Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: poronpurija - 09.10.09 - klo:21:36
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
-
En kannata, pidetään se entisellään.
-
En kannata, pidetään se entisellään.
Kerrankin samaa mieltä feikin kanssa..
-
En kannata, pidetään se entisellään.
Kerrankin samaa mieltä feikin kanssa..
Kerrankin järki voitti tunteen ????
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Rakennekehitystä nääs...kuten paalinpyörittäjäkin aiemmin totesi.
Jokatapauksessa ainakin rehuviljanviljelyä tulisi jotenkin rajoittaa, joko kepillä tai porkkanalla.
-
En kannata, pidetään se entisellään.
Kerrankin samaa mieltä feikin kanssa..
Kerrankin järki voitti tunteen ????
Niin aina, minä taas käytän päätäni..
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Rakennekehitystä nääs...kuten paalinpyörittäjäkin aiemmin totesi.
Jokatapauksessa ainakin rehuviljanviljelyä tulisi jotenkin rajoittaa, joko kepillä tai porkkanalla.
Hitto veit jalat suustani..
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Rakennekehitystä nääs...kuten paalinpyörittäjäkin aiemmin totesi.
Jokatapauksessa ainakin rehuviljanviljelyä tulisi jotenkin rajoittaa, joko kepillä tai porkkanalla.
Jooo, puhut vähän, mutta asiaa ????
-
Totta kai meikäläisen kaltainen ammattiviljan viljelijä ottaa markkinatilanteen huomioon, ja multa tulee joka vuosi markkinoille laatutavaraa, joka kelpaa kaupalle ja viljan jatkokäyttäjille, aina on myllyille kelvannut minun vilja, koska olen professionaali viljantuottaja.
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
-
Totta kai meikäläisen kaltainen ammattiviljan viljelijä ottaa markkinatilanteen huomioon, ja multa tulee joka vuosi markkinoille laatutavaraa, joka kelpaa kaupalle ja viljan jatkokäyttäjille, aina on myllyille kelvannut minun vilja, koska olen professionaali viljantuottaja.
Eihän sitä ole kukaan epäillytkään, mutta tuo ei ole vastaus alkuperäiseen kysymykseen ????
-
Kyllähän pelto on tarkoitettu tuotantokäyttöön eikä mihinkään pelleilyyn, jotta pidetään viljanhinta kohtuullisena.
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
Älä sie kuule mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa, saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
Älä sie kuule mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa, saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.
Meinaakko näin, onnistuuko myös maissilla ????
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
Älä sie kuule mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa, saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.
Marraskuun alussa taas julkaistaan listaa siitä kellä parhaat sadot ;) ;D 8)
Arvaa kumpi meistä löytyy niistä 8)
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
Älä sie kuule mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa, saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.
Marraskuun alussa taas julkaistaan listaa siitä kellä parhaat sadot ;) ;D 8)
Arvaa kumpi meistä löytyy niistä 8)
Eikös sinun tila ollut luomussa ????
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Kyllähän pelto on tarkoitettu tuotantokäyttöön eikä mihinkään pelleilyyn, jotta pidetään viljanhinta kohtuullisena.
Näin.
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
Voishan tuolla nostaa viljan hintaa. Ei sitä mikään muu korjaa kuin puute.
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
Voishan tuolla nostaa viljan hintaa. Ei sitä mikään muu korjaa kuin puute.
Juu ja alhaisiin vuokriinkin saataisiin korotusta..
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
Voishan tuolla nostaa viljan hintaa. Ei sitä mikään muu korjaa kuin puute.
Juu ja alhaisiin vuokriinkin saataisiin korotusta..
Todennäköisesti tämä onkin se varsinainen tavoite ????
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
Voishan tuolla nostaa viljan hintaa. Ei sitä mikään muu korjaa kuin puute.
Juu ja alhaisiin vuokriinkin saataisiin korotusta..
Todennäköisesti tämä onkin se varsinainen tavoite ????
Jaa vai niin......
-
Eikös tämä kysymys ollut turha, koska rajaa ei olla nostamassa. Jos saisin päättää, niin rajan voisi nostaa huoletta 100%:iin. Ei mitään merkitystä mihinkään. Esimerkiksi kokonaistukisummat taitaisi pysyä koko lailla samana. No ehkä joku menettäisi vuokrapeltonsa, mutta mun mielestäni tätäkin uhkakuvaa liioitellaan. Tosiasiassa meillä ei ole mitään hajua kuinka käy.
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Kyllähän pelto on tarkoitettu tuotantokäyttöön eikä mihinkään pelleilyyn, jotta pidetään viljanhinta kohtuullisena.
Näin.
Näin pitäisi olla, mutta meillä siitä on tehty pelleilyä Simonkadun junttauksilla.
-
Kommenttien paikka on nyt, sillä kohtapuolin ministeriö päättää ensi vuoden lh- kesantoprosentin.
Olisiko 30 % sopiva?
Voishan tuolla nostaa viljan hintaa. Ei sitä mikään muu korjaa kuin puute.
***Höpö. Tuovat muutaman laivallisen niin kyllä se hinta alhaalla pysyy.
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Kyllähän pelto on tarkoitettu tuotantokäyttöön eikä mihinkään pelleilyyn, jotta pidetään viljanhinta kohtuullisena.
Näin.
Näin pitäisi olla, mutta meillä siitä on tehty pelleilyä Simonkadun junttauksilla.
Eli Veetikin on sitä mieltä että LHP tuet pitäis leikata.
-
Eikös tämä kysymys ollut turha, koska rajaa ei olla nostamassa. Jos saisin päättää, niin rajan voisi nostaa huoletta 100%:iin. Ei mitään merkitystä mihinkään. Esimerkiksi kokonaistukisummat taitaisi pysyä koko lailla samana. No ehkä joku menettäisi vuokrapeltonsa, mutta mun mielestäni tätäkin uhkakuvaa liioitellaan. Tosiasiassa meillä ei ole mitään hajua kuinka käy.
Eivät tule mihinkään nostamaan sillä S ja K-kauppa menettäisivät myyntiä entistä enemmän kun viljelijät eivät osta kovin kummoisia tuotantopanoksia kesantohehtaareille ja valtio menettää osan ALV.n osuudesta. Paskat ne mitään viljelijästä välittävät kunhan kauppa käy hyvin.
-
Minun puolesta voisivat nostaa vaikka 100:n %.
Mutta tuet mitä alalle maksetaan tulisi rajoittaa tasolle jolla poisvuokraaminen olisi yhtä houkutteleva vaihtoehto.
Kyllähän pelto on tarkoitettu tuotantokäyttöön eikä mihinkään pelleilyyn, jotta pidetään viljanhinta kohtuullisena.
Näin.
Näin pitäisi olla, mutta meillä siitä on tehty pelleilyä Simonkadun junttauksilla.
Eli Veetikin on sitä mieltä että LHP tuet pitäis leikata.
Veeti on sitä mieltä, että nostettiin tai ei, niin vika on MTK:ssa ????
-
Tämä nyt ei varsinaisesti ota kantaa yksinomaan lhp:n määriin eikä niistä saataviin korvauksiin ja tukiin, onpahan vain ollut mielessä tämmöinenkin:
Koko Eu:n alueella pitäisi lopettaa nykyinen tukijärjestelmä joka on liian sidoksissa maapohjan hallintaan. Tästä nykysysteemistä on seurannut hirvittävä vääristymä jaettaessa veronmaksajain rahaa maatalous"TUOTANNON" tukemiseen. Veronmaksaja ei saa minkäänlaista vastinetta rahoilleen näissä lhp:n tapaisissa hätäpaskahousuissa-ratkaisuissa. Vain ja ainoastaan ovat rahoittamassa ylituotannon leikkaamisen kustannuksia. Jos nyt edes se onnistuu näillä luonnonhoitoon ratkaisuilla.
