Jos tavoitteena on jonkinlainen tuotanto, ottavat kasvit fosforia saman verran, olipa kyseessä luomu tai ei. Jos tuotantoa vaaditaan tietty määrä, on huuhtouma sitä pienempi, mitä pienemmältä alalta sato otetaan. Fosforin kierrätys paskan kautta ei kysy tuotantomuotoa.
Paskasta eikä muustakaan orgaanisesta tai epäorgaanisesta ei irtoa fosforia ilman mykorritsoja tai yleisemmin pieneliötoimintaa. Nautaa ruokkivat alkaa pikkuhiljaa ymmärtää ruokkivansa naudan pötsin mikrobeja, jotka sitten muodostavat eläimelle tarpeelliset ravintoaineet. Peltoviljelyn takapajuisimmat äskooännät ja suuret ajattelijat pitää viljelyä vielä pelkkänä kemiana, vaikka kyseessä on biologinen prosessi. Kuvitelma siitä, että jokaiseen ongelmaan on kemiallinen ratkaisu olemassa, on absurdi ja osoittaa vielä melkoista ahdasmielisyyttä. Toisaalta, kun katselee noita innokkaimpia luomukannanottoja ja perusteluja, ymmärtää hiukan. Asialle tekee se typerä kannattaja enemmän haittaa kuin fiksu opponentti....
Siis: peltoviljely perustuu pellon pieneliöiden toiminnan ylläpitämiseen ja optimointiin, ei ravinnetaselaskelmiin eikä kasvuohjelmiin. Kemiaa voi hyödyntää, mutta pitäisi olla selvillä mitä suunniteltu käyttö vaikuttaa siellä kasvualustassa. Mitä tekee vaikkapa strobiluriini pintamaan itiöllisille pieneliöille ja miten ne vaikuttavat seuraavien vuosien sadonmuodostukseen....
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Pari kymmenen vuotta viljaa viljellyttä tilaa ajaa naapurikylän mullimiehen laarin niin hanakasti tyhjäks, että meinaa isäntä ite jäädä mopen osille, miksi he eivät täydennä jara pussista tarkasti mitattavissa olevaan spesifiin tarpeeseen?
Ihmekkös tuo, lisäravinteita tarvitaan jos satoa korjataan.
-
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Tavanomaisilla karjatiloilla ostot:myynti on usein selvästi >5. Tehostamisen varaa on, mutta halpa ja helppo ostolannoite ei kannusta (raha, jonka valtaa ainakin kuluttajamarkkinoilla ylistät) hyödyntämään tilan omia resursseja. Eli jos ostoravinteita ei rajoiteta eettisin tai hallinnollisin keinoin (luomu), niin haittaveroa tarvitaan lisää ja paljon.
Kauniston Timon lausuma että rahaa on lapioitu siihen luomuun, saattaa pitää paikkansa hänen näkökulmastaan. Timo ei ole ollut omaa tilaansa lukuunottamatta "sisällä" luomun kehittämisessä. Erilaisille hännystelijöille rahaa on kyllä jaettu aikanaan paljonkin. MTTllä oli luomututkimusohjelma, josta rahoitettiin paljon tutkimusta, jonka tutkimussuunnitelma oli koristeltu parilla "luomu" -sanalla. Muutamissa henkilövalinnoissa avainpaikoille sijoitettiin henkilöitä, joille ei juuri silloin sattunut muuta löytymään, nolla-asiantuntemuksella. Ei ihme, ettei jälkeä synny. Nimiä ja hankkeita en rupea kirjallisesti yksilöimään, kun tapanani ei ole loukata ketään (vaikka syytäkin voisi olla), eikä menneiden kaivelemisella eteenpäin päästä.
Petri
GMO-kasveja hyödyntämällä voitaisiin saada suurempi ja laadukkaampi sato pienemmillä kustannuksilla. Tämä on välttämätöntä, muuten ruokaa ei vain riitä kaikille.
-
Kuitenkin kaikki pellolta pois viedyt ravinteet on korvattava uusilla.
Niin tietysti. Fosforin osalta asian aikataulu on kyseenalainen. Lannoituksesta riippumatta fosforia rapautuu maaperästä ja huuhtoutuu taitamattoman viljelykulttuurin seurauksena vesiin. Kivennäismailla sitä on kyntökerroksessakin tuhansia kiloja hehtaaria kohti, lannoitefosforista osa liukenee ja huuhtoutuu/sitoutuu ennenkuin kasvi ehtii sitä hyödyntää ja eriaikainen tarve sitten tapauskohtaisesti joko rajoittaa satoa tai otetaan maaperästä. Tämä riippuu siitä pieneliötoiminnasta.
