Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 22.12.10 - klo:09:26

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Ja tämä oli erittäin hyvä tiivistys... Näin se menee. Järkevin ratkaisu on ottaa käyttöön molempien menetelmien hyvät puolet. Maanviljelyskemia ja -fysiikka kannattaa kerrata, Elosen & Jaakkolan & Kailan tutkimukset vuosien varrelta. Ovat täyttä asiaa yhä edelleen, tuo maa kun ei hirveästi ole muuttunut. Kyllä se kemia on vahvoilla kun kasvit ravinteita ottavat. Sitten tuo fysiikka eli mururakenne, ilman vaihtuvuus jne ovat myös tärkeitä. Nuo kun kunnossa niin siinä saa mykoritsoilla heittää vesilintua!

Mutta en nyt malta olla mainitsematta kun sattuikin... Oli tämän päivän Hesarissa laatikkotesti. Testattiin sokkotestillä eri valmistajien lanttu-, porkkana-, ja perunalaatikot. Arvosanoille 1-5. Jokaisen sarjan hännillä oli luomulaatikko, arvosanat 1,5 ja 2 ja 1,5. Sarjojen voittajan arvosana oli joka laatikolla 4. Muutama lainaus jutusta eli luomulanttulaatikon arvostelu: "Lantun maku puuttuu, maistuu kananmunalta", luomuperunalaatikko: "Harmahtava väri, kitalakeen tarttuva. Mauton.".

"Kallis eines ei välttämättä ole maukkain, selvisi testissä."

"Raatilaisia ihmetytti kovasti, että käsin tehdyt luomulaatikot menestyivät kehnosti isojen einesmerkkien rinnalla."

"Selvitystä ei löytynyt tuoteselosteistakaan. Luomulaatikoissa on käytetty kermaa ja voita niin kuin kotitekoisissa laatikoissa."

Mutta että tällaista luomuilua tällä erää...

Minä sain takavuosina lahjaksi luomupontikkaa. Vaikka olen viinalle aika perso, on mainittu pontikka edelleen juomatta ja eipä taida niin huonoa vierata käydä, että kehtaisin tarjota. Pitäisikö lahjoittaa Landehandelle?

. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä  Johara aloitti ja  ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin  perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa  työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.

höpöhöpö
http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Eiköhän tuo saatane ihan sarjatuotantoon tuossa ajassa.....

Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..

Amissit on viljelleet aina ilman löpöä, ja traktoreita. Tämä 200 000:n farmarin kultti amerikassa, varmasti jatkaa viljelyhommia, vaikka löpö loppuisi maailmasta kokonaan. Kannattaa kysyä heiltä, miten homma toimii, kun luonnonvarat ehtyy. Koneet on suhteellisen järeitä, ja nykyaikaisia, niiden eteen vaan laitetaan enempi hevosia.

Ennenkuin öljy ja fosfaattimalmi loppuvat on se vaihe että noiden hinnat nousevat radikaalisti. Tämän tapahtuessa lannoitustasot alenevat vääjäämättä. Todennäköisesti asiaa aletaan hyvissä ajoin ohjeistaa jo lain määräyksilläkin.

Mielestäni on viksua toteuttaa jo nyt maanviljelyä niin että tuo rysähdys ei tee niin kipeää. Luomupuolelta otetaan viljelykierrot, maan rakenteen kunnossapito, viherlannoitukset ja muut. Piristetään satomäärää matalalla lannoitustasolla ja välttämättömällä kasvinsuojelulla. Tähän ollaan menossa, vääjäämättä..

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Ensimmäiseen: Näin varmasti yritetään tehdä, mutta se on vasta välivaihe. Vuoriraaka-aineet loppuvat, siinä vaiheessa on katse luomuun terävä.

Toiseen:  Luomuviljely ei toimi jos sinne syydetään myrkkyjä. Apulanta happamoittaa maata, luomu ei. Luomu tulee vakiinnuttuaan melkein ilman kalkkia.   Nopealiukoisilla apulannalla terästetyt vesipöhötetyt kasvit eivät pysty torjumaan tauteja kuten tiiviimmät ja paksukalvoisemmat luomukasvit. Tavannomais-luomu-viljely tai mikälie IP ei ratkaise lopullista ongelmaa.  Huomioikaa, että lopullisen ratkaisun vaihe on kymmensien- ei satojen tai tuhansien vuosien päästä.  Viimeiset viiskymmentä vuotta tuntuivat kuluvan ainakin minulla varsin reippaasti.

