Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: maito paroni - 08.01.10 - klo:21:17
-
Oottako menossa konefarmin ja lakkapään paalauspäiv
ä tilaisuuteen mistä ilmoitettiin mt.ssä.lupasivat toppa takin jos paikalle vaivautuu.taitaa olla pojilla kaupanteko aika hiljaista.ainakin yka.ssa oleva konefarmin touhu näyttää aika räpiskelyltä.siinä saa ainakin hyvät naurut kun käy tsekkaamassa farmin paikalliset vaihto koneet.sitten kun hintaa kahtoo niin ei tiedä todellakaan että itkeekö vai nauraa.olin kerrattain shäffer kaupoilla farmin kanssa vaan ei sieltä mitään pystyny ostaan.
-
Oottako menossa konefarmin ja lakkapään paalauspäiv
ä tilaisuuteen mistä ilmoitettiin mt.ssä.lupasivat toppa takin jos paikalle vaivautuu.taitaa olla pojilla kaupanteko aika hiljaista.ainakin yka.ssa oleva konefarmin touhu näyttää aika räpiskelyltä.siinä saa ainakin hyvät naurut kun käy tsekkaamassa farmin paikalliset vaihto koneet.sitten kun hintaa kahtoo niin ei tiedä todellakaan että itkeekö vai nauraa.olin kerrattain shäffer kaupoilla farmin kanssa vaan ei sieltä mitään pystyny ostaan.
menitkö ihan osto vaiko ostattelu tarkoituksessa ::)
-
ihan olin tosi mielellä vaan ylihintaan en kyllä mitään osta.
-
ihan olin tosi mielellä vaan ylihintaan en kyllä mitään osta.
Takin persolla kuitenki :P
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Kanttipaaliin saa laittaa ainakin muovia reilummin kuin pöyrövastaavaan...Epäilisin vahvasti että pyöröpaali tuhlaa vähemmän muovia, kumpikaan ei mun mielestä "säästä" oikeastaan yhtään mitään ;)
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Laakasiilo / auma... ::)
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Laakasiilo / auma... ::)
juuri näin..
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. :o
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. :o
Jep! Paalirehun hyöty siinä että ei tartte happoa ja voi pärjätä pienemmällä henkilökunnalla.
Aumassa rehua ei pilaannu yhtään jos oikein tehdään, rehu on kaikki tasalaatuista, ihan herkästi ei jäädy. Ja kyllä sitä aumaakin voi hakea vaikka mistä asti siinä kuin paalejakin, melkein.
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Jostain kuulin, että kantteja pystyy säilöämään kassa niin että vetää muovit ympäri.
-
laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen
-
ihan olin tosi mielellä vaan ylihintaan en kyllä mitään osta.
Takin persolla kuitenki :P
Tuleepa tosi halapoja takkeja... artisti maksaa viulut. ;D
-
laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen
no siilosta saa tosi hyvän paaluvaraston ;D
-
laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen
no siilosta saa tosi hyvän paaluvaraston ;D
meillä ei ole mitään paalutus touhua ;D paaleja tosin pellolta haetaan ja laakasiilo toimii konevarastona
-
laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen
Eikö paalauksessa sitten maksa muovit ja verkot? Nimimerkki vain oljet paaleihin.
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. :o
viimekeväänä myyrät tuhosivat vajaa sata paalia,mut eipä näkyny otuksia siilossa ;)
-
laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen
onks tuo sitä kustannusten maksimointia ;D
-
Eikö paalauksessa sitten maksa muovit ja verkot? Nimimerkki vain oljet paaleihin.
maksaa maksaa, mutta otin vaan esimerkin siilorehun haittapuolesta eli tilan tarpeesta ja paalin haitta puolia taas muovi ja verkko kustannukset, mutta silloin voi taas olla haittana jyrsijät, mutta paalauksella päästää itsensä vähemmällä, auma on tietenkin kustannuksellisesti näihin kahteen verrattuna edullisempi
onks tuo sitä kustannusten maksimointia
laakasiilo toimii konevarastona, eli laakasiilolle on keksitty hyötykäyttöä
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. :o
En laittanut siilorehuun muuta uutta kuin vakuumin,ja tavara on säilynyt erittäin hyvin. Jos kaksi on paljon niin sitten on. Tuon verta miehiä tarvitaan siilorehun teossa. Niin tietysti AIV 2 laitoin.
-
Siilon hinnalla saa kyllä muovit/verkot eläkepäiviin saakka..
Lisäksi yli 400 hehtaaria paalin onnistuu helposti kahden hengen iskuryhmällä 8)
Rehuntekotyyli täysin tilakohtainen asia, jos mulla olis salaojapellot kymmenen kilsan ympyrässä, niin varmaan noukkarilla ajelisin siiloihin..
-
Siilon hinnalla saa kyllä muovit/verkot eläkepäiviin saakka..
Lisäksi yli 400 hehtaaria paalin onnistuu helposti kahden hengen iskuryhmällä 8)
Rehuntekotyyli täysin tilakohtainen asia, jos mulla olis salaojapellot kymmenen kilsan ympyrässä, niin varmaan noukkarilla ajelisin siiloihin..
Nimen omaan, tilakohtasta.
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Älä moiti niitä jokka on paasannu rahaa 30-40 tonnia siiloihinsa. Paalaus tulee vuottapäälle kalliimmaksi kuin siilorehu, ja sillä erotuksella saadana 30-50 vuoden aikana kuoletettua siiloinvestointi. Ja sitte vielä tietenki se että jos ei halua urakoittiaa rahoittaa, niin sitte tarttee isoon möykärin sen noukkarin eteen, ja toinen mörkö siilolle. Paalaimen eteen piisaa 702 valametti ja 502 käärimen eteen. Ja jos on kompivehje, niin sitte tarttee kyllä olla S mallin 702 säädettynä.
Jos halavalla meinaa rehun teherä, niin tarvitaan asfalttikenttä/sementtilaatta mihinkä auma tehdään. Ja joson vakiirin vikaa niin tekee sen ayman pellolle.
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Jostain kuulin, että kantteja pystyy säilöämään kassa niin että vetää muovit ympäri.
No miksei pystyis kuhan vaan on kanttipaalin käärijä ?
Viimekesänä urakoitsija teki omat esikuivatut heinänvähät kanttipaaliin ilman säilöntäainetta ja muovia reilusti päälle. Erinomaisia heiniä ovat olleet. Ei tosin suuressa mittakaavassa kannattane muovitettu kanttipaali niin hyvin, nykyaikaisen iso ja tiukka pyöröpaali on varmasti edullisempi muovimenekin suhteen.
Isojen pyöröpaalien kuljettelu on taasen hankalempaa kuin kanttipaalien jos kalusto on samanlaista harrastelijatasoa kuin ittellä eli yleisperäkärri tai metsävaunu. Metsäkärrillä saa kyllä pienet määrät kanttipaaleja siirreltyä pellolta pihaan rikkomatta muoveja.
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Jostain kuulin, että kantteja pystyy säilöämään kassa niin että vetää muovit ympäri.
No miksei pystyis kuhan vaan on kanttipaalin käärijä ?
Viimekesänä urakoitsija teki omat esikuivatut heinänvähät kanttipaaliin ilman säilöntäainetta ja muovia reilusti päälle. Erinomaisia heiniä ovat olleet. Ei tosin suuressa mittakaavassa kannattane muovitettu kanttipaali niin hyvin, nykyaikaisen iso ja tiukka pyöröpaali on varmasti edullisempi muovimenekin suhteen.
Isojen pyöröpaalien kuljettelu on taasen hankalempaa kuin kanttipaalien jos kalusto on samanlaista harrastelijatasoa kuin ittellä eli yleisperäkärri tai metsävaunu. Metsäkärrillä saa kyllä pienet määrät kanttipaaleja siirreltyä pellolta pihaan rikkomatta muoveja.
Ja voi pinota käärimättäkin vaikka miten isoon pinoon. Heittää vaan lopuksi muovin päälle, muovinreunojen ja koko kasan päälle pikkuisen painoa vaan niin hyvin menee. Jos haluaa varmistaa onnistumista niin voi laittaa allekin muovin ja ennen peittämistä roiskutella happoa. :P
-
kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali
Kanttipaaliin saa laittaa ainakin muovia reilummin kuin pöyrövastaavaan...Epäilisin vahvasti että pyöröpaali tuhlaa vähemmän muovia, kumpikaan ei mun mielestä "säästä" oikeastaan yhtään mitään ;)
Ainoastaan 3D säästää!!!
-
No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.
Sitte pitää tehdä isot ja kalliit rakennelmat ja puristenesteiden keruujärjestelmät ja nesteen hävittäminen kaupanpäälisiksi. Koneketju kallis ja raskas sekä vaihdossa tai lopetettaessa huonossa arvossa. Rehua tehtäessä henkilökuntaa pitää olla enemmän.
-
Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.
Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.
-
Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.
Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.
Puhutko kokemuksen syvällä rintaäänellä! ;D
-
Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.
Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.
Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.
-
Tosta kokemuksdesta niin kyllä ja ei. Eli tällä hetkellä paaleja paukutetaan yhdistelmällä. Kaikki työvaiheet tehdään muutenkin, mutta eri työvaiheena eli niitetään, karhotetaan, paalataan ja kääritään ja lopuksi pallotellaan etukuormasajalla kärrylle ja navetan takana taas etukuormaajalla pois. Tossa kärrypolitiikassa on eniten kehiteltävää vaikka on näitä jo melkein kerääviä niin yhteen riviin ei mahdu tarpeeksi ja kahteen ei leveyden mukaan voi laittaa. Se kärry pitäisi olla korkealaitainen ja kahdella hangolla, käännettävällä aisalla sekä joko hyvin liukkaalla pohjalla tai matolla. Systeemi toimis niin, että kun ajelis traktorilla paalin ohi niin hangolla sais nostettua paalin kyytiin kahteen kerrokseen kummaltakin puolelta. Kippauspaikalla nostaessa kippiä takapää laskis maahan jolloin kuorma työnnettäis tai liukuis paaleja säästäen maahan.
-
Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.
Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.
Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.
Eikös siinä puhuttu yhdistelmästä, jossa oli karhotin ja paalain, ei käärinnästä vielä puhuttu mitään.
Joillekin isännille joskus paalattu jostakin kivennavan takana olevilta lohkoilta, pallerot lavetille ja navetan tykö ja käärintä vasta siellä kotokartanolla tuubiin tai ykköspallukoihin.
-
Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.
Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.
Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.
Eikös siinä puhuttu yhdistelmästä, jossa oli karhotin ja paalain, ei käärinnästä vielä puhuttu mitään.
Joillekin isännille joskus paalattu jostakin kivennavan takana olevilta lohkoilta, pallerot lavetille ja navetan tykö ja käärintä vasta siellä kotokartanolla tuubiin tai ykköspallukoihin.
Kyllä ainakin oli ajatus yhdistelmänä kahdesta syystä. 1 pellolta ei mielestäni kannata hakea sitä viimeistä tehtyä paalia kun paalaus on vielä kesken ja muuten rehu on turhaan näytillä pellolla. Toiseksi niin mielestäni erillinen käärijä kuskeineen on liian kallis jos varsinkin traktori on ajanmukainen. Eri asia on tietysti jos tilalta löytyy vaari tai nuorta polvea tai muuta halpaa työvoimaa jotka 502 kanssa käärii ilmatteeksi vaikka maailman tappiin.
-
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää
------------------------------
Kyllä ainakin oli ajatus yhdistelmänä kahdesta syystä. 1 pellolta ei mielestäni kannata hakea sitä viimeistä tehtyä paalia kun paalaus on vielä kesken ja muuten rehu on turhaan näytillä pellolla. Toiseksi niin mielestäni erillinen käärijä kuskeineen on liian kallis jos varsinkin traktori on ajanmukainen. Eri asia on tietysti jos tilalta löytyy vaari tai nuorta polvea tai muuta halpaa työvoimaa jotka 502 kanssa käärii ilmatteeksi vaikka maailman tappiin.
En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat tuolla lihavoidulla kohdalla...?
Muutamia ajatuksia kirjoituksistasi;
-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.
-Ja tuota karhotintakin miettisin vakavasti, että onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa. Kuvittelisin, että kohtuu hankala käyttää paalaintraktorin edessä. Paljonko se todellisuudessa nopeuttaa korjuuta? Rehun laatua ei sekään ainakaan paranna. Mattoperillä taas menetetään koko homman idea, eli esikuivaus. Mielestäni +3m niittomurskaimella pääsee jo ihan hyviin korjuutehoihin.
-Ei sitä kuskien palkkaamista kannata jännittää. Mukavampaa se on maksella vaikka kymppi tai pari tunnista lapaseen hyvälle kuskille, saati yrittää itse tehdä ympäripyöreitä päiviä, tulee joku burnoutti hyvin äkkiä...
-Rehun jakoon esim. Varmo-lifti vois olla fiksumpi. ???
-
-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.
Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen. Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.
-
Tolla lihavoidulla tarkoitan sitä että jos käärijä kerkiää kääriä yhtä nopeesti kun paalaaja paalaa niin se hakee sieltä pellon takakulmasta sen juuri valmistuneen paalin ja kääriessä kuskaa sitä sitten pellon toiseen päähän varastoon. seuraavalla kierroksella voi taas tulla paali sinne takakulmaan jonka se käärijä lähtee hakee. Tästä ei oikeasti pääse eroon koska sille kuumalle paalille ei ole hyvä jos se jää pitkäksi aikaa pellolle ja lisäksi on vaarana, että käärijä hajoo jolloin siellä pellolla on lisää paaleja kuumenemassa.
Eihän yksistään käärijä olekaan kovin kallis, mutta se kolmas veturi on jos se on nykyaikainen eikä mikään 502.
Toi paalin kuskaus on kakspiippunen asia, mutta samalla kun niitä kantaa pellon laitaan niin niitä on kunnon kärryllä vieny jo melko monta kotiin eikä niitä tartte sitten enää talvella pallotella.
Toi kuskin ja raktorin palkka on aina mielenkiintoinen eli alle 20 ei kuskia saa sosiaalikuluinen ja raktori maksaa aina sen toisen mokoman eli yksi kuski/raktori yhdistelmä maksaa aina vähintään 40 tunnissa on se sitten käärimässä tai tallaamassa aumaa. Niin ja kuskista on kokemusta, että sitä en pelkää mutta se täytyy oikeasti saada tuottavaan työhön.
Karhotuksesta sen vertaa, että en tiiä tosta etukoneesta, mutta ainakin erikseen niin se enemmän kun tuplaa paalausnopeuden. Enkä ymmärrä miksi se haittais varsinkaan keskustaa paalattaessa kun kuitenkin mennään melko suoria linjoja.
Varmosta ei ole kokemuksia, mutta todennäköisesti se on hitaampi kun että lehmien eteen kippaa ehjän paalin joko ek:lla tai pienkuormaajalla.
-
Niinhän se tais oppi mennä että ne paalit on vietävä pihaan heti käärittyä tai sitten n. kk päästä aikasintaan. Toisaalta olisi hyvä viedä käärityt heti lähelle käyttöpaikkaa, mutta aika ei yleensä kesällä piisaa ja toisaalta paalit on kesällä herkempiä muovirikoille. Monesti olis paras aika kuskata paalit käyttöpaikan lähelle ensimmäisten pakkasten aikaan, eivät olisi liukkaita kuten lumen aikaan, mut toisaalta kestäävät käsittelyä paremmin ilman muovirikkoja.
Toissatalvena taasen mykrät tais puhkoa paalit jo syksykesällä, joten ne olis kannattanut kuskata kotiin heti kesällä ? Reilusti jos laittaa muovikerroksia niin todennäköisyys tuhoeläinten ja huolimattoman käsittelyn vahingoille pienenee, mut muovikustannus kasvaa. Eli mitä opimme tästä, täydellistä menetelmää on melko hankala löytää.
Ajatus tuosta karhotuksesta, kuivempaa tavaraa tavoitellessa ainakin kannattaa ehdottomasti kuivattaa heinä kunnolla, haihtumattoman veden paalaus ja kuskaus käyttöpaikalle se vasta kallista lystiä onkin. Hieman ihmettelin joskus juttua jossa urakotsija niitti heinän karholle etukoneella ja perässä tuli paalainkäärin. Ei olis ainakaan täälläpäin saanut tuoreesta heinästä urakkaa viimekesänä sillä menetelmällä kun vierasta vettä oli senverran paljon kasvustossa.
-
-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.
Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen. Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.
Paalipeitto on aika hyvä linnuille jos käyttää menetelmää jossa paalit odottaa pellon laidassa.
-
-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.
Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen. Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.
Paalipeitto on aika hyvä linnuille jos käyttää menetelmää jossa paalit odottaa pellon laidassa.
Se pitää olla sitten pressu. Lintuverkko ei auta kuin telttamaisena tuulenviemänä viritelmänä irti paaleista. Niitäkin on tuolla liiterin nurkassa kymmenkunta. Pressuja pitää olla paljon ja isoja ja niiden pitää pysyä paikallaan tuulessakin. Talvella niitä on paha irroitella lumen ja jään seasta.
Kun paalit saa heti kotiin lintujen häirinnän alle on paljon ylimääräistä vaivaa pelastettu ja siinähän ovat valmiina lähellä syötettäväksi. Yleensä vielä kuskailu rehuntekoaikaan on helpompaa pellon kantavuudenkin kannalta. Syksyllä ja keväällä tuppaa pellolle tulemaan pahoja uria paaleja haettaessa. ja ajokelitkin mäkisillä teillä ovat turvallisemmat.
Jos nyt rehua on paljon ja aikaa vähän, niin paalainkäärin ja erillinen keräilijä kärryineen ja kuormaimineen
tuskin paljoa tulee kalliimmaksi kuin että siellä on erillinen käärin kuskeineen traktoreineen ja sitten jää em vaivat pellonreunasäilytyksessä. Enemmän pilaantumista tulee pellon laidoilla säilytyksessä kuin paaleja kotiin kuskatessa jos kuskilla on hiukankin rauhallisuutta.
-
Tolla lihavoidulla tarkoitan sitä että jos käärijä kerkiää kääriä yhtä nopeesti kun paalaaja paalaa niin se hakee sieltä pellon takakulmasta sen juuri valmistuneen paalin ja kääriessä kuskaa sitä sitten pellon toiseen päähän varastoon. seuraavalla kierroksella voi taas tulla paali sinne takakulmaan jonka se käärijä lähtee hakee. Tästä ei oikeasti pääse eroon koska sille kuumalle paalille ei ole hyvä jos se jää pitkäksi aikaa pellolle ja lisäksi on vaarana, että käärijä hajoo jolloin siellä pellolla on lisää paaleja kuumenemassa.
Eihän yksistään käärijä olekaan kovin kallis, mutta se kolmas veturi on jos se on nykyaikainen eikä mikään 502.
Toi paalin kuskaus on kakspiippunen asia, mutta samalla kun niitä kantaa pellon laitaan niin niitä on kunnon kärryllä vieny jo melko monta kotiin eikä niitä tartte sitten enää talvella pallotella.
Toi kuskin ja raktorin palkka on aina mielenkiintoinen eli alle 20 ei kuskia saa sosiaalikuluinen ja raktori maksaa aina sen toisen mokoman eli yksi kuski/raktori yhdistelmä maksaa aina vähintään 40 tunnissa on se sitten käärimässä tai tallaamassa aumaa. Niin ja kuskista on kokemusta, että sitä en pelkää mutta se täytyy oikeasti saada tuottavaan työhön.
Karhotuksesta sen vertaa, että en tiiä tosta etukoneesta, mutta ainakin erikseen niin se enemmän kun tuplaa paalausnopeuden. Enkä ymmärrä miksi se haittais varsinkaan keskustaa paalattaessa kun kuitenkin mennään melko suoria linjoja.
Varmosta ei ole kokemuksia, mutta todennäköisesti se on hitaampi kun että lehmien eteen kippaa ehjän paalin joko ek:lla tai pienkuormaajalla.
Juu siinä se paalushomman idea menetetään jos ne paalit täytyy heti kotiin saada. Ehkä se auma siellä navetan takana olis sulle järkevämpi.
Itte oon ainakin 1010 käärijällä vienyt kahta paalia kerralla ja se kolmaskin kulkeutuu sinne lähemmäs varastopaikkaa jos on etukuormaintraktori käärijän edessä. Ei sinne toiseen päähän peltoa kannata mitään yhtä paalia lähteä hakemaan... ::)
Käärijän kanssa osaava kuski ei juurikaan paalaimesta jälkeen jää. Omissa touhuissa ainakin saatu paalit käärittyä lähes heti paalauksen jälkeen. Jos olis karhotettu niin käärijä ei varmaan pysyisi yhtä hyvin tahdissa.