Fosforin vähetessä kierrättämisen tarve lisääntyy. Ihmispaskojen kerääminen ruuantuotantoketjuun osoittautuu pakoksi (juu naurakaa vaan pohjoiskorealaisten paskakaupalle niin kauan kun naurattaa ;D ), viljelykiertoa on pakko rukata huomattavasti pidemmäksi raskasmetallien ja muiden ei-toivottujen asioiden, kuten patogeenien takia. Parin-kolmenkymmenen vuoden viljelykierrossa fosforia ja muita varastoituvia ravinteita palautetaan maahan kerran-pari ja lopun aikaa pidetään huolta mykorritsoista ;)
Ei vaan toimi käytännössä. Luomu ei ole onnistunut koskaan missään.
-
Niin tietysti. Fosforin osalta asian aikataulu on kyseenalainen. Lannoituksesta riippumatta fosforia rapautuu maaperästä ja huuhtoutuu taitamattoman viljelykulttuurin seurauksena vesiin. Kivennäismailla sitä on kyntökerroksessakin tuhansia kiloja hehtaaria kohti, lannoitefosforista osa liukenee ja huuhtoutuu/sitoutuu ennenkuin kasvi ehtii sitä hyödyntää ja eriaikainen tarve sitten tapauskohtaisesti joko rajoittaa satoa tai otetaan maaperästä. Tämä riippuu siitä pieneliötoiminnasta.
Parin-kolmenkymmenen vuoden viljelykierrossa fosforia ja muita varastoituvia ravinteita palautetaan maahan kerran-pari ja lopun aikaa pidetään huolta mykorritsoista ;)
Tottahan se on, mykorritsa vapauttaa fosforia kasvien käyttöön, mutta taitaa nykymykoritsat tehdä sen niin hitaasti, että sen kanssa symbioosissa elävät kasvit näkevät nälkää ja unohtavat kasvaa.
Nytpä teen aloitteen, jonka avulla tulevaisuuden luomuvisio saattaisi jopa toteutua: geenimanipulaation avulla voisi rakentaa sellaisen sienijuuren, joka pystyisi vapauttamaan riittävät fosforit kasvien käyttöön.
-
Tottahan se on, mykorritsa vapauttaa fosforia kasvien käyttöön, mutta taitaa nykymykoritsat tehdä sen niin hitaasti, että sen kanssa symbioosissa elävät kasvit näkevät nälkää ja unohtavat kasvaa.
Nytpä teen aloitteen, jonka avulla tulevaisuuden luomuvisio saattaisi jopa toteutua: geenimanipulaation avulla voisi rakentaa sellaisen sienijuuren, joka pystyisi vapauttamaan riittävät fosforit kasvien käyttöön.
Tuohon toimintaan vaikuttaa aivan olennaisesti fungisidit, niistä kun suurin osa on suunniteltu hävittämään itiöllisiä lajeja, joihin noi hajoittajasienetkin kuuluu. Kaikki tietävät kasvinsuojeluaineita käyttävät tietävät, ettei strobeilla käsitellyt oljet lahoa edes parissa vuodessa.
Periaatteessa olet oikeassa, biotekniikan mahdollisuudet sisältyvät juuri näihin pieniin juttuihin. Hienovaraisesti viritetty pieneliöstö pellossa vertautuu roundupinkestävään soijaan samalla lailla kuin tier4-moottori vanhaan kuulapääkirnuun... ;D
-
Asiahan on on juuri näin, kyse on uskonnosta. Juttuhan on niin, että jos vaikka joku kirkkoprofessori todistaisi, ettei taivasta ole olemassa, olisi senkin jälkeenkin tosiuskovaisia, jotka eivät kirveelläkään suostuisi myöntämään tosiasioita. Uskovaisille on luvattu taivaspaikka ja Landehandelle luomutuet.
Edelleenkin jotkut uskovat Wincapitaan ja Neuvostoliittoon.
Hömppäaatteelle on aina sijaa ja humpukilla on aina tehty helpointa rahaa.
