Lainaus käyttäjältä: 3070 E - 10.01.10 - klo:13:04

laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen

no siilosta saa tosi hyvän paaluvaraston

meillä ei ole mitään paalutus touhua   paaleja tosin pellolta haetaan ja laakasiilo toimii konevarastona  

laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen

Eikö paalauksessa sitten maksa muovit ja verkot? Nimimerkki vain oljet paaleihin.

Lainaus käyttäjältä: maito paroni - 10.01.10 - klo:12:07

No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.

Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. 

viimekeväänä myyrät tuhosivat vajaa sata paalia,mut eipä näkyny otuksia siilossa

laakasiilossa maksaa säilöntä, täytyy laskea kustannus, pikkasen joka vuodelta, kun sen rakentaminenkin on joskus maksanut. nimimerkki kolme vuotta laakasiiloon ja takaisin paalaukseen

onks tuo sitä kustannusten maksimointia

Eikö paalauksessa sitten maksa muovit ja verkot? Nimimerkki vain oljet paaleihin.

maksaa maksaa, mutta otin vaan esimerkin siilorehun haittapuolesta eli tilan tarpeesta ja paalin haitta puolia taas muovi ja verkko kustannukset, mutta silloin voi taas olla haittana jyrsijät, mutta paalauksella päästää itsensä vähemmällä, auma on tietenkin kustannuksellisesti näihin kahteen verrattuna edullisempi

onks tuo sitä kustannusten maksimointia

laakasiilo toimii konevarastona, eli laakasiilolle on keksitty hyötykäyttöä   

Lainaus käyttäjältä: maito paroni - 10.01.10 - klo:12:07

No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.

Tässähän on kaikki käännetty päälaelleen. Molempia on käytössä ja nuo ovat juuri ne paalirehun ongelmat. 

  En laittanut siilorehuun muuta uutta kuin vakuumin,ja tavara on säilynyt erittäin hyvin. Jos kaksi on paljon niin sitten on. Tuon verta miehiä tarvitaan siilorehun teossa. Niin tietysti AIV 2 laitoin.

Siilon hinnalla saa kyllä muovit/verkot eläkepäiviin saakka..

Lisäksi yli 400 hehtaaria paalin onnistuu helposti kahden hengen iskuryhmällä

Rehuntekotyyli täysin tilakohtainen asia, jos mulla olis salaojapellot kymmenen kilsan ympyrässä, niin varmaan noukkarilla ajelisin siiloihin..

Siilon hinnalla saa kyllä muovit/verkot eläkepäiviin saakka..

Lisäksi yli 400 hehtaaria paalin onnistuu helposti kahden hengen iskuryhmällä

Rehuntekotyyli täysin tilakohtainen asia, jos mulla olis salaojapellot kymmenen kilsan ympyrässä, niin varmaan noukkarilla ajelisin siiloihin..

Nimen omaan, tilakohtasta.

No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.

Älä moiti niitä jokka on paasannu rahaa 30-40 tonnia siiloihinsa. Paalaus tulee vuottapäälle kalliimmaksi kuin siilorehu, ja sillä erotuksella saadana 30-50 vuoden aikana kuoletettua siiloinvestointi. Ja sitte vielä tietenki se että jos ei halua urakoittiaa rahoittaa, niin sitte tarttee isoon möykärin sen noukkarin eteen, ja toinen mörkö siilolle. Paalaimen eteen piisaa 702 valametti ja 502 käärimen eteen. Ja jos on kompivehje, niin sitte tarttee kyllä olla S mallin 702 säädettynä.

Jos halavalla meinaa rehun teherä, niin tarvitaan asfalttikenttä/sementtilaatta mihinkä auma tehdään. Ja joson vakiirin vikaa niin tekee sen ayman pellolle.  

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 08.01.10 - klo:22:37

kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali

Jostain kuulin, että kantteja pystyy säilöämään kassa niin että vetää muovit ympäri.

No miksei pystyis kuhan vaan on kanttipaalin käärijä ?

Viimekesänä urakoitsija teki omat esikuivatut heinänvähät kanttipaaliin ilman säilöntäainetta ja muovia reilusti päälle. Erinomaisia heiniä ovat olleet. Ei tosin suuressa mittakaavassa kannattane muovitettu kanttipaali niin hyvin, nykyaikaisen iso ja tiukka pyöröpaali on varmasti edullisempi muovimenekin suhteen.
Isojen pyöröpaalien kuljettelu on taasen hankalempaa kuin kanttipaalien jos kalusto on samanlaista harrastelijatasoa kuin ittellä eli yleisperäkärri tai metsävaunu. Metsäkärrillä saa kyllä pienet määrät kanttipaaleja siirreltyä pellolta pihaan rikkomatta muoveja.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.10 - klo:12:59

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 08.01.10 - klo:22:37

kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali

Jostain kuulin, että kantteja pystyy säilöämään kassa niin että vetää muovit ympäri.

No miksei pystyis kuhan vaan on kanttipaalin käärijä ?

Viimekesänä urakoitsija teki omat esikuivatut heinänvähät kanttipaaliin ilman säilöntäainetta ja muovia reilusti päälle. Erinomaisia heiniä ovat olleet. Ei tosin suuressa mittakaavassa kannattane muovitettu kanttipaali niin hyvin, nykyaikaisen iso ja tiukka pyöröpaali on varmasti edullisempi muovimenekin suhteen.
Isojen pyöröpaalien kuljettelu on taasen hankalempaa kuin kanttipaalien jos kalusto on samanlaista harrastelijatasoa kuin ittellä eli yleisperäkärri tai metsävaunu. Metsäkärrillä saa kyllä pienet määrät kanttipaaleja siirreltyä pellolta pihaan rikkomatta muoveja.

Ja voi pinota käärimättäkin vaikka miten isoon pinoon. Heittää vaan lopuksi muovin päälle, muovinreunojen ja koko kasan päälle pikkuisen painoa vaan niin hyvin menee. Jos haluaa varmistaa onnistumista niin voi laittaa allekin muovin ja ennen peittämistä roiskutella happoa.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 08.01.10 - klo:22:37

kumpi säästää enemmän muovia/tonni,pyörö vai kanttipaali

Kanttipaaliin saa laittaa ainakin muovia reilummin kuin pöyrövastaavaan...Epäilisin vahvasti että pyöröpaali tuhlaa vähemmän muovia, kumpikaan ei mun mielestä "säästä" oikeastaan yhtään mitään 

Ainoastaan 3D säästää!!!

No eipä siinä siilorehussa muuta hyvää sitten olekkaan kuin vähän vähempi muovia kuluu.teko työläämpää ja syött
äminen myös.hukkaa varmaan 10% ja törkyä joka paikassa.paalikuorman haku taas on kivuton juttu eikä hukkarehua kerry lainkaan.toki jos on paljon tekijöitä ja haluaa siilolla komuta jatkuvasti niin mikäpä ettei.

Sitte pitää tehdä isot ja kalliit rakennelmat ja puristenesteiden keruujärjestelmät ja nesteen hävittäminen kaupanpäälisiksi. Koneketju kallis ja raskas sekä vaihdossa tai lopetettaessa huonossa arvossa. Rehua tehtäessä henkilökuntaa pitää olla enemmän.

Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.

Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.

Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.

Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.

Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.

Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.

Puhutko kokemuksen syvällä rintaäänellä!