Sulla on kuski+traktori yhdistelmän hinta aika kova. ;D
Vai et karhtotin tuplaa paalausnopeuden... Hmmm... Olis kyllä kumma jos se yks ylimääräinen ajokerta ei tuplaisi paalausnopeutta. Milläs se sun karhotin siellä pellolla kulkee, jollain pyhällä hengellä varmaan... Tulee vaan hiton kalliita niistä säästyneistä paalaustunneista. Tässä tarkoitin siis karhotusta erillisellä karhottimella. Karhottimesta paalaustraktorin edessä ei kokemusta ole, mutta jotenkin kuvittelisin, että hyödyt vs. haitat niin lopputulos olis aikalailla +-0. Mutta sähän voit kokeilla ja kertoa sitten kokemuksia. ;)
Varmo on joo hitaampi. Yllättävän näppärä kuitenkin paalien käsittelyssä. Kokonaista paalia joudut useamman kerran lykkimään lähemmäs. Omasta mielestä paras on syvä kouru johon rehu jaetaan, esim. varmolla, paalisilppurilla tai apeveunulla tai millä kukin nyt jakaakaan. Kun se on sinne kerran jaettu niin sitä ei tartte olla yhtenään lykkimässä elukoitten eteen.
Nää on tosiaan vaan omia mielipiteitä. Jokainen valitkoon itselleen parhaiten sopivat menetelmät. :)
-
meillä tehdään vallan nykyään paalirehua siilorehuista luovuttu.. rehu tehdään mahd kuivana yleensä pari päivää karholla siitä paalataan ja kääritään pellolle josta sitten ajetaan hiekkapohjaiselle alueelle navetan taakse kolmeen varviin kyljellee.
karhotin on tulossa ens kaudeksi juuri sen työn nopeuttamisen takia 3.5m niittokoneen perässä kun ei paalaajalla perse kestä ajaa sitä vauhtia kun kone tavaraa nielis kyseessä siin muutuvakammioinen kone. 3 karhoa kun yhdistetään niin ajonopeus pysyy miellyttävänä
paalit lykätään kokonaisena pöydälle eteen 1.5m paalia joutuu vaan kerran tönttäämään lähemmäs.
-
"Vai et karhtotin tuplaa paalausnopeuden... Hmmm... Olis kyllä kumma jos se yks ylimääräinen ajokerta ei tuplaisi paalausnopeutta. Milläs se sun karhotin siellä pellolla kulkee, jollain pyhällä hengellä varmaan... Tulee vaan hiton kalliita niistä säästyneistä paalaustunneista. Tässä tarkoitin siis karhotusta erillisellä karhottimella. Karhottimesta paalaustraktorin edessä ei kokemusta ole, mutta jotenkin kuvittelisin, että hyödyt vs. haitat niin lopputulos olis aikalailla +-0. Mutta sähän voit kokeilla ja kertoa sitten kokemuksia."
Kyllä karhottimella saavutetaan muitakin etuja kun ajansäästö. Esimerkiksi sillä kalliilla ja melko painavalla paalaajalla oli se sitten yhdistelmä vai yksikkö niin ajokerrat vähenee ja päistekäännökset ainakin puolittuu. Lisäksi karhotin on halvempi vetää kun paalaaja missä on paljon liikkuvia osia ja polttoainettakin kuluu vähempi. Ehkä suurin syy miksi tykkään karhotuksesta on, että paalauksessa
meno muuttuu rauhallisemmaksi koska vauhti tippuu 4-6 km/h jolloin ajovirhestä johtuvat rikotkin vähenee. Toki haaveilen tosta etukarhottimesta koska tällöin se yksi työvaihe jää pois joka ei todellakaan tule tehtyä pyhällä hengellä.
"Juu siinä se paalushomman idea menetetään jos ne paalit täytyy heti kotiin saada. Ehkä se auma siellä navetan takana olis sulle järkevämpi."
Tarkoitus ei ole kiiruhtaa sitä paalinajoa vaan se tehtäis sitten kun koko sato on ensiksi paalattu. Ja voihan sen kuorman tyhjentää pellon laitaan jos on pitkä matka kotiin. Kärryn pitäisi oikeasti olla niin hellävarainen että paaleja pystyis siirtää ihan koska vaan eli niitä ei sais puristella.
Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.
"Sulla on kuski+traktori yhdistelmän hinta aika kova."
No myönnettäköön että 40 on kova, mutta jos kuski vaatii sen 12 ja sosiaalikulut päälle niin ollaan 18. Sitten jokainen saa miettiä paljonko maksaa se etukuormaajalla, ilmapenkillä ja ilmastoinnilla varustettu käärijän veturi tunnissa koska puhehan oli asianmukaisesta kalustosta. Lisäksi nuorella viljelijällä kalusto on usein velalla ja vaikka joku sanoo että se on ilmasta rahaa niin vielä ainakin on pankki muistanut kerätä omat pois minulta.
-
.
Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.
miten niin kaks? ei välttämättä tule yhtään. kahdella siinäkin pärjää mutta kolmisin tehokkainta.
-
Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.
miten niin kaks? ei välttämättä tule yhtään. kahdella siinäkin pärjää mutta kolmisin tehokkainta.
Nyt ei oikeen ymmärrä mutta jos puhutaan saman tehoisesta korjuuketjusta paalari vs noukkari niin paalaus vaatii
Yhdistelmäpaalaajan jonka edessä on karhotin ja tehokkaan niittomiehen eli kaks raktoria ja kuskia. Sitten kun rehut on tehty niin heitetään koneet latoon ja kytketään se kärry perään jolla ruvetaan niitä pallukoita kelkkoo kotia tai sinne pellon laitaan.
Tehokas noukkarikorjuu vaatii käsitääkseni niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen tallaajan eli neljä konetta ja näiden täytyy käsittääkseni liikkua samaan aikaan jolloin niitä kuskejakin vaaditaan neljä.
Niin ja jos tekee mieli sanoa, että voihan se sama kaveri niittää yöllä karhottaa ammulla, ajaa noukkarilla päivällä ja tallata siinä samalla niin kaitpa voi mutta samoin voi tehdä myös paalatessa mutta se tietää unettomia öitä ja viikoja töita jotka ei kuulu tähän tehokkaaseen korjuuseen.
-
Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.
miten niin kaks? ei välttämättä tule yhtään. kahdella siinäkin pärjää mutta kolmisin tehokkainta.
Nyt ei oikeen ymmärrä mutta jos puhutaan saman tehoisesta korjuuketjusta paalari vs noukkari niin paalaus vaatii
Yhdistelmäpaalaajan jonka edessä on karhotin ja tehokkaan niittomiehen eli kaks raktoria ja kuskia. Sitten kun rehut on tehty niin heitetään koneet latoon ja kytketään se kärry perään jolla ruvetaan niitä pallukoita kelkkoo kotia tai sinne pellon laitaan.
Tehokas noukkarikorjuu vaatii käsitääkseni niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen tallaajan eli neljä konetta ja näiden täytyy käsittääkseni liikkua samaan aikaan jolloin niitä kuskejakin vaaditaan neljä.
Niin ja jos tekee mieli sanoa, että voihan se sama kaveri niittää yöllä karhottaa ammulla, ajaa noukkarilla päivällä ja tallata siinä samalla niin kaitpa voi mutta samoin voi tehdä myös paalatessa mutta se tietää unettomia öitä ja viikoja töita jotka ei kuulu tähän tehokkaaseen korjuuseen.
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
-
Tehokas noukkarikorjuu vaatii käsitääkseni niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen tallaajan eli neljä konetta ja näiden täytyy käsittääkseni liikkua samaan aikaan jolloin niitä kuskejakin vaaditaan neljä.
Noukkarihommassa riittää kolme kuskia / konetta. Noukkari liikkuu koko ajan ja niittomies / karhoittaja vuorottelee aumalla / pellolla. 3,2m niittomurska + 7m karhotin ja n 8tonnia (ka 35%) vetävä noukkari tekee 12:sta tunnin päivän aikana semmosen 20-25ha valmista. Sen jälkeen ei tartte viikkoa teloa niitä palloja pihaan ja köyttää niitä ja taas avata lastata, purkaa kuormaa.
-
Niin samahan se on ton paalauksen suhteen, että jos käytää mattoa niin sillä karhottimella saa heittää vesilintua. Siinä rehun kuivumisnopeudessahan se ero vaan tulee. Ja jos ei ota huomioon sitä paalien kelkkomista (mikä ei vaikuta enää rehun laatuun) niin päivässä paalaa 30 ha melko kunnon rehuakin jos karhot on kunnollisia ja varsinkin lohkot ja tiet hyviä. Kuvaavampaa on kuitenkin rehutonnit jolloin pääsee tonne 600 tonniin päivätuotokseen.
Niin ja siihen kärryyn viellä niin kuten tuolla mainitsin niin sen täytyy oikeasti olla suunniteltu kyseiseen toimeenpiteeseen jolloin paaleihin ei kosketa etukuormaajalla ja niitä ei joudu sitomaan. Tällöin saadaan tuotua melko tehokkaasti rehua kotia niin paljon kun tieliikenne painot sallivat.
-
Niin ja siihen kärryyn viellä niin kuten tuolla mainitsin niin sen täytyy oikeasti olla suunniteltu kyseiseen toimeenpiteeseen jolloin paaleihin ei kosketa etukuormaajalla ja niitä ei joudu sitomaan. Tällöin saadaan tuotua melko tehokkaasti rehua kotia niin paljon kun tieliikenne painot sallivat.
Jos joku tuommoisen olisi keksinyt, niin hävyttömän kallis olisi. Mielikuvituksellinen tuote.
-
Niin ja siihen kärryyn viellä niin kuten tuolla mainitsin niin sen täytyy oikeasti olla suunniteltu kyseiseen toimeenpiteeseen jolloin paaleihin ei kosketa etukuormaajalla ja niitä ei joudu sitomaan. Tällöin saadaan tuotua melko tehokkaasti rehua kotia niin paljon kun tieliikenne painot sallivat.
Jos joku tuommoisen olisi keksinyt, niin hävyttömän kallis olisi. Mielikuvituksellinen tuote.
Onhan nytkin jo kärryjä mitkä lastaa paalin itte mutta ne vaan kuljettaa niitä väärinpäin. Mutta eikai se ylivoimasta ole jonkun pajan tehdä tasapohjainen kippikärry missä on korkeat tukevat laidat ja hydraulinen takalaita mikä nousee paalirivin päälle. Lisäksi täytyy kipin sarana olla niin edessä että lavan perä laskee maahan. Ohjaavia aisoja on maailma täynnä joten se ei vaadi kummostakaan suunnittelua kunhan vähän pidentää aisaa. Sitten vaan eteen hagot millä saa nostettua paalin kyytiin. Mallia voi vaikka kattoa käärimistä. Tuskin se tila tosta konkurssiin menee ja konseptia saa lainata vapaasti. (Kuhan ei hae patenttia ja laittaa tekeleen kuvia nettiin.)
Niin kannattaa jättää se lava niin taakse että hangot ja paalit mahtuu kulkemaan raktorin ja kärrin välissä. Ja jos haluaa tehdä oikeen hyvän niin tekee hydrauliset kolaketjut tai maton paalien alle.
-
Niin ja siihen kärryyn viellä niin kuten tuolla mainitsin niin sen täytyy oikeasti olla suunniteltu kyseiseen toimeenpiteeseen jolloin paaleihin ei kosketa etukuormaajalla ja niitä ei joudu sitomaan. Tällöin saadaan tuotua melko tehokkaasti rehua kotia niin paljon kun tieliikenne painot sallivat.
Jos joku tuommoisen olisi keksinyt, niin hävyttömän kallis olisi. Mielikuvituksellinen tuote.
Onhan nytkin jo kärryjä mitkä lastaa paalin itte mutta ne vaan kuljettaa niitä väärinpäin. Mutta eikai se ylivoimasta ole jonkun pajan tehdä tasapohjainen kippikärry missä on korkeat tukevat laidat ja hydraulinen takalaita mikä nousee paalirivin päälle. Lisäksi täytyy kipin sarana olla niin edessä että lavan perä laskee maahan. Ohjaavia aisoja on maailma täynnä joten se ei vaadi kummostakaan suunnittelua kunhan vähän pidentää aisaa. Sitten vaan eteen hagot millä saa nostettua paalin kyytiin. Mallia voi vaikka kattoa käärimistä. Tuskin se tila tosta konkurssiin menee ja konseptia saa lainata vapaasti. (Kuhan ei hae patenttia ja laittaa tekeleen kuvia nettiin.)
Niin kannattaa jättää se lava niin taakse että hangot ja paalit mahtuu kulkemaan raktorin ja kärrin välissä. Ja jos haluaa tehdä oikeen hyvän niin tekee hydrauliset kolaketjut tai maton paalien alle.
Yleensä tuommoiset vempaimet, jos toimimaan saataisiinkin, törmäävät käytön vaikeuksiin. Siis miten kaikki kellahtaneet ja nurkkiin ja ojiin pudonneet keräillään. Pitkän kärryn ohjailu suomalaisilla pienillä mutkaisilla ja mäkisillä lohkoilla antaa haastetta riittävästi kuskille. Rotjakkeesta tulee painava väkisinkin ja kun sillä rullataan pellolla edestakaisin ja sivuttain, niin saattaapi tulla turhaan epätasaisuuksia ja tiivistymiä. Jos vielä härpäkkeeseen pitäisi saada paljon paaleja, sen pitäisi olla hurjan pitkä koska päällekkäin niitä ei saisi. Varsin leveäkin sen pitäisi olla, jotta saisi kaksi rinnakkain. Siitä seuraa hankaluuksia kokonaisleveyden kanssa ja sitä myöden kissalan poikien mielipiteet voivat hankaloittaa työsaavutusta. Vastaanottavan pihan pitäisi olla melkoisen laaja jos on paaleja niin paljon, että kannattaa laitetta edes ajatella. Myös muovien ehyinä pysymisellä on haasteensa. Paaleja pitää siirrettäessä myös päästä tarkkailemaan. Se onnistuu etukuormaaja työskentelyssä. Laitetta ei voisi käyttää mihinkään muuhun ja vielä kerran monimutkaisuudessaan siitä tulisi varsin kallis. Tai mistä minä tiedän onko sun navettas pohojanmaalla kahdenkilomeetrin sarraan päässä ja sarkoja vielä kaikkiin ilimansuuntihin.
Väännäppä autocadisi kanssa myös lohkot ja ajele siellä ruudulla sen kanssa yksi talvi niin mielikuvituksesi saa käytännön puitteet. Voit säästää selvää lainanottoa.
-
Ei sussakaan ole yhtään keksijän verta. No kaitpa se on hyvä jos utopistisimmat suunnitelmat torpeedoidaan jo alkujaan. ;)
Mutta sen kärryn kokoon niin lainsäädäntöhän määrittelee melko tarkkaan pituuden/leveyden ja telin sekä aisapainon. Muita en nyt muista mutta leveys on ainakin 260 mikä tarkoittaa että ainut vaihtoehto miten kahta paalia kuskaa rinnakkain on päädyt vastakkain.
Tohon ajettavuuteen niin en oikein osaa ajatella, että miksi tällä ei selvittäis koska tälläkin hetkellä kuskataan paalit melkein saman kokoisella kärrillä ja lisäksi täytyy mahtua purkamaan kuorma etukuormaajalla. Ittellä ei toki sarkapeltoja ole ja joka lohkolle täytyy mahtua kuitenkin sillä 320 leveellä paalaimella joten ihan huonoja kulmia ei voi olla. Ja lisäks on aatoksena, että joskus jos tällasen rakentaa niin sen suunnittelee siten, että se lastaa kahteen kerrokseen. Ja kyllä saa paalaaja kattoa peiliin jos onnistuu tiputtaa paalin johonkin ojaan.
Ja lopuksi niin en valitettavasti oo POHJANMAALTA eikä ole niitä kahden kilometrin sarkoja mutta ei toki niitä sarkapeltojakaan. B luokkan viljelijöihin taidetaan kuulua joten haastetta riittää.
-
Ei sussakaan ole yhtään keksijän verta. No kaitpa se on hyvä jos utopistisimmat suunnitelmat torpeedoidaan jo alkujaan. ;)
Sen verran on konepajakokemusta että tiedän, mihin ei kannata itse maatilaolosuhteissa ryhtyä. Hyvät keksinnöt ovat pääosin yksinkertaisia, työsaavutusta parantavia ja edullisia. Pitää myös suhteuttaa taloudellisuus , työsaavutus, työtavoite ja työhön käytetty aika. Silloin usein monimutkaiset raskaat varustukset häviävät, eivätkä edes palvele työn raskauden helpottamista.
Jatka vaan keksimistä, hyvä niin, mutta kun tuot keksinnöt estraadille niin siedä sitten niiden arvostelu. Siinä on itsellesikin kehittymisen paikka.
Tuossa kuvassa sulle valmis idänihmetuote. Jatkat sitä vähän ja pistät toisen lieriön rinnalle ja puomi kääntymään toisellekkin puolelle, niin saat halvalla käyttökelpoisen paalinkerääjän.
-
Joo ei itselläni ole mitään tarkoitustakaan ruveta väsäämään kyseistä härpäkettä vaan annan sen suosiolla siihen keskittyneelle pajalle jotka tietenkin tuo omankin mielipiteen julki. Käytännössä se myös tarkoittaa, että mitään ei saa kovin halvalla, mutta työn jälki on useiten melko asiallista. Itse koitan keskittyä maidon tuotantoon mikä on työllistänyt ihan tarpeeksi ja jätän pajahommat muille.
Mutta kun miettii maatalouden kone arsenaalia niin tuntuu hassulta, että muihin koneisiin saa laittaa kuinka paljon rahaa vaan hiukan kärjistäen mieti esim. Paalaaja,noukinvaunu,lietevehkeet, kylvökone, ajosilppuri, puimuri, jurtinnostokone, traktori, lypsyrobotti jne, mutta monen mielestä 30000 euroa paalikärryyn millä tuodaan esim 3000 paalia eri tilojen pihalle vuodessa on kovin kallista. Lisää käyttöä löytyy viellä ruokohelvestä jos sitä rupee harrasteleen.
Ps. Toi sun esittämä idänihme vois olla modifioituna melko kätevä heinälle ja oljelle sekä ruokohelvelle. Tuskin vaan pysyy paalit/kone ehjänä jos sillä rupee yli tonnin sr paaleja kuskaa.
Niin ja suunnittelu jatkuu eri osa-alueilla ja oikeasti on hyvä jos kuulee mahdollisimman monen mielipiteitä sekä positiivisia että negatiivisia.
-
Tuolla 30 rahalla saa jo senverta värevän ja ulottuvaisen puutavarakuormaimen tuppisovitteilla että miksi monimutkaistaa sen enempää paalinkeruuta. Kuormaimelle voi tehdä paalienkäsittelyä varten kouran joka on hellävaraisempi kuin puutavarakoura. Ja onnistuu tehdä kuorma vaikka 2 kerrokseen ja 2 riviin paalikärrin päälle. Ja kun kuormatila on käytetty tarkkaan voi miettiä kuorman nopeaa sitomista vaikka jollain verkontapaisella jonka vetää kuormaimella paalikuorman yli. Myös varastopaikan saa hyödynnettyä tarkkaan kun paaleja saa pinottua päällekkäin riittävän monta kerrosta vaivattomasti.
Puutavarakuormaimelle on sitten myös helppo keksiä muuta urakkaa joutoajoiksi...
-
Kun vielä yksinkertaistetaan paalin keruuta, laitat puutavara-auton kerään niitä paaleja. Lyhemmillä siirroilla kulkee jo nuppikuormina riittävän nopeaan. Eikä ite tartte investoida siihen paalinkeräilyyn.
-
Tuolla 30 rahalla saa jo senverta värevän ja ulottuvaisen puutavarakuormaimen tuppisovitteilla että miksi monimutkaistaa sen enempää paalinkeruuta. Kuormaimelle voi tehdä paalienkäsittelyä varten kouran joka on hellävaraisempi kuin puutavarakoura. Ja onnistuu tehdä kuorma vaikka 2 kerrokseen ja 2 riviin paalikärrin päälle. Ja kun kuormatila on käytetty tarkkaan voi miettiä kuorman nopeaa sitomista vaikka jollain verkontapaisella jonka vetää kuormaimella paalikuorman yli. Myös varastopaikan saa hyödynnettyä tarkkaan kun paaleja saa pinottua päällekkäin riittävän monta kerrosta vaivattomasti.
Puutavarakuormaimelle on sitten myös helppo keksiä muuta urakkaa joutoajoiksi...
Idän ihmeellä tuossa kunnossa kerää neljä 130ppistä tuorerehupalia. Sitä enemmän mitä vahvemmin rakennettu, mutta idea on kohtalaisen hyvä ja toimiva kaikessa yksinkertaisuudessaan ja halpuudessaan. Ei vaan saa tuulta purjeisiin juuri em seikkojen takia.