Tuottajallehan tästä on pelkkää hyötyä, ja itse asiassa ripaus uskoa tarpeen ;D Jos kuluttja ei uskoisi suomalaisen ruuan puhtauteen, ja paremmuuteen, meiltä loppuisi hyvin äkkiä työt. Gutigutin mielestä kuluttajan ainoa valintakriteeri oin hinta, mutta kuten maidossa, ja joulukinkussa olemme nähneet, eihän se ihan niin onneksi ole.
Maito myydään hinnalla.
Niin, kyllä tavaralla, kun tavaralla on yleensä hinta ;D
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Kyllä se on molemminpuolista. Luomuväessä on poikkeuksensa, mutta meidän tavan viljelijöiden porukasta on vaikeampi löytää ennakkoluulottomuutta. Benttikin tietää, ettei tavanomaisessa viljelyssä käytetä paljoa biologista typensidontaa eikä viljelykiertoa, vaikka niistä on selkeästi mitattava €taloudellinen hyöty tarjolla. Ennen tulevaisuuden tekniikoiden omaksumista pitäisi osata hyödyntää jo olemassaolevat.....
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Kyllä se on molemminpuolista. Luomuväessä on poikkeuksensa, mutta meidän tavan viljelijöiden porukasta on vaikeampi löytää ennakkoluulottomuutta. Benttikin tietää, ettei tavanomaisessa viljelyssä käytetä paljoa biologista typensidontaa eikä viljelykiertoa, vaikka niistä on selkeästi mitattava €taloudellinen hyöty tarjolla. Ennen tulevaisuuden tekniikoiden omaksumista pitäisi osata hyödyntää jo olemassaolevat.....
Niin, tarkoitus olikin jatkaa samasta teemasta, eli tehoviljelypuolella esiintyy samaa puhdasoppisuutta, eli luotetaan kaikkeen siihen, mitä panosteollisuus tyrkyttää, itsekin aion tulevina vuosina ottaa käyttöön "pehmeämpiä" menetelmiä, eli viljelykiertoa lisää, viherlannoitusnurmea nyt ensi alkuun ainakin, ja monipuolistaa muutenkin kasvivalikoimaa.
-
Nytpä teen aloitteen, jonka avulla tulevaisuuden luomuvisio saattaisi jopa toteutua: geenimanipulaation avulla voisi rakentaa sellaisen sienijuuren, joka pystyisi vapauttamaan riittävät fosforit kasvien käyttöön.
[/quote]
Ei siinä mitään manipulointiakaan tarvitse,Ahokas Jokioisilla on tutkinut erilaisten ohralajikkeitten kykyä irroitaa maasta fosforia ja niissä on ollut suuria eroja,nää nykyiset lajikkeet ovat niin jalostuneita tuohon helppoon ravinteitten saantiin etteivät ne tahdo pärjätä jolleivät saa niitä helppoliukoisena.
Mutta eihän se ole kaupan intresseissä sellaisten lajikkeitten kehittäminen joka ei vaatisi kunnolla ostopanoksia.
Enkä ymmärä vieläkään miten ne kustannukset ovat vähäisempiä tuossa gm-touhussa tavanomaiseenkin verrattuna.
Onkohan niitä tutkimuksia julkaistu kuinka monta vuotta kuluu kunnes ne rikkaruohotkin tulevat glyfolle kestäviksi,no saattaahan siellä sylttytehtaalla olla jo valmiina seuraavat muunnokset myrkkyineen kun nää nykyiset alkavat olla tehottomia..
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Sanoo teknouskovainen, kemiahumalassa! ;D
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Sanoo teknouskovainen, kemiahumalassa! ;D
http://urbaanisanakirja.com/word/ankyra/
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Kyllä se on molemminpuolista. Luomuväessä on poikkeuksensa, mutta meidän tavan viljelijöiden porukasta on vaikeampi löytää ennakkoluulottomuutta. Benttikin tietää, ettei tavanomaisessa viljelyssä käytetä paljoa biologista typensidontaa eikä viljelykiertoa, vaikka niistä on selkeästi mitattava €taloudellinen hyöty tarjolla. Ennen tulevaisuuden tekniikoiden omaksumista pitäisi osata hyödyntää jo olemassaolevat.....
Niin, tarkoitus olikin jatkaa samasta teemasta, eli tehoviljelypuolella esiintyy samaa puhdasoppisuutta, eli luotetaan kaikkeen siihen, mitä panosteollisuus tyrkyttää, itsekin aion tulevina vuosina ottaa käyttöön "pehmeämpiä" menetelmiä, eli viljelykiertoa lisää, viherlannoitusnurmea nyt ensi alkuun ainakin, ja monipuolistaa muutenkin kasvivalikoimaa.