Kolmanteen:  Kokemukseni mukaan luomupelloilla ei ajella keskimäärin sen enempää polttomoottorikäyttöisillä koneilla niin hehtaaria kuin edes kilomääriä kohtaan kuin tavanomaisellakaan puolella. Syynä kiertoviljely, jossa lepovaiheita; lannoitusvaiheita, kevyitä niittoja, vilja tuleentuu kaksi viikkoa aikaiemmin kuin tavanomainen, vähentää kuivatustarvetta, parantaa laatua ja korjuuvarmuutta, ei ruiskutusajoja yms...  Tavanomainen viljely kuluttaa öljä tms energiaa huomattavia määriä välillisesti; esim lannotteiden valmistukset ja kuljetukset. Suorakylvö vaatii suuret vetokoneet vaikka ajokertoja onkin vähemmän. Joskaan kenellä enää on aitosuorakylvöä menestyksellisesti.  Aika ajoin tarvitaan reipasta tukistamista rikkoja kohtaan, mutta luomuviljelyn vakiinnuttua ja oikeita koneita käytettäessä tarve vähenee ja lähes pelkkä kiertoviljely riittää. Tässä on toki tilakohtaisia ja maalajikohtaisia eroja.
Jortikka puhuu yksinkertaistettua teoriaa.

Tavanomaispuoli on huolestunut pääosin viljan riittävyydestä. Niin kauan kuin viljalla kasvatetaan lihaa ja tuotetaan maitoa, niin tuota huolta ei ole. Jokainen tietää miksi, siksi en sitä tässä selitä!   Viljaluomutuotannossa keskimäärin on neljännes nurmena (jota voidaan joka tukimuodossa käyttää eläimille), joka voidaan muuttaa märehtijöiden avulla edullisesti lihaksi. Lihan tarve tuskin on enempää Suomessa  vaikka kaikki viljaliha lopetettaisiin. Tuolloin olisi valtava määrä peltoa vapaana leipä- ja puuroviljalle.   Luomusysteemi toimii ja antaa riittävästi leipää, perunaa, vihanneksia ja lihaa.  Kulutustottumusten muutoksiin meillä jokatapauksessa pitää tottua ennemmin tai myöhemmin.

Tavanomaisen viljelyn tuotospanokset maksavat tänä päivänä tolkuttomasti, tulevaisuudessa vielä enemmän.
Miksi viljellä 5 tonnia viljaa kun kahden tonnin sato kuluu ensimmäisiin juokseviin kuluihin. Miksei järki mene päähän, että noita panoksia voi ottaa pienin kustannuksin luonnon kierrosta??

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 22.12.10 - klo:10:54

. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä  Johara aloitti ja  ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin  perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa  työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.

Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..

Tulevaisuus on (yleensä) tarua ihmeellisempi. 1800-luvun lopulla Lontoossa herättiin jo silloin liikennemäärien kasvuun ja pelkona oli että viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki hukkuu hevosen paskaan.

Tulevaisuuden arvioinnissa on usein esteenä oma näköalattomuus, näin omalla kohdalla.
En tarkoita että lainatut tekstit ovat väärässä, mutta tuohon haarukkaan voi jo osua. Ovat ehkä nyt "kehityksen" ääripäitä ja käytetään xxkymmenen vuoden kuluttua rinnakkain.

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 22.12.10 - klo:10:54

. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä  Johara aloitti ja  ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin  perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa  työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.

höpöhöpö
http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Eiköhän tuo saatane ihan sarjatuotantoon tuossa ajassa.....

Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..

Vielä olisi ratkaistava muidenkin luonnonvarojen riittäminen .
 En kuitenkaan usko että nykyisen mallinen kulutusyhteiskunta säilyy loputtomiin vaikka uusi  teknologia ratkaisisi osan ongelmista.
 
Maapallolla on paljon ihmisiä joille ei ehkä ole työtä tulevaisuudessa ja mitä tehdä valtavalle määrälle joutilaita ihmisiä. Jotenkin tuntuu siltä  että tulevaisuuden teknologia ei kuitenkaan tarjoaisi kaikille työtä, mutten mene vannomaan.
Kyllä jonkinlaista paluuta luontaistalouteen tulee varmaankin tapahtumaan jos yhteiskunnat ylipäätään kestävät tulevaisuudessa mahdolliset suuret varalliset erot ihmisten välillä.Menee tosin jo eri aiheeseen ,mutta ihmiskunnalla on kestävän kehityksen myötä  muitakin ongelmia ratkottavanaan tulevaisuudessa

Lainaus käyttäjältä: landehande - 22.12.10 - klo:11:31

Miksi viljellä 5 tonnia viljaa kun kahden tonnin sato kuluu ensimmäisiin juokseviin kuluihin. Miksei järki mene päähä, että noita panoksia voi otta penin kustannuksin luonnon kierrosta??