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
suht paljon tullu paalei http://www.youtube.com/watch?v=yXN8853NYJI&feature=related
-
kanttipaalainkäärinyhdistelmä se olla pitää http://www.youtube.com/watch?v=eOBE_S36mAE&feature=player_embedded (http://www.youtube.com/watch?v=eOBE_S36mAE&feature=player_embedded)
Silppuri eteen, pyörät alle ja menoks
-
Olen ihmetellyt, miten tuolla isommilla karjatiloilla pitkin maailmaa eivät ole ymmärtäneet tätä pyöröpaalirehun ylivoimaisuutta. Tuntuu olevan logistisestikin niin kätevää :-\.
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
-
EJa lisäks on aatoksena, että joskus jos tällasen rakentaa niin sen suunnittelee siten, että se lastaa kahteen kerrokseen.
Aika jonglööri olet keksijäksi. Tuo em puutavaranosturikin on sitten jo keksitympi ja koetellumpi laite.
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
[/quote]
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
[/quote]
niitto tuli n.17 tuntia ja 110 ha, noukkari keräystä 36 tuntia. noin urakoittian laskussa luki. niittokoneena kronen perhonen ja noukinvaununa pöttingerin jumbo 7200. käytännössä aluksi ajettiin kahella vaunulla muutama tunti..
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
laittelin just viimeviikolla tarjouspyynnön tuosta vaunusta menemään. Eipäs ole valmistajalta ainakaan vielä mitään kuulunut.
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
Olipa melkoinen häppäsvärkki.tuollako pyörii nevamailla niin eipä tarvi sen perästä rehua siitä tehdä.muutenki siitä paalien kuljetuksesta tehdään iso numero,parhaiten paalit säilyy ja kätevintäkin niin että käärinnän jälkeen seuraava käsittely on navettaan ajo.on täysin idioottimaista ruveta koko sato pihaan ajamaan koska on aika helppoa vaikka kerta kuukauessa navetan välillä ajaa pihaan rehut.mites aumaan tekijät tuo kuukauden rehut pihaan ;D ;D
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
laittelin just viimeviikolla tarjouspyynnön tuosta vaunusta menemään. Eipäs ole valmistajalta ainakaan vielä mitään kuulunut.
niin tuosta missä nousevat sivuseinät? pistäppä privaa kun saat hintatietoo... itseä kiinnostais enempi tuo laitasysteemi kärryn tekisin ite alle.. vaikka eipä ne laidatka välttämättä mahdoton olis itse tehä
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
Olipa melkoinen häppäsvärkki.tuollako pyörii nevamailla niin eipä tarvi sen perästä rehua siitä tehdä.muutenki siitä paalien kuljetuksesta tehdään iso numero,parhaiten paalit säilyy ja kätevintäkin niin että käärinnän jälkeen seuraava käsittely on navettaan ajo.on täysin idioottimaista ruveta koko sato pihaan ajamaan koska on aika helppoa vaikka kerta kuukauessa navetan välillä ajaa pihaan rehut.mites aumaan tekijät tuo kuukauden rehut pihaan ;D ;D
Ei säily rehut pellonreunassa näillä naakka-alueilla kuin pihalla häirinnän alla. Eikä taida olla teidän nevalla myyriäkään. Sorapihalla nekään ei viihdy, ei ainakaan kiipeile toiseen tai kolmanteen kerrokseen. Mitäs sen väliä koska ne pihalle ajaa? Parhaat kelit on kesällä niin pellon puolella kuin teilläkin. Vähemmän tulee laatuhaittaa rehuun kesäsiirrosta kuin naakkojen ja myyrien jäljiltä.
-
tossa vähän jatkojalostettu tota idänihmettä http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
ja tuossa fiksu idea ettei tartte sitoa http://www.youtube.com/watch?v=_2EkcjiM1r0&feature=related
-
No jess, no nyt meikäkin innostuu.
Olipa melkoinen häppäsvärkki.tuollako pyörii nevamailla niin eipä tarvi sen perästä rehua siitä tehdä.muutenki siitä paalien kuljetuksesta tehdään iso numero,parhaiten paalit säilyy ja kätevintäkin niin että käärinnän jälkeen seuraava käsittely on navettaan ajo.on täysin idioottimaista ruveta koko sato pihaan ajamaan koska on aika helppoa vaikka kerta kuukauessa navetan välillä ajaa pihaan rehut.mites aumaan tekijät tuo kuukauden rehut pihaan ;D ;D
mulla on navetan lähellä koko vuoden rehut. siilossa ja aumassa..
-
Täälläpäin muuan isäntä ajatti paaleja rekalla, tienvarsipinoista.
Rekassa oli kappaletavaranosturi puutavarakouralla, soralava ja perässä pitkä matala lavetti. 46 paalia kerralla, kustannuksia 20km päästä 3€ paali.
Mielestäni ei paha hinta per/paali, kun miettii peltojen etäisyyden vrt. muut korjuumenetelmät.
-
naakkoja ei mutta hirviä ja kauriita.onhan se paalin ajo tilakohtainen asia.minkälaisilla vehkeillä operoit
-
ei se hääviä ole tuo reikienkään kyttääminen paaleista tai aumasta. Just ollaan eroteltu homeita kokoviljasäilörehusta joka joutui naakkaparven uhriksi.
ensi kesäsi olisi tosiaan tarkoitus hommata tuollainen itse kyytiin keräävä vaunu jotta paalit saataisiin yhteen paikkaan missä olisi helppo valvoa lintuhyökkäyksiä.
meille tuo 10 paalin vaunu on aivan riittävän tehokas kesällä tapahtuvaan keruuseen koska lohkot on kymmenen kilometrin sisällä ja 65% nurmilohkoista 3km sisällä kotoa.
Paaleja tullaan omaan käyttöön tekemään ensi kesänä noin 1000kpl.
-
Tuosson kyllä naurettavin paalien keruu kärry.
http://www.youtube.com/watch?v=YQbwb9gCxS0&NR=1
-
Saishan tuossa systeemissä Hummerin hyötykäyttöön.. :D
-
ei se hääviä ole tuo reikienkään kyttääminen paaleista tai aumasta. Just ollaan eroteltu homeita kokoviljasäilörehusta joka joutui naakkaparven uhriksi.
ensi kesäsi olisi tosiaan tarkoitus hommata tuollainen itse kyytiin keräävä vaunu jotta paalit saataisiin yhteen paikkaan missä olisi helppo valvoa lintuhyökkäyksiä.
meille tuo 10 paalin vaunu on aivan riittävän tehokas kesällä tapahtuvaan keruuseen koska lohkot on kymmenen kilometrin sisällä ja 65% nurmilohkoista 3km sisällä kotoa.
Paaleja tullaan omaan käyttöön tekemään ensi kesänä noin 1000kpl.
Kokoviljasäilistä aumaan tai siiloon tehtäessä päälikerrokseen tekee vihantana 1v.raiheinä(+ruis)säilörehua niin saa tiiviin ja hyvin säilyvän pinnan.. Ja onhan tuosa raih.-ruisrehussa sulavuus ja valkuainen omaa luokkaansa verrattuna kokoviljamössöön... 8)
-
Saishan tuossa systeemissä Hummerin hyötykäyttöön.. :D
Onko tuolla perässä Hopon sorkanleikkaustelinehäkkyrä :o
-
ei se hääviä ole tuo reikienkään kyttääminen paaleista tai aumasta. Just ollaan eroteltu homeita kokoviljasäilörehusta joka joutui naakkaparven uhriksi.
ensi kesäsi olisi tosiaan tarkoitus hommata tuollainen itse kyytiin keräävä vaunu jotta paalit saataisiin yhteen paikkaan missä olisi helppo valvoa lintuhyökkäyksiä.
meille tuo 10 paalin vaunu on aivan riittävän tehokas kesällä tapahtuvaan keruuseen koska lohkot on kymmenen kilometrin sisällä ja 65% nurmilohkoista 3km sisällä kotoa.
Paaleja tullaan omaan käyttöön tekemään ensi kesänä noin 1000kpl.
Kokoviljasäilistä aumaan tai siiloon tehtäessä päälikerrokseen tekee vihantana 1v.raiheinä(+ruis)säilörehua niin saa tiiviin ja hyvin säilyvän pinnan.. Ja onhan tuosa raih.-ruisrehussa sulavuus ja valkuainen omaa luokkaansa verrattuna kokoviljamössöön... 8)
Säilyykö ilman muovia?
-
ei se hääviä ole tuo reikienkään kyttääminen paaleista tai aumasta. Just ollaan eroteltu homeita kokoviljasäilörehusta joka joutui naakkaparven uhriksi.
ensi kesäsi olisi tosiaan tarkoitus hommata tuollainen itse kyytiin keräävä vaunu jotta paalit saataisiin yhteen paikkaan missä olisi helppo valvoa lintuhyökkäyksiä.
meille tuo 10 paalin vaunu on aivan riittävän tehokas kesällä tapahtuvaan keruuseen koska lohkot on kymmenen kilometrin sisällä ja 65% nurmilohkoista 3km sisällä kotoa.
Paaleja tullaan omaan käyttöön tekemään ensi kesänä noin 1000kpl.
Kokoviljasäilistä aumaan tai siiloon tehtäessä päälikerrokseen tekee vihantana 1v.raiheinä(+ruis)säilörehua niin saa tiiviin ja hyvin säilyvän pinnan.. Ja onhan tuosa raih.-ruisrehussa sulavuus ja valkuainen omaa luokkaansa verrattuna kokoviljamössöön... 8)
Säilyykö ilman muovia?
no tuskin.. :o
-
ei se hääviä ole tuo reikienkään kyttääminen paaleista tai aumasta. Just ollaan eroteltu homeita kokoviljasäilörehusta joka joutui naakkaparven uhriksi.
ensi kesäsi olisi tosiaan tarkoitus hommata tuollainen itse kyytiin keräävä vaunu jotta paalit saataisiin yhteen paikkaan missä olisi helppo valvoa lintuhyökkäyksiä.
meille tuo 10 paalin vaunu on aivan riittävän tehokas kesällä tapahtuvaan keruuseen koska lohkot on kymmenen kilometrin sisällä ja 65% nurmilohkoista 3km sisällä kotoa.
Paaleja tullaan omaan käyttöön tekemään ensi kesänä noin 1000kpl.
Kokoviljasäilistä aumaan tai siiloon tehtäessä päälikerrokseen tekee vihantana 1v.raiheinä(+ruis)säilörehua niin saa tiiviin ja hyvin säilyvän pinnan.. Ja onhan tuosa raih.-ruisrehussa sulavuus ja valkuainen omaa luokkaansa verrattuna kokoviljamössöön... 8)
Säilyykö ilman muovia?
no tuskin.. :o
Aattelin vaan kun perunarehun alla aiv, murskevilja, tuoreleike tai mäski säilyy, naattiaumoihinkaan ei ole tapana laittaa muovia.
-
Olishan se mukava mesellä paaleja ajella..
Tolla menee 10 muovitettua..
http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
Itte kyllä tyydyn etu- ja takapihdillä kantoon ja sitte talvella kärryllä kotio.
Niitä jotka ajaa kaikki paalit kotomarkille heti en ymmärrä ollenkaan, eix noukkari olis paljo kustannustehokkaampi ratkaisu.
Noo Hande ja Co tietty tykkää ajaa paaalaimella ;D
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
niitto tuli n.17 tuntia ja 110 ha, noukkari keräystä 36 tuntia. noin urakoittian laskussa luki. niittokoneena kronen perhonen ja noukinvaununa pöttingerin jumbo 7200. käytännössä aluksi ajettiin kahella vaunulla muutama tunti..
[/quote]
jos urakoittija laskuttaaki kärryn "kelatuntien "mukaan?? siirrot ei kuulu tunteihi?? ;D
-
Olishan se mukava mesellä paaleja ajella..
Tolla menee 10 muovitettua..
http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
Itte kyllä tyydyn etu- ja takapihdillä kantoon ja sitte talvella kärryllä kotio.
Niitä jotka ajaa kaikki paalit kotomarkille heti en ymmärrä ollenkaan, eix noukkari olis paljo kustannustehokkaampi ratkaisu.
Noo Hande ja Co tietty tykkää ajaa paaalaimella ;D
Ne naakat ja joskus myyrät... Ei pidä ahnehtia niin paljon sivuhommia, ettei ehdi omiaan tekemään ajallaan.
Noukkarin jälkeen tarvitaan laakasiilot ja puristenesteiden keräykset ja lieneekö tuo edes edullinen koneketju kaikkineen.
-
Tuosson kyllä naurettavin paalien keruu kärry.
http://www.youtube.com/watch?v=YQbwb9gCxS0&NR=1
;D
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
*** Yks mies, niitto + paalaus n. 1ha/tunti. Tuolla ed.mainitulla laskuopilla tehokkuudeksi tulee 90ha joten ei se kovin paljon hitaampaa ole. Ongelma vain on se, että kokonaisaika venyy, mutta siihenkin voi vaikuttaa esim. lannoituksen suunnittelussa.
Parastahan olisi jos tontti olisi puolillaan joutilaita tennarin kuluttajia, ei tarvitsisi huolehtia muusta kuin että eivät törmää toisiinsa.
-
Olishan se mukava mesellä paaleja ajella..
Tolla menee 10 muovitettua..
http://www.youtube.com/watch?v=KIu_Z_v8oxA&feature=related
Itte kyllä tyydyn etu- ja takapihdillä kantoon ja sitte talvella kärryllä kotio.
Niitä jotka ajaa kaikki paalit kotomarkille heti en ymmärrä ollenkaan, eix noukkari olis paljo kustannustehokkaampi ratkaisu.
Noo Hande ja Co tietty tykkää ajaa paaalaimella ;D
Ne naakat ja joskus myyrät... Ei pidä ahnehtia niin paljon sivuhommia, ettei ehdi omiaan tekemään ajallaan.
Noukkarin jälkeen tarvitaan laakasiilot ja puristenesteiden keräykset ja lieneekö tuo edes edullinen koneketju kaikkineen.
lohkot pelloilla pitää kans olla asiallisen kokoosia raskaalle noukkarille...
-
lohkot pelloilla pitää kans olla asiallisen kokoosia raskaalle noukkarille...
Paljonko silppuavalla paalainkäärijällä on akselipainoa? Mites niitten paalien keruu ek-traktorin kanssa? Suojavilja kun pistettiin pakettiin, niin pahimmat jäljet jätti just etukuormaaja traktori.
-
tänään vein 100kpl muovitettuja paaleja 10 km:n päähän.5,5tuntia meni kahdella koneella ja kärryllä.Yhdessä tasossa 15-19 paalin kuormia.Eli ei ne ihan kädenkäänteessä kulje..
-
lohkot pelloilla pitää kans olla asiallisen kokoosia raskaalle noukkarille...
Paljonko silppuavalla paalainkäärijällä on akselipainoa? Mites niitten paalien keruu ek-traktorin kanssa? Suojavilja kun pistettiin pakettiin, niin pahimmat jäljet jätti just etukuormaaja traktori.
Juurikin niin, fusionin tassujen alla kuus viiva seittemän tonnia painoo mutta leveet renkaat..
-
lohkot pelloilla pitää kans olla asiallisen kokoosia raskaalle noukkarille...
Paljonko silppuavalla paalainkäärijällä on akselipainoa? Mites niitten paalien keruu ek-traktorin kanssa? Suojavilja kun pistettiin pakettiin, niin pahimmat jäljet jätti just etukuormaaja traktori.
Juurikin niin, fusionin tassujen alla kuus viiva seittemän tonnia painoo mutta leveet renkaat..
Viconis on teli ja tyhjänä 5600 kg. Akselipainosta en tiä ku traku ottaa vastaa jotakin.
-
Itte kyllä tyydyn etu- ja takapihdillä kantoon ja sitte talvella kärryllä kotio.
Niitä jotka ajaa kaikki paalit kotomarkille heti en ymmärrä ollenkaan, eix noukkari olis paljo kustannustehokkaampi ratkaisu.
Nopeamminhan ne kärryyn nostaa kuin pellon reunaan 2 kerrallaan kantaa, jos ei ole erityisen pienet pellot.
Tietty ajoaika ja kuorman purkaminen yms. päälle, mutta eihän siinä vaiheessa ole enää mitään säilönnällistä kiirettä (toisin kuin noukkarilla).
Combit tuhosivat pellolle varastoinnin järkevyyden lopullisesti, paalaimen perään liitettävällä käärimellä sai vielä kuljetettua paaleja lähemmäs päistettä.
Eikä pellot tallantuneet piloille suuremman rengasmäärän ja pienemmän etukuormainpelleilyn ansiosta.
Kauheata jälkeä kun painavan combin jälkeen ryvetään vielä paaleja kannettaessa.
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
niitto tuli n.17 tuntia ja 110 ha, noukkari keräystä 36 tuntia. noin urakoittian laskussa luki. niittokoneena kronen perhonen ja noukinvaununa pöttingerin jumbo 7200. käytännössä aluksi ajettiin kahella vaunulla muutama tunti..
jos urakoittija laskuttaaki kärryn "kelatuntien "mukaan?? siirrot ei kuulu tunteihi?? ;D
[/quote]
SIIRTO KUULUU LASKUUN. kelatunteja tosta tulee n. kolmas osa. satoa tuli n. 1300-1400 t varovasti arvioiden..
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Vaikka tuohon nyt voisi helposti innostuakkin, mutta tarkemmin miettien paalainkäärimellä saa helposti pudoteltua puolentoista-parikymmentäkymmentä paalia ryhmiin ja siitä ne saa melko nopeasti lavetin kyytiin etukuormaajalla. Tuolla ihmevehkeellä saa myös ajella ja vekslata sen verran kuin kuormaajallakin. Ennemmin olisi hyödykästä saada aikaisemmin esitelty konesidonta, jolloin herbstin lavetille saisi 24 paalia kahteen kerrokseen ja sidonnan pikaisesti. Ja matkaan..
-
Itte kyllä tyydyn etu- ja takapihdillä kantoon ja sitte talvella kärryllä kotio.
Niitä jotka ajaa kaikki paalit kotomarkille heti en ymmärrä ollenkaan, eix noukkari olis paljo kustannustehokkaampi ratkaisu.
Nopeamminhan ne kärryyn nostaa kuin pellon reunaan 2 kerrallaan kantaa, jos ei ole erityisen pienet pellot.
Tietty ajoaika ja kuorman purkaminen yms. päälle, mutta eihän siinä vaiheessa ole enää mitään säilönnällistä kiirettä (toisin kuin noukkarilla).
Combit tuhosivat pellolle varastoinnin järkevyyden lopullisesti, paalaimen perään liitettävällä käärimellä sai vielä kuljetettua paaleja lähemmäs päistettä.
Eikä pellot tallantuneet piloille suuremman rengasmäärän ja pienemmän etukuormainpelleilyn ansiosta.
Kauheata jälkeä kun painavan combin jälkeen ryvetään vielä paaleja kannettaessa.
Mitä ihmeen kaislikkoa teillä paalataan elukoitten rehuksi. Ajelkaa vaan pellolla. Ei normaalisti normaali rehuntekoaikana pelto paljon painu 600&480:llä renkailla etukuormaajakäytössä. Eikä myöskään paalainkääriä telin päällä. Welgerin 235:kin painoi enemmän jälkeä kuin Vicon 2235.
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Keltec balehandler. Toimikohan se yhtä luotettavasti, kuin Keenan balehandler... :P
Näppärästi tuo otti 8 paalia alle neljään minuuttiin, vaikka joutui vekslaamaan aikalailla. Omasta mielestä silti tuo olis parhaimmillaan, kun kerää paalit ennen käärintää, kuljetus navetan viereen ja siinä käärintä. Yhdistelmäpaalajan tiputtaessa paalin on kuitenkin aina riski, että muovi menee rikki jos alla on esim valvatin "kanto". Lisäksi kun muovi laitetaan päälle, niin sen jälkeen ei paalia kannattaisi pidellä ennen käyttöönottoa.
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Vaikka tuohon nyt voisi helposti innostuakkin, mutta tarkemmin miettien paalainkäärimellä saa helposti pudoteltua puolentoista-parikymmentäkymmentä paalia ryhmiin ja siitä ne saa melko nopeasti lavetin kyytiin etukuormaajalla. Tuolla ihmevehkeellä saa myös ajella ja vekslata sen verran kuin kuormaajallakin. Ennemmin olisi hyödykästä saada aikaisemmin esitelty konesidonta, jolloin herbstin lavetille saisi 24 paalia kahteen kerrokseen ja sidonnan pikaisesti. Ja matkaan..
löysin yhen tollasen konesidonta kärryn myynnistä http://www.traktorpool.de/details/Ballentransportwagen/Krassort-10300-H-3A/1250827
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
-
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Olis ehkä kannattanut säätää käärijä paalien koon mukaan jo ennen käärintätyöhön aloittamista. Nyt se muovi kietoi vain nutturan ja takapuolen käärimätön alue oli vielä suuri kun edessä kolmio katosi. ::) Mutta eipä tuossa tainnut pointti ollakkaan tasaisessa käärinnässä vaan siitä miten se käärintä saadaan joutuin tehtyä .... laatu sitten toisessa pätkässä .... :P
-
"tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related"
Mikäköhän mahto olla tämänkin viljelijän valinnan perusteet kyseiselle koneketjulle. Luulus noin äkkiseltään, että noukinvaunu tai silppuri kärry yhdistelmä olisi järkevämpi tässä tapauksessa koska kuitenkin on kiire saada pallot varastopaikalle ja kurottaja tossakin toimi mikä yhtälailla voisi olla auman päällä.