Miten luulet saavasi viherlannoituksen toimimaan tehokkaasti jos et anna maatasi puhdistua torjunta-aineista. Biologinen toiminta on kovin vaatimatonta kun kemia ohjailee vuosia pieneliötoimintaa peltomaassa? Olen sitä mieltä, että kymmenen vuotta on realismia siirtymäkautena luonnonmukaiseen viljelyyn tehoviljelyn jälkeen. Toki maan rakennetta apiloiden juuriston kanssa voidaan voidaan parantaa edellyttäen, että kasvustoa ei lannoiteta ja juuristo kehittyy luontaisesti suureksi. Apulannoitus pienentää juuristoa. Sekä biomassaa murskattuna syntyy jos se sitten kunnolla maatuisi. Mykoritsasienistö, joka on tärkein luontainen ravinteiden irroitussysteemi (vert metsäekosysteemi), palautuu myrkkykauden jälkeen varsin hitaasti. Puhdasoppisuus on tarpeen luomuviljelyssä. Se on viljelyn tekniikkaa, ei uskontoa. Puoliluomussa ei ole elementtejä, joissa täysimääräisesti saadaan molempien hyödyt käyttöön.
Luonnonmukaisen viljelyn biologia ja kemia tunnetaan varsin hyvin. Sensijaan kemialliseen viljelyyn syydetään aineita ''silmät kiinni'' ja annetaan eliökunnan olla testilaboratooriona. Kaikki tähän mennessä tuotetut kasvinsuojeluaineet ovat ennemmin tai myöhemmin kielletyt. DDT:n keksiä sai aikoinaan nobelpalkinnon. Niin voivat alan ns oppineet mennä vipuun keksiessään aineita ja sitten palkitsijat perässä.
Ihamuotilatkin.
-
Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
Toki menneisyyden keinoista voidaan ottaa käyttökelpoisimmat, mutta itse uskon että tieteen ja teknologian keinoin voidaan viljelytapoja uudistaa.
Ongelmana on liika fundamentaalisuus. Luomuväki putkinäköisesti tuijottaa omiin uskonkappaleisiinsa, eikä suostu vastaanottamaan mitään uutta, torjuen kaiken uuden kategorisesti pahana, sen sijaan luomuväki kääntää katseen menneisyyden menetelmiin, uskoen sieltä löytyvän ratkaisun tulevaisuuden haasteisiin. Luomuväki on kuin hurmahenkiset uskovaiset, heillä on se oma puhdasoppineisuutensa, jota minkään uuden tiedon eikä teknologian anneta järkyttää.
MYöskin kaiken kemiallisen ja synteettisen torjuminen "luonnottomana" on yksinkertaisesti hölmöä, sitä ei voi perustella millään järkisyyllä, luonnnonmukaisuus on loppujen lopuksi aika ongelmallinen ja ristiriitainen käsite.
Näistä asenteellisuuksista pakko sanoa, että useimmissa keskusteluissa luomu-kemiallinen-aiheesta huomaa sellaisen eron keskustelun osapuolissa, että suurimmalla osalla luomuviljelijöistä on takana myös pitkä ura ns. kemiallisen viljelyn puolella kun taas toisella osapuolella useinkaan ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta vastapuolen viljelytavasta. Ja siitä seuraa helposti kummallinen epäsymmetrinen keskustelu, jossa vallitsee selvä tiedon epätasapaino, ja toisen osapuolen näkemyksistä keskustelu vääntyy lähinnä väärien tietojen ja ennakkoluulojen kanssa painimiseksi.
Sitten tuosta "fundamentaalisuudesta", sehän nyt on aika kummallista, jos keskustelussa aletaan vaatia luomulta "vastaantuloa" kemiallisen viljelyn suuntaan, kun koko homman idea on erottua juuri tässä suhteessa bulkkituotannosta.
"Kaiken torjuminen" ja luonnonmukaisuuden käsitteen ristiriitaisuus ei minun näkökulmastani pidä kuitenkaan paikkansa . Luomussa on käytössä monia kemiallisen viljelyn tutkimuksessa esiin noussutta innovaatioita, jotka on pystytty ottamaan käyttöön soveltamalla itse ideaa, mutta toteuttamalla se ilman synteettisiä luonnossa esiintymättömiä valmisteita.
