Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:16:49

Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.

Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 22.12.10 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:16:49

Ei kukaan maksa luomusta enempää koska ostopäätökseen vaikuttaa vain hinta. Luomun korkeammat kustannukset on katettava tuella, kun taas GMO tuotannolla tukia voisi poistaa. Satarehun broilerinrehuihin tuoman GMO-soijan ja tavanomaisen markkinahintaero on kasvanut kaksinkertaiseksi aiemmasta.

Niin, johtuisiko Gm-vapaan ja Gm-tuotetun soijan hintaero kysynnän ja tarjonnan laista. Kaikki haluaisivat Gm-vapaata, mutta markkinat on väärällään gm-tuotettua soijaa.

Viljelijä se on soijanviljelijäkin, mitäpä mahtaa hän olla mieltä siitä, että kanssaviljelijä kotieläintuotantoonsa riemuiten ostaa "halbaa" rehua ja on sitä mieltä että tällä maailma pelastuu. Lyhytnäköistä, kovin lyhytnäköistä ajattelua.

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Näytähän tuosta väitteestäsi oikeat listaukset.  Muuten nää sun horinas on perustelemattomia sairaita.

Miten GMO-jussi saa peltonsa puhdistettua gmo aineksesta sitten kun se on todettu haitalliseksi

http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=0&uutisia=3

Ihan asiallinen teksti tämäkin. Mieheltä on myös ilmestynyt kirja nimeltä vaaralliset viljat.

Miten GMO-jussi saa peltonsa puhdistettua gmo aineksesta sitten kun se on todettu haitalliseksi

Ei mitenkään,päinvstoin juuriston lahotessa se leviää kaikenlaisten ötököitten ja vesien mukana muillekin pelloille.
 Olen myös edelleen sitä mieltä että kyllä ne ketjun muut toimijat pitävät siitä huolen ettei se jussin tili kovin suureksi muodostu.
  Entä sitten kun se hedelmättömyysgeeni leviää riittävästi ympäristöön,mistä ja millä hinnalla niitä siemeniä sitten ostetaan...

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..

Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?

Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.

Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.

Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.

Saas sitten nähdä kuinka valinnat lopulta tehdään. Itse olen ajatellut myös  että luomukaan ei yleisty jos se vaatii tukea  enemmän kuin tavanomainen. No vastaushan on tietysti se että ruuan hinnan on noustava, myös luomun..
Yhteiskunnat ovat tähän asti tavoitelleet jatkuvaa kasvua ja systeemit on rakennettu siten että jo nollakasvukin tuo ongelmia. Ruuan hinnan nousu leikkaa kasvua koska se on pois muualta kulutuksesta..

 Pelkäänkin  pahoin että tässä tehdään kuten hölmölässä ennen eli jatketaan peittoa ja siirretään lopullista ratkaisua yhä myöhemmäksi. Elikkä otetaankin käyttöön ne  manipulaatiot joilla ruokaa voidaan tuottaa enemmän ja hintaa pystytään pitämään alhaalla. Valtioiden päätöksillä näissä asioissa ei ehkä ole tulevaisuudessa mitään virkaa koska kaikki länsimaat ovat pers'aukisia ja ne tahot määrää joilla on rahaa ja tarve tuottaville sijoituksille..

Ehkä tämä on vain kauhuskenario ,mutta hyvinkin mahdollinen sellainen.

Kovin tää luomuhabitus herättää kansalaisissa mielenkiintoo ja keskustelua. Jos 50% olis meikäläisittäin luomussa, tarkottas se satojen laskun kautta jonkinmoista työpaikkojen menetystäkin. Kova hinta MUKA maailman pelastumisesta....

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:17:52

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..

Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?

Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.12.10 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:17:52

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..

Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?

Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

GMO-kasvit eivät tuota laadukasta ja suurta satoa ja vaatii suuremmat panokset!

Jos öljy kallistuu rankasti -> turha ajelu pelloilla vähenee. Rikkaruohoäestykset, ylimääräiset avokesannot, rikkaruohoniitot, sonnan levittämien itsekulkevilla helvetinkoneilla, yms. yms. Kaikki tämä kuluttaa öljyä tajuttomasti. Siksi itse uskon että kasvinsuojeluaineet säästävät luontoa/rahaa enemmän kuin niiden käytön lopettaminen.