Mun mielestä pallon hyöty menetetään jos se kääritään vasta varastointipaikalla.
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Vaikka tuohon nyt voisi helposti innostuakkin, mutta tarkemmin miettien paalainkäärimellä saa helposti pudoteltua puolentoista-parikymmentäkymmentä paalia ryhmiin ja siitä ne saa melko nopeasti lavetin kyytiin etukuormaajalla. Tuolla ihmevehkeellä saa myös ajella ja vekslata sen verran kuin kuormaajallakin. Ennemmin olisi hyödykästä saada aikaisemmin esitelty konesidonta, jolloin herbstin lavetille saisi 24 paalia kahteen kerrokseen ja sidonnan pikaisesti. Ja matkaan..
löysin yhen tollasen konesidonta kärryn myynnistä http://www.traktorpool.de/details/Ballentransportwagen/Krassort-10300-H-3A/1250827
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Kärryn esittelyä:
http://www.krassort.com/ballenwagen_krassort.php
Nuo on hyviä systeemejä siihen verrattuna että minäkin ajelen sitomattomina kahden kerroksen kuormia. Mutta täyttävätkö nuo myös lain kirjaimen kuorman sidonnasta? Keltecissä kai voisi olla etusermikin?
-
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Olis ehkä kannattanut säätää käärijä paalien koon mukaan jo ennen käärintätyöhön aloittamista. Nyt se muovi kietoi vain nutturan ja takapuolen käärimätön alue oli vielä suuri kun edessä kolmio katosi. ::) Mutta eipä tuossa tainnut pointti ollakkaan tasaisessa käärinnässä vaan siitä miten se käärintä saadaan joutuin tehtyä .... laatu sitten toisessa pätkässä .... :P
*** Laatuvaikutelmaa lisäsi myös se, että paalit oli uskomattoman löysiä. Pääasia taisi kuitenkin olla, että vehkeet heiluu ja paaleja on paljon (noiden pumpulipallojen määrän olisi jo Agronicillakin puolittanut).
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
niitto tuli n.17 tuntia ja 110 ha, noukkari keräystä 36 tuntia. noin urakoittian laskussa luki. niittokoneena kronen perhonen ja noukinvaununa pöttingerin jumbo 7200. käytännössä aluksi ajettiin kahella vaunulla muutama tunti..
jos urakoittija laskuttaaki kärryn "kelatuntien "mukaan?? siirrot ei kuulu tunteihi?? ;D
SIIRTO KUULUU LASKUUN. kelatunteja tosta tulee n. kolmas osa. satoa tuli n. 1300-1400 t varovasti arvioiden..
[/quote]
pellot täytyy olla kaikki sit ääres
-
me tehtiin tehokkaasti kolmella miehellä. mattoperä niitto, noukkari ja polkija. mun laskuopilla tuo on kolme. jos kolmeenkymmeneen tuntiin tehään yli 100 ha navetalle siilon niin se on käsittääkseni tehokasta..
tuntuu vähä epäuskottavalta saavutukset... meni varmaan äpäreitä 3ha kuormaan?
niitto tuli n.17 tuntia ja 110 ha, noukkari keräystä 36 tuntia. noin urakoittian laskussa luki. niittokoneena kronen perhonen ja noukinvaununa pöttingerin jumbo 7200. käytännössä aluksi ajettiin kahella vaunulla muutama tunti..
jos urakoittija laskuttaaki kärryn "kelatuntien "mukaan?? siirrot ei kuulu tunteihi?? ;D
SIIRTO KUULUU LASKUUN. kelatunteja tosta tulee n. kolmas osa. satoa tuli n. 1300-1400 t varovasti arvioiden..
pellot täytyy olla kaikki sit ääres
[/quote]
alle 3 km kauimmaiseen nurkkaan ja tiet kunnossa että voi ajaa mitä traktorit kulkee..
-
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Vaikka tuohon nyt voisi helposti innostuakkin, mutta tarkemmin miettien paalainkäärimellä saa helposti pudoteltua puolentoista-parikymmentäkymmentä paalia ryhmiin ja siitä ne saa melko nopeasti lavetin kyytiin etukuormaajalla. Tuolla ihmevehkeellä saa myös ajella ja vekslata sen verran kuin kuormaajallakin. Ennemmin olisi hyödykästä saada aikaisemmin esitelty konesidonta, jolloin herbstin lavetille saisi 24 paalia kahteen kerrokseen ja sidonnan pikaisesti. Ja matkaan..
löysin yhen tollasen konesidonta kärryn myynnistä http://www.traktorpool.de/details/Ballentransportwagen/Krassort-10300-H-3A/1250827
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Kärryn esittelyä:
http://www.krassort.com/ballenwagen_krassort.php
Nuo on hyviä systeemejä siihen verrattuna että minäkin ajelen sitomattomina kahden kerroksen kuormia. Mutta täyttävätkö nuo myös lain kirjaimen kuorman sidonnasta? Keltecissä kai voisi olla etusermikin?
keltecissä on sekä etu, että takatopparit ettei paalit pääse luistaan pois kyydistä. Juuri tuo kuormien sidonta on kova homma meilläkin noilla lohkoilla jotka ovat kymmenen kilometrin päässä valtatien varrella. Itse olen kyllä vakuuttunut sekä keltecistä että krassortista. Krassort varmasti pätevin pitkillä matkoilla, mutta keltec taas pesee sen jos ajetaan lähelle. Keltecissä on myös se hyvä puoli että sitä voi vetää vaikka 80hp takavedolla.
-
Itse olen kiinostunut paalien avaus puolesta. Mitenköhän tuollainen tancon muovinpoisto systeemi mahtaa toimia jäisiin paaleihin ???
http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related)
on muutes tuonkin tilan pihassa muutama paali varastossa :D
-
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Noi ei kyllä tiedä 3D:stä mitään. Paalitkin varsin ilmavia.
-
Itse olen kiinostunut paalien avaus puolesta. Mitenköhän tuollainen tancon muovinpoisto systeemi mahtaa toimia jäisiin paaleihin ???
http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related)
on muutes tuonkin tilan pihassa muutama paali varastossa :D
Parempi kuin nhk bale strip, jykevämpi, nopeampi, yksinkertaisempi rakenne.
-
toimi ainakin tuommosilla löysillä, mitenköhän kovalla paalilla saa otteen muovista.
-
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Noi ei kyllä tiedä 3D:stä mitään. Paalitkin varsin ilmavia.
paalajahan sen paalin teköö osaavan kuskin kans eikä käärijä... ;D
-
tossa muuten suhteellisen tehokasta käärintää laanilla http://www.youtube.com/watch?v=N9XhJ4kthuI&feature=related
Noi ei kyllä tiedä 3D:stä mitään. Paalitkin varsin ilmavia.
paalajahan sen paalin teköö osaavan kuskin kans eikä käärijä... ;D
Käärijä (3D) sen viimeistelee, jotta pysyis paalin näköösenäkin! ;D
-
kyllä paalis pitää olla tavaraa kulmisaki ettei tuu piparkakku" nurkkia käärii millä käärii
-
toimi ainakin tuommosilla löysillä, mitenköhän kovalla paalilla saa otteen muovista.
ja suomen talvisesta jäisistä? taitaa olla sulan ajan vehes ? talvises paalis taitaa mennä verkotki kattilaan...
-
kyllä paalis pitää olla tavaraa kulmisaki ettei tuu piparkakku" nurkkia käärii millä käärii
Olen samaa mieltä:
-
nätti kuorma, mutta saa muillaki nättiä paaleja ilman 3d värkkiä ;)
-
nätti kuorma, mutta saa muillaki nättiä paaleja ilman 3d värkkiä ;)
Paaleja saa, mutta lieriönsuuntainenmuovinkierto pitää paalia muodossaan kuin kureliivit vatsan vanhoilla ämm.. Noh. Ilmaa on heti käärimisen jälkeen 100 litraa vähemmän paalin sisällä kuin tavallisessa käärinnässä. Kulmissa ei tökötä korsipiikit ulkoilmaan happea haukkaamaan, koska muovinkiertäminen alkaa kulmista pyörimissuuntaan. Kulmat eivät mene möykylle. Bonuksena muoviakin menee vähemmän. En vaihtais vanhaan enää.
-
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.01.10 - klo:11:07
Ja lisäks on aatoksena, että joskus jos tällasen rakentaa niin sen suunnittelee siten, että se lastaa kahteen kerrokseen.
Aika jonglööri olet keksijäksi. Tuo em puutavaranosturikin on sitten jo keksitympi ja koetellumpi laite
Niinhän sitä täytyy olla, mutta itte olen vähän ajatellut seuraavaa eli kippikärryn takapäähän matto alle millä saa paaleja siirretty taaksepäin ja etulaidan alle avantin jatkopuomin kaltainen puomi mikä sojottaa suoraan alas kun otetaan paali ja sen jälkeen tukkikuormaajan laajakulmaniveltä muistuttava rakenne millä saa paalin nostettua kuorman päälle ja tarvittaessa jatkopuomilla toiseen kerrokseen. Mattokuljettimella saa kuorman kuljetettua taakseppäin viimeisen paalin saa sitten kuljetettua pihdissä jolloin se tulee juuri niin eteen että lokasuoja ei ota kiinni siihen. Aisaohjauksenhan se vaatii kumminkin ja se on muutenkin kätevä sekä pellolla että etenkin ahtaissa liittymissä. Tota puutavaranosturia on tullut mietittyä mutta se on turhan kallis ja painava jotta se jaksaa nostaa 1200 kilosia palloja kärryn takapäähän. ens alkuun voi olla että tekee proton joka nostaa vain yhtä riviä.
no niin nyt on saatu tarjous tuosta irlannin paalinkeruuihmeestä. Itselleni ilmeisesti tuon kahdeksan paalin mallin leveillä renkailla. hintaa kertyy yksiakseliselle 8 paaliselle 12500€+rahti ja 10 paaliselle telillä 17500+rahti hinnat alv0% luonnollisesti. paaleiksi passaa 110-140cm
käytännön työsaavutus on jo pienemmälläkin mallilla melkoinen johtuen juuri siitä ettei koneita tartte irroitella, ja samalla kun paalin luo mennään saadaan se jo kyytiin. Paremmat kuvat osoitti vaunun melko raskaasti tehdyksi mm. nostosylintereitä on puolellaan 4 kpl ja runko ja akseli ovat todella rajua värkkiä. Aikalailla saa suunnitella että tuon saa kestämään ja pelaan omatekoisena.
www.keltec.ie
sieltä saa lisätietoa härvelistä, jos joku haluaa niin saa kuvia minulta myös siitä leveärenkaisesta yksiakselisesta.
Vaikka tuohon nyt voisi helposti innostuakkin, mutta tarkemmin miettien paalainkäärimellä saa helposti pudoteltua puolentoista-parikymmentäkymmentä paalia ryhmiin ja siitä ne saa melko nopeasti lavetin kyytiin etukuormaajalla. Tuolla ihmevehkeellä saa myös ajella ja vekslata sen verran kuin kuormaajallakin. Ennemmin olisi hyödykästä saada aikaisemmin esitelty konesidonta, jolloin herbstin lavetille saisi 24 paalia kahteen kerrokseen ja sidonnan pikaisesti. Ja matkaan..
.
Toi näyttää ihan pätevältä laitteelta kans mutta mielestäni yli 130cm paaleja ei pysty viemään laillisesti tiellä kahta rinnan. Yksi sivuisena hyvinkin pätevä kampe
Jos kuormaa etukuormaajalla niin sidontaan on mielestäni melko pätevä systeemi jos laittaa tolpat kulmiin ja niihin koukut mihin nostaa etukuormaajalla vaikka sopivan paksuseinämäisen 50X50 putket missä on sopivat lenkit tolppiin aina paalirivin kohdalle. Etu ja takasermi voikin olla kiinteä. Mielestäni on ihan laillinen sidonta ja hyvin nopea laittaa koneesta nousematta.
Omasta mielestä silti tuo olis parhaimmillaan, kun kerää paalit ennen käärintää, kuljetus navetan viereen ja siinä käärintä. Yhdistelmäpaalajan tiputtaessa paalin on kuitenkin aina riski, että muovi menee rikki jos alla on esim valvatin "kanto".
Mun mielestä menetetään koko paalauksen idea jos niitä lähdetään kiireellä kuskaamaan jonnekkin ennen käärimistä. Silloin melkein kannattaa tuoda se rehu halvemmalla menetelmällä navetalle ja siellä säilöä sitten aumaan ja siiloon. Toi kanto on kyllä oikea ongelma varsinkin jos tekee vähän vanhentunutta rehua, mutta kunnon matolla paalaajan perässä siitä on ainakin viellä siirretty. Eli mielestäni kätevin on heti käärintä yhdistelmänä ja viikon päästä kun on aikaa niin sitten navetalle mahdollisimman hellävaraisella kärryllä.
-
>>>Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.01.10 - klo:11:07
Ja lisäks on aatoksena, että joskus jos tällasen rakentaa niin sen suunnittelee siten, että se lastaa kahteen kerrokseen.
Aika jonglööri olet keksijäksi. Tuo em puutavaranosturikin on sitten jo keksitympi ja koetellumpi laite
Niinhän sitä täytyy olla, mutta itte olen vähän ajatellut seuraavaa eli kippikärryn takapäähän matto alle millä saa paaleja siirretty taaksepäin ja...
***Pitäis olla vähintänkin järeä paskakärryn ketjuveto, että saa tusinan verran 1,2 tn:n paaleja kahdessa kerroksessa siirtymään lavalla hellästi vaakatasossa. Kyseisiä ketjumattoja vielä molemmin puolin kärryä. Sitten vielä kippi kärryn. Sori nyt, että ammun tätäkin mielenlentoa alas. Raskas ja monimutkainen kapine ja vielä kätevä sidonta ratkaisematta. Nostinkin varmaan ratkaisematta (kahteen kerrokseen). Monikäyttöisyyttä ei ole. Kuka suostuu sulle tekemään tuon proton kohtuuhintaan?
Sitten sun pitäis vielä hommata Kuhnin paalainkäärin (3D), että saat kunnon kantikkaita paaleja, jotka pysyy kuormassa heilumatta. Lörtsyjä vaakatasossa kun haet pellolta parin viikon päästä, niin sellaisia lieriönpuolikkaita on turha nostella enää kärryyn kuin makuuasetoon.
-
Siitä yhteen varviin lastaava:
http://www.youtube.com/watch?v=iegoZl_IA_o&NR=1
-
Ei Toi asia voi olla niin vaikea. Laidathan saa olla kiinteät koska paalien on mahduttava 260 väliin ja kun ne ei ole kun 120 leveitä niin niitä mahtuu helposti kaks vierekkäin. ja tota siirtymistä voi keventää nostamalla kippiä. Ja miksi ne paalit ei pysyisi siinä kärryssä kun ne pysyy aivan mainiosti nykyisessäkin mikä lastataan etukuormaajalla. Ja tosi on, että sellasessa kärryssä on monta mutkaa ennen kun se on valmis. Niin ja kuten mainitsin niin jos kärryllä on oikeasti käyttöä siihen mihin se on tehty niin miksi sen täytyy olla monikäyttöinen.
Niin ja kait olet tietoinen, että toi sun kuorma on laiton jos jokin kohta joko kärryssä tai kuormassa ylittää 260 koska kuorma on mahdollista jakaa ja kärry on epäsopiva kuljetustarpeeseen jos se on yli 260. Juten kuten totesin niin joudun ainakin itse kuljettaa paalit pystyssä tai yhdessä rivissä koska pallojen halkaisija on 150 mutta eihän siitä saa kun sakkoja jos on laiton kuorma joten ei siitä nyt hirveesti kannata ressata :D
Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
-
>>>Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
***Tehokkuus tuppaa tuomaan vähemmän hellyyttä kuormauksessa ja tyhjennyksessä. Mietis, jos nyt saat kärryille hellävaraisesti kahta päällekkäin, niin miten saat ne hellästi myös pois kärryiltä pöräyttämällä vaan jonkun maton käyntiin vaikkakin kippi pystyssä. Veikkaan, että kahden viikon vanhat lörtsyt on sikin sokin sun navettas pihan pujokantojen nokassa.
120 sentin paalit ei koskaan käytännössä ole 120. Ne on heti paalaamisen jälkeen paksumpia ja kaksi viikkoa pellolla maanneena huomattavasti enemmän. Jos taas lastaat 150:siä yhteenriviin kahta päällekäin, niin et montaa vie kotiin, ei kokonaistehokasta.
Herbstissä on sen verran tilaa pituussuuntaan, että noi paalit saa laitojen sisään. Kymmenen alakertaan ja neljä toiseen. Sitomisen helppoutta mietin minä. Näillä nurkilla ei kissalan pojista ei oo haittaa, mutta jos ajelee 110-tietä, niin sitten on vaarassa.
-
>>>Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
Tossa aikaisemmin kirjoitin, että kun paalainkäärimellä tiputtelee helposti puolentoista-kaksikymmentä paalia ryhmiin, niin ei tarvitse parkkeerata lavetti kuin kerran pellolle ja paalit on kuormattu etukuormaajalla siitä nopeesti. Ja eiku menoksi.
Kelaas filmejä näyttöpäätteelläs ts nuku yön yli.
-
>>>Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
Tossa aikaisemmin kirjoitin, että kun paalainkäärimellä tiputtelee helposti puolentoista-kaksikymmentä paalia ryhmiin, niin ei tarvitse parkkeerata lavetti kuin kerran pellolle ja paalit on kuormattu etukuormaajalla siitä nopeesti. Ja eiku menoksi.
Kelaas filmejä näyttöpäätteelläs ts nuku yön yli.
Kyllä minäkin pystyn oljella kerää aika rykelmiä mutta säilörehulla mulla ei ainakaan kunnolla karhotetuilla pelloilla tahdo onnistua vaan melkein aina on kammio melko täys kun on kääritty 6 kerrosta jolloin paaleja on pitkin peltoja. Noin muuten saan kuljetettu kuuden metrin lavalla laillisesti 14 ja laittomasti poikittain kuormattuna 15 jos alusta ja teli kestäis. Järki vaan sanoo että kuormat on jääny tonne 12. Toi sun kärry taitaa olla muutenkin aika peto pellolle pienine kapeineen pyörineen. Tiellä sitten varmasti mukava vetää.
Toisekseen säilytän paalit sekä käärijän jälkeen, että varastossa toisin päin eli pystyssä mikä ei neuvojien mukaan kuulemma pitäis olla hyvä, mutta en ole kertonut paaleille eikä ole ollut mitään ongelmia.
Mutta nyt en ainakaan tänään jaksa jauhaa näistä makuasioista, mutta kattellaan huomenna.
-
Ei Toi asia voi olla niin vaikea. Laidathan saa olla kiinteät koska paalien on mahduttava 260 väliin ja kun ne ei ole kun 120 leveitä niin niitä mahtuu helposti kaks vierekkäin. ja tota siirtymistä voi keventää nostamalla kippiä. Ja miksi ne paalit ei pysyisi siinä kärryssä kun ne pysyy aivan mainiosti nykyisessäkin mikä lastataan etukuormaajalla. Ja tosi on, että sellasessa kärryssä on monta mutkaa ennen kun se on valmis. Niin ja kuten mainitsin niin jos kärryllä on oikeasti käyttöä siihen mihin se on tehty niin miksi sen täytyy olla monikäyttöinen.
Niin ja kait olet tietoinen, että toi sun kuorma on laiton jos jokin kohta joko kärryssä tai kuormassa ylittää 260 koska kuorma on mahdollista jakaa ja kärry on epäsopiva kuljetustarpeeseen jos se on yli 260. Juten kuten totesin niin joudun ainakin itse kuljettaa paalit pystyssä tai yhdessä rivissä koska pallojen halkaisija on 150 mutta eihän siitä saa kun sakkoja jos on laiton kuorma joten ei siitä nyt hirveesti kannata ressata :D
Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
Eipä tosiaan toi asia ole noin vaikee kun markkinoiltahan löytyy jo keskuksen myymä paalivaunu. Mennee pienet ja isot muovitetut ja muovittamattomat paalit sinne minne isäntä haluaa :D
-
Ei Toi asia voi olla niin vaikea. Laidathan saa olla kiinteät koska paalien on mahduttava 260 väliin ja kun ne ei ole kun 120 leveitä niin niitä mahtuu helposti kaks vierekkäin. ja tota siirtymistä voi keventää nostamalla kippiä. Ja miksi ne paalit ei pysyisi siinä kärryssä kun ne pysyy aivan mainiosti nykyisessäkin mikä lastataan etukuormaajalla. Ja tosi on, että sellasessa kärryssä on monta mutkaa ennen kun se on valmis. Niin ja kuten mainitsin niin jos kärryllä on oikeasti käyttöä siihen mihin se on tehty niin miksi sen täytyy olla monikäyttöinen.