Luonnonmukaisuuden käsite ei ole kovinkaan vaikea ja ristiriitainen. Jos ajatellaan ihan ainetasolla niin kyse on tuotteista joita esiintyy luonnossa. Niiden tuottaminen jopa teollisesti on mahdollista (esim. aiv-happo) kunhan aineen kemiallinen olomuoto on sellainen, että se esiintyy sellaisenaan myös luonnossa. Menetelmätasolla luonnonmukaisuudella tarkoitetaan lähinnä toimintojen tarkastelua maan elävyyden ja pieneliötoiminnan ehdoilla. Eläinpuolella tarkastelussa on eläinten käyttäytymistutkimuksiin nojautuva lajinmukaisen käyttäytymisen huomioiminen.
Itse pidän luomua tärkeänä vastapainona yhä pidemmälle menevän kemiallisen viljelyn keinoille, siis nimenomaan tulevaisuuden kannalta ja tutkimuksen näkökulmien avartajana. Juuri tähän tutkimustoiminnan painotuksiin toivoisin tulevan enemmänkin resursseja, jotta kaikkien "uusien" innovaatioiden tarkastelu tehtäisiin myös luomun näkökulmasta - vaikka menetelmät eivät koskaan luomuun soveltuisikaan, tällä voisi olla tärkeä merkitys sekä ko. menetelmän pitkäaikaisvaikutusten arvioinnissa ja myös sen vuoksi, että kartoitettaisiin vastaavien tulosten saaminen "luomumenetelmin".
em. taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi julkisen rahoituksen yhä pienentyessä tutkimukseen - kemiallisen menetelmän markkinoille haluavan tahon intressissä tuskin on vaihtoehtoisen luomumenetelmän tutkiminen.....
-
Luomu tulee kasvamaan kovaa vauhtia kaikissa tuotteissaan,,,,
Kanada, Saksa on hyviä malleja toteutukselle
Afrikan nälkä ilmeisesti ei poistu DDT llä eikä Luomullakaan mutta kestävänpää kehitystä on kuitenkin.
,,,,Å,,,
-
>>>>Itse olen sitä mieltä, että menneisyydestä ei löydy vastausta tulevaisuuden haasteisiin, toisin kuin luomuväki kovasti yrittää uskotella.
***Joka ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykyaikaa ja tulevaisuuden hahmottaminen on puolinaista. Ihmiskunnan, pysytäkseen elossa, on opittava kestävän kehityksen elämäntavat. Menneisyydestä oppia ottaen ja nykytekniikkaan hyväksi käyttäen on mahdollista jatkaa elämää pallollamme. Elämää so biologiaa vierailla aineilla tuhoamalla ei päästä kestävään kehitykseen. Luomu ei ole uskonto. Se haastaa viljelijän ottamaan osansa luonnollisen riittävyyden rajoissa. Weijolla on hyvät näkökulmat asian ytimeen.
Monella teistä on pieniä lapsia, joiden biomassaa te kasvatatte aikuisen mittoihin. Nuorella ihmisellä joka vuosi tuo
biomassa vaihdetaan uudeksi monilta osin kokonaan. Itse en kasvattaisi tuota biomassaa glyfosaatti- ja muilla kasvinsuojeluaineiden jäämillä, E-, stabilointi-, emulgointi-, happamuudensäätö-, yms aineilla höystettynä. Väkisinkin noilta ei pääse kokonaan välttymään, mutta kaiken mitä luomuna kaupasta saa, kannattaa valita ostoskoriin sekä itse viljellä. Lisäksi saa kaupanpäälle hyvää, muuntelematonta makua.
Kannattaa lukea kirja: ''Aitoa Ruokaa''.
-
Oliks tää si täsä vai?
-
Luomu tulee kasvamaan kovaa vauhtia kaikissa tuotteissaan,,,,
Kanada, Saksa on hyviä malleja toteutukselle
Afrikan nälkä ilmeisesti ei poistu DDT llä eikä Luomullakaan mutta kestävänpää kehitystä on kuitenkin.
,,,,Å,,,
afrikan nälkä ois poistunu ajat sitte jos siihen ois ollu poliittista tahtoa..
-
Niinpä sama siis Luomua tai EI
:'(
-
Niinpä sama siis Luomua tai EI
:'(
Jostain luin juuri äskettäin että joka viidennellä afrikkalisella on kännykkä,keskihinta 20 euroa.