Komission tulisi pikaisesti ottaa suuri uudistus käsiteltäväksi maataloustukien osalta ja lopettaa nykyinen systeemi. Tukeminen täytyy kohdentaa ainoastaan tuotteen hintaan. Kaikkinainen omistus-/hallintaperusteinen tukeminen on lopetettava. Tässä "uudessa" tuennan muodossa veronmaksajatkin kenties hyötyvät sijoituksestaan jotain, toisin kuin nykyisessä.
Uskon että tuo "uusi" malli toimisi osaltaan kohtalaisen tehokkaana ylituotannon leikkurina koska kaikkinainen näennäishommeli/harrastelu tulisi kannattamattomaksi ja kaivattu rakennekehitys saisi mojovan potkun edetä tästä nykyisestä pattitilanteesta jossa tuetaan verorahoilla harrastustoimintaa. Jatkossa tuottaisivat vain ne joilla on siihen todelliset edellytykset.
Kesantojen niittelijät ja muut harrastelijat joutaisivat kustantamaan harrastuksensa itse.
Mitä luulisitte veronmaksajain tuumaavan jos tietäisivät että jokainen viljelemättä jätetty peltohehtaari maksaa heille nykysysteemillä keskimäärin viikon palkan?
-
Tämä nyt ei varsinaisesti ota kantaa yksinomaan lhp:n määriin eikä niistä saataviin korvauksiin ja tukiin, onpahan vain ollut mielessä tämmöinenkin:
Koko Eu:n alueella pitäisi lopettaa nykyinen tukijärjestelmä joka on liian sidoksissa maapohjan hallintaan. Tästä nykysysteemistä on seurannut hirvittävä vääristymä jaettaessa veronmaksajain rahaa maatalous"TUOTANNON" tukemiseen. Veronmaksaja ei saa minkäänlaista vastinetta rahoilleen näissä lhp:n tapaisissa hätäpaskahousuissa-ratkaisuissa. Vain ja ainoastaan ovat rahoittamassa ylituotannon leikkaamisen kustannuksia. Jos nyt edes se onnistuu näillä luonnonhoitoon ratkaisuilla.
Komission tulisi pikaisesti ottaa suuri uudistus käsiteltäväksi maataloustukien osalta ja lopettaa nykyinen systeemi. Tukeminen täytyy kohdentaa ainoastaan tuotteen hintaan. Kaikkinainen omistus-/hallintaperusteinen tukeminen on lopetettava. Tässä "uudessa" tuennan muodossa veronmaksajatkin kenties hyötyvät sijoituksestaan jotain, toisin kuin nykyisessä.
Uskon että tuo "uusi" malli toimisi osaltaan kohtalaisen tehokkaana ylituotannon leikkurina koska kaikkinainen näennäishommeli/harrastelu tulisi kannattamattomaksi ja kaivattu rakennekehitys saisi mojovan potkun edetä tästä nykyisestä pattitilanteesta jossa tuetaan verorahoilla harrastustoimintaa. Jatkossa tuottaisivat vain ne joilla on siihen todelliset edellytykset.
Kesantojen niittelijät ja muut harrastelijat joutaisivat kustantamaan harrastuksensa itse.
Mitä luulisitte veronmaksajain tuumaavan jos tietäisivät että jokainen viljelemättä jätetty peltohehtaari maksaa heille nykysysteemillä keskimäärin viikon palkan?
Dexta kirjoittaa jälleen kerran täyttä asiaa!
-
Tämä nyt ei varsinaisesti ota kantaa yksinomaan lhp:n määriin eikä niistä saataviin korvauksiin ja tukiin, onpahan vain ollut mielessä tämmöinenkin:
Koko Eu:n alueella pitäisi lopettaa nykyinen tukijärjestelmä joka on liian sidoksissa maapohjan hallintaan. Tästä nykysysteemistä on seurannut hirvittävä vääristymä jaettaessa veronmaksajain rahaa maatalous"TUOTANNON" tukemiseen. Veronmaksaja ei saa minkäänlaista vastinetta rahoilleen näissä lhp:n tapaisissa hätäpaskahousuissa-ratkaisuissa. Vain ja ainoastaan ovat rahoittamassa ylituotannon leikkaamisen kustannuksia. Jos nyt edes se onnistuu näillä luonnonhoitoon ratkaisuilla.
Komission tulisi pikaisesti ottaa suuri uudistus käsiteltäväksi maataloustukien osalta ja lopettaa nykyinen systeemi. Tukeminen täytyy kohdentaa ainoastaan tuotteen hintaan. Kaikkinainen omistus-/hallintaperusteinen tukeminen on lopetettava. Tässä "uudessa" tuennan muodossa veronmaksajatkin kenties hyötyvät sijoituksestaan jotain, toisin kuin nykyisessä.
Uskon että tuo "uusi" malli toimisi osaltaan kohtalaisen tehokkaana ylituotannon leikkurina koska kaikkinainen näennäishommeli/harrastelu tulisi kannattamattomaksi ja kaivattu rakennekehitys saisi mojovan potkun edetä tästä nykyisestä pattitilanteesta jossa tuetaan verorahoilla harrastustoimintaa. Jatkossa tuottaisivat vain ne joilla on siihen todelliset edellytykset.
Kesantojen niittelijät ja muut harrastelijat joutaisivat kustantamaan harrastuksensa itse.
Mitä luulisitte veronmaksajain tuumaavan jos tietäisivät että jokainen viljelemättä jätetty peltohehtaari maksaa heille nykysysteemillä keskimäärin viikon palkan?
Joo, mutta tämmöinen ajattelu on täysin EU:n nykyisen maatalouspolitiikan vastaista toimintaa ????
Nykyisessä ajattelussa lähtökohtahan on nimenomaan se, ettei se saa olla tuotantosidonnaista ????
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Niin ja luonto kiittää samalla.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Niin ja luonto kiittää samalla.
Totta, kestävä ratkaisu ja peltojen kunto paranee ????
-
Äänestän edellisten puheenvuorojen puolesta.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
-
Tuotantoon sidotut tuet vain ovat siitä ongelmallisia, että jos tuotetaan yli tarpeen, maksetaan silti tukea. Eiköhän tästä syystä tuotantoon sidotuista tuista aikanaan luovuttukin: mitä kalliimmaksi viljelijät tulivat kansantaloudelle (vientitukea), sitä enemmän heitä palkittiin (tukea viljelijälle). Nyt sama vain siirtyy EU-tasolle.
Mutta asiasta: tilatuen voisi pudottaa pois, sehän on ainoa "oikea" maataloustuki. Ympäristötuesta monimuotoisempi, sen kautta voisi tienata monenlaisista yhteiskuntaa hyödyttävästä toiminnasta. Luonnonhaittakorvauksesta en osaa sanoa, periaatteessa olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista auttaa heikommassa asemassa olevaa, mutta miten se sitten leivotaan tähän pakettiin, en osaa kertoa.
Petri
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?
-
Pakollinen viherlannoituskesanto kaikille. Kiertävänä, kaikki lohkot vuorollaan.
Kesantoprosentti 10-20 väliin.
LHP siihen päälle jotka haluavat. Olisiko sama prosenttimäärä mutta vapehtoisena?
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?
Saattaa tulla yleisesti pula rehuista jos luomuun siirtyminen rupeaa olemaan liian kannattavaa jo tukien takia. Mikä nostaa rehujen hintoja hillitömästi joka taas johtaa raivaamiseen suuremmissa määrin ja sitten ollaan taas jossain vaiheessa samassa pisteessä että rehuviljan myynti ei kannata. Eli minusta ei ole hyvä idea.
