Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:23:20

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.12.10 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:17:52

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..

Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?

Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

En tiedä missä maailmassa elät. Ei gmo:lla ainakaan tähän päivään mennessä ole paljon suurempia satoja saatu. Parempi laatukin on kovin harvassa. Ja siemen on kallista. Ja sato on halvempaa.
 Lisäksi: Vaikka miten olisi parempikin niin se ei silti viljelijää hyödyttäisi

Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:23:20

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.

Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja

Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.12.10 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:23:20

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.

Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja

Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.

Perinteisen soijan kysyntää kasvattaa tietoisuus ja perustellut pelot geeniteknologiaa kohtaan.

Nyt näyttää siltä että Luomu pelastaa Suomen
 
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Å,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 26.12.10 - klo:01:25

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.12.10 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:23:20

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja

Perinteisen soija kysyntää kasvattaa epätietoisuus ja perustteettomat pelot geeniteknologiaa kohtaan.

Perinteisen soijan kysyntää kasvattaa tietoisuus ja perustellut pelot geeniteknologiaa kohtaan.

Gm-vapaa soija tulee pitkään olemaan kalliimpaa, niin pitkään että viljelyssä siirrytään takas perinteiseen soijaan.    Huolestunut olen siitä että gmo vapaakin soija saattaa sisältää muuntogeenistä soijaa, ja saa ihan luvan kanssa sisältää pienen määrän.

Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta.
[/quote]

  Tuosta asiasta olis kiva nähdä faktaakin eikä tuota jankkaamista..
 Sitten vielä selvitystä siitä kuka/mikä taho on korjannut sen voiton siitä pisniksestä...

Ollilan luomu visio idea tuli siitä kun hän sai just alasajettua Nokian,,,,,
 

"Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset. Mm tästä johtuen geenisoijan ja tavanomaisesti tuotetun markkinahintaero onkin jo venähtäny kaksinkertaiseksi aiemmasta."


Mistä kohdin ne viljelykustannukset romahtaneet on???    Sponsoroidulla siemenelläkö???  Vastaa tai verä kolttu korville ja vaikene

Yleisestä uutisoinnista huolimatta todellisuudessa geenimuunnellut kasvit ovat tuoneet kehitysmaissa viljelyyn varmuutta ja romahduttaneet viljelykustanukset.

Uskon kun näytät tästä jonkun muun kuin monsanton tms siementoimittajan laatimat tilastot. Noita FAO:n raportteja joskus lukiessa tulee mieleen, että kehitysmaiden viljelojöiden menestys on kiinni jostain muusta kuin gm-siemenen saannista......

Luomussa maaseudun pelastus..........
 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 22.12.10 - klo:09:26

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Ja tämä oli erittäin hyvä tiivistys... Näin se menee. Järkevin ratkaisu on ottaa käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Maanviljelyskemia ja -fysiikka kannattaa kerrata, Elosen & Jaakkolan & Kailan tutkimukset vuosien varrelta. Ovat täyttä asiaa yhä edelleen, tuo maa kun ei hirveästi ole muuttunut. Kyllä se kemia on vahvoilla kun kasvit ravinteita ottavat. Sitten tuo fysiikka eli mururakenne, ilman vaihtuvuus jne ovat myös tärkeitä. Nuo kun kunnossa niin siinä saa mykoritsoilla heittää vesilintua!

Mutta en nyt malta olla mainitsematta kun sattuikin... Oli tämän päivän Hesarissa laatikkotesti. Testattiin sokkotestillä eri valmistajien lanttu-, porkkana-, ja perunalaatikot. Arvosanoille 1-5. Jokaisen sarjan hännillä oli luomulaatikko, arvosanat 1,5 ja 2 ja 1,5. Sarjojen voittajan arvosana oli joka laatikolla 4. Muutama lainaus jutusta eli luomulanttulaatikon arvostelu: "Lantun maku puuttuu, maistuu kananmunalta", luomuperunalaatikko: "Harmahtava väri, kitalakeen tarttuva. Mauton.".

"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."