Niin ja kait olet tietoinen, että toi sun kuorma on laiton jos jokin kohta joko kärryssä tai kuormassa ylittää 260 koska kuorma on mahdollista jakaa ja kärry on epäsopiva kuljetustarpeeseen jos se on yli 260. Juten kuten totesin niin joudun ainakin itse kuljettaa paalit pystyssä tai yhdessä rivissä koska pallojen halkaisija on 150 mutta eihän siitä saa kun sakkoja jos on laiton kuorma joten ei siitä nyt hirveesti kannata ressata :D
Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
Eipä tosiaan toi asia ole noin vaikee kun markkinoiltahan löytyy jo keskuksen myymä paalivaunu. Mennee pienet ja isot muovitetut ja muovittamattomat paalit sinne minne isäntä haluaa :D
keskuksen myymän voit työntää sinne mihin ei aurinko paista.. turha ja ennen kaikkea tarpeeton elvis investointi (vähän sama homma jos joku 5 lehmän pököpää ostaa robotin lypsämään) ::)
-
Siitä yhteen varviin lastaava:
http://www.youtube.com/watch?v=iegoZl_IA_o&NR=1
Lastausvaihe, kun kuskilla on pelisilmää pystyy näköjään ajamaan paalaussuuntaankin vaikka NHK:n kääntökäpälällä menisi puhtaammin.
http://www.youtube.com/watch?v=i4hnxsXma0g
-
>>>Ps. Kato joskus kuinka kauan menee kärryn kuormaukseen ja purkuun aikaa niin ymmärrät miksi joku miettii tehokkaampaa tapaa.
Tossa aikaisemmin kirjoitin, että kun paalainkäärimellä tiputtelee helposti puolentoista-kaksikymmentä paalia ryhmiin, niin ei tarvitse parkkeerata lavetti kuin kerran pellolle ja paalit on kuormattu etukuormaajalla siitä nopeesti. Ja eiku menoksi.
Kelaas filmejä näyttöpäätteelläs ts nuku yön yli.
Kyllä minäkin pystyn oljella kerää aika rykelmiä mutta säilörehulla mulla ei ainakaan kunnolla karhotetuilla pelloilla tahdo onnistua vaan melkein aina on kammio melko täys kun on kääritty 6 kerrosta jolloin paaleja on pitkin peltoja. Noin muuten saan kuljetettu kuuden metrin lavalla laillisesti 14 ja laittomasti poikittain kuormattuna 15 jos alusta ja teli kestäis. Järki vaan sanoo että kuormat on jääny tonne 12. Toi sun kärry taitaa olla muutenkin aika peto pellolle pienine kapeineen pyörineen. Tiellä sitten varmasti mukava vetää.
Toisekseen säilytän paalit sekä käärijän jälkeen, että varastossa toisin päin eli pystyssä mikä ei neuvojien mukaan kuulemma pitäis olla hyvä, mutta en ole kertonut paaleille eikä ole ollut mitään ongelmia.
Mutta nyt en ainakaan tänään jaksa jauhaa näistä makuasioista, mutta kattellaan huomenna.
Niitä renkaita on sentään kahdeksan vatan alla ja kun paalit on ryppäissä pelolla, niin rullaavaa ajoa on aika vähän varsinkin täydellä kuormalla ja nekin voi katsoa työsuuntaisesti jos on hiukan pehmeät kelit.
Mutta älä nyt vielä hermostu tähän jauhaamiseen. Jos et nyt jaksa käydä kaikkia puolia lävitse, niin jaksatko rakentaakkaan ko kärryä. Eihän tässä ole vielä käyty kuin pintapuolisia periaatteita. Suunnitelmasi yksityiskohdat ovat vielä kaikki läpikäymättä. Moitteeton ja käytännöllinen toiminta edellyttää, että myös pikkuseikat pelaavat. Saadaan kyllä tämän kärryn kanssa tämä talvi kulumaan.
Isommista asioista vielä: Miten ajattelit kippaavasi kärryllisen, jos takalaita on kiinteä, sellainen mihin pellolla nostat etukuormaajalla sivulaidat paikalleen? Vai sitomattako ajat suuria täysiä kaksikerroksisia kuormia?
-
Siitä yhteen varviin lastaava:
http://www.youtube.com/watch?v=iegoZl_IA_o&NR=1
Lastausvaihe, kun kuskilla on pelisilmää pystyy näköjään ajamaan paalaussuuntaankin vaikka NHK:n kääntökäpälällä menisi puhtaammin.
http://www.youtube.com/watch?v=i4hnxsXma0g
Aika tukeva runko pitäis olla kärrissä että täytön vois hoitaa sr paaleilla nuin vauhdikkaasti... oljelle ja helpille ois ihan pätevä vehje, aiut vaan että täällääin helpi pellot kovin pieniä ja kapeasarkaisia niin lastaus ei vättämättä aina onnistu...
-
Niitä renkaita on sentään kahdeksan vatan alla ja kun paalit on ryppäissä pelolla, niin rullaavaa ajoa on aika vähän varsinkin täydellä kuormalla ja nekin voi katsoa työsuuntaisesti jos on hiukan pehmeät kelit.
Mutta älä nyt vielä hermostu tähän jauhaamiseen. Jos et nyt jaksa käydä kaikkia puolia lävitse, niin jaksatko rakentaakkaan ko kärryä. Eihän tässä ole vielä käyty kuin pintapuolisia periaatteita. Suunnitelmasi yksityiskohdat ovat vielä kaikki läpikäymättä. Moitteeton ja käytännöllinen toiminta edellyttää, että myös pikkuseikat pelaavat. Saadaan kyllä tämän kärryn kanssa tämä talvi kulumaan.
Isommista asioista vielä: Miten ajattelit kippaavasi kärryllisen, jos takalaita on kiinteä, sellainen mihin pellolla nostat etukuormaajalla sivulaidat paikalleen? Vai sitomattako ajat suuria täysiä kaksikerroksisia kuormia?
Joo ei mistään hermostumisesta ollu kyse en vaan eilen viittiny enää, mutta toi aikataúlu on ihan hyvä jos tää talvi menee suunnitellessa ja ensi keräämällä rahaa niin sitäseuraavalla vois sitten tapahtua jotain konkreettista.
Mutta asiaan eli et ollu lukenu kaikkia viestejä mut noin pääpiirteissään niin tällähetkellä kärryssä on etu ja takaseinä ja sivulla kulkee noin 30 cm korkeudella putket jolloin paalit mahtuu lastaa etukuormaajalla kyytiin. Jos paalit laittaa pitkittäin niin ne mahtuu näiden putkien väliin ja myös pysyvät siinä. Yläkerran joutuu sitten sitomaan koska ei ole sitä etukuormaajalla nostettavaa toista putkea.
Siinä tulevaisuuden kärryssä olisi kuormaus edestä jolloin sivulaidat olisi kiinteät ja takalaita maalavoista tuttu ylös nouseva jolloin se nousisi paalien päälle. Pohjassa olisi hydraulinen matto tai ketju kuten näissä keräävissä vaunuissa mitkä tuodaan suomeen ja koko komeus kippais niin että takapää laskis maahan kuitenkin niin että saranapiste olisi niin edessä että paalit ei jäis pystyyn vaan siihen asentoon missä ne oli kärryssä. Edessä olisi tosiaan ohjaava aisa mikä olisi välttämätön kuormaukseen mutta myös kätevä ahtaissa liittymissä. Paalit nostettais kyytiin avantin puomia muistuttavalla käpälällä mikä olisi suoraan alas kun otettaisi paali (pihti puomin päässä osoittais eteen) ja se käännettäis metsäkuormaajan laajakulmaniveltä muistuttavalla rakenteella kärryn päälle missä teleskoopilla sais toiseen kerrokseen. Samalla se hoitais etusermin virkaa kuljetuksessa.
Noissa nykyisissä on se huono, että kun ne kuormaa poikittain niin ei voi laillisesti kuljetaa kun yhtä riviä jolloin paalimäärä ei riitä ainakaan pidemmille matkoille.
-
Joo ei mistään hermostumisesta ollu kyse en vaan eilen viittiny enää, mutta toi aikataúlu on ihan hyvä jos tää talvi menee suunnitellessa ja ensi keräämällä rahaa niin sitäseuraavalla vois sitten tapahtua jotain konkreettista.
Mutta asiaan eli et ollu lukenu kaikkia viestejä mut noin pääpiirteissään niin tällähetkellä kärryssä on etu ja takaseinä ja sivulla kulkee noin 30 cm korkeudella putket jolloin paalit mahtuu lastaa etukuormaajalla kyytiin. Jos paalit laittaa pitkittäin niin ne mahtuu näiden putkien väliin ja myös pysyvät siinä. Yläkerran joutuu sitten sitomaan koska ei ole sitä etukuormaajalla nostettavaa toista putkea.
Siinä tulevaisuuden kärryssä olisi kuormaus edestä jolloin sivulaidat olisi kiinteät ja takalaita maalavoista tuttu ylös nouseva jolloin se nousisi paalien päälle. Pohjassa olisi hydraulinen matto tai ketju kuten näissä keräävissä vaunuissa mitkä tuodaan suomeen ja koko komeus kippais niin että takapää laskis maahan kuitenkin niin että saranapiste olisi niin edessä että paalit ei jäis pystyyn vaan siihen asentoon missä ne oli kärryssä. Edessä olisi tosiaan ohjaava aisa mikä olisi välttämätön kuormaukseen mutta myös kätevä ahtaissa liittymissä. Paalit nostettais kyytiin avantin puomia muistuttavalla käpälällä mikä olisi suoraan alas kun otettaisi paali (pihti puomin päässä osoittais eteen) ja se käännettäis metsäkuormaajan laajakulmaniveltä muistuttavalla rakenteella kärryn päälle missä teleskoopilla sais toiseen kerrokseen. Samalla se hoitais etusermin virkaa kuljetuksessa.
Noissa nykyisissä on se huono, että kun ne kuormaa poikittain niin ei voi laillisesti kuljetaa kun yhtä riviä jolloin paalimäärä ei riitä ainakaan pidemmille matkoille.
Ei nyt ihan avautunut tuo avanttinostin, mutta taitaa olla jotakin sukua kurottajalle. Onhan tuota nostokorkeuttakin. Rengasvarustustakin pitää olla noin järeässä kärryssä kuormineen. Veikkaan kolmiakselista kääntyvillä akseleilla, jotta ei hierrä kumeja liikaa noilla painoilla. Juu ja selkes toi takalaitakin, mutta mihin sen kiinnitykset ripustat, ei ne tyhjän päällä voi roikkua.
Riittääks sun nuffiildis hydrauliikka kaikkeen tohon?
-
Ja jos toi takalauta aukii ylöspäin pittää saranapiste olla melkein puolessa kärrissä että kasikerrosta 150 cm paaleja sopii ali nätisti eli aukeama yli 3 metriä... aika rakennelma...
-
Ja jos toi takalauta aukii ylöspäin pittää saranapiste olla melkein puolessa kärrissä että kasikerrosta 150 cm paaleja sopii ali nätisti eli aukeama yli 3 metriä... aika rakennelma...
Juutuubin paras kärryvilmi tulossa!
-
Itte aattelin kyllä pysytellä kaks aksilaisessa ihan yksinkertaisuuden takia ja lisäksi veturin koko rajoittaa sitä kärryn kokoa jolloin kokonaispaino ei kuitenkaan voi nousta älyttömyyksiin. Muut saa sitten touhuilla käntyvillä pyörillä. Toi takalaita ei kyllä tartte olla kovin edestä kiinni koska laidat on kuitenkin niin korkeat jotta ne tukee toistakin paalikerrosta. Toi hydrauliikka on oikeasti ongelma vaikka ei ole setoria, mutta kaitpa siihen täytyy tehdä sähkö joikkari millä ohjaa aisaa ja sitä nostinta lisäks sähkönapeille puominjatko ja pihti. Kippiin, pohjakuljettimiin ja takalaitaan riittääkin sitten raktorin venttiilit. Toi nostin kannattaa varmaan kiinnittää lavan alle kelkkaan missä se liikkuu poikittain jolloin ei tartte kun yhtä nostinta ja siiheen liittyviä hyde osia mitkä oikeasti maksaa.
Toi hydrauliikka on oikeasti mielenkiintoinen kun raktoriin laitetaan 4-6 lohkoa ja sitten kaikissa koneissa on omat pumput ja venttiilit tai ainakin venttiilit. esim. paalaaja, tukkikärry. Parempi olisi kun siellä raktorissa olisi tarvittavat lohkot sähköisenä vaikka 15 ja koneissa olisi ainoastaan letkut pikaliittimine. Jos on sellaisia koneita jotka vaatii logikkaa niin ne vaan pyytäis raktorilta sen sopivan öljyn. Nyt niitä samoja venttiilejä ostetaan kaikkiin koneisiin. "terveisiä ja vinkkinä suolahteen."
-
Tosimiehen paalain :o
http://www.youtube.com/watch?v=oI-WVYJJMRw&feature=related
-
Itte aattelin kyllä pysytellä kaks aksilaisessa ihan yksinkertaisuuden takia ja lisäksi veturin koko rajoittaa sitä kärryn kokoa jolloin kokonaispaino ei kuitenkaan voi nousta älyttömyyksiin. Muut saa sitten touhuilla käntyvillä pyörillä. Toi takalaita ei kyllä tartte olla kovin edestä kiinni koska laidat on kuitenkin niin korkeat jotta ne tukee toistakin paalikerrosta. Toi hydrauliikka on oikeasti ongelma vaikka ei ole setoria, mutta kaitpa siihen täytyy tehdä sähkö joikkari millä ohjaa aisaa ja sitä nostinta lisäks sähkönapeille puominjatko ja pihti. Kippiin, pohjakuljettimiin ja takalaitaan riittääkin sitten raktorin venttiilit. Toi nostin kannattaa varmaan kiinnittää lavan alle kelkkaan missä se liikkuu poikittain jolloin ei tartte kun yhtä nostinta ja siiheen liittyviä hyde osia mitkä oikeasti maksaa.
Toi hydrauliikka on oikeasti mielenkiintoinen kun raktoriin laitetaan 4-6 lohkoa ja sitten kaikissa koneissa on omat pumput ja venttiilit tai ainakin venttiilit. esim. paalaaja, tukkikärry. Parempi olisi kun siellä raktorissa olisi tarvittavat lohkot sähköisenä vaikka 15 ja koneissa olisi ainoastaan letkut pikaliittimine. Jos on sellaisia koneita jotka vaatii logikkaa niin ne vaan pyytäis raktorilta sen sopivan öljyn. Nyt niitä samoja venttiilejä ostetaan kaikkiin koneisiin. "terveisiä ja vinkkinä suolahteen."
Toi nostin kaivertaa kun en saa päähäni mitä meinaat sillä. Saatko mitään kuvaa mistään värkistä, jossa olis samantapainen, jotta sais käsityksen?
-
Itte aattelin kyllä pysytellä kaks aksilaisessa ihan yksinkertaisuuden takia ja lisäksi veturin koko rajoittaa sitä kärryn kokoa jolloin kokonaispaino ei kuitenkaan voi nousta älyttömyyksiin. Muut saa sitten touhuilla käntyvillä pyörillä. Toi takalaita ei kyllä tartte olla kovin edestä kiinni koska laidat on kuitenkin niin korkeat jotta ne tukee toistakin paalikerrosta. Toi hydrauliikka on oikeasti ongelma vaikka ei ole setoria, mutta kaitpa siihen täytyy tehdä sähkö joikkari millä ohjaa aisaa ja sitä nostinta lisäks sähkönapeille puominjatko ja pihti. Kippiin, pohjakuljettimiin ja takalaitaan riittääkin sitten raktorin venttiilit. Toi nostin kannattaa varmaan kiinnittää lavan alle kelkkaan missä se liikkuu poikittain jolloin ei tartte kun yhtä nostinta ja siiheen liittyviä hyde osia mitkä oikeasti maksaa.
Toi hydrauliikka on oikeasti mielenkiintoinen kun raktoriin laitetaan 4-6 lohkoa ja sitten kaikissa koneissa on omat pumput ja venttiilit tai ainakin venttiilit. esim. paalaaja, tukkikärry. Parempi olisi kun siellä raktorissa olisi tarvittavat lohkot sähköisenä vaikka 15 ja koneissa olisi ainoastaan letkut pikaliittimine. Jos on sellaisia koneita jotka vaatii logikkaa niin ne vaan pyytäis raktorilta sen sopivan öljyn. Nyt niitä samoja venttiilejä ostetaan kaikkiin koneisiin. "terveisiä ja vinkkinä suolahteen."
Eli laidat olisi n 2 metriä korkeat, että toinen kerroskin tulisi tuettua= nostimen varsi pitää olla yli 3 metriä ja riittääkö se vielä ja jos 1200 kg pitää sivulta nostaa millä tyhjä kärry kestää pystyssä tarvittasko vielä apupyörät ;D No tästähän tulee mielenkiintoinen kehitysprojekti kevättalvelle... vms1 vois laittaa kohta jotain piirustusta näkyville suunnitelmista....
-
http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=2&SubCategory=45&ItemIndex=49
En kyllä ajattele juuri tollasta nostinta, mutta jos ajatuksena on vaikee käsittää niin tollasen kun kiinnittää lavan etukulmaan niin saa nostettua paalin kärryn lavalle. Ja kun siihen tekee teleskooppisen varren niin saa nostettua kolmannen paalin kahden päälle. Ja paalirivi liikkuu pohjakuljettimella taaksepäin.
Niin ja mitään paalia en ole nostamassa reunan yli vaan aina edestä lastaus ja takaata pois. Ja jos joku odottelee rakennepiirustuksia niin todennäköisesti saa jonkin aikaa odotella. Toi kärryn kaatuminen on oikeasti mahdollinen kun nostaa ensimmäistä paalia mutta kun kääntää raktorin poikittain nostaessa niin sitten saa aisan suoraksi jolloin kaatumatauti poistuu. Toista nostettaessa voi ajaa sen ekan kärryn takalaitaan jolloin kaatuminen estyy.
Niin ja onko täällä joku joka pystyy jollaintavalla hahmottaa tän kärryn ja kuvittelee sen toimivan niin kertokaa koska omasta mielestäni se ei ole mitään tähtitiedettä.
Niin ja kun laittaa irroitettavan etusermin nostimen taakse niin voi käyttää kärryä vaikka viljan kuskaukseen koska kärryssä on kiinteät laidat ja hydraulinen takalaita sekä kippi.
-
Juu nyt ymmärrän, eli olisko lastaus hiukan niinkuin nhk:n käärintävaunussa... Kahteen riviinhän nosto on vielä helppoa mutta yläkerros kuinkas koska eikös se yläpaali tule niinkuin kahden paalin koloon...
-
Juu nyt ymmärrän, eli olisko lastaus hiukan niinkuin nhk:n käärintävaunussa... Kahteen riviinhän nosto on vielä helppoa mutta yläkerros kuinkas koska eikös se yläpaali tule niinkuin kahden paalin koloon...
Niin en oikein tiiä et älysitkö mutta tosta nhk poiketen paalit nostetaan kärryn edestä eli traktorin vierestä suoraan kärryn kyytiin ajaen paalaajan ajoasuuntaan ja paaleja ei mitenkään käännetä nostettaessa. Tämän mahdollistaa kääntyvä aisa joka siirtää kärryn kulkemaan paalin leveyden raktorin kummallakin puolella. Kun on saatu kaksi paalia kyytiin niin ne siirretään sopivan etäisyyden päähän etupäästä ja nostimen jatkolla nostetaan kolmas niiden väliin eli paalit muodostaa kolmion. (nostimen on hiukan taivuttava kärryn päälle). Sitten seuraavan paalin kohdalla siirretään näitä kolmea taaksepäin ja nostetaan neljäs niiden eteen ja sitten viides päälle jne. Ja sama homma toiselle puolellee kärryä joko siirtyvällä tai toisella nostimella. Lopuksi nostimet ylös etusermiksi ja paalit on tukevasti sivu ja takalaitojen sekä nostimen välissä joten kotimatka voi alkaa. Kolaketjun kolat pitää olla mitoitettu niin, että ne estää paalien pyörimisen kuormattaessa.