-
Tämä nyt ei varsinaisesti ota kantaa yksinomaan lhp:n määriin eikä niistä saataviin korvauksiin ja tukiin, onpahan vain ollut mielessä tämmöinenkin:
Koko Eu:n alueella pitäisi lopettaa nykyinen tukijärjestelmä joka on liian sidoksissa maapohjan hallintaan. Tästä nykysysteemistä on seurannut hirvittävä vääristymä jaettaessa veronmaksajain rahaa maatalous"TUOTANNON" tukemiseen. Veronmaksaja ei saa minkäänlaista vastinetta rahoilleen näissä lhp:n tapaisissa hätäpaskahousuissa-ratkaisuissa. Vain ja ainoastaan ovat rahoittamassa ylituotannon leikkaamisen kustannuksia. Jos nyt edes se onnistuu näillä luonnonhoitoon ratkaisuilla.
Komission tulisi pikaisesti ottaa suuri uudistus käsiteltäväksi maataloustukien osalta ja lopettaa nykyinen systeemi. Tukeminen täytyy kohdentaa ainoastaan tuotteen hintaan. Kaikkinainen omistus-/hallintaperusteinen tukeminen on lopetettava. Tässä "uudessa" tuennan muodossa veronmaksajatkin kenties hyötyvät sijoituksestaan jotain, toisin kuin nykyisessä.
Uskon että tuo "uusi" malli toimisi osaltaan kohtalaisen tehokkaana ylituotannon leikkurina koska kaikkinainen näennäishommeli/harrastelu tulisi kannattamattomaksi ja kaivattu rakennekehitys saisi mojovan potkun edetä tästä nykyisestä pattitilanteesta jossa tuetaan verorahoilla harrastustoimintaa. Jatkossa tuottaisivat vain ne joilla on siihen todelliset edellytykset.
Kesantojen niittelijät ja muut harrastelijat joutaisivat kustantamaan harrastuksensa itse.
Mitä luulisitte veronmaksajain tuumaavan jos tietäisivät että jokainen viljelemättä jätetty peltohehtaari maksaa heille nykysysteemillä keskimäärin viikon palkan?
Dexta kirjoittaa jälleen kerran täyttä asiaa!
kyl rehellinen veronmaksaja kaipaisi veetieemeleille kunnon raippaveroa ;D
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?
Saattaa tulla yleisesti pula rehuista jos luomuun siirtyminen rupeaa olemaan liian kannattavaa jo tukien takia. Mikä nostaa rehujen hintoja hillitömästi joka taas johtaa raivaamiseen suuremmissa määrin ja sitten ollaan taas jossain vaiheessa samassa pisteessä että rehuviljan myynti ei kannata. Eli minusta ei ole hyvä idea.
Toisaalta, hintojen hallinta poliittisilla päätöksillä, ei ole onnistunut kyllä ennenkään, mikäli tuonti ja vienti on muuten vapaata ????
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?
Saattaa tulla yleisesti pula rehuista jos luomuun siirtyminen rupeaa olemaan liian kannattavaa jo tukien takia. Mikä nostaa rehujen hintoja hillitömästi joka taas johtaa raivaamiseen suuremmissa määrin ja sitten ollaan taas jossain vaiheessa samassa pisteessä että rehuviljan myynti ei kannata. Eli minusta ei ole hyvä idea.
Toisaalta, hintojen hallinta poliittisilla päätöksillä, ei ole onnistunut kyllä ennenkään, mikäli tuonti ja vienti on muuten vapaata ????
Valtavan kotimaisen ylituotannon loppuminen nostaisi ainakin viljan hintaa pois EU:n halvimmalta tasolta. Myös muitten tuotteitten hintakehitys paranisi, jos kaikki tundra-alueen ( C ) extratuet poistettaisin.
-
Valtavan kotimaisen ylituotannon loppuminen nostaisi ainakin viljan hintaa pois EU:n halvimmalta tasolta. Myös muitten tuotteitten hintakehitys paranisi, jos kaikki tundra-alueen ( C ) extratuet poistettaisin.
No Itälä hoitaa homman, kansalliset tuet lakkaa ja vain 142 jää, joka sekin siirtyy EU:n maksettavaksi ????
Kyllä se ylituotanto siitä korjaantuu ????
-
Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.
Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja ;) ;D ;D
Älä sie kuule mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa, saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.
Oh hoh. Kun paalinpyörittäjäkarjafarmarit rupeavat viljanviljelijöiksi, niin ne vasta kovia satoja saavat, edullisesti. Kun sitten maa köyhtyy ja hapantuu yksipuolisen viljanviljelyn takia alenevat sadot kuin lehmän häntä. Siis Suomen viljojen keskisadot Oulun alapuolella ovat vain rapiat päälle kolme tonnia. Ei ole noussut kymmensiin vuosiin. Mietippä sitä mistä johtuu?
Seitsemän tonnin satoon toki jokainen pääsee kun ei kaihda keinoja eikä kustannuksia. Mutta entä silloin kun pitää saada viivan alle myös hyvä tulos?
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ????
Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.
Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?
Saattaa tulla yleisesti pula rehuista jos luomuun siirtyminen rupeaa olemaan liian kannattavaa jo tukien takia. Mikä nostaa rehujen hintoja hillitömästi joka taas johtaa raivaamiseen suuremmissa määrin ja sitten ollaan taas jossain vaiheessa samassa pisteessä että rehuviljan myynti ei kannata. Eli minusta ei ole hyvä idea.
Toisaalta, hintojen hallinta poliittisilla päätöksillä, ei ole onnistunut kyllä ennenkään, mikäli tuonti ja vienti on muuten vapaata ????
Juuri noinhan se on. Kun tuotteesta saatava hinta nousee tietyn rajan yli, sen tuotanto kasvaa ja hinnat laskevat. Jos viljan hinta nousee liikaa, kotieläintilat kasvattaa vilja-alaa. Näin yksinkertaista se on....
-
Ehdottomasti lisää LH peltoja se auttaa kaikkia varsinkin viljanviljelijöitä.Viljan laatu on kehno totesi teollisuuden edustaja viime maastullisssa siihenkin auttaisi LH peltojen lisäys .
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
Hauska huomata, kun (eteläsuomalainen) viljelijä on saanut tällaisen
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
Hauska huomata, kun (eteläsuomalainen) viljelijä on saanut tällaisen
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Sovitaan näin :)
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan
Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.
Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
-
Ehdottomasti lisää LH peltoja se auttaa kaikkia varsinkin viljanviljelijöitä.Viljan laatu on kehno totesi teollisuuden edustaja viime maastullisssa siihenkin auttaisi LH peltojen lisäys .
Höh, Veetiltä pyydettiin uutta näytettä ohrasta, ottavat entsyymiohraksi..mikäpä siinä...hlp 68,4
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Sovitaan näin :)
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan
Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.
Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
Hauska huomata, kun (eteläsuomalainen) viljelijä on saanut tällaisen
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
Niimpä, mutta en oikein usko, että veronmaksajaa sinänsä se kiinnostaa, veronmaksaja on aika laaja käsite ja veronmaksaja yleensä kannattaa niitä samoja periaatteita, mitä EU on meille määritellyt, eikä EU ole määritellyt maataloudelle mitään järkevää tuottovaatimusta, se on pikemminkin lähtenyt liikkeelle siitä, ettei tuet saa vaikuttaa tuotantoon ????
Suomihan on saanut kansalliset poikkeuksensa "ympäristötukien" otsikon alle, saa nyt sitten nähdä, milloin poliittinen ilmapiiri muuttuu niin, että tuota poikkeusta vaaditaan myös noudatettavaksi tuon otsikon määrittelemässä muodossa ????
