Onhan niissä aikalailla muutkin eroa.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 15.11.13 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: SAS - 15.11.13 - klo:19:50

Siinä laatikossa ei muu muuttunut kuin mallinumero !

Niin paitsi että ne on täysin erilaisia    KVG 

Tottahan eri numerot ja kirjaimet on erilaisia.

Sinä niitä eroja vaan et huomaa... ZF7100 on 3 pikavaihdetta jotka eivät toimi takaperin sekä 4 vaihdetta ja aluevaihteen takana vielä pari vaihdetta.. ZF7200 on kuusi vaihdetta jossa jokaisella 4 pikavaihdetta...

Kumpi noista Valtran valittavissa oleva jarruventtiili kannattaisi valita vai onko sillä suurta merkitystä edes? Saa valita joko 1/11 tai 1/7 mikäli oikein muistan. Nykyisissä vehkeissä ei ole jarruventtiiliä, eikä ole jarrullisia kärryjäkään kuin yhdet täyttövaunut, mutta niissäkin jarrut varmasti niin jumissa ettei uskalla edes koittaa. Tulevaisuudessa kuitenkin olisi tarkoitus suurentaa viljakärryjä ja niissä tulisi sitten jarrut kyllä olemaan.

Eikö tuo meinaa jarruventtiilin tehosuhdetta. käsittääkseni yleisempi on 1/11. Monessa kärryssä on säädettävissä se jarrusylinterin vipuvarsi ja näin saadaan jarrut toimimaan traktorin paineelle sopivaksi. Itse olen rakentanut jopa normi hydrauliikalla toimivan jarrun. Eli jarrutin pelkällä kärryllä lohkon vipua vetämällä. oli vaan paineen rajoitin välissä, että sai jarrutehon sopivaksi.

Nyt pitäisi miettiä vielä tarkemmin näitä renkaita 143 ht3 Valtraan.

Renkaat pitäisi siis olla 50 km/h traktoriin sopivat ja tieajoa tulee paljon. Lumipito ei niin suuressa roolissa, sillä talvella ei ajeta oikeastaan kuin satunnaisia viljakuormia pääteitä pitkin ja tietysti kotipihojen aurauksia.
Renkaat tulisivat olla myös sopivan kaposet, jotta ruiskutusta voisi harrastaa ja korkeutta saisi olla mielestäni niin paljon kuin saa, koska maantienopeus kasvaa ja maavarakin satunnaisia metsäajoja silmälläpitäen.
Metsäajoa on hyvin vähän, mutta toki kun metsäkuormaaja+kärry löytyy niin sitä myös käytettäisiin, joten ei tarvisisi heti ensimmäiseen kantoon puhjeta rengas, mutta toki varmasti menestyy melkein mikä rengas vaan kun katsoo mistä ajaa.

Eli mikä rengasmerkki olisi se paras vastaamaan em. tarpeita? Rengasmelusta jostain luin muutaman vuoden vanhaa keskustelua, että Continentalit olisivat meluisia, onko vielä?

Ja tuo koko; vakiona tarjotaan 460/85R38, mutta 520/85R38 on yli 100 mm korkeampi, mutta kuitenkaan leveys ei kasva kuin 60 mm, joten se koko kiinnostaa. Onko tuota haittaa jossain työssä, että profiili kasvaa noin paljon?

Trellet on parhaat, jos kukkaro kestää. Misukat on hyvät tiellä ja pellolla, mutta sillä ei saa edes pihaa putsattua ilman nastoja tai ketjuja. Eikai korkeammista renkaista muuta haittaa ole, mutta mahdolliset ketjut sopii huonommin.

Nyt pitäisi miettiä vielä tarkemmin näitä renkaita 143 ht3 Valtraan.