Jos saat tuolla systeemillä eli luonnon kierrolla homman taloudellisesti kannattamaan ilman luomusta tulevaa lisätukea niin hyvä on. Silloin homma on OK. Jos sen sijaan taloudellisen kannattavuuden saavuttamiseen tarvitaan sekä luomun korkeampi tuotehinta että luomun yhteiskunnalta verovaroista tuleva lisätuki niin silloin luomu ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu siltä että yhteiskunta joutuu jatkossa suhtautumaan erittäin kriittisesti siihen mihin tarkoituksiin verovarat riittävät ja suunnataan.

Luomutukea maksetaan mm tavanomaisen kauden pitkäaikaisten haittavaikutusten lieventämiseksi. Jääräpäinen suomalainen maajussi  tarvitsee muutoksen aliottamiseen nykyään jonkin ärsykkeen, se on raha.  Luomutuotteiden korkeampi hinta antaa maanviljelijälle oikeamman hinnan tuoteestaan ja tähän on pyrittävä. Kuluttaja maksaa sapuskastaan 15% palkastaan. Kohtuullista olisi, että jotain turhaa krääsää jätettäisiin ostamatta ja tuo osuus olisi 30% ja lisäys siitä maajussille.   Tuista ei pääse kumpikaan tuotantomuoto tätä menoa. Vain korkeampien tuotehintojen avulla tätä riippuvuutta voi vähentää. Suunta siinäkin luomussa on oikea.

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 22.12.10 - klo:11:05

Lainaus käyttäjältä: ristoreipas - 22.12.10 - klo:10:54

. Tästä pääsen siihen ajatukseen minkä  Johara aloitti ja  ajoi takaa .Maatalouden nykyinen rakenne perustuu siihen että on öljyä ja koneita ja luomuviljelyvisiokin  perustuu samaan seikkaan että koneet hoitaa  työn.
Mutta on pakko kysyä mitä ja miten siten tehdään jos tämä ei olekaan enää näin 50-100 v kuluttua . Se merkitsee kyllä paluuta siihen mistä on lähdetty.

Peltokoneissa voidaan mennä pienenmpiin koneisiin eli robo-koneita(aurinkoenergiakäyttöisiä) ja nanotekniikkaa esim. rikkojen hävittämiseen..

Tulevaisuus on (yleensä) tarua ihmeellisempi. 1800-luvun lopulla Lontoossa herättiin jo silloin liikennemäärien kasvuun ja pelkona oli että viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki hukkuu hevosen paskaan.

Tulevaisuuden arvioinnissa on usein esteenä oma näköalattomuus, näin omalla kohdalla.
En tarkoita että lainatut tekstit ovat väärässä, mutta tuohon haarukkaan voi jo osua. Ovat ehkä nyt "kehityksen" ääripäitä ja käytetään xxkymmenen vuoden kuluttua rinnakkain.

On totta että tulevaisuuden sovelluksia ja teknologiaa ei vielä voi hahmottaa.Hyvä kommentti !
 Silti olen sitä mieltä että ihminen luottaa ehkä liikaa siihen että tulevaisuuden teknologia hoitaa ongelmat. Ja voi jopa olla niinkin että teknologia ei olekaan se ylipääsemätön ongelma,vaan se  on ihminen joka  ei ole muuttunut yhtään historiansa aikana.

Luultavasti riittävän pitkällä tulevaisuudessa miltei kaikki ruoka tuotaan bioaltaissa ja petrimaljoissa, jolloin mitään viljelyteknisiä ratkaisuja ei tarvitse edes pohtia. Ja jonain päivänä eläinten pitäminen ravinnon lähteeksi, muuttuu länsimaissa rikokseksi.

Olipas paljon hienoja vastauksia... Teksis mieli vastata kaikkiin, mutta en viitsi 

Joku heitti välissä ajatuksen aurinkovoimalla toimivasta rikkaruohonnyyhtökoneesta. Todella hieno idea, olisi tehtävissä jo nyt. Ehkä tulevaisuudessa kasvinsuojelukone tappaa kirvat ja rikkaruohot lasersäteellä ? Vähemmän liikkuvia osia..

"Miksi joku tuottaa 5 tonnia viljaa jos 2 ekan tonnin sato menee muuttuviin kuluihin". Joskus menee 4 ekan tonnin sato kuluihin  Vastakysymys: Miksi joku tuottaa 2 tonnin sadon joka taitaa vielä pakkotuleentua heinäkuussa edes ilman kuluja ? Mihin sitä viljaa käytetään...