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Sovitaan näin :)
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan
Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.
Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
-
Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.
Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.
niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.
No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.
Sovitaan näin :)
Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.
Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan
Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.
Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
Lannoitekesanto on jollain lailla puolustettavissa, jos se kuuluu osana viljelykiertoon. Säästää kustannuksia.
Luomu on osalla porukasta puolustettavissa, jos kuluttajat haluavat sitä.
Luomulla vaan ei enään kukaan tienaa jos suurin osa porukasta siirtyy siihen, luomutuet tippuu kun jakajia on enemmän ja sadon arvo romahtaa jos tuotanto kasvaa luomussa liikaa. Siitäkin tulee samanlaista bulkki tuotantoa kuin tehoviljelystä.
-
Mitähän noi veronmaksajat on siitä mieltä, että samasta työstä esim. maidontuotannossa eri alueilla maksetaan eri suuruista palkkaa. Maalaisjärjellä ja SAK:n logiikalla sotii sellaista käsitettä kuin työehtojen yleissitovuus vastaan. Jos työelämässä maksettaisiin samoista hommista radikaalisti eri suuruista palkkaa eri alueilla niin iso riitahan siitä tulisi. Emo tuossa vihjaisikin EU:n mielipiteestä tuottamiseen. Mun mielestäni EU:ta ei kiinnosta paskan vertaa tuotetaanko täällä jotain vai ei. Se antaa tiettyjen ehtojen mukaan rahaa ja se siittä. Suomalaiset on itse keksineet tämmöiset "mitä kuluttaja ajattelee meistä" tyyliset hokemat. Tässäkin ketjussa tähän asiaan vetoavilla on kyllä ihan puhtaasti omat intressit kyseessä. Luulen, että veronmaksaja niputtaa kaikki maataloustuet tyylikkäästi yhteen ja joko kannattaa niitä tai sitten ei. Ihan oman ideologiansa mukaan. Vaikka päättelykyky ja ymmärrys käsittäisikin jonkun 100% LHP:n mielettömyyden, niin kuinka paljon hän olisi valmis tekemään sen eteen, että asia joksikin muuksi muuttuisi. Tuskin kovinkaan paljon. Ja jos jotain muutoksia tulisikin, niin kansallisista tuistahan sitä sitten aloitettaisiin... ;)
-
Mitähän noi veronmaksajat on siitä mieltä, että samasta työstä esim. maidontuotannossa eri alueilla maksetaan eri suuruista palkkaa. Maalaisjärjellä ja SAK:n logiikalla sotii sellaista käsitettä kuin työehtojen yleissitovuus vastaan. Jos työelämässä maksettaisiin samoista hommista radikaalisti eri suuruista palkkaa eri alueilla niin iso riitahan siitä tulisi. Emo tuossa vihjaisikin EU:n mielipiteestä tuottamiseen. Mun mielestäni EU:ta ei kiinnosta paskan vertaa tuotetaanko täällä jotain vai ei. Se antaa tiettyjen ehtojen mukaan rahaa ja se siittä. Suomalaiset on itse keksineet tämmöiset "mitä kuluttaja ajattelee meistä" tyyliset hokemat. Tässäkin ketjussa tähän asiaan vetoavilla on kyllä ihan puhtaasti omat intressit kyseessä. Luulen, että veronmaksaja niputtaa kaikki maataloustuet tyylikkäästi yhteen ja joko kannattaa niitä tai sitten ei. Ihan oman ideologiansa mukaan. Vaikka päättelykyky ja ymmärrys käsittäisikin jonkun 100% LHP:n mielettömyyden, niin kuinka paljon hän olisi valmis tekemään sen eteen, että asia joksikin muuksi muuttuisi. Tuskin kovinkaan paljon. Ja jos jotain muutoksia tulisikin, niin kansallisista tuistahan sitä sitten aloitettaisiin... ;)
Jooo, mutta ammattiliittojen säännöissä lukee, tai ainakin joissakin periaatteissa, että jos joku saa parempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määrätty, niin liitto ei aja sellaista asiaa, jossa tämän paremmin tienaavan palkkaa pitäisi alentaa, jotta vähemmän tienaavat olisivat tasa-arvoisessa asemassa ????
Ammattiliitto ei ota kantaa siihen, mikä on oikeudenmukainen palkkataso työntekijöiden kesken, se vain määrittelee minimtason ja ehdot, millä töitä tehdään, jokaisella on oikeus sopia sitten niin paljon siihen lisää kuin itse haluaa ????
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
-
Kyllä luonto omansa ottaa kun ihmisen vaikutus loppuu:
Keimolan rata:
http://personal.inet.fi/urheilu/keimola/kuvat/0117.jpg
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
Eikös se vihreiden Soininvaara jo tuon keskustelun avannut, meinasi että ympäristötuelle pitäisi määritellä nimensä mukaiset toimintaperiaatteet ????
Oli ilmeisesti ajatellut jotain lannoitukseen liittyvää ????
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
Koppiaisia ja kärväsiä. Rantaniityllä lampaat popsii kaiken vihreän suuhunsa. Menikö oikein?
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
No samlla periaatteellahan voitaisiin maksaa perinneviljelyyn hevosilla tukea. Poistuisi se veetin mainostama 500000 hehtaari "liikaa" olevaa peltoa, työttömyys korjaantuisi kerralla kun joka torppa tarviisi 10 hevosmiestä tekemään pelto hommat kesät ja talveksi lypsäjiä navettaan.
Perinnebiotooppien suojelu jälkipolville on vähän kyseenalaista.
Samalla lailla kuin maailman ilmaston muutos.
Biotoopit, ilmasto ja eliöstö on muuttunut viimeiset 5 miljardia vuotta, vai ruvetaanko jälkipolville tekemään keinotekoiseti dinosauruksiakin kun kerta nykyisiäkin perinnebiotoopejakin säilötään jotka on korkeintaan 100 vuotta vanhoja?
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
Koppiaisia ja kärväsiä. Rantaniityllä lampaat popsii kaiken vihreän suuhunsa. Menikö oikein?
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
Koppiaisia ja kärväsiä. Rantaniityllä lampaat popsii kaiken vihreän suuhunsa. Menikö oikein?
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ei sen pakko ole olla mikään kympin lypsäjä. Käyhän sihen hommaan vaikka kilipukki.
-
Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.
Kerros ny sen perinnebiotoopin perimmäinen tarkoitus. Oikein sillai asiallisesti.
Perinnebiotoopeilla suojellaan ja säilytetään seuraaville sukupolville ne viimeiset maatalouden monokulttuurin vuoksi uhanalaiset biotoopit, elinympäristöt, esimerkiksi rantaniityt. Ympäristötuki on täysin tulotuki, eikä sillä juurikaan suojella ympäristöä, tai edistetä luonnon monimuotoisuutta. Kyseinen raha voitaisiin käyttää paljon kustannustehokkaammin kyseiseen tarkoitukseen.
Ps. Tästä aiheesta voidaan kiistellä jatkossa hieman laajemminkin.
Koppiaisia ja kärväsiä. Rantaniityllä lampaat popsii kaiken vihreän suuhunsa. Menikö oikein?
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ei sen pakko ole olla mikään kympin lypsäjä. Käyhän sihen hommaan vaikka kilipukki.
Nämä ylämaalaiset sopii hommaan hyvin, oikeastaan ne sopiikin parhaiten juuri siihen hommaan, ei niitä lypsää kannata ????