Se turha ajelu on huiskahännän ja ruiskun kanssa. Se kun on typpilannoitus joka niitä fossiilisia kuluttaa. Minä saisin ajella vaikka koko kesän työtunnit vähäisillä pelloillani kun en käytä typpilannoitteita enkä kuivaa öljyllä, käärintämuoviakaan ei mennyt tänä vuonna. harmi kun tuosa ei ollut eriteltynä kemikaalien energiankulutusta, olisi kiinnostanut.

http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/091.pdf

Ruuan suhteen kuluttajan tuskin tarvitsee olla kovin huolissaan, koska markkinat eivät ole vieläkään täysin avautuneet. Kaikenlaisia kiintiöitä, ja kartelleja suomessakin edelleen vastukkeena. Toinen syy on se, että pellon kasvupotentiaalista käytetään vain noin puolet, ja jos gutigutin märkäuni toteutuu, eli otetaan gmo maailmanlaajuisesti käyttöön ilman minkäänlaisia rajoitteita, satomäärien ja tuotannon kasvun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Suomessakin voidaan käydä lykkäämään hormooneja lehmän perseeseen. Tottakai samalla menee luomusuomet, ja ruuanpuhtaus viemäristä alas, mutta voi-, ja viljavuoret sen kun kasvaisi.

Tuossa linkissä kirjoitellaan vähän tieteellisen kuuloisesta satovastefunktiosta. Se tarkoittaa sitä että kuinka paljon jyviä saadaan typpikilolla. SUomessa saadaan ilmasto- ja maaperärajoitteiden vuoksi vähemmän. Eli Suomalaisissa pelloissa ei sitä kasvupotentiaalia ole niin mahdottomasti (jokusia syysrapseja lukkuunottamatta) ja asia vain pahenee typpeä syytämällä. Nuo nettoenergiakäyrät tahtovat olla aika maahakuisia. RUokohelpi on käsittääkseni ryöstöviljelyä typen osalta.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.12.10 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:17:52

GMO-soijaa tuotava viljelijä saa pienemmillä panoksilla suuremman ja laadukkaamman sadon ja kykenee siten luovuttamaan sadon halvemmalla jotta elintarvikeketjun muutkin osat hyötyisivät. GMO-tuotteiden halvempi hinta ketjun alkupäästä aina loppuun saakka vahvistaa lopputuotteen ja siten koko ketjun kilpailukykyä sillä valintaperustehan on hinta.

Sä olet tuon hoksannut, juu. Mutta kenen housuilla gmo-keitossa oikein istut? Mun mielestä mun yritykselleni etu ei ole se, että pystyn myymään halvemmalla, vaan se että pystyn tuottamaan edullisemmin..

Joharalla oli hienoja ideoita. Noi minirobotit on ihan kokeilunarvoinen asia. Kun niitä tehdään PALJON hinta laskee niinkuin kännyköissäkin. Jotkut saksalaisteekkarithan noita harrasti, miten lienee nyt?

Kuluttaja lakkaa olemasta kuningas seuraavien vuosikymmenten aikana siitä yksinkertaisesta syystä, että elämälle on löydyttävä jotain muuta sisältöä kuin roinan haaliminen halvalla. Näennäisen halvan monetaarisen hinnan sijalle tulee pikkuhiljaa näkyville hyödykkeiden kokonaiskustannus, ts. kuinka paljon se tai tämä ruokatavara tai t-paita sahaa meidän omaa oksaa. Tai sitten kolonialisoidaan lähiplaneetat, jotta raaka-aine riittää. Teknologiaa tähän ei ole olemassa, joten aika taitaa loppua kesken.

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

En tiedä missä maailmassa elät. Ei gmo:lla ainakaan tähän päivään mennessä ole paljon suurempia satoja saatu. Parempi laatukin on kovin harvassa. Ja siemen on kallista. Ja sato on halvempaa.
 Lisäksi: Vaikka miten olisi parempikin niin se ei silti viljelijää hyödyttäisi

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.

Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 22.12.10 - klo:23:20

Perinteisen ja gm-soijan markkinahintojen ero on kasvanut jo kaksinkertaiseksi aiemmasta, 20 euroon tonnilta. Se on suoraa seurausta gmon tuotantotehosta eikä niinkään kysynnästä. Kuluttaja tulee jatkossa olemaan yhä suurempi Kuningas ja valintaperusteenaan hinta. Luomu tarvitsee lisäravinteet siinä missä tavanomainenkin, ainoastaan gmo-kasvit voivat tuottaa laadukkaan ja suuren sadon pienemmillä panoksilla.

Me ei seurata samoja muuttujia, jommallakummalla on analyysissään lapaset silmillä. Aika näyttää kummalla.

Markkinahinnoilla ei spotteina ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. 5-7 vuoden mediaanilla alkaa olla, yleensä hinnan on oltava muutama prosentti yli tuotantokustannusten, jotta tavaraa saa. Noin pitkää jaksoa ei gm-soijalta taida vielä olla, pitää pari vuotta odottaa. Perinteisen soijan kysyntä ei ole alentunut, jostain syystä. Kuluttajaa puhuttelet kuninkaaksi, mutta kun se enemmistö vastustaa siirtogeenisten ruokien tuotantoa......
Luulen että gutiguti puhelee leipänsä puolesta lämpimiä gm-kasvituotannon puolesta. Siltäkin on unohtunut se wejjon aikanaan mainitsema tosiasia asioiden puolestapuhumisesta. Fiksukaan vastustaja ei ole asialle niin paha kuin tyhmä kannattaja