Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.10.09 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 09.10.09 - klo:21:59

Mutta voisi ensi vuonna olla kesantoprossa, tai oikeammin LHP prossa olla vaikka 30-50 %.

Haluaisit olla siis peiton alle ruokittu professionaali viljan(näennäis)tuottaja

Älä sie kuule  mulle ala *****ilemaan ,päihitän koska tahansa tollaset paalipellet satokisassa,  saan vaikka lonkalta tollaset 7 tonnia hehtaarilta oli viljalaji mikä tahansa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 10.10.09 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.10.09 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 10.10.09 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.10.09 - klo:19:19

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Samaa mieltä, paras tapa leikata satoja on nostaa luomutukia, toimii takuuvarmasti ?

Ja taas tarvitaan lisää peltoa, mikä nostaa viljelysmaan hintaa ja johtaa vielä suurempiin raivaus intoihin.

Tosin tuo raivaus ei kyllä nosta pellon hintaa. Kuka täysjärkinen huolii kympillä tukikelvotonta paska-alaa?

Saattaa tulla yleisesti pula rehuista jos luomuun siirtyminen rupeaa olemaan liian kannattavaa jo tukien takia. Mikä nostaa rehujen hintoja hillitömästi joka taas johtaa raivaamiseen suuremmissa määrin ja sitten ollaan taas jossain vaiheessa samassa pisteessä että rehuviljan myynti ei kannata. Eli minusta ei ole hyvä idea.

Toisaalta, hintojen hallinta poliittisilla päätöksillä, ei ole onnistunut kyllä ennenkään, mikäli tuonti ja vienti on muuten vapaata ?

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

Hauska huomata, kun (eteläsuomalainen) viljelijä on saanut tällaisen
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

 niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.

Sovitaan näin

Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.

Ehdottomasti lisää LH peltoja se auttaa kaikkia varsinkin viljanviljelijöitä.Viljan laatu on kehno totesi teollisuuden edustaja viime maastullisssa siihenkin auttaisi LH peltojen lisäys .

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.10.09 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

 niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.

Sovitaan näin

Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.

Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan

Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.

Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.

Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.

Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille  rehellisille  veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä

Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

Hauska huomata, kun (eteläsuomalainen) viljelijä on saanut tällaisen
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.

Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:12:25

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.10.09 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

 niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.

Sovitaan näin

Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.

Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan

Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.

Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.

Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.

Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille  rehellisille  veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä

Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.

Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 11.10.09 - klo:12:31

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:12:25

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.10.09 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Kp - 11.10.09 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.10.09 - klo:19:16

Tosiaankin asiaa Dextalta!! Eihän yhteiskunta hyödy mitenkään tukiessaan luonnonhoitopeltoja. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella niin sitten lisää rahaa vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.

Hyötyy tai ei, lhp-idea tuli senjälkeen kun pakkokesannointi poistettiin
viljan liian korkean hinnan takia.
Yhteiskunnan erilaiset järjestöt (vihertävät?) pelkäsivät lintujen ym.
pesijöiden katoamista pelloilta, jos kaikki nurmet (etelä-suomesta) otetaan viljelyyn.

Lhp ei ehkä ole paras ratkaisu, mutta kehityskelpoinen siirryttäessä toisenlaiseen
ympäristötukeen tai vaikkapa biotooppeihin.

 niin markkinoille tulisi yhä
erityistuen, niin kateellisia löytyy ja jokaisella on aina parempi ehdotus,
miten tuon tuen saisi itselleen tai ainakin toiselta pois.

No sittenhän se meenee tasan vai mitä? Meinaan se ehtymätön luonnon vara. Kateelisuus.

Sovitaan näin

Maksajan kannalta ajateltuna hennoo veronmaksajat vähän kieroon katsoa jos vierekkäin on kaksi tilaa. toinen kuittaa 500€/hehtaari lhp ja toinen saman verran kun viljelee tehokkaasti valitsemiaan viljely kasveja.

Veronmaksaja ei välttämättä ihaile mitään tehotuotantoa, josta lähtee
päästöjä vesistöön ja ilmaan, jossa käytetään ulkomaalaisia tuotantopanoksia
ja epämääräisiä torjunta-aineita.
Eikä välttämättä halua maksaa tehotuotannosta tulevia markkinointimaksuja.
Eikä toisaalta varmasti ihan innoissaan maksa lhp-tukiakaan

Jos nämä kaikki lh-pellot otettaisiin "tehotuotantoon" markkinoille tulisi
yhä enemmän maataloustuotteita ja alemmalla hinnalla.

Tämä on sellainen yhtälö, missä maanviljelijä takoo päätään peruskallioon
vapaaehtoisesti.

Lh-pellot on kuitenkin jonkinlainen reservi, jos tulevaisuudessa tarvitaan
peltoa enemmän.

Juuri näin. Kesannointia (lhp, lannoitekesanto) voi perustella AuA:lle ja muille riistetyille  rehellisille  veronmaksajille normaaliin viljelykiertoon kuuluvana toimenpiteenä

Sitten voit perustella tekoasi veronmaksajille kun olet itse laittanut parhaat peltolohkosi LHP:si.

Näennäisviljelijät ovat sitten erikseen.

Mitähän noi veronmaksajat on siitä mieltä, että samasta työstä esim. maidontuotannossa eri alueilla maksetaan eri suuruista palkkaa. Maalaisjärjellä ja SAK:n logiikalla sotii sellaista käsitettä kuin työehtojen yleissitovuus vastaan. Jos työelämässä maksettaisiin samoista hommista radikaalisti eri suuruista palkkaa eri alueilla niin iso riitahan siitä tulisi. Emo tuossa vihjaisikin EU:n mielipiteestä tuottamiseen. Mun mielestäni EU:ta ei kiinnosta paskan vertaa tuotetaanko täällä jotain vai ei. Se antaa tiettyjen ehtojen mukaan rahaa ja se siittä. Suomalaiset on itse keksineet tämmöiset "mitä kuluttaja ajattelee meistä" tyyliset hokemat. Tässäkin ketjussa tähän asiaan vetoavilla on kyllä ihan puhtaasti omat intressit kyseessä. Luulen, että veronmaksaja niputtaa kaikki maataloustuet tyylikkäästi yhteen ja joko kannattaa niitä tai sitten ei. Ihan oman ideologiansa mukaan. Vaikka päättelykyky ja ymmärrys käsittäisikin jonkun 100% LHP:n mielettömyyden, niin kuinka paljon hän olisi valmis tekemään sen eteen, että asia joksikin muuksi muuttuisi. Tuskin kovinkaan paljon. Ja jos jotain muutoksia tulisikin, niin kansallisista tuistahan sitä sitten aloitettaisiin...

Odotan innolla tutkimusta luonnonhoitopeltojen hyödyistä ja siitä mitä luonnonarvoja kyseisellä rahalla on suojeltu. Moni laittaa huonoimmat peltonsa LHP:si, näin toimin itsekin. Jos luontoa halutaan oikeasti suojella, rahaa tulisi käyttää enemmän vaikkapa luomuun ja perinnebiotooppeihin.