-
Perinnebiotooppeja tuetaan ja säästetään siksi, että muuten nykyisten kuusikymppisten lapsuudenmaisema katoaa. Sivussa häviää muutama sata eliölajiakin, mutta siitä piittaa vain pieni osa. Pikainen laskelma näyttää, että jokaisen aikakauden "perinteitä" säilömällä elintila loppuu aika nopeasti. Jos jokaista vuosisadan puolikasta kohden suojellaan pari tuhatta hehtaaria....samallahan siinä kyllä työllistyisi iso osa ihmisistä biotooppien ylläpitoon ;D
Aika harva perinneihminen huomioi pidemmän aikavälin. Perspektiivi varmaan latistuu jotenkin.
Näin ajattelen, vaikka parinsadan metrin sisällä tästä talosta on yhteensä reilu hehtaari hakamaata, monimuotoista piennarta ja niittyä. Ja joita me säilytämme niin kauan kuin jaksamme. Ilman tukia. Lähinnä siksi, että asumme siinä keskellä.
-
Perinnebiotooppeja tuetaan ja säästetään siksi, että muuten nykyisten kuusikymppisten lapsuudenmaisema katoaa. Sivussa häviää muutama sata eliölajiakin, mutta siitä piittaa vain pieni osa. Pikainen laskelma näyttää, että jokaisen aikakauden "perinteitä" säilömällä elintila loppuu aika nopeasti. Jos jokaista vuosisadan puolikasta kohden suojellaan pari tuhatta hehtaaria....samallahan siinä kyllä työllistyisi iso osa ihmisistä biotooppien ylläpitoon ;D
Aika harva perinneihminen huomioi pidemmän aikavälin. Perspektiivi varmaan latistuu jotenkin.
Näin ajattelen, vaikka parinsadan metrin sisällä tästä talosta on yhteensä reilu hehtaari hakamaata, monimuotoista piennarta ja niittyä. Ja joita me säilytämme niin kauan kuin jaksamme. Ilman tukia. Lähinnä siksi, että asumme siinä keskellä.
Itse katson asiaa vähän toiselta kantilta, mielestäni perinnebiotoopit on niitä harvoja tapoja, jolla voidaan tukikelpoista pinta-alaa lisätä, tämä vaihtoehto sopii kotieläintiloille erittäin hyvin.
tässä vaiheessa kun jäähdyttelijät pitävät tukikelpoista alaa hallussaan ja rakennemuutos ei etene tarpeeksi nopeasti, niin perinnebiotoopit on yksi tapa osoittaa edes jollakin tavalla tukikelpoisia alueita niille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa.
-
En ole noiden perinnebiotooppien hyötyalueella, mutta mielestäni niitä saisi olla runsaasti lisää. Perusteluna eläinten käyttö avoimen, hoidetun maiseman lisäämiseksi. Kun katsoo matkaksi pohjoiseen kartasta reittä, niin eikun nelostielle. Siellä näyttää olevan järviä runsaasti tien vierillä. Vaan kuinka onkaan pusikot peittävät näkymän. Ruovedellä ja Kurussa pilkistää vähän jostakin puskien raosta muuten mennään suljetussa 'putkessa'. Näin se on muuallakin.
-
Itse katson asiaa vähän toiselta kantilta, mielestäni perinnebiotoopit on niitä harvoja tapoja, jolla voidaan tukikelpoista pinta-alaa lisätä, tämä vaihtoehto sopii kotieläintiloille erittäin hyvin.
tässä vaiheessa kun jäähdyttelijät pitävät tukikelpoista alaa hallussaan ja rakennemuutos ei etene tarpeeksi nopeasti, niin perinnebiotoopit on yksi tapa osoittaa edes jollakin tavalla tukikelpoisia alueita niille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa.
Juuri noin. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia siksi koska vanhat laitumet, hakamaat ja jopa pienet "niittysaaretkin" on raivattu pelloiksi tukien piiriin. Biotooppisopimuksen korvauksen ansiosta viimeisten biotooppien hoitaminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on jokseenkin kannattavaa, siis vaihtoehto nykyiselle maatalouden monokulttuurille.
Biotooppien tukeminen on mielestäni kustannustehokasta luonnon suojelua verrattuna viljeltyjen peltojen ympäristötukiin. On siis kannattavaa tukea suojelua siellä missä on jäljellä säästettäviä luonnonarvoja.
-
Itse katson asiaa vähän toiselta kantilta, mielestäni perinnebiotoopit on niitä harvoja tapoja, jolla voidaan tukikelpoista pinta-alaa lisätä, tämä vaihtoehto sopii kotieläintiloille erittäin hyvin.
tässä vaiheessa kun jäähdyttelijät pitävät tukikelpoista alaa hallussaan ja rakennemuutos ei etene tarpeeksi nopeasti, niin perinnebiotoopit on yksi tapa osoittaa edes jollakin tavalla tukikelpoisia alueita niille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa.
Juuri noin. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia siksi koska vanhat laitumet, hakamaat ja jopa pienet "niittysaaretkin" on raivattu pelloiksi tukien piiriin. Biotooppisopimuksen korvauksen ansiosta viimeisten biotooppien hoitaminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on jokseenkin kannattavaa, siis vaihtoehto nykyiselle maatalouden monokulttuurille.
Biotooppien tukeminen on mielestäni kustannustehokasta luonnon suojelua verrattuna viljeltyjen peltojen ympäristötukiin. On siis kannattavaa tukea suojelua siellä missä on jäljellä säästettäviä luonnonarvoja.
Totta, varsin pieni raha yhteiskunnalta, kun ajatellaan miten se vaikuttaa luontaisten kulttuurimaiseman myötä syntyneiden biotooppien säilymiseen.
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Älä sie mieti tommosia, tee vain niinkuin herrat määrää ????
-
[.
Perinnebiotooppien suojelu jälkipolville on vähän kyseenalaista.
Samalla lailla kuin maailman ilmaston muutos.
Biotoopit, ilmasto ja eliöstö on muuttunut viimeiset 5 miljardia vuotta, vai ruvetaanko jälkipolville tekemään keinotekoiseti dinosauruksiakin kun kerta nykyisiäkin perinnebiotoopejakin säilötään jotka on korkeintaan 100 vuotta vanhoja?
Täälläpäin on meren rantaniittyjä laidunnettu varmaankin tuhatvuotta. Niityt ovat kylläkin silloin olleet eripaikassa. Nykyään ovat rannanhoitajat harvassa.
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Älä turhia mieti. Siinähän on sama logiikka kuin siinä ettei lietettä saa ajaa 10 metriä lähemmäksi jokea, mutta sarkaojaan joka menee jokeen saa ajaa taas lietettä. ;D
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Sinähän nokkelan argumentin keksit. Itse asiassa perinnebiotooppien hoidossa laiduntamalla poistetaan ravinteita eläinten mukana. Yksi perinnebiotooppien hoidon tarkoitus onkin maaperän köyhdyttäminen liioista ravinteista laiduntamalla, jotta uhanalaiset, usein lyhytvartiset eläimille kelpaamattomat kasvit saavat elintilaa ja maisema muutenkin avartuu. Logiikka pelaa....
-
[.
Perinnebiotooppien suojelu jälkipolville on vähän kyseenalaista.
Samalla lailla kuin maailman ilmaston muutos.
Biotoopit, ilmasto ja eliöstö on muuttunut viimeiset 5 miljardia vuotta, vai ruvetaanko jälkipolville tekemään keinotekoiseti dinosauruksiakin kun kerta nykyisiäkin perinnebiotoopejakin säilötään jotka on korkeintaan 100 vuotta vanhoja?
Täälläpäin on meren rantaniittyjä laidunnettu varmaankin tuhatvuotta. Niityt ovat kylläkin silloin olleet eripaikassa. Nykyään ovat rannanhoitajat harvassa.
Sulla on hyvä muisti
-
laiduntamalla, jotta uhanalaiset, usein lyhytvartiset eläimille kelpaamattomat kasvit saavat elintilaa ja maisema muutenkin avartuu.