Ja pakko härnätä: Tuo väite apulannan maatapilaavasta vaikutuksesta on huuhaata. Liiallinen käyttö tietysti myrkyttää maan. Eihän mikään kasvi raa`assa paskassakaan kasva. Miksi maan mikrobit kuolisivat aineista joita itse valmistavat, tai joita maassa muodostuu muutenkin. Eli vaikkapa typen vesiliukoisista yhdisteistä. Yhtä hyvin voisi väittää että niukkaravinteisella luomupellolla kasvit joutuvat puutteessaan käyttämään korvaavia alkuaineita ja yhdisteitä, kuten raskasmetalleja 

Pikkasen tartun tähän aiheeseen. Olen ennenkin todennut muutaman vastaväitteen näihin tyypillisimpiin luomua vastustaviin väitteisiin, vähän niinkuin avatakseni näkökulmia tästä tavallisesta eipäs-juupas asetelmasta:

- Kuinka paljon viljelystä nyt perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
- Kuinka kauan uusiutumattomia luonnonvaroja riitää nykyisellä/laajennetulla käytöllä?
- Rajallisten uusiutumattomien luonnonvarojen vähetessä kuka mahtaa hyötyä?
- Kenen etua ajaa viljelyn yhä suurempi riippuvuus agrobisneksen patentoiduista innovaatioista?

- Kuinka paljon maailman ruokataloudesta perustuu kehittymättömiin viljelytapoihin, ja tässä tarkoitan nimenomaan ei-kemiallisessa viljelyssä olevaa "ryöstöviljelyä" köyhissä maissa?
- Kuinka suuri osa tehoviljelyn piirissä olevasta tuotannosta näissä maissa palvelee jotain muuta kuin näiden alueiden omaa ruuantuotantoa, ja kuinka paljon tämän seurauksena maanomistusta ja maiden hallintaa on ajautunut muiden kuin paikallisten käsiin?
- Kuinka paljon saataisiin lisättyä näissä maissa paikallista ruuantuotantoa, jos luomumenetelmien tutkimukseen sovellettuna paikallisiin oloihin panostettaisiin?

- Jos ajatellaan Suomen asemaa globaalisti agrobisneksen kentässä, kummassa Suomi paremmin pärjäisi - erilaistumalla ja erikoistuotannolla vai bulkkituotannolla
- Onko mm. GM-viljelyn puolustuspuheissa usein kuluttajiin päin suunnattu peruste halvasta ruuasta jotenkin viljelijän etu?
- GM-tuotannon osalta ongelma on sen lopullisuus, tähän päätökseen ei ole veto-oikeutta. Kuka on valmis ottamaan tämän päätöksen kontolleen?

Tässä hajatelmia pohdinnan laajentamiseksi

Kuluttajan valintaperuste on        HINTA.

Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.

Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.

Vastauksena gutille: turha on näistä hinnoista kouhkata, kun ei niistä mitkään perustu todellisiin tuotantokustannuksiin.
Kaikki hinnathan on keinotekoisesti pudotettu tukipolitiikalla. Sitten kun kaikissa tuotantomuodoissa
on käytössä todellinen hinta, voidaan hintavertailuja ruveta tekemään.

"Miksi joku tuottaa 5 tonnia viljaa jos 2 ekan tonnin sato menee muuttuviin kuluihin". Joskus menee 4 ekan tonnin sato kuluihin   Vastakysymys: Miksi joku tuottaa 2 tonnin sadon joka taitaa vielä pakkotuleentua heinäkuussa edes ilman kuluja ? Mihin sitä viljaa käytetään...

Ja pakko härnätä: Tuo väite apulannan maatapilaavasta vaikutuksesta on huuhaata. Liiallinen käyttö tietysti myrkyttää maan. Eihän mikään kasvi raa`assa paskassakaan kasva. Miksi maan mikrobit kuolisivat aineista joita itse valmistavat, tai joita maassa muodostuu muutenkin. Eli vaikkapa typen vesiliukoisista yhdisteistä. Yhtä hyvin voisi väittää että niukkaravinteisella luomupellolla kasvit joutuvat puutteessaan käyttämään korvaavia alkuaineita ja yhdisteitä, kuten raskasmetalleja  

Ensimmäiseen:  Sillä erolla, että viiden tonnin tapaus toistuu joka kerta ja  tuo kahden tonnin  on poikkeustapaus.
Näin sillä on vaikutusta.

Toiseen:  Jos tuo niukkaravinteisten tapaus olisi normaalia kasvikemiaa, niin suurin osa Suomen luonnosta olisi valtava myrkkypommi.  Sitä paitsi vakiintuneella luomupellolla asiallisessa hoidossa ravinteita on riittävästi luonnolliseen satomäärään asti. Apulanta happamoittaa maata ja siinä on mm kadmiumia, ulkomaisissa enemmän.
Se ei haitta yksin maan biologiaa vaan haitat tunkeutuvat helppoliukoisina myös ulkopuolisten harmiksi vesistöihin.

Sinulla, Jortikka, on näppäriä vastauksia, mutta tuppaat kompastumaan omaan näppäryyteesi.