Nää ruokamarkkinat pelaavat kai vähän toiselta pohjalta,on futuureja ja kaikenlaista vienti-tuontikeplottelua johon ei alkutuottajalla ole mitään osuutta,puhelimet pitää saada kaupaksi vähän suorempaa reittiä,no, eipähän ne kyllä pilaannukaan ihan niin helposti kuin joku tuoremaito...
-
Niinpä sama siis Luomua tai EI
:'(
Jostain luin juuri äskettäin että joka viidennellä afrikkalisella on kännykkä,keskihinta 20 euroa.
Nää ruokamarkkinat pelaavat kai vähän toiselta pohjalta,on futuureja ja kaikenlaista vienti-tuontikeplottelua johon ei alkutuottajalla ole mitään osuutta,puhelimet pitää saada kaupaksi vähän suorempaa reittiä,no, eipähän ne kyllä pilaannukaan ihan niin helposti kuin joku tuoremaito...
Viidakkorumpujen aikaan niillä kaikilla oli ruokaa. :)
-
Niinpä sama siis Luomua tai EI
:'(
Jostain luin juuri äskettäin että joka viidennellä afrikkalisella on kännykkä,keskihinta 20 euroa.
Nää ruokamarkkinat pelaavat kai vähän toiselta pohjalta,on futuureja ja kaikenlaista vienti-tuontikeplottelua johon ei alkutuottajalla ole mitään osuutta,puhelimet pitää saada kaupaksi vähän suorempaa reittiä,no, eipähän ne kyllä pilaannukaan ihan niin helposti kuin joku tuoremaito...
Viidakkorumpujen aikaan niillä kaikilla oli ruokaa. :)
Kyllä ja söivät toisiaan nälkäänsä. Todellista luomuruokaa ;D , eikä ollut liikakansoitusta.
-
Viidakkorumpujen aikaan niillä kaikilla oli ruokaa. :)
[/quote]
Kyllä ja söivät toisiaan nälkäänsä. Todellista luomuruokaa ;D , eikä ollut liikakansoitusta.
[/quote]
Häviäisköhän se niitä vaivaava virus keittämisellä?
-
Mää oikeen hiljentysin ko mää ton Weijon kirjotuksen luin. Ja nymmää olen juur niinko klapil päähä lyäty. Kui joku voi ton noin viisaaste olenka sannookka? Mää paan ny konneen kiinni, tohon on hyvä lopettaa tämä vuasi.
Terve si vaa ja hyvvää tulevaa vuat kaikil!
-
Samoin, hyvää uutta vuotta! Sitten pitää valmistautua biffien paistoon ja uuden vuoden kynttilän tekoon; kolme olkipaalia päällekkäin, polttokalpeista nuotio päälle ja tulta perään. Vähän aikaa on lämminta ja valoisaa.
-
Mää oikeen hiljentysin ko mää ton Weijon kirjotuksen luin. Ja nymmää olen juur niinko klapil päähä lyäty. Kui joku voi ton noin viisaaste olenka sannookka? Mää paan ny konneen kiinni, tohon on hyvä lopettaa tämä vuasi.
Terve si vaa ja hyvvää tulevaa vuat kaikil!
Tää on varmaankin semmonen glyfon kestävä lausunto Weijolta, selvää gemo-kamaa siis....Ja Uutta Vuotta!
-
Kahlailin tätä ketjua sieltä täältä läpi ja äänet Weijjolle sekä landehandelle, kemikaalimiehet oli asenteitaan täynnä ihan lakkiin asti.
Hienoa, että viljelijät ruoti keskustelua lähinnä yhteiskunnan kannalta, mutta ite lähestyn asiaa paremminkin oman tilani kannattavuuden pohjalta, johon aikaisemmin harjoittamani ip-viljely sopii hienosti nykyisestä luomusta puhumattakaan ;) ;D
Niin kannattavuus ei vissiin ole vielä tarpeeksi huono tuolle keskustelulle, mutta katsotaan ensivuonna :D
-
S ryhmälle ideaa ; Laittakaa edes yksi kaksoisrivi täyteen Luomua Prismoihin,ABC , marketeihin ja sokoksiin,,,,
Keskolta tuskin onnistuu ?
Siitä se kasvu alkaa, kun kysyntää aletaan tyydyttämään,,,,,
8)
,,,å,,,,