-
Juu nyt ymmärrän, eli olisko lastaus hiukan niinkuin nhk:n käärintävaunussa... Kahteen riviinhän nosto on vielä helppoa mutta yläkerros kuinkas koska eikös se yläpaali tule niinkuin kahden paalin koloon...
Niin en oikein tiiä et älysitkö mutta tosta nhk poiketen paalit nostetaan kärryn edestä eli traktorin vierestä suoraan kärryn kyytiin ajaen paalaajan ajoasuuntaan ja paaleja ei mitenkään käännetä nostettaessa. Tämän mahdollistaa kääntyvä aisa joka siirtää kärryn kulkemaan paalin leveyden raktorin kummallakin puolella. Kun on saatu kaksi paalia kyytiin niin ne siirretään sopivan etäisyyden päähän etupäästä ja nostimen jatkolla nostetaan kolmas niiden väliin eli paalit muodostaa kolmion. (nostimen on hiukan taivuttava kärryn päälle). Sitten seuraavan paalin kohdalla siirretään näitä kolmea taaksepäin ja nostetaan neljäs niiden eteen ja sitten viides päälle jne. Ja sama homma toiselle puolellee kärryä joko siirtyvällä tai toisella nostimella. Lopuksi nostimet ylös etusermiksi ja paalit on tukevasti sivu ja takalaitojen sekä nostimen välissä joten kotimatka voi alkaa. Kolaketjun kolat pitää olla mitoitettu niin, että ne estää paalien pyörimisen kuormattaessa.
Ajetaan paalaimen ajosuunnassa, paaleja ei käännellä, kolmas kahden ensimmäsen päälle. Eihän se voi pysyä siellä, pakko olla neljä paalia ekaa kerrosta ensin. Sitten kun niitä aletaan hivuttaa ketjukuljettimella tai/ja kipillä taaksepäin, ne alkavat pyöriä, halusit tai et. Ketjukuljettimellisten korkealaitasiten paalisilppurien (Agronic SLT ja Kuhn Primor 3560) kanssa askarrelleena tiedän että kun paali menee vinoon kiinteiden laitojen väliin, se jumittaa todella pahasti. Sama on tuossa kärryssäsi tiedossa. Rehupaalien paino kyllä edistää niisen painumista pohjalle, mutta silti. Myöskään lastauksen vuoksi laidat eivät voi olla kovin pienellä välyksellä paleihin, lastauskäpälien pitää olla kunnolla lavan päällä otteen irrotessa, muuten paali putoaa kärryn eteen.
-
entäs tämmönen sit?
http://www.lorenzmfg.com/Stack.htm
jenkeissä käyttävät paljonki. mutta taitaa leveys estää käytön ja pitää jollain ensin kasata paalut..
-
Juu nyt ymmärrän, eli olisko lastaus hiukan niinkuin nhk:n käärintävaunussa... Kahteen riviinhän nosto on vielä helppoa mutta yläkerros kuinkas koska eikös se yläpaali tule niinkuin kahden paalin koloon...
Niin en oikein tiiä et älysitkö mutta tosta nhk poiketen paalit nostetaan kärryn edestä eli traktorin vierestä suoraan kärryn kyytiin ajaen paalaajan ajoasuuntaan ja paaleja ei mitenkään käännetä nostettaessa. Tämän mahdollistaa kääntyvä aisa joka siirtää kärryn kulkemaan paalin leveyden raktorin kummallakin puolella. Kun on saatu kaksi paalia kyytiin niin ne siirretään sopivan etäisyyden päähän etupäästä ja nostimen jatkolla nostetaan kolmas niiden väliin eli paalit muodostaa kolmion. (nostimen on hiukan taivuttava kärryn päälle). Sitten seuraavan paalin kohdalla siirretään näitä kolmea taaksepäin ja nostetaan neljäs niiden eteen ja sitten viides päälle jne. Ja sama homma toiselle puolellee kärryä joko siirtyvällä tai toisella nostimella. Lopuksi nostimet ylös etusermiksi ja paalit on tukevasti sivu ja takalaitojen sekä nostimen välissä joten kotimatka voi alkaa. Kolaketjun kolat pitää olla mitoitettu niin, että ne estää paalien pyörimisen kuormattaessa.
Tarkoitn tätä NHK6000 käärintävaunua tämähän ottaa paalit ajosuuntaan nähden mutta siinähän nostin taitaa viedä paalit periile saakka... Tuon kolaketjun kolien pitää olla melko korkeat että estäävät pyörimisen jolloin ketjun täytyy varmaan pyöriä myös samalla kun kuormaa puretaan...
Ajetaan paalaimen ajosuunnassa, paaleja ei käännellä, kolmas kahden ensimmäsen päälle. Eihän se voi pysyä siellä, pakko olla neljä paalia ekaa kerrosta ensin. Sitten kun niitä aletaan hivuttaa ketjukuljettimella tai/ja kipillä taaksepäin, ne alkavat pyöriä, halusit tai et. Ketjukuljettimellisten korkealaitasiten paalisilppurien (Agronic SLT ja Kuhn Primor 3560) kanssa askarrelleena tiedän että kun paali menee vinoon kiinteiden laitojen väliin, se jumittaa todella pahasti. Sama on tuossa kärryssäsi tiedossa. Rehupaalien paino kyllä edistää niisen painumista pohjalle, mutta silti. Myöskään lastauksen vuoksi laidat eivät voi olla kovin pienellä välyksellä paleihin, lastauskäpälien pitää olla kunnolla lavan päällä otteen irrotessa, muuten paali putoaa kärryn eteen.
-
pelaisiko muuten tuo nhk:n vanha käärinvaunu paalinkeruuvaununa? Käärimenä ei oikein häävi ollut, mutta nyt niitä saa halvalla. Olisiko ideaa?
-
mikä siinä oli ongelmana.tääläkin päin eräs porukka osti sellaisen ja parin vuoden käytön jälkeen hävittivät.olen kans pannut halvan hinnan merkille ja sen että aika paljon on tarjolla.
-
entäs tämmönen sit?
http://www.lorenzmfg.com/Stack.htm
jenkeissä käyttävät paljonki. mutta taitaa leveys estää käytön ja pitää jollain ensin kasata paalut..
Miksei sitte tämmösiä jos paalien kanssa on askarreltava:
http://www.stingerltd.com/ (http://www.stingerltd.com/)
Näyttäs olevan tuubikäärintäkin...
-
mikä siinä oli ongelmana.tääläkin päin eräs porukka osti sellaisen ja parin vuoden käytön jälkeen hävittivät.olen kans pannut halvan hinnan merkille ja sen että aika paljon on tarjolla.
kun tyhmä suomalainen konevalmistaja yrittää jotain viisasta niin lopputuloksena on sutta? Ilmeisesti temppuileva sähköhydrauliikka on ollut pahin puute, muuten en vaunua kovin hyvin tunne.
-
Ajetaan paalaimen ajosuunnassa, paaleja ei käännellä, kolmas kahden ensimmäsen päälle. Eihän se voi pysyä siellä, pakko olla neljä paalia ekaa kerrosta ensin. Sitten kun niitä aletaan hivuttaa ketjukuljettimella tai/ja kipillä taaksepäin, ne alkavat pyöriä, halusit tai et. Ketjukuljettimellisten korkealaitasiten paalisilppurien (Agronic SLT ja Kuhn Primor 3560) kanssa askarrelleena tiedän että kun paali menee vinoon kiinteiden laitojen väliin, se jumittaa todella pahasti. Sama on tuossa kärryssäsi tiedossa. Rehupaalien paino kyllä edistää niisen painumista pohjalle, mutta silti. Myöskään lastauksen vuoksi laidat eivät voi olla kovin pienellä välyksellä paleihin, lastauskäpälien pitää olla kunnolla lavan päällä otteen irrotessa, muuten paali putoaa kärryn eteen.
Niin en tiiä mutta vaihteeks taas joku todellinen ongelma. Toi paalin kuormauksessa ajattelin, että siinä olisi sivulaidat viistetty siten että siinä kohtaa missä pihti päästää irti niin se pääsee menee käryn ulkopuolelle ja tällöin paali makaa jo pohjalla tai toisten päällä. Mutta tohon liukumiseen ja muuten siirtymiseen niin aattelin että kolakuljettimia parempi vois olla ketjut ilman kolia kunhan jostain löytyis sopivat jotka ei rikkois paaleja. Näitä kun olisi useita paalirivin alla niin ne liukuisi kevyemmin. Paalirivin taakse voi olla että joutuis laittaa ketjuun kiinni kiilan mikä sitten varastopaikalla mahtuis menee perälaudan alta ja jonka sitten laittais takasin taas kun rupeis uutta kuormaa tehdä täytyy vaan miettiä miten sen saa pois ennen kun on kippauspaikalla että se ei ole paalirivin alla. Etupäähän ajattelin muutenkin pientä koroketta (30 cm) että paalit ei tule syliin kun pysähtyy niitä kerättäessä ja uudella paalilla pystyy auttaa samalla kun siirtää kasaa taakseppäin jolloin etummainenkaan ei karkaa.
Tohon leveyteen ja kiilaamiseen niin onneks oma kone tekee melko kapeita paaleja jolloin niitä mahtuu hyvin kaks vierekkäin siihen 250 jos on 5 cm laidat. Mutta jos siitä tulee ongelmia niin joutuu tekee laitojen alapäähän saranat ja ylälaitaan sylinteri millä niitä saa levitettyä, mutta luulen että ittellä tota ongelmaa ei ole.
-
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta jos laitteessa pääosassa on paalien noukintasysteemi, niin eikös se silloin ole työkone tai hinattava laite, eikä varsinaisesti perävaunu?
Ja se 2.6 metrin leveys koskee perävaunuja, mutta ei työkoneita kuten vaikka kylvökone tai paalinkerääjä.
Eli siis jos kylvökoneella saa ajaa säiliöt täynnä pellolle, niin periaatteessa paalinoukinvaunulla pitäisi saada ajaa kuorma täynnä kotiin vaikka laite olisikin vähän leveämpi kuin 2.6 metriä.
-
mikä siinä oli ongelmana.tääläkin päin eräs porukka osti sellaisen ja parin vuoden käytön jälkeen hävittivät.olen kans pannut halvan hinnan merkille ja sen että aika paljon on tarjolla.
kun tyhmä suomalainen konevalmistaja yrittää jotain viisasta niin lopputuloksena on sutta? Ilmeisesti temppuileva sähköhydrauliikka on ollut pahin puute, muuten en vaunua kovin hyvin tunne.
No sittehän valmistajat ja käyttäjät on yhtä suurta perhettä ;D ;D ;D
-
>>>Niin en oikein tiiä et älysitkö mutta tosta nhk poiketen paalit nostetaan kärryn edestä eli traktorin vierestä suoraan kärryn kyytiin ajaen paalaajan ajoasuuntaan ja paaleja ei mitenkään käännetä nostettaessa. Tämän mahdollistaa kääntyvä aisa joka siirtää kärryn kulkemaan paalin leveyden raktorin kummallakin puolella.
**Tarkoitatko, että molemmilta puolilta kärryä nostetaan? Pitääkö molemmilla puolilla olla erillinen nostin, vai siirtyykö se toiselle puolelle jotenkin kärryn aisaa käännettäessä?
-
pelaisiko muuten tuo nhk:n vanha käärinvaunu paalinkeruuvaununa? Käärimenä ei oikein häävi ollut, mutta nyt niitä saa halvalla. Olisiko ideaa?
Se ei ole kovin nopea, koska ajon aikana voi kääriä vain ensimmäisen paalin. Yhden paalin koneilla käärimätöntä aikaa on vain varastopaikalta seuraavalle paalille ajo, tällä myös suurin osa paalien keruuajasta ja vientiajasta. Näkyvyys käärimelle on huono ja pitkä kävely muovin katketessa. Se yksisaranainen sieppari venyttää muovin yläreunaa altistaen katkeamiselle.
-
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta jos laitteessa pääosassa on paalien noukintasysteemi, niin eikös se silloin ole työkone tai hinattava laite, eikä varsinaisesti perävaunu?
Ja se 2.6 metrin leveys koskee perävaunuja, mutta ei työkoneita kuten vaikka kylvökone tai paalinkerääjä.
Eli siis jos kylvökoneella saa ajaa säiliöt täynnä pellolle, niin periaatteessa paalinoukinvaunulla pitäisi saada ajaa kuorma täynnä kotiin vaikka laite olisikin vähän leveämpi kuin 2.6 metriä.
Leveyspykälä koskee vain lietevaunua. Muilla ylileveillä ei saa kuljettaa mitään.
Esim ylileveellä kuivalantavaunulla ei saa ajaa kuormattuna yleisellä tiellä ::)
-
Ajetaan paalaimen ajosuunnassa, paaleja ei käännellä, kolmas kahden ensimmäsen päälle. Eihän se voi pysyä siellä, pakko olla neljä paalia ekaa kerrosta ensin. Sitten kun niitä aletaan hivuttaa ketjukuljettimella tai/ja kipillä taaksepäin, ne alkavat pyöriä, halusit tai et. Ketjukuljettimellisten korkealaitasiten paalisilppurien (Agronic SLT ja Kuhn Primor 3560) kanssa askarrelleena tiedän että kun paali menee vinoon kiinteiden laitojen väliin, se jumittaa todella pahasti. Sama on tuossa kärryssäsi tiedossa. Rehupaalien paino kyllä edistää niisen painumista pohjalle, mutta silti. Myöskään lastauksen vuoksi laidat eivät voi olla kovin pienellä välyksellä paleihin, lastauskäpälien pitää olla kunnolla lavan päällä otteen irrotessa, muuten paali putoaa kärryn eteen.
Niin en tiiä mutta vaihteeks taas joku todellinen ongelma. Toi paalin kuormauksessa ajattelin, että siinä olisi sivulaidat viistetty siten että siinä kohtaa missä pihti päästää irti niin se pääsee menee käryn ulkopuolelle ja tällöin paali makaa jo pohjalla tai toisten päällä. Mutta tohon liukumiseen ja muuten siirtymiseen niin aattelin että kolakuljettimia parempi vois olla ketjut ilman kolia kunhan jostain löytyis sopivat jotka ei rikkois paaleja. Näitä kun olisi useita paalirivin alla niin ne liukuisi kevyemmin. Paalirivin taakse voi olla että joutuis laittaa ketjuun kiinni kiilan mikä sitten varastopaikalla mahtuis menee perälaudan alta ja jonka sitten laittais takasin taas kun rupeis uutta kuormaa tehdä täytyy vaan miettiä miten sen saa pois ennen kun on kippauspaikalla että se ei ole paalirivin alla. Etupäähän ajattelin muutenkin pientä koroketta (30 cm) että paalit ei tule syliin kun pysähtyy niitä kerättäessä ja uudella paalilla pystyy auttaa samalla kun siirtää kasaa taakseppäin jolloin etummainenkaan ei karkaa.
Tohon leveyteen ja kiilaamiseen niin onneks oma kone tekee melko kapeita paaleja jolloin niitä mahtuu hyvin kaks vierekkäin siihen 250 jos on 5 cm laidat. Mutta jos siitä tulee ongelmia niin joutuu tekee laitojen alapäähän saranat ja ylälaitaan sylinteri millä niitä saa levitettyä, mutta luulen että ittellä tota ongelmaa ei ole.
se kiila siihen paalien liukumisen estoon voisi varmaan olla kiinni ketjussa. Sen kuljettimenhan voisi rakentaa molempiin suuntiin pyöriväksi? Pyöräyttää purussa kärryn alle ja pakittaa takaisin alkuun ennen uuden lastausta? Jos nyt oikein olen noita sinun ajatuksia kärryn rakenteesta tulkinnut.
-
>>>Niin en tiiä mutta vaihteeks taas joku todellinen ongelma. Toi paalin kuormauksessa ajattelin, että siinä olisi sivulaidat viistetty siten että siinä kohtaa missä pihti päästää irti niin se pääsee menee käryn ulkopuolelle ja tällöin paali makaa jo pohjalla tai toisten päällä. Mutta tohon liukumiseen ja muuten siirtymiseen niin aattelin että kolakuljettimia parempi vois olla ketjut ilman kolia kunhan jostain löytyis sopivat jotka ei rikkois paaleja.
**Kyllä vaikeeta on noiden ketjujen kanssa, että paalit ehjänä pysyis. Siinä pitäis olla levee kuljetinkumimatto ja rullasto alla, niin sitten pysyy paalit ehjinä. Semmoisen kuljettimen vois saada jostain murskan kuljettimesta ja sit vois käyttää sitä kuljettimen runkoa kärryn runkona. Ne on vähä kourullaanki, jotta ei paalit putoo ihan heti.
>>>Mutta jos siitä tulee ongelmia niin joutuu tekee laitojen alapäähän saranat ja ylälaitaan sylinteri millä niitä saa levitettyä, mutta luulen että ittellä tota ongelmaa ei ole.
***Vaikuttaa, nyt kuitenki, että sylintereitä alkaa olla niin paljon, että tappeja ja vipuja on nuffin lokasuoja täynnä. Lisäks hydrauliikka alkaa tulla rajoille muutenkin. Kannattais laittaa ainakin nuo kuljettimet toimimaan voimanotosta nivelakselilla. Tiätenkin molempiin päihin laajakulmat, kun kärryä käännetään aisasta ja vielä molemmin puolin traktoria.
Mietin vaan sitä, että kun kärry kulkee traktorin sivulla ja vetopiste kaukana kärryn keskilinjasta, niin voipi kärryn noukkijan puoli haukata nevaa ahneesti kun 150 senttinen tuorepaali nousee ja etupäässä on jo muutenkin muutama paali painona. Sinne kannattais pistää apupyörät etukulmiin. Lentokoneesta sais vielä hyvät mekanismit nostaa apupyörät kun ei tarvita.
Nyt olis hyvä kysyä niitäki kun vinnairillakin menee niinku menee, korjaamon puolella niitä varmaan on kasapäiten. Niitähän vaihdetaan pienemmänkin vian takia.
-
Minkä väriseks ajattelit maalata kärryn?
-
Minkä väriseks ajattelit maalata kärryn?
En ole kovin taiteellinen joten en ole moista vielä miettinyt. Kaitpa tuo emännys saa jotain päättää Mutta muut rehukoneet on vaaleen vihreitä, raktorit punertavia ja ne harvat koneet navetassa sinertäviä niin ja tuo pienkuormaaja vihreä elikkä kait se tuosta löytyy. Mutta jos jokin vakavarainen maatalous alan firma haluaa sponsoroida tätä ensimmäistä yksilöä (jos sitä ruvetaan tekee joskus) huomattavalla summalla niin voidaan suostua heidän logoon kyljessä ja samoiten heidän väritykseen.
Tota kaatumatautia jossain tuolla sivuttiin, mutta jos sitä esintyy niin se ei tosiaan ole kovin paha laittaa etukulmiin teleskooppiset tassut missä pyörä alla. Jos jollain on tietoa että onko väliä kuinka pitkä aisa on elikkä kaatuuko lyhyt jyrkemmässä kulmassa oleva aisa herkemmin kun pitempi loivemmassa oleva. Toi ilmailu on parempi jättää muille koska sieltä ei löydy yksinkertaista ja halpaa.
Tohon pohjakuljettimeen niin olisko hyvä olla kalkkikoneista tuttu matto paalirivin alla jossa tuki aina sitä ensimmäistä paalua varten. Tämä sitten menee kärryn alle ja aina etulaitaan saakka kuormaa tyhjennettäessä, sitten taas pakilla takaisin ennen seuraavaa paalia.
Tosta ulosotosta niin sitä en tee koska siinä ei ole käytännössä mitään hyvää ja halpaa eli kyllä sähköventtiileillä ja hydrauliikalla on pärjättävä.
-
>>>En ole kovin taiteellinen joten en ole moista vielä miettinyt. Kaitpa tuo emännys saa jotain päättää Mutta muut rehukoneet on vaaleen vihreitä, raktorit punertavia ja ne harvat koneet navetassa sinertäviä niin ja tuo pienkuormaaja vihreä elikkä kait se tuosta löytyy. Mutta jos jokin vakavarainen maatalous alan firma haluaa sponsoroida tätä ensimmäistä yksilöä (jos sitä ruvetaan tekee joskus) huomattavalla summalla niin voidaan suostua heidän logoon kyljessä ja samoiten heidän väritykseen.
**Jos sulla on paalain-käärinkalusto vaalean vihreetä, niin se-ne menee kyllä vaihtoon jos meinaat paalit saada kärryllä pysymään ja kulkemaan. Saati sitten paaleja syntymään ilman pitkiä laakeriremonttitaukoja. Pehmeät lörtsypaalit hanaa vastaan joka vaiheesa ja pinot kaatuilevat. Vaihda Kuhniin, siinä on 3D käärintä ja paalit pysyy muodossaan. Voisit sitten maalata kärryn rungon tumman harmaaksi ja lavan punaseks, nostimen hoppeella ja sylinterit vaikka keltaseks. Ne värit on tae laadusta!!!
