Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - tänään kello 09:14

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 07:18

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 26.05.24 - klo:23:22

Ei muuten ole satanut.

Jos tästä alkaa kuivuus ja viljanhinnan nousu. Jotkut kyllä saa taputella tyytyväisenä karvaisia käsiään kun kun tulee ehkä vähän myytävää kun toisille ei mitään….

Joo ei tullut. Taisi käydä niin et tänä vuonna se kato vuosi osui tänne. Muualla kun tuli vettä niin ei ne hinnat muutu.. 

Jäämme odottamaan juhannus sateita nehän ovat tulleet kaikkina muina vuosina paitsi 2021.. 

Suurin osa Suomesta jäi ilman vettä, viimeiset tipat tuli reilu pari viikkoa sitten, sen verran että kasteli kylvökoneen sekä traktorin, pölyn tartuttaen. Viimeinen sade 26. huhtikuuta, 4.5mm.

 tein muistaakseni vielä kesäkuun alkupäivinä viimeisiä kylvöjä. Sen jälkeen ei sitten saanutkaan kuin vasta joskus syksyllä kun oli jo puitu.

Olipa sulla ankea,  suorastaan puutteenalainen kesä silloin.

Glyfon määrästä en tiedä, mutta jos siellä on itämättömiä, niin ne varmaan ennemmin ongelmaksi tulee. Omat kokemukset valkomesikästä parilta vuodelta sellaiset, että Lentagran + Fenix läpi ainakin sitä nousi herneellä. Viljojen rikkaruiskutusten jäljiltä niitä ei ole näkynyt, että ilmeisesti "normaalit rikka-aineet" tehoaa... Mulla ehti muutamalla lohkolla siementämään ennen murskausta, mutta en sen enempää alkanut selvittää kun ei ongelmaksi muodostunut.

Ja vielä muokkauksena, että näköjään nuo vuosileimat olivatkin vuodelta -23, että toista vuottahan se sielä kasvaakin. Kyllä se kasvu lähti heti kelien lämmettyä 2. vuonna. Jos ei ole siementänyt, niin tuskin tulee ongelmia, ja uskon, että tottelee glyfoa hyvin...

Oraita en ole vielä käynyt katsomassa, kun ei niille enää tässä (jyräämisen jälkeen) oikein mitään voi tehdä ilman sadetusvehkeitä. Todennäköisesti huonoja ovat. Vettä on tullut kolmeen otteeseen. Kaksi kertaa alle 1mm ja kerran 1-3mm riippuen lohkosta. Sateet ovat tulleet silloin, kun ennusteessa ei ole mitään. Ja kun ennusteessa on sadetta, ne ovat jääneet kauas. Useinhan meidän seudulla on kuivaa keväästä alkukesään, mutta harvoin ehkä ihan tällaisia olosuhteita.

Kaverin isä aikanaan sanoi, että ei ole yhtään sellaista hommaa, joka ei jotenkin olisi mennyt. Eli turha murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Pätee varmasti taas tähänkin hommaan hyvin.

Kylvöt alkoi 5.5. ja tuli valmiiksi 16.5.. Kaurat meni liian pintaan. Kone oli säädetty 4cm ja kylväessä katsoin, että meni kosteaan maahan. Sen verran siinä oli vilpoisaa, että lähti rauhallisesti itämään, niinkuin aina, mutta tällä kertaa maa ehti kuivahtamaan kylvösyvyydestä ennen itämistä. Ja sateilla tulee tietenkin sitten jälki-itämistä.  Ohrat meni 5-6cm, niitä en ole vielä edes päässyt katsomaan. Tällä viikolla saa jännityksellä mennä toteamaan, kuinka huono tilanne on.  Herneen sängissä maa oli niin kovaa, että 100% vannaspainatuksellakaan ei mennyt kyllä siihen syvyyteen mitä oli säätänyt.

Kylvöjen lomassa kävin kupsuttelemassa maata etsien kylvövakoja, mutta tänäkään vuonna niitä sieltä tunnu löytävän mitään. Ihme homma. Kymmeniä tonneja tavaraa maahan ja ei meinaa mitään löytää. Sama homma jo 10 vuotta. Tällä kertaa konttasin kuin Väderstadilla kylväjät, mutta ei vaan osunut. Silti sieltä jotain piikkejä alkoi nousemaan 10 päivää ekoista kylvöistä. Kun en niitä vakoja löytänyt sieltä, missä niiden olisi pitänyt olla, alkoi tietysti jännittämään kovasti ja kävin sitten jyräämässä kevätviljat. Että ainakin kaikki on tehty mitä voi. Eipä ne siinä kuivassa jyrätyssäkään maassa varmasti idä. Tuurilla mennään, tänäkin vuonna!