Näin juuri.
Älä käsitä silti väärin. Mielestäni lehmien ja lampaiden käyttö rantaniittyjen hoidossa on ainoa oikea tapa. Otin kantaa tuohon epäkohtaan. Jos asiaa saivarrellaan, niin eikös ihan tavalliset viljelykasvitkin kuluta maaperästä ravinteita, eli köyhdyttävät sitä ja käyttävät siihen levitettyä karjanlantaa. Siis ihan ne mitkä sinne peltoon kylvetään. Näin mää ainakin muistasin, että pyhällä hengellä nekään ei kasva, vaikka SKN yaraa pitääkin semmoisena... ;) ;D
Pyhästä hengestä tuli mieleen kyllä märehtijöiden metaani päästöt. Eiks nekin pidä tässä saivarrelessa ottaa huomioon!?! :P
-
eikös ihan tavalliset viljelykasvitkin kuluta maaperästä ravinteita
***Mikä kulloinkin on muodissa.
-
[.
Perinnebiotooppien suojelu jälkipolville on vähän kyseenalaista.
Samalla lailla kuin maailman ilmaston muutos.
Biotoopit, ilmasto ja eliöstö on muuttunut viimeiset 5 miljardia vuotta, vai ruvetaanko jälkipolville tekemään keinotekoiseti dinosauruksiakin kun kerta nykyisiäkin perinnebiotoopejakin säilötään jotka on korkeintaan 100 vuotta vanhoja?
Täälläpäin on meren rantaniittyjä laidunnettu varmaankin tuhatvuotta. Niityt ovat kylläkin silloin olleet eripaikassa. Nykyään ovat rannanhoitajat harvassa.
Millä korkeuskäyrävälillä niityt ovat nykyään??
-
laiduntamalla, jotta uhanalaiset, usein lyhytvartiset eläimille kelpaamattomat kasvit saavat elintilaa ja maisema muutenkin avartuu.
Näin juuri.
Älä käsitä silti väärin. Mielestäni lehmien ja lampaiden käyttö rantaniittyjen hoidossa on ainoa oikea tapa. Otin kantaa tuohon epäkohtaan. Jos asiaa saivarrellaan, niin eikös ihan tavalliset viljelykasvitkin kuluta maaperästä ravinteita, eli köyhdyttävät sitä ja käyttävät siihen levitettyä karjanlantaa. Siis ihan ne mitkä sinne peltoon kylvetään. Näin mää ainakin muistasin, että pyhällä hengellä nekään ei kasva, vaikka SKN yaraa pitääkin semmoisena... ;) ;D
Pyhästä hengestä tuli mieleen kyllä märehtijöiden metaani päästöt. Eiks nekin pidä tässä saivarrelessa ottaa huomioon!?! :P
Tässä on nyt se pieni ero että peltoja ja laitumia lannoitetaan, tavalla tai toisella, perinnebiotoopeissa se on kielletty, joten maaperä köyhtyy laidunnuksen ansiosta. Tämän tarkoituksen taisinkin jo selittää....
-
laiduntamalla, jotta uhanalaiset, usein lyhytvartiset eläimille kelpaamattomat kasvit saavat elintilaa ja maisema muutenkin avartuu.
Näin juuri.
Älä käsitä silti väärin. Mielestäni lehmien ja lampaiden käyttö rantaniittyjen hoidossa on ainoa oikea tapa. Otin kantaa tuohon epäkohtaan. Jos asiaa saivarrellaan, niin eikös ihan tavalliset viljelykasvitkin kuluta maaperästä ravinteita, eli köyhdyttävät sitä ja käyttävät siihen levitettyä karjanlantaa. Siis ihan ne mitkä sinne peltoon kylvetään. Näin mää ainakin muistasin, että pyhällä hengellä nekään ei kasva, vaikka SKN yaraa pitääkin semmoisena... ;) ;D
Pyhästä hengestä tuli mieleen kyllä märehtijöiden metaani päästöt. Eiks nekin pidä tässä saivarrelessa ottaa huomioon!?! :P
Tässä on nyt se pieni ero että peltoja ja laitumia lannoitetaan, tavalla tai toisella, perinnebiotoopeissa se on kielletty, joten maaperä köyhtyy laidunnuksen ansiosta. Tämän tarkoituksen taisinkin jo selittää....
Elukat paskantaa ja samalla lannoittavat
-
laiduntamalla, jotta uhanalaiset, usein lyhytvartiset eläimille kelpaamattomat kasvit saavat elintilaa ja maisema muutenkin avartuu.
Näin juuri.
Älä käsitä silti väärin. Mielestäni lehmien ja lampaiden käyttö rantaniittyjen hoidossa on ainoa oikea tapa. Otin kantaa tuohon epäkohtaan. Jos asiaa saivarrellaan, niin eikös ihan tavalliset viljelykasvitkin kuluta maaperästä ravinteita, eli köyhdyttävät sitä ja käyttävät siihen levitettyä karjanlantaa. Siis ihan ne mitkä sinne peltoon kylvetään. Näin mää ainakin muistasin, että pyhällä hengellä nekään ei kasva, vaikka SKN yaraa pitääkin semmoisena... ;) ;D
Pyhästä hengestä tuli mieleen kyllä märehtijöiden metaani päästöt. Eiks nekin pidä tässä saivarrelessa ottaa huomioon!?! :P
Tässä on nyt se pieni ero että peltoja ja laitumia lannoitetaan, tavalla tai toisella, perinnebiotoopeissa se on kielletty, joten maaperä köyhtyy laidunnuksen ansiosta. Tämän tarkoituksen taisinkin jo selittää....
Elukat paskantaa ja samalla lannoittavat
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12588.msg178769#msg178769
-
Elukat paskantaa ja samalla lannoittavat
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12588.msg178769#msg178769
Selitäs nyt oikeen tyhmälle agrologille, että miten niin niiden kusi ja paska ei lannoita! Ainakin vanhat laitumet kasvaa niin pirusti vaikka niitä ei lannoita... ???
-
Elukat paskantaa ja samalla lannoittavat
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12588.msg178769#msg178769
Selitäs nyt oikeen tyhmälle agrologille, että miten niin niiden kusi ja paska ei lannoita! Ainakin vanhat laitumet kasvaa niin pirusti vaikka niitä ei lannoita... ???
Luomussa jossakin tapauksessa saadaan kaikki tarvittavat ravinteet paskasta. Toisessa tapauksessa sitten taas siitä ei saada mitään. Ju nou..... Sen verran vois yhtyä tohon luomujiin juttuun et typpi häviää aika tarkasti talven aikana maasta vaikka sitä ihtiään olis 5-10cm kerros ajettuna peltoon. Fosfori tuppaa jäämään.
-
Fosfori tuppaa jäämään.
Ja muistaakseeni se oli se pahempi vesistöjen kannalta. Naudan virtsa sisältää melko paljon typpeä. Se imeytyy maahan aikas kivasti...
-
Fosfori tuppaa jäämään.
Ja muistaakseeni se oli se pahempi vesistöjen kannalta. Naudan virtsa sisältää melko paljon typpeä. Se imeytyy maahan aikas kivasti...
Millonkos ministeriö mahtaa puuttua liikaan kaliumiin. Sitähän menee naudanpason mukana maahan moninkertaset määrät kasvin tarpeeseen nähden.
-
Fosfori tuppaa jäämään.
Ja muistaakseeni se oli se pahempi vesistöjen kannalta. Naudan virtsa sisältää melko paljon typpeä. Se imeytyy maahan aikas kivasti...
Millonkos ministeriö mahtaa puuttua liikaan kaliumiin. Sitähän menee naudanpason mukana maahan moninkertaset määrät kasvin tarpeeseen nähden.