-
http://maaseuduntulevaisuus.arena.fi/koneet/kohde/8821
Milläs tuossa paali siirtyy taaksepäin ???
-
http://maaseuduntulevaisuus.arena.fi/koneet/kohde/8821
Milläs tuossa paali siirtyy taaksepäin ???
On kuin homma olis jääny keskeneräiseksi. Tuo vastapaino on mielenkiintoinen. Jos ei rauta riitä, niin lisätään betonia. ;D Muuten kiitettävän yksinkertainen. Siirtämisen lisäksi jää selvittämättä laitteen automaattinen purku. Siihen saisi kolmannen kerroksenkin kun pistetään joku suunnittelija kehittämään nostinta teleskoopin kanssa ja vastapainolle tiätty vois järjestää hydraulisesti liikkuvan varren, jotta sitä voisi heilauttaa välillä hiukka kauemmas.
Mitäs aattelee veeämmä?
-
http://maaseuduntulevaisuus.arena.fi/koneet/kohde/8821
Milläs tuossa paali siirtyy taaksepäin ???
On kuin homma olis jääny keskeneräiseksi. Tuo vastapaino on mielenkiintoinen. Jos ei rauta riitä, niin lisätään betonia. ;D Muuten kiitettävän yksinkertainen. Siirtämisen lisäksi jää selvittämättä laitteen automaattinen purku. Siihen saisi kolmannen kerroksenkin kun pistetään joku suunnittelija kehittämään nostinta teleskoopin kanssa ja vastapainolle tiätty vois järjestää hydraulisesti liikkuvan varren, jotta sitä voisi heilauttaa välillä hiukka kauemmas.
Mitäs aattelee veeämmä?
Noin niinkun teoriassa yksi rivisenä voi olla hyvinkin kätevä ja ennen kuin pituussäädökset tulee vastaan saa kymmenkunta paalia kulkemaan ja monelle tilalle olisi hyvinkin kätevä kärry. Kahta ei voi leveyden puolesta laittaa rinnakkain ja silloin ei kolmattakaan. Jos rakentelee niin saa vastaseinää vasten laitettua toisen päälle mutta siitäkin tulee aika keksintö ja miten se kahdesta metristä tuleva paali asettuu purkaessa on mielenkiintoinen yhtälö. Jos tekee tollasen kärryn vedon nostolaitteista niin saa perän maahan nostamalla nostolaitteita purkaus paikalla.
Tohon mun omaan mytynvääntäjään niin vielä ollaan tultu ihan hyvin toimeen tällä kolakoneella, sidonta anoastaan kiukuttelee. Paaleista tulee hyvinkin teräviä jos karhot on tarpeeksi leveitä. Ainoastaan jos paalissa on irtovettä (ammattipiireissä puristeneste) joka valuu paalin alapintaan niin tahtoo hiukan painua kasaan, mutta jos ei ihan vesimärkää paalaa niin hyvin pysyy muodossaan.
-
>>>>Noin niinkun teoriassa yksi rivisenä voi olla hyvinkin kätevä ja ennen kuin pituussäädökset tulee vastaan saa kymmenkunta paalia kulkemaan ja monelle tilalle olisi hyvinkin kätevä kärry. Kahta ei voi leveyden puolesta laittaa rinnakkain ja silloin ei kolmattakaan. Jos rakentelee niin saa vastaseinää vasten laitettua toisen päälle mutta siitäkin tulee aika keksintö ja miten se kahdesta metristä tuleva paali asettuu purkaessa on mielenkiintoinen yhtälö. Jos tekee tollasen kärryn vedon nostolaitteista niin saa perän maahan nostamalla nostolaitteita purkaus paikalla.
***Mutta jottei jätettäis tätäkään keksintöä kesken, niin voishan tuon pistää kippaamaan sivulle. Tietysti niin, että kärryn sivu paalien pudotessa melkein koskettaisi maata, näin sais kolmekin paaliriviä mukavasti kahteen kerrokseen. Kyllä hätä keinot keksii ja Nurmi tunkit.
>>>>Tohon mun omaan mytynvääntäjään niin vielä ollaan tultu ihan hyvin toimeen tällä kolakoneella, sidonta anoastaan kiukuttelee. Paaleista tulee hyvinkin teräviä jos karhot on tarpeeksi leveitä. Ainoastaan jos paalissa on irtovettä (ammattipiireissä puristeneste) joka valuu paalin alapintaan niin tahtoo hiukan painua kasaan, mutta jos ei ihan vesimärkää paalaa niin hyvin pysyy muodossaan.
****Ei noilla sun paalimäärillä kannattais jäädä odottelemaan sidonnan kiukuttelua, se harmittaa kaikkein eniten. Ota vaan pankista lainaa, jos köyhyys vaivaa, ja osta uus Kuhni. Antaa ne rahoituksen kaupastakin. Aika ne vipit hoitaa. On se niin lystiä ajaa uudella koneella, tiän kokemuksesta!!
-
http://maaseuduntulevaisuus.arena.fi/koneet/kohde/8821
Milläs tuossa paali siirtyy taaksepäin ???
On kuin homma olis jääny keskeneräiseksi. Tuo vastapaino on mielenkiintoinen. Jos ei rauta riitä, niin lisätään betonia. ;D Muuten kiitettävän yksinkertainen. Siirtämisen lisäksi jää selvittämättä laitteen automaattinen purku. Siihen saisi kolmannen kerroksenkin kun pistetään joku suunnittelija kehittämään nostinta teleskoopin kanssa ja vastapainolle tiätty vois järjestää hydraulisesti liikkuvan varren, jotta sitä voisi heilauttaa välillä hiukka kauemmas.
Mitäs aattelee veeämmä?
Noin niinkun teoriassa yksi rivisenä voi olla hyvinkin kätevä ja ennen kuin pituussäädökset tulee vastaan saa kymmenkunta paalia kulkemaan ja monelle tilalle olisi hyvinkin kätevä kärry. Kahta ei voi leveyden puolesta laittaa rinnakkain ja silloin ei kolmattakaan. Jos rakentelee niin saa vastaseinää vasten laitettua toisen päälle mutta siitäkin tulee aika keksintö ja miten se kahdesta metristä tuleva paali asettuu purkaessa on mielenkiintoinen yhtälö. Jos tekee tollasen kärryn vedon nostolaitteista niin saa perän maahan nostamalla nostolaitteita purkaus paikalla.
Tohon mun omaan mytynvääntäjään niin vielä ollaan tultu ihan hyvin toimeen tällä kolakoneella, sidonta anoastaan kiukuttelee. Paaleista tulee hyvinkin teräviä jos karhot on tarpeeksi leveitä. Ainoastaan jos paalissa on irtovettä (ammattipiireissä puristeneste) joka valuu paalin alapintaan niin tahtoo hiukan painua kasaan, mutta jos ei ihan vesimärkää paalaa niin hyvin pysyy muodossaan.
Minkä merkkinen paalaaja?
-
"Minkä merkkinen paalaaja?"
Kyllä se toi krone 1500 combi-pack on en nyt varmuudella muista että kirjoitetaanko se noin. Ja tohon lisälainaan niin ei kiitos, sais ny nämäkin ensiks hoidettua. Eikä ittellä vielä paaleja vuodessa kun joku 1500 ja 2000 välillä, mutta hiukan näyttää lisäntyvän jatkuvasti.
-
"Minkä merkkinen paalaaja?"
Kyllä se toi krone 1500 combi-pack on en nyt varmuudella muista että kirjoitetaanko se noin. Ja tohon lisälainaan niin ei kiitos, sais ny nämäkin ensiks hoidettua. Eikä ittellä vielä paaleja vuodessa kun joku 1500 ja 2000 välillä, mutta hiukan näyttää lisäntyvän jatkuvasti.
Mitä ongelmia sidonnan kans? Ite laitoin rypsiöljyä verkkotelalla, loppu verkon kietäminen telalle, teflon suihke myös hyväksi havaittu.
-
"Minkä merkkinen paalaaja?"
Kyllä se toi krone 1500 combi-pack on en nyt varmuudella muista että kirjoitetaanko se noin. Ja tohon lisälainaan niin ei kiitos, sais ny nämäkin ensiks hoidettua. Eikä ittellä vielä paaleja vuodessa kun joku 1500 ja 2000 välillä, mutta hiukan näyttää lisäntyvän jatkuvasti.
Jos sitä oottelee, että entiset lainat tulee hoidettua ja sitte vasta ostelee koneita, niin ei kyllä kehitys kehity ja remonttia riittää. Vaikka kehittyyhän siitä sitten jokapaikanselviytyjän taidot!
-
Minkä väriseks ajattelit maalata kärryn?
En ole kovin taiteellinen joten en ole moista vielä miettinyt. Kaitpa tuo emännys saa jotain päättää Mutta muut rehukoneet on vaaleen vihreitä, raktorit punertavia ja ne harvat koneet navetassa sinertäviä niin ja tuo pienkuormaaja vihreä elikkä kait se tuosta löytyy. Mutta jos jokin vakavarainen maatalous alan firma haluaa sponsoroida tätä ensimmäistä yksilöä (jos sitä ruvetaan tekee joskus) huomattavalla summalla niin voidaan suostua heidän logoon kyljessä ja samoiten heidän väritykseen.
Tota kaatumatautia jossain tuolla sivuttiin, mutta jos sitä esintyy niin se ei tosiaan ole kovin paha laittaa etukulmiin teleskooppiset tassut missä pyörä alla. Jos jollain on tietoa että onko väliä kuinka pitkä aisa on elikkä kaatuuko lyhyt jyrkemmässä kulmassa oleva aisa herkemmin kun pitempi loivemmassa oleva. Toi ilmailu on parempi jättää muille koska sieltä ei löydy yksinkertaista ja halpaa.
Tohon pohjakuljettimeen niin olisko hyvä olla kalkkikoneista tuttu matto paalirivin alla jossa tuki aina sitä ensimmäistä paalua varten. Tämä sitten menee kärryn alle ja aina etulaitaan saakka kuormaa tyhjennettäessä, sitten taas pakilla takaisin ennen seuraavaa paalia.
Tosta ulosotosta niin sitä en tee koska siinä ei ole käytännössä mitään hyvää ja halpaa eli kyllä sähköventtiileillä ja hydrauliikalla on pärjättävä.
Pari vaihtoehtoa taas lisää suunitelmiin, voisko kärry olla vankkuri mallinen silloinhan se olis tukevampi. Ja käviskö pohjakuljettimeen saman tyylinen ketju kuin kronen kolaketjukuljetin paalaimessa eli putket laakereilla...
-
Kahta riviä tehdessä pitää tuolle päädyistä nipistävälle käpälälle olla tilaa paalirivien välissä hyvinkin 20 cm, joka taas riittää paalien hakaukseen kiilautumisen aluksi. Tai sitten paali pitää aina pudottaa toisesta kerroksesta.
Bala agri ei taida enää valmistaa poimintakärryä. Lantaraappoja valmistaa ja taitaa se pohjakuljetin olla siitä maailmasta, kiskot liikkuu ees/taas ja ne nokat ottaa otten paalista, eli ei varmaan muovitetuille passaa.
http://www.balaagri.se/
En usko edestä lastaavan olevan herkkä keikahtamaan kun laitetaan ronski peräylitys vastapainoksi ja mahd. paljon sitä tekniikka sinne perään. Vankkurialusta ei oikein toimi nivelaisan kanssa ilman älykästä ohjausta.
-
"Pari vaihtoehtoa taas lisää suunitelmiin, voisko kärry olla vankkuri mallinen silloinhan se olis tukevampi. Ja käviskö pohjakuljettimeen saman tyylinen ketju kuin kronen kolaketjukuljetin paalaimessa eli putket laakereilla..."
Ton vankkurin jo joku tyrmäs mutta itse olen vähän samoilla linjoilla. Ensiksi sen ohjaaminen ahtaissa liittymissä on hankala kun vaunun etupää tippuu jo ojaan kun takapää on vasta kääntymässä tielle ja toisseksi niin kärrystä tulee helposti takapainoinen kun sitä tyhjentää jolloin etupyörät nousee taivaisiin. Pellolla vois toimiakki. Toinen ongelma on, että raktorille ei saa siirrettyä painoa kovin helposti mikä äkkiä haittaa kulkua täydellä kuormalla.
Toi Kronen ketju vois toimiakki kunhan kolat on tarpeeksi lähekkäin jotta paalit on ketjujen ja kolien päällä. Silloin paalit ei pyöris eikä olisi niin raskaita kun ne olisi laakereiden päällä. Oma kokemus ainakin on että ei tahdo voima riittää kolassa jos kammiosta tulee täysi märkä paali. Ainahan voi hydraulimoottoria kasvattaa mutta äkkiä ketjutkin katkee.
Kertokaas joku muuten, että kuinka pitkä kuormatila voi olla jos veturina on esim n 141 jonka pituus on esitteen mukaan 4526 ja siihen vaikka 1,5 metriä aisaa eli lava alkais reilusta kuudesta metristä.
-
Kun nyt ollaan lähdetty utopistiselle linjalle niin menköön kahveet väärään kurkkuun raatilaisilta. Olisiko ihan hassu ajatus laittaa paalainkäärimen perään pieni kärry jolla tois vaikka kaksi valmista paalia toiseen päisteeseen tai lähelle peltoliittymää jolloin sitä paalinhakua olisi paljon vähemmän. Toki tiedän, että tämäkin painaa 3 tonnia mutta jos pyörät jotka olis ihan kunnolliset eikä mitään kottikärryn kulkis eri jälkeä paalaajasta niin säästyis sitten se kerääminen ja sen tuomat vauriot. Olkeahan ne jossainpäin kerää tälleen. Voimaahan se ei kauheasti vie jos vauhti ei ole kun 4-6 km/h. ja ei sitä tietenkään kannata käyttää vuoristoisilla ja sarkapelloilla mutta hyvillä lohkoilla.
-
>>>>Ton vankkurin jo joku tyrmäs mutta itse olen vähän samoilla linjoilla. Ensiksi sen ohjaaminen ahtaissa liittymissä on hankala kun vaunun etupää tippuu jo ojaan kun takapää on vasta kääntymässä tielle ja toisseksi niin kärrystä tulee helposti takapainoinen kun sitä tyhjentää jolloin etupyörät nousee taivaisiin. Pellolla vois toimiakki. Toinen ongelma on, että raktorille ei saa siirrettyä painoa kovin helposti mikä äkkiä haittaa kulkua täydellä kuormalla.
**Kyllä mä pistäisin ennemmin kolmiakselisen kärryn kääntyvillä pyörillä ennemmin. Olis notkee kaveri joka liittymässä. Toi perävaunu teettää nimpal kaikkia onkelmia. Mietis nyt kolmannenkin kerran tätä.
-
Kun nyt ollaan lähdetty utopistiselle linjalle niin menköön kahveet väärään kurkkuun raatilaisilta. Olisiko ihan hassu ajatus laittaa paalainkäärimen perään pieni kärry jolla tois vaikka kaksi valmista paalia toiseen päisteeseen tai lähelle peltoliittymää jolloin sitä paalinhakua olisi paljon vähemmän. Toki tiedän, että tämäkin painaa 3 tonnia mutta jos pyörät jotka olis ihan kunnolliset eikä mitään kottikärryn kulkis eri jälkeä paalaajasta niin säästyis sitten se kerääminen ja sen tuomat vauriot. Olkeahan ne jossainpäin kerää tälleen. Voimaahan se ei kauheasti vie jos vauhti ei ole kun 4-6 km/h. ja ei sitä tietenkään kannata käyttää vuoristoisilla ja sarkapelloilla mutta hyvillä lohkoilla.
Tuommoinen paalaajan perässä oleva pikkuvaunu osui silmiin Juutuubiss paripäivää sitten.. enää en muista kuinka sen löysin :(
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
-
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
Nää on taas näitä mitkä oikeasti on käteviä mutta mun mielestä ei saa leveyden takia kuljettaa tiellä. Muutenkin ei paalit ollu kauheesti linjassa kääriessä kun jäi pykäliä.
-
Löytyipäs se paalaimen perässä oleva systeemi:
http://www.youtube.com/watch?v=TADjJLVkZYk
-
Löytyipäs se paalaimen perässä oleva systeemi:
http://www.youtube.com/watch?v=TADjJLVkZYk
Ruottalainen paalinkeruu vaunu. hinta näyttää olevan 6000€
-
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
Nää on taas näitä mitkä oikeasti on käteviä mutta mun mielestä ei saa leveyden takia kuljettaa tiellä. Muutenkin ei paalit ollu kauheesti linjassa kääriessä kun jäi pykäliä.
Tuo paalin kääntö ei sitten onnistu joka kerta kuten elokuvissa. Tuossakin huomasi siinä vaiheessa kun oli keikauttanut rivin toiselle puolelle kärryä, että vähän oli tukistellun näköisiä paalit. Kauanko tuubikone käärii tuollaista kuormaa? Ei mitään kolmen ruokalajin lounasta ehdi syödä sillä aikaa, banaanin ehkä.
-
Löytyipäs se paalaimen perässä oleva systeemi:
http://www.youtube.com/watch?v=TADjJLVkZYk
Tuo oli karmea työmaa. Hihnakoneella tehtiin pikkuisia paaleja. Pyöräkoneella juntattiin poikittain peltoa paalin/kahden kanssa. Hannu Koivisto oli tuollaisen vaunun värkännyt helpihommiin, KV:ssä esiteltiin joskus.
-
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
Nää on taas näitä mitkä oikeasti on käteviä mutta mun mielestä ei saa leveyden takia kuljettaa tiellä. Muutenkin ei paalit ollu kauheesti linjassa kääriessä kun jäi pykäliä.
Samalla valmistajalla vähän järeämpi paalain :D
http://www.youtube.com/watch?v=ZqLNN47U9Jk
missähän kunnossa on wentin mahan alus.. ;D
-
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
Nää on taas näitä mitkä oikeasti on käteviä mutta mun mielestä ei saa leveyden takia kuljettaa tiellä. Muutenkin ei paalit ollu kauheesti linjassa kääriessä kun jäi pykäliä.
Samalla valmistajalla vähän järeämpi paalain :D
http://www.youtube.com/watch?v=ZqLNN47U9Jk
missähän kunnossa on wentin mahan alus.. ;D
Wow! Olikin jotain aivan uutta. Maavara näytti vähän pieneltä jos avohakkuulta oksia ajaisi?
-
"Pari vaihtoehtoa taas lisää suunitelmiin, voisko kärry olla vankkuri mallinen silloinhan se olis tukevampi. Ja käviskö pohjakuljettimeen saman tyylinen ketju kuin kronen kolaketjukuljetin paalaimessa eli putket laakereilla..."
Ton vankkurin jo joku tyrmäs mutta itse olen vähän samoilla linjoilla. Ensiksi sen ohjaaminen ahtaissa liittymissä on hankala kun vaunun etupää tippuu jo ojaan kun takapää on vasta kääntymässä tielle ja toisseksi niin kärrystä tulee helposti takapainoinen kun sitä tyhjentää jolloin etupyörät nousee taivaisiin. Pellolla vois toimiakki. Toinen ongelma on, että raktorille ei saa siirrettyä painoa kovin helposti mikä äkkiä haittaa kulkua täydellä kuormalla.
Toi Kronen ketju vois toimiakki kunhan kolat on tarpeeksi lähekkäin jotta paalit on ketjujen ja kolien päällä. Silloin paalit ei pyöris eikä olisi niin raskaita kun ne olisi laakereiden päällä. Oma kokemus ainakin on että ei tahdo voima riittää kolassa jos kammiosta tulee täysi märkä paali. Ainahan voi hydraulimoottoria kasvattaa mutta äkkiä ketjutkin katkee.
Kertokaas joku muuten, että kuinka pitkä kuormatila voi olla jos veturina on esim n 141 jonka pituus on esitteen mukaan 4526 ja siihen vaikka 1,5 metriä aisaa eli lava alkais reilusta kuudesta metristä.
Maksimi laillinen traktoriyhdistelmän pituus on 16,5 metriä..
Eli noin kymppimetrinen sopii lain sisään..
-
Maksimi laillinen traktoriyhdistelmän pituus on 16,5 metriä..
Eli noin kymppimetrinen sopii lain sisään..
No se on jo ihan sopiva kun äkkiseltään saa alakertaan 6 riviin ja yläkertaan 5 niin yhteensä 22 paalia kuormaan.