Renkaat pitäisi siis olla 50 km/h traktoriin sopivat ja tieajoa tulee paljon. Lumipito ei niin suuressa roolissa, sillä talvella ei ajeta oikeastaan kuin satunnaisia viljakuormia pääteitä pitkin ja tietysti kotipihojen aurauksia.
Renkaat tulisivat olla myös sopivan kaposet, jotta ruiskutusta voisi harrastaa ja korkeutta saisi olla mielestäni niin paljon kuin saa, koska maantienopeus kasvaa ja maavarakin satunnaisia metsäajoja silmälläpitäen.
Metsäajoa on hyvin vähän, mutta toki kun metsäkuormaaja+kärry löytyy niin sitä myös käytettäisiin, joten ei tarvisisi heti ensimmäiseen kantoon puhjeta rengas, mutta toki varmasti menestyy melkein mikä rengas vaan kun katsoo mistä ajaa.

Eli mikä rengasmerkki olisi se paras vastaamaan em. tarpeita? Rengasmelusta jostain luin muutaman vuoden vanhaa keskustelua, että Continentalit olisivat meluisia, onko vielä?

Ja tuo koko; vakiona tarjotaan 460/85R38, mutta 520/85R38 on yli 100 mm korkeampi, mutta kuitenkaan leveys ei kasva kuin 60 mm, joten se koko kiinnostaa. Onko tuota haittaa jossain työssä, että profiili kasvaa noin paljon?

Jos maantiellä ajetaan paljon niin kannattaa ottaa halkaisijaltaa suurimmat renkaat mitkä vain mahtuvat alle.

Itse haaveilen valtraani näitä renkaita, mutta ei valtralle sopinut että olisin tilannut tehtaalle. Olisi kuulemma mennyt järjestelmät sekaisin.

http://www.vredestein.com/agricultural-industrial-tyres/tractor/traxion-plus/info/

Lokasuojassa oleva ulosoton käytön nappi on melkoinen rahastus noissa, siellä on johdot valmiina, senkun kytkee mieleisensä suojatun painonapin lokariin. Suositeltava varuste vaikka ei äkkiseltään käyttöä sille keksisikään. Imupainevaunun kanssa ehdottoman kätevä.

Eipäs muuten toimikkaan. Huoltomiehen pitää laittaa ne "päälle" läppärillä. Ovat pois käytöstä mikäli nappeja ei tehtaalta tilata.

Nyt pitäisi miettiä vielä tarkemmin näitä renkaita 143 ht3 Valtraan.

Renkaat pitäisi siis olla 50 km/h traktoriin sopivat ja tieajoa tulee paljon. Lumipito ei niin suuressa roolissa, sillä talvella ei ajeta oikeastaan kuin satunnaisia viljakuormia pääteitä pitkin ja tietysti kotipihojen aurauksia.
Renkaat tulisivat olla myös sopivan kaposet, jotta ruiskutusta voisi harrastaa ja korkeutta saisi olla mielestäni niin paljon kuin saa, koska maantienopeus kasvaa ja maavarakin satunnaisia metsäajoja silmälläpitäen.
Metsäajoa on hyvin vähän, mutta toki kun metsäkuormaaja+kärry löytyy niin sitä myös käytettäisiin, joten ei tarvisisi heti ensimmäiseen kantoon puhjeta rengas, mutta toki varmasti menestyy melkein mikä rengas vaan kun katsoo mistä ajaa.

Eli mikä rengasmerkki olisi se paras vastaamaan em. tarpeita? Rengasmelusta jostain luin muutaman vuoden vanhaa keskustelua, että Continentalit olisivat meluisia, onko vielä?

Ja tuo koko; vakiona tarjotaan 460/85R38, mutta 520/85R38 on yli 100 mm korkeampi, mutta kuitenkaan leveys ei kasva kuin 60 mm, joten se koko kiinnostaa. Onko tuota haittaa jossain työssä, että profiili kasvaa noin paljon?

Ehkä asiaa on pohdittu aikaisemmin tai se on menny jo kokonaan ohi. (en jaksanut lukea koko ketjua) mutta kannattaa