"Raatilaisia ihmetytti kovasti, että käsin tehdyt luomulaatikot menestyivät kehnosti isojen einesmerkkien rinnalla."

"Selvitystä ei löytynyt tuoteselosteistakaan. Luomulaatikoissa on käytetty kermaa ja voita niin kuin kotitekoisissa laatikoissa."

Mutta että tällaista luomuilua tällä erää...

Joululahjakirja ''Aitoa ruokaa'' on varsin valaiseva esitys siitä, mitä einesteollisuus tunkee ''äidin tekemänä aitona ruokana'' niitä käyttäville kansalaisille. Einekset ja muutkin elintarvikkeet ja jopa raaka-aineet voivat sisältää hyvin monia E-koodilisäaineita. On emulgointiaineita, väriaineita, koostumusaineita, säilymisaineita,  aromivahventeita jne.  Elintarvikkeet tehdään kemiallisesti suussa mukavilta tuntuviksi ja runsasmakuisiksi. Ihmiset, jotka näihin vahventeisiin tottuvat mieltävät ne ruuan mauiksi.  Kun arvostelija saa suuhunsa oikeaa aitoa ruokaa, hänen makuaistinsa ja suutunteensa ei sanokkaan sitä hyväksi. Hänelle aromivahvenne on hyvää ja sakeutusaine tuntuu suussa täyteläiseltä.  

Hesarilta taas yksi urbaani nollatutkimus muiden jatkoksi.

Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa. Kaikki kuluttajatutkimukset ovat luvaneet luomutuotteille kasvavaa kysyntää. Edullisempi hinta ohjaa kuluttajan kuitenkin joka kerta tavanomaisten elintarvikkeiden ostajaksi ruokakaupassa. Siksi luomuelintarvikkeiden kulutus on pysynyt viimeisen 15 vuoden ajan yhden prosentin tuntumassa. Hinnaltaan edullisia elintarvikkeita virtaa Euroopan ja Suomen markkinoille vuosi vuodelta enemmän mm. Argentiinasta ja Brasiliasta. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.

Vuosien varrella luomutuotteiden kehitys- ja marknointihankkeisiin on sysätty Suomessa uskomaton määrä rahaa. Kaikki kuluttajatutkimukset ovat luvaneet luomutuotteille kasvavaa kysyntää. Edullisempi hinta ohjaa kuluttajan kuitenkin joka kerta tavanomaisten elintarvikkeiden ostajaksi ruokakaupassa. Siksi luomuelintarvikkeiden kulutus on pysynyt viimeisen 15 vuoden ajan yhden prosentin tuntumassa. Hinnaltaan edullisia elintarvikkeita virtaa Euroopan ja Suomen markkinoille vuosi vuodelta enemmän mm. Argentiinasta ja Brasiliasta. Päinvastoin kuin yleinen uutisointi antaa ymmärtää, todellisuudessa kehitysmaissa geenimuunnellut viljelykasvit ovat tuoneet viljelyyn lisää varmuutta ja säästäneet viljelykustannuksia. Viljelijät ovat pärjänneet geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti paremmin kuin aiemmin.

Viljelijät ovat pärjänneet  geenimuunneltuja viljelykasveja viljelemällä taloudellisesti huonommin kuin aiemmin.

"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."

Söin jouluna suurtalouskokin itsetekemiä laatikoita sekä rosollia ja makua oli. Syy oli kuulemma siinä ettei käytä säilykeporkkanoita yms kuten tehtaat, aloittaa juuresten kuorimisella.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 22.12.10 - klo:10:42

"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."

Söin jouluna suurtalouskokin itsetekemiä laatikoita sekä rosollia ja makua oli. Syy oli kuulemma siinä ettei käytä säilykeporkkanoita yms kuten tehtaat, aloittaa juuresten kuorimisella.

Einekset sisältävät runsaasti E-lisäaineita; aromivahventeita, väriaineita. Niiden makuun tottuneet pitävät niitä hyvän makuisina.
Helsingin koulut siirtyvät luomuruokaan.