Ei ole sun murhees. Mitäs siitä meuhkaat!
-
Fosfori tuppaa jäämään.
Ja muistaakseeni se oli se pahempi vesistöjen kannalta. Naudan virtsa sisältää melko paljon typpeä. Se imeytyy maahan aikas kivasti...
Millonkos ministeriö mahtaa puuttua liikaan kaliumiin. Sitähän menee naudanpason mukana maahan moninkertaset määrät kasvin tarpeeseen nähden.
Ei ole sun murhees. Mitäs siitä meuhkaat!
Tää sit taas on niitä juttuja jossa ei välttämättä kaivata sun jankutustas....
-
Elukat paskantaa ja samalla lannoittavat
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12588.msg178769#msg178769
Selitäs nyt oikeen tyhmälle agrologille, että miten niin niiden kusi ja paska ei lannoita! Ainakin vanhat laitumet kasvaa niin pirusti vaikka niitä ei lannoita... ???
Lueppa uudelleen kirjoitukseni tässä threadissa ja kysy sitten uudelleen sitä mitä et ymmärtänyt. Siis jos perinnebiotooppialalle ei tuoda ravinteita ulkopuolelta ja ravinteita poistuu useammasta suunnasta, ravinnetaseen on pakko olla negatiivinen.
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Kysymyksessä nettoajattelu ???
Eli se lehmä syö rannasta ja vedestä ruohot, kortteet ynnämuut ja paskoo vain osan niistä takaisin..
Se talvikauden shitti taas on jostain muualta peräisin ja pahimmassa tapauksessa vielä jostain kaukaa tuodun lannoitteen voimalla.
Kuiteskaan sen alkuperäisen herefoortin nahan alle päätyny tavara ei mene takaisin veteen, ainakaan ennen kuin sen pihvin syönyt vetää narusta ja nauttii kesästä..
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Älä turhia mieti. Siinähän on sama logiikka kuin siinä ettei lietettä saa ajaa 10 metriä lähemmäksi jokea, mutta sarkaojaan joka menee jokeen saa ajaa taas lietettä. ;D
Ei saa sarkaojaankaan ajaa lietettä.
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Kysymyksessä nettoajattelu ???
Eli se lehmä syö rannasta ja vedestä ruohot, kortteet ynnämuut ja paskoo vain osan niistä takaisin..
Se talvikauden shitti taas on jostain muualta peräisin ja pahimmassa tapauksessa vielä jostain kaukaa tuodun lannoitteen voimalla.
Kuiteskaan sen alkuperäisen herefoortin nahan alle päätyny tavara ei mene takaisin veteen, ainakaan ennen kuin sen pihvin syönyt vetää narusta ja nauttii kesästä..
Rannoilla kasvavat korteet, kaislat, heinät jne... lahoavat ja päätyvät vesistöön, lehmä syödessään nopeuttaa prosessia mutta tuskin lisää aiheutuvaa kokonaiskuormaa, itse olettaisin että vaikutus on plusmiinus nolla vesistön kannalta ????
Varmaan joku "ammattimies" voisi tuon laskiakkin ????
-
Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme. Näitä tulee tukea siksi että löytyisi vapaaehtoisia jotka suostuvat laittamaan korkeatuottoisia eläimiä luonnonlaitumelle. Tästä aiheutuu aina kustannuksia, jotka tulee korvata. Jotkut luulee että perinnebiotooppisopimukset ovat rahasampoja.
Ottamatta muuhun keskusteluun kantaa, niin mielenkiintoinen asia nämä rantaniityt. Kun esim Hereford-lehmä hoitaa rantaniittyjä, se syö ja paskoo kasoihin veden läheisyyteen. Se on luonnollista ja hyväksyttävää. Sitten kun levitetään vaikkapa saman hereford lehmän talvikaudella navetasta tullutta kuivikepaskaa vesistön viereiseen peltoon, niin pitää jättää mahdottomat suojakaistat ettei vesistö kuormitu. Logiikka pelaa...
Kysymyksessä nettoajattelu ???
Eli se lehmä syö rannasta ja vedestä ruohot, kortteet ynnämuut ja paskoo vain osan niistä takaisin..
Se talvikauden shitti taas on jostain muualta peräisin ja pahimmassa tapauksessa vielä jostain kaukaa tuodun lannoitteen voimalla.
Kuiteskaan sen alkuperäisen herefoortin nahan alle päätyny tavara ei mene takaisin veteen, ainakaan ennen kuin sen pihvin syönyt vetää narusta ja nauttii kesästä..
Rannoilla kasvavat korteet, kaislat, heinät jne... lahoavat ja päätyvät vesistöön, lehmä syödessään nopeuttaa prosessia mutta tuskin lisää aiheutuvaa kokonaiskuormaa, itse olettaisin että vaikutus on plusmiinus nolla vesistön kannalta ????
Varmaan joku "ammattimies" voisi tuon laskiakkin ????
Teoriat on teorioita näissäkin asioissa.
Ravinnehuuhtoutumat vähenee rantalaidunnuksella vain ja ainoastaan asian keksineiden mielikuvituksessa.
Onko kukaan muu nähnyt käytännössä kuinka käy esim. pienille merenlahdille kun satapäiset nautalaumat ovat olleet "vähentämässä" ravinnekuormaa? Minä olen ja voin kertoa että huuhaa porinoita nuo teoriat ravinnepäästöjen nettovaikutuksista missä väitetään niiden vähenevän rantalaidunnuksella.
Hyvä puoli on kiistämättä maiseman avautuminen ja siistiytyminen esteettisesti miellyttävämmäksi katsella. No, katseluun se rajoittuukin jokamiehenoikeus näillä alueilla jonne ei ole asiaa kuin niillä harvoilla jotka osaavat ja uskaltavat olla tekemisissä nautaeläinten kanssa. Eikä muutenkaan sovi herkkähipiäisen tallustella laidunnusalueella kun liukumiinaa riittää kohtalaisen kattavalla peitteellä.
Tuosta taloudellisenhyödyn vähättelystä uskallan olla myös jokseenkin erimieltä. Vielä en ole tavannut yrittäjää, miltään toimialalta, joka harrastaisi toimintaa joka ei tuottaisi yritykselle voittoa. Ei tässäkään tapauksessa mt-yrittäjä tee poikkeusta asiaan vaikka kuinka koettaisi katsella ympäristönvihreiden lasien lävitse asiaa. Mikäli ette usko niin tiedustelkaa asiaa ja pohtikaa suhdetta kustannukset/tuotto. Tukitiedot on julkisia näiltäkin osin. Yllätyksiä luvassa vihreimmillekkin ajattelijoille.
-
joku muu totesi:
,,,Rantaniityt ovat ehkä uhanalaisimpia perinnebiotooppejamme,,,
Ravinnehuuhtoutumat vähenee rantalaidunnuksella vain ja ainoastaan asian keksineiden mielikuvituksessa.
Rantalaidunnuksessa on reilusti myönnettävä, että ristiriitaisia tavoitteita ei saa samalla kertaa. Ravinnekuormitus lisääntyy, se mahdollinen pienentyminen köyhtymisen on niin pitkällä aikavälillä, että laskentamme ei yllä sinne. Taas tuo monimuotoisuus ja maisema-argumentti on rantalaiduntamisen puolella.
Kaikkea hyvää ei saa kerralla, täytyy valita.
Petri
-
Rantalaidunnuksessa on reilusti myönnettävä, että ristiriitaisia tavoitteita ei saa samalla kertaa. Ravinnekuormitus lisääntyy, se mahdollinen pienentyminen köyhtymisen on niin pitkällä aikavälillä, että laskentamme ei yllä sinne. Taas tuo monimuotoisuus ja maisema-argumentti on rantalaiduntamisen puolella.
Kaikkea hyvää ei saa kerralla, täytyy valita.
Petri
Tasan näin minäkin sen ymmärrän. Loppu on saivartelua
-
Meillä ainakin lehmät paskantaa suoraan saimaaseen. Jos on aidattu laidun silleen veteen asti, että uimalla ainoastaan pääsisivät kiertämään, niin sinne järveenähän se paska silloin tällöin molskahtaa. Pappa vei keväällä lampaat meidän saareen ,ja sama juttu, kyllä taatusti muutama pipana pyöri järveen, kun vettä rantakalliolta ryystivät. Syksyllä haki sentäs lampaiden raadot poies, ettei niitä tulvavedet vieny haisemaan saimaalle. Johonkin lammaskuppaan kuolivat kerralla kaikki kolme. Jäi rosvopaistit syömäti ja perinne toobit saamati.
-
Meillä ainakin lehmät paskantaa suoraan saimaaseen.
Tommoset pitäs pistää linnaan - heti :o :o :o >:( >:( >:(
-
Meillä ainakin lehmät paskantaa suoraan saimaaseen.
Tommoset pitäs pistää linnaan - heti :o :o :o >:( >:( >:(
Kyllä sellit on sellaisia, että tulis heti eläinsuojelijat protestoimaa vankilan portille, jos sinne lehmää vietäisiin. Ja pitäisi olla vegeruokaa, ettei tule lehmä hulluksi.
Petri
-
Teoriat on teorioita näissäkin asioissa.
Ravinnehuuhtoutumat vähenee rantalaidunnuksella vain ja ainoastaan asian keksineiden mielikuvituksessa.
Onko kukaan muu nähnyt käytännössä kuinka käy esim. pienille merenlahdille kun satapäiset nautalaumat ovat olleet "vähentämässä" ravinnekuormaa? Minä olen ja voin kertoa että huuhaa porinoita nuo teoriat ravinnepäästöjen nettovaikutuksista missä väitetään niiden vähenevän rantalaidunnuksella.
Mistä ajattelit energian tulevan, jos ko. 100-päisen nautalauman elopaino lisääntyy lähes 100 kg päivässä?
Lisäksi ilman nautalaumaa rantametsissä on about 100-tuhatta pajua yms. roskapuuta hehtaarilla (jotka happanevat maahan/vesiin), nautalauman jäljiltä ei kasvamaan jää kuin pieni osa puustosta, lisäksi vedessä kasvavan heinän kasvu loppuu lähes kokonaan.
Olen nähnyt (osa tiedosta perimätietoa ja vanhoja valokuvia) kun järvenlahdet ovat kasvaneet umpeen ja rantametsät ovat menneet täysin piloille sen jälkeen, kun rannoilta loppui laidunnus 60-luvulla.
-
Meillä ainakin lehmät paskantaa suoraan saimaaseen.
Tommoset pitäs pistää linnaan - heti :o :o :o >:( >:( >:(
Kyllä sellit on sellaisia, että tulis heti eläinsuojelijat protestoimaa vankilan portille, jos sinne lehmää vietäisiin. Ja pitäisi olla vegeruokaa, ettei tule lehmä hulluksi.
;D ;D :D :D
-
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
Miksi parhaat lohkot pitäisi laittaa lhp;ksi?
Ei kai se ole veronmaksajankaan etu, jos paras lohko on kesannolla ja puolen hehtaarin tulvan vaivaamalla kolmion muotoisella pellolla pyöritään puimurilla keräämässä metsän varjostamaa 2-tonnin lakokasvustoa, vaikka panokset pellolle olisi laitettukin 6-tonnin mukaan :P
Lhp siis voi pudottaa oikein kohdennettuna myös päästöjä huomattavasti enemmän kuin mitä vähentää kokonaissatoa.
Terv. nimim.: "Siirrän siirrettävissä olevat lhp;t ensi kesäksi vesistön rantaan ja ymp.keskus kehui jo aiempaakin rantakesantoani" 8)
-
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
Miksi parhaat lohkot pitäisi laittaa lhp;ksi?
Ei kai se ole veronmaksajankaan etu, jos paras lohko on kesannolla ja puolen hehtaarin tulvan vaivaamalla kolmion muotoisella pellolla pyöritään puimurilla keräämässä metsän varjostamaa 2-tonnin lakokasvustoa, vaikka panokset pellolle olisi laitettukin 6-tonnin mukaan :P
Lhp siis voi pudottaa oikein kohdennettuna myös päästöjä huomattavasti enemmän kuin mitä vähentää kokonaissatoa.
Terv. nimim.: "Siirrän siirrettävissä olevat lhp;t ensi kesäksi vesistön rantaan ja ymp.keskus kehui jo aiempaakin rantakesantoani" 8)
Vuosi takaperin valmisteltiin ohjelmaa, millä olisi vapaaehtoisesti saatu rantapeltoja ym. ympäristölle herkkiä alueita pois viljelystä.
Homma haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, jäljet johtavat sylttytehtaalle ja sen yhteen valiokuntaan.
-
Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.
Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille rehellisille veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä
Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.
Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.
Miksi parhaat lohkot pitäisi laittaa lhp;ksi?
Ei kai se ole veronmaksajankaan etu, jos paras lohko on kesannolla ja puolen hehtaarin tulvan vaivaamalla kolmion muotoisella pellolla pyöritään puimurilla keräämässä metsän varjostamaa 2-tonnin lakokasvustoa, vaikka panokset pellolle olisi laitettukin 6-tonnin mukaan :P
Lhp siis voi pudottaa oikein kohdennettuna myös päästöjä huomattavasti enemmän kuin mitä vähentää kokonaissatoa.
Terv. nimim.: "Siirrän siirrettävissä olevat lhp;t ensi kesäksi vesistön rantaan ja ymp.keskus kehui jo aiempaakin rantakesantoani" 8)
Vuosi takaperin valmisteltiin ohjelmaa, millä olisi vapaaehtoisesti saatu rantapeltoja ym. ympäristölle herkkiä alueita pois viljelystä.
Homma haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, jäljet johtavat sylttytehtaalle ja sen yhteen valiokuntaan.
Totta, ahneuksissaan ne kylvi jokapaikan täyteen viljaa, possutkin lopetettiin ja siirryttiin viljaan, no nyt sitä hyvähintaista viljaa sitten on joka paikka täynnä ????
-
Vuosi takaperin valmisteltiin ohjelmaa, millä olisi vapaaehtoisesti saatu rantapeltoja ym. ympäristölle herkkiä alueita pois viljelystä.
Homma haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, jäljet johtavat sylttytehtaalle ja sen yhteen valiokuntaan.
Kun tämä asia aikoinaan oli ajankohtainen, eipä ehdotus näyttänyt kelvanneen.
-
Vuosi takaperin valmisteltiin ohjelmaa, millä olisi vapaaehtoisesti saatu rantapeltoja ym. ympäristölle herkkiä alueita pois viljelystä.
Homma haudattiin kaikessa hiljaisuudessa, jäljet johtavat sylttytehtaalle ja sen yhteen valiokuntaan.
Kun tämä asia aikoinaan oli ajankohtainen, eipä ehdotus näyttänyt kelvanneen.
Yllätyksenähän sen hautaaminen tuli, olisi kelvannut.
Jäljet johtavat Simonkadun sylttytehtaalle.
-
Jokohan, nytten riittävän hyvät saumat nostaa tuota LHP rosenttia tuonne 30-50, kun liikaa viljaa laarit täynnänsä. Ovatkohan niin järkimiehiä ,että tämmösen päätöksen saisivatten aikaseksi?