Noiden painojen mukaan niin minkä painoinen muuten pitää raktorin olla jos kärryllä on yli 1,8 välin teli eli 20 tonnia ja kolmen tonnin aisapaino eli kärryn kokonaismassa on 23 tonnia. Niin pitääkö raktorin paino olla kuormattuna vai tyhjänä vajaa 8 tonnia eli mitataanko raktori kärry perässä 3 tonnin aisapainolla vai ilman kärryä. Jos se mitataan ilman niin yhdistelmä olisi vajaa 8 tonninen raktori 20 tonnia telille ja 3 tonnia aisalle. (Mitenköhän poliisit muuten mittaa koukun painon koska tukijalalle kohdistuu eri paino.) Muuten yhdistelmän paino olisi 28 tai 31 tonnia riippuen raktorin mittaustavasta.
-
Maksimi laillinen traktoriyhdistelmän pituus on 16,5 metriä..
Eli noin kymppimetrinen sopii lain sisään..
No se on jo ihan sopiva kun äkkiseltään saa alakertaan 6 riviin ja yläkertaan 5 niin yhteensä 22 paalia kuormaan.
Noiden painojen mukaan niin minkä painoinen muuten pitää raktorin olla jos kärryllä on yli 1,8 välin teli eli 20 tonnia ja kolmen tonnin aisapaino eli kärryn kokonaismassa on 23 tonnia. Niin pitääkö raktorin paino olla kuormattuna vai tyhjänä vajaa 8 tonnia eli mitataanko raktori kärry perässä 3 tonnin aisapainolla vai ilman kärryä. Jos se mitataan ilman niin yhdistelmä olisi vajaa 8 tonninen raktori 20 tonnia telille ja 3 tonnia aisalle. (Mitenköhän poliisit muuten mittaa koukun painon koska tukijalalle kohdistuu eri paino.) Muuten yhdistelmän paino olisi 28 tai 31 tonnia riippuen raktorin mittaustavasta.
Ja sitten tolla 31 tonnilla ajeltaisiin pitkin peltoa ristiin rastiin syksykosteessa. Nyt pitäs ottaa suunnitelmiin tän keräävän laitteen keventäminen!!! Ei oo sun pelloistas kohta muuta jälellä, kuin ilmaton nahka ja jankosta alaspäin tiiliskiven raaka-ainetta. Enstekski pajoks sulla on kuljetusmatkoja pellolta navetalle?
-
Maksimi laillinen traktoriyhdistelmän pituus on 16,5 metriä..
Eli noin kymppimetrinen sopii lain sisään..
No se on jo ihan sopiva kun äkkiseltään saa alakertaan 6 riviin ja yläkertaan 5 niin yhteensä 22 paalia kuormaan.
Noiden painojen mukaan niin minkä painoinen muuten pitää raktorin olla jos kärryllä on yli 1,8 välin teli eli 20 tonnia ja kolmen tonnin aisapaino eli kärryn kokonaismassa on 23 tonnia. Niin pitääkö raktorin paino olla kuormattuna vai tyhjänä vajaa 8 tonnia eli mitataanko raktori kärry perässä 3 tonnin aisapainolla vai ilman kärryä. Jos se mitataan ilman niin yhdistelmä olisi vajaa 8 tonninen raktori 20 tonnia telille ja 3 tonnia aisalle. (Mitenköhän poliisit muuten mittaa koukun painon koska tukijalalle kohdistuu eri paino.) Muuten yhdistelmän paino olisi 28 tai 31 tonnia riippuen raktorin mittaustavasta.
Ja sitten tolla 31 tonnilla ajeltaisiin pitkin peltoa ristiin rastiin syksykosteessa. Nyt pitäs ottaa suunnitelmiin tän keräävän laitteen keventäminen!!! Ei oo sun pelloistas kohta muuta jälellä, kuin ilmaton nahka ja jankosta alaspäin tiiliskiven raaka-ainetta. Enstekski pajoks sulla on kuljetusmatkoja pellolta navetalle?
ite oon miettiny semmosta pienen isännän kuljetussysteemiä, että ois oikeen matala vaihtolava kärry johon ois muutama matalarakenteinen vähän levennetty lava. pellon päähän täytys vaan ajaa ensin tila tälle lavalle jotta pääsis suoraan kääriästä puottamaan paalin lavalle, 2 alariviä suoraan käärijällä kyytiin, päälle muutama paali, jos pysyy kyydissä lavan päällevedon... ideana li kyllä käsitellä paaleja vasta pihassa etukuormaimella... vaatii kyllä suunnitelmallisuutta tuossa käärintävaiheessa sekä edestakaista ajoa, taitaa olla viisaampi tyytyä vanhaan hyväksi havaittuun systeemiin, mutta kun tuolle kippaavalle vaihtolavakärrylle ois helppo keksiä muutakin käyttöä
-
>>>>ite oon miettiny semmosta pienen isännän kuljetussysteemiä, että ois oikeen matala vaihtolava kärry johon ois muutama matalarakenteinen vähän levennetty lava. pellon päähän täytys vaan ajaa ensin tila tälle lavalle jotta pääsis suoraan kääriästä puottamaan paalin lavalle, 2 alariviä suoraan käärijällä kyytiin, päälle muutama paali, jos pysyy kyydissä lavan päällevedon... ideana li kyllä käsitellä paaleja vasta pihassa etukuormaimella... vaatii kyllä suunnitelmallisuutta tuossa käärintävaiheessa sekä edestakaista ajoa, taitaa olla viisaampi tyytyä vanhaan hyväksi havaittuun systeemiin, mutta kun tuolle kippaavalle vaihtolavakärrylle ois helppo keksiä muutakin käyttöä
****Vai että matala lava pienelle isännälle!! Mielestäni sillä isännän koolla ei paljon tässä ole merkitystä. Rappusia on helppo viritellä jos sinne lavalle nyt välttämättä sinne pitää päästä. Jos isäntä taas on usein kuljetuskunnossa, niin kannattaa harkita alan vaihtoa.
-
>>>>ite oon miettiny semmosta pienen isännän kuljetussysteemiä, että ois oikeen matala vaihtolava kärry johon ois muutama matalarakenteinen vähän levennetty lava. pellon päähän täytys vaan ajaa ensin tila tälle lavalle jotta pääsis suoraan kääriästä puottamaan paalin lavalle, 2 alariviä suoraan käärijällä kyytiin, päälle muutama paali, jos pysyy kyydissä lavan päällevedon... ideana li kyllä käsitellä paaleja vasta pihassa etukuormaimella... vaatii kyllä suunnitelmallisuutta tuossa käärintävaiheessa sekä edestakaista ajoa, taitaa olla viisaampi tyytyä vanhaan hyväksi havaittuun systeemiin, mutta kun tuolle kippaavalle vaihtolavakärrylle ois helppo keksiä muutakin käyttöä
****Vai että matala lava pienelle isännälle!! Mielestäni sillä isännän koolla ei paljon tässä ole merkitystä. Rappusia on helppo viritellä jos sinne lavalle nyt välttämättä sinne pitää päästä. Jos isäntä taas on usein kuljetuskunnossa, niin kannattaa harkita alan vaihtoa.
tilan pinta-alaa tarkotin.... sillä tuosta kärrystä täytys tulla matala, jopa viistottu takapäästä, ettei lava nousis kovin pystöön kärryyn otettaessa. isoilla tiloilla tietenkin eri systeemit :-[ :-[ :-[ :-[ :-[
-
Ja sitten tolla 31 tonnilla ajeltaisiin pitkin peltoa ristiin rastiin syksykosteessa. Nyt pitäs ottaa suunnitelmiin tän keräävän laitteen keventäminen!!! Ei oo sun pelloistas kohta muuta jälellä, kuin ilmaton nahka ja jankosta alaspäin tiiliskiven raaka-ainetta. Enstekski pajoks sulla on kuljetusmatkoja pellolta navetalle?
Ei nyt lähetä mitään pienentämään. Ei se muutaman metrin pitempi lava paljoa paina eikä sinne voi koko kuormaa muutenkaan kerätä esim raktori 8t kärry 3t 22 paalia a 1,2t=26,4t eli kokonaispaino 37,4 tonnia eli kun kerätään rehua niin kelin mukaan laitetaan vaikka yhteen kerrokseen, mutta olkea ja heinää saa sitten koko mällin mukaan. Ja jos on pitempi matka niin voihan puolet kuormasta tyhjentää pellon laitaan ja kerätä toinen puolikas ensin ja sitten ottaa sieltä pellolta kyytiin ne loput ennen kun lähtee tien päälle. Lisäksi kesällä on usein kuivemmat kelit pellolla jolloin voi ajaa vähän isommilla mälleillä kunhan ei varsinkaan keväällä mene kauheilla kuormilla. Ja oletko tullu ajatelleeksi, että raktorin etuakselille kohdistuu samansuuruinen paino kun kiikutat yhtä paalia etukuormaajassa kärrylle.
Mutta siihen palainkäärijän perässä vedettävään kärryyn kannattais laittaa muutama ajatus kun sais kaikki paalit tuotua samalle suunnalle niin ei tarttis hakea niitä ympäri peltoa etukuormaajalla tai millään kärryllä.
-
ite oon miettiny semmosta pienen isännän kuljetussysteemiä, että ois oikeen matala vaihtolava kärry johon ois muutama matalarakenteinen vähän levennetty lava. pellon päähän täytys vaan ajaa ensin tila tälle lavalle jotta pääsis suoraan kääriästä puottamaan paalin lavalle, 2 alariviä suoraan käärijällä kyytiin, päälle muutama paali, jos pysyy kyydissä lavan päällevedon... ideana li kyllä käsitellä paaleja vasta pihassa etukuormaimella... vaatii kyllä suunnitelmallisuutta tuossa käärintävaiheessa sekä edestakaista ajoa, taitaa olla viisaampi tyytyä vanhaan hyväksi havaittuun systeemiin, mutta kun tuolle kippaavalle vaihtolavakärrylle ois helppo keksiä muutakin käyttöä
Älä lähe tolle linjalle. Kukaan ei niitä lavoja kerkiä kuskaa samalla kun tehdään rehua eli joko niitä lavoja ei ole siellä pellolla tai sitten ne on täynnä jolloin jouttuu kuitenkin laittaa maahan. Panosta mielummin sen velsas päälle kahteen kiskoon minkä väliin ne paalit laittaa ja nostimeen mikä nostaa sivulta kyytiin. varastopaikalla saat sitten kipattua tai nostettua ne kuormaajalla pois. Tuolla jossain oli jo video sellaisesta mutta laita paalit vaan yhteen riviin. Saat rauhassa kääriä ne riviin sinne pellolle ja ajat kotia koska kerkeet. Lisäks toi tallaa peltoo suunnattomasti kun "135 sella" ja käärijällä koittaa vekslata niin, että saa ne palit hyvin sinne lavalle ja pahimmassa tapauksessa joutuu vielä korjaa paikkaa etukuormaajalla.
-
Mutta siihen palainkäärijän perässä vedettävään kärryyn kannattais laittaa muutama ajatus kun sais kaikki paalit tuotua samalle suunnalle niin ei tarttis hakea niitä ympäri peltoa etukuormaajalla tai millään kärryllä.
Pienet pellot, ilman lannoitusta ja kapea niittokone, niin tuo toteutuu ilman kärryä.
-
>>>Ja oletko tullu ajatelleeksi, että raktorin etuakselille kohdistuu samansuuruinen paino kun kiikutat yhtä paalia etukuormaajassa kärrylle.
***Raktorien etupäät on tehty sitä varten, että kestää ja etukuormaajat kans. Se mitä pellon pinnalle tapahtuu paaleja kärrätessä onkin toinen juttu. Aika mukavasti menee 480 renkailla ja leveempiäkin näkyy olevan käytössä.
>>>>Mutta siihen palainkäärijän perässä vedettävään kärryyn kannattais laittaa muutama ajatus kun sais kaikki paalit tuotua samalle suunnalle niin ei tarttis hakea niitä ympäri peltoa etukuormaajalla tai millään kärryllä.
***Eihän niitä tarvitse haeskella pitkin peltoa, jos paalinkääriällä tiputtelee ne ryhmiin. Onks pakko vetästä karhottimella monta karhetta yhteen? Eiks sopivin karhe ole sellainen, josta syntyy paali samassa ajassa kuin kääriä sen käärii. Se on optimi työntekoa ilman turhia pysähdyksiä. Mieluummin käärintä hiukan nopeammin kuin paalaus. Ei tarvitse paalaimen odottaa käärimistä. Näin kun saadaan viistoista-kakskymmentä paalia ryhmään, niin lavetin täyttäminen menee hetkessä ja hellävaroen.
Olen kyllä sitä mieltä, että nämä keräimet ovat käärimättömiä paaleja varten. Tuo edellämainittu puutavaranosturi tuntuu sitten jo parhaimmalta, siinä kuski saa asetella mielensä ja tarkkuutensa
mukaan. Idän ihme voi välttää, mutta muut nostimet ja kuljettimet lavan päällä aiheuttavat liikaa ongelmia.
-
Tuota etsiessä löytyi tämmönen:
http://www.youtube.com/watch?v=rnyaXOvdvPQ
Nää on taas näitä mitkä oikeasti on käteviä mutta mun mielestä ei saa leveyden takia kuljettaa tiellä. Muutenkin ei paalit ollu kauheesti linjassa kääriessä kun jäi pykäliä.
Samalla valmistajalla vähän järeämpi paalain :D
http://www.youtube.com/watch?v=ZqLNN47U9Jk
missähän kunnossa on wentin mahan alus.. ;D
Wow! Olikin jotain aivan uutta. Maavara näytti vähän pieneltä jos avohakkuulta oksia ajaisi?
Mänty viljelykiertoon...
-
Itse olen kiinostunut paalien avaus puolesta. Mitenköhän tuollainen tancon muovinpoisto systeemi mahtaa toimia jäisiin paaleihin ???
http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=ghwqUGurSP4&feature=related)
Ei taida jäätyneillä toimia. On tuolle maahantuojaa? Minkä hintainen mahtaa olla?
***Eihän niitä tarvitse haeskella pitkin peltoa, jos paalinkääriällä tiputtelee ne ryhmiin. Onks pakko vetästä karhottimella monta karhetta yhteen? Eiks sopivin karhe ole sellainen, josta syntyy paali samassa ajassa kuin kääriä sen käärii. Se on optimi työntekoa ilman turhia pysähdyksiä. Mieluummin käärintä hiukan nopeammin kuin paalaus. Ei tarvitse paalaimen odottaa käärimistä. Näin kun saadaan viistoista-kakskymmentä paalia ryhmään, niin lavetin täyttäminen menee hetkessä ja hellävaroen.
Olen kyllä sitä mieltä, että nämä keräimet ovat käärimättömiä paaleja varten. Tuo edellämainittu puutavaranosturi tuntuu sitten jo parhaimmalta, siinä kuski saa asetella mielensä ja tarkkuutensa
mukaan. Idän ihme voi välttää, mutta muut nostimet ja kuljettimet lavan päällä aiheuttavat liikaa ongelmia.
Oon samoilla linjoilla... ;)
-
***Raktorien etupäät on tehty sitä varten, että kestää ja etukuormaajat kans. Se mitä pellon pinnalle tapahtuu paaleja kärrätessä onkin toinen juttu. Aika mukavasti menee 480 renkailla ja leveempiäkin näkyy olevan käytössä.
Eihän kyse ollukkaan koneen kestävyydestä vaan nimenomaan peltoon kohdistuvasta paineesta jolloin raktorin etuakselille kohdistuu samankokoinen paino kun kärry yhdistelmäänkin kuormattuna.
Tuo edellämainittu puutavaranosturi tuntuu sitten jo parhaimmalta, siinä kuski saa asetella mielensä ja tarkkuutensa
Mun ajatuksiin ei kyllä millään mahdu että miten nosturilla kerätään pellolta ehjänä paaleja. Jo sellanen pilkki joka jaksaa nostaa kärryn takapäähän pyöröpaalin saa olla aika mahdoton ja miten onnistuu asettaa paali toisen taakse. jos taas aloittaa kuormauksen takaa kärry on niin takapainoinen että meno muuttuu mutkikkaaksi. Lisäksi nosturin sijoitus tuottaa ongelmia.
Eihän niitä tarvitse haeskella pitkin peltoa, jos paalinkääriällä tiputtelee ne ryhmiin. Onks pakko vetästä karhottimella monta karhetta yhteen? Eiks sopivin karhe ole sellainen, josta syntyy paali samassa ajassa kuin kääriä sen käärii
Niin karhon koko on mielestäni paras silloin kun se menee muikisematta melko hiljaisella nopeudella paalaajaan. Jos karho on huono tulee ajonopeutta nostettua jolloin kuluu vaan turhaa polttoainetta liikkeen synnyttämiaseen ja samalla ajovirheiden riski kasvaa. Toi paalauksen ja käärinnän suhteesta niin käärinnän pitääkin olla nopeampi koska muuten kammioon on tullut turhaan tungettua rehua joka ei välttämättä ole tiivistynyt turhaan. Mulla kuitenkin pallo jää suurinpiirtein siihen mihin se on muovitettu koska seuraava valmistuu melko pian jolloin niitä on ympäri peltoa.
Noin muuten ihmiset saa mun puolesta kuormata ja kuskata miten tykkää, mutta ittellä on halu kehittää paalilogistiikkaa koska se on mielestäni aikamoinen työmaa jos paalit on laillisesti kuormattu ja sidottu. Mutta samoin kun moni muu niin etukuormaajalla kuormataan ja kärryllä kuskataan ainakin lähiajat ennen kun muuta keksitään.
-
Noin muuten ihmiset saa mun puolesta kuormata ja kuskata miten tykkää, mutta ittellä on halu kehittää paalilogistiikkaa koska se on mielestäni aikamoinen työmaa jos paalit on laillisesti kuormattu ja sidottu. Mutta samoin kun moni muu niin etukuormaajalla kuormataan ja kärryllä kuskataan ainakin lähiajat ennen kun muuta keksitään.
Tämä on ollut ihan hyvää aivovoimistelua varsinkin kun ei ole ollut sitä kuvaa, niin sitten tuhansin sanoin ollaan tulkattu. Muovitettujen paalien lastailu ja purku vaikuttaa tässä vaiheessa kovalta haasteelta, mutta miten mahdettiin kommentoida lypsyrobottia visioineita? Tai lypsykonetta?
Liian ison riskin ottona pidän sitomattomien kuormien ajoa. Silti siihen itsekin syyllistyn kun se sitominen on yhtä....tai toista.
-
yksinkertaisin keino vähentää paalin kuljetuksia on tehdä niistä riittävän isoja.paalasin mennä kesänä ka 70% 150cm niin jopas tuli vähemmän kotia ajettavaa.takavuosina kun urakoitsija paalasi vihreällä kombilla niin kyllä tuli hehtaarilta paljon paaleja.puheitten mukaan k.o konelella syntyy aivan erinomaisia palloja vaan nyt kun on vertailu pohjaa enempi voin vain sanoa että melko nyssyköitä.jos kaikki rehu on tuollaisella tehty niin kovastikki on aihetta miettiä paalikärryä suuntaan jos toiseen.isot paalit niin kuljetukset vähenee. :D
-
voiko noille lähettää patenttiukaasit.
http://www.youtube.com/watch?v=ZPa2kiTzjII
ja näyttää näitä olevan lisääkin.
http://www.youtube.com/watch?v=wrj2D9LEsBI
-
kyl tuolta maailmalta löytty vaikka millasia koneita, olis kiva tietää onko noita lastaavia kärrejä kukaan tuonu suomeen yhtään.
-
löytyyköhän netistä sellaista paalikärriä missä olisi liukuva lavan takaosa? eli sais puutavara kuormaimella täytettyä kärrin kokonaan työntäis vaan takaosan perille ja täyttäisi etuosan sitten? tai hommais vaan isomman kuormaimen :P
-
löytyyköhän netistä sellaista paalikärriä missä olisi liukuva lavan takaosa? eli sais puutavara kuormaimella täytettyä kärrin kokonaan työntäis vaan takaosan perille ja täyttäisi etuosan sitten? tai hommais vaan isomman kuormaimen :P
Laittaa sen kuormaajan sinne kärryn keskelle :o
-
ei kelpaa :o
-
Mä keräilen paalit pellon reunaan laidattomalla kasitonnivelsalla. 3-6 160 cm paalia kyytiin ja yksi paalipihtiin. Melko nopsa on kerätä, kun samaa tahtia paalaimen kanssa etenin. Kärryn tukijalka vaan sellaiseen korkeuteen, ettei tarttee sitä käydä nostelemassa. Kombikoneella pystyy hiukan paaleja vielä ryhmittelemään (meidän vuoristopelloilla pakkokin, etteivät karkaa). Ei hyvin kallis tehostamistoimi.
Samalta pellolta on paalattu joinakin vuosina yli sata pientä (ehkä löysääkin) pyöröpaalia ja nyt tuli 45. Toki eri vuosina eri satotaso ja kuiva-aine, mutta kuvastaa hiukan paalikoon merkitystä, kun kuitenkin pyritään hyvään satoon ja tiettyyn kuiva-aineeseen.