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 07:18

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 26.05.24 - klo:23:22

Ei muuten ole satanut.

Jos tästä alkaa kuivuus ja viljanhinnan nousu. Jotkut kyllä saa taputella tyytyväisenä karvaisia käsiään kun kun tulee ehkä vähän myytävää kun toisille ei mitään….

Joo ei tullut. Taisi käydä niin et tänä vuonna se kato vuosi osui tänne. Muualla kun tuli vettä niin ei ne hinnat muutu.. 

Jäämme odottamaan juhannus sateita nehän ovat tulleet kaikkina muina vuosina paitsi 2021.. 

Suurin osa Suomesta jäi ilman vettä, viimeiset tipat tuli reilu pari viikkoa sitten, sen verran että kasteli kylvökoneen sekä traktorin, pölyn tartuttaen. Viimeinen sade 26. huhtikuuta, 4.5mm.

Niin no paikallisiahan nuo kuurot ovat taineet olla. Aamutv:n ennustusta kun tulevalle viikolle katsoin niin ukkosia lupasi läntiseen suomeen. Nyt lännessä ilman jääneet voivat vielä hyvinkin saada tulevalla viikolla vettä. Voihan sitä jo jossakin tulla liikaakin...

Mutta mistään 21 vuoden kokomaan käsittävästä kuivuudesta ei voi puhua. Tuolloin kuivuus vaivasi suomen lisäksi koko Eurooppaa jolloin hinnat lähtivät tukevaan nousuun. Nyt sellaista taitaa olla turha odottaa. Pitää muistaa et pienillä sademäärillä on menty monta vuotta ja silti tuotanto on aina riittänyt poisluettuna siis tuo vuosi 21 ja ehkä 18.

Mitä oman alueen oraisiin ja peltoihin tulee niin vettä kyllä kaivattaisiin kovasti. Ei näin huonoa starttia taida olla ollut. 21 vuonna osa heitti hanskat tiskiin jo kun toukuussa tulleet sateet sotki tuoot. Itsekin tein muistaakseni vielä kesäkuun alkupäivinä viimeisiä kylvöjä. Sen jälkeen ei sitten saanutkaan kuin vasta joskus syksyllä kun oli jo puitu. Nyt kuitenkin kylvöjä tehty ja valtaosin tehty. Hanskoja ei siis oltu tiputettu mut lisälannoitukset ja muut systeemit kannattaa kyllä jättää ajamatta.. 

Emppu torjuu tuulimyllyjä joka päivä.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010455132.html

Mutta peruskepuun kyllä uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.

Salaojainvestointi lienee edelleen erittäin kannattava, mahdollisesti myös ilman avustuksia. 5500 €/ha merkitsee nykyhinnoin noin  23 tonnia 220€ leipävehnää. Eli saatu lisäsatokin tuo investoinnin maksuun jopa 8-12 vuodessa ?
(Esim. Paakkala, Otto, Mustiala 2018)

15% pinta-alan lisäys (16 m sarat / 3 m leveät avo-ojat) lisäksi tuo esimerkiksi 13000 hehtaarihintaisen pellon virtuaalista kauppatuloa melkein 2000 €.

Mikä oikeastaan on salaojitusavustusten ajatus ollut, kun kyse on selvää rahaa tuottavasta investoinnista. Näin ollen maatalouden kokonaistuotantoon salaojituksella on selvä lisäävä vaikutus. Vielä salaojittamattomat 0,7 miljoonaa hehtaaria toisivat salaojitettuna lisäpinta-alaa sen 15%, eli 100000 hehtaaria. Joskus raivausten vastustamisen aikana tuollainen lisäpinta-ala olisi tuonut kiivasta keskustelua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - tänään kello 10:54

vähemmälläkin kuivuudella on eemelin mukaan etelän sato menetetty jos sattunut kepu olemaan hallituksessa, miksi ei nytkin.

kyllä minun mielestä nyt kaivattaisiin kipeästi toimenpiteitä etelän maanviljelyn jatkumisen varmistamiseksi, vaan eipä taida hallitus saada mitään aekaan

Totta, missä ihmeessä viipyy etelän kokoomuslaisille viljanviljelijöille suunnattu kriisituki?

veljemme eemeli on nyt kyllä heikoilla jos alkaa jotain verukkeita keksiä , enää ei voi vedota mtk.n vastustukseen kun hallitus on kävellyt  oaj,n akt.n ja paperimiesten yli

rahastakaan ei voi olla pulaa kun ulkomaalaesille terveösjäteille löytyy 500 miljoonaa ja kokoomuksen vaalikarjarataan miljardeja.

tarvitaan vain tahtoa ja tekoja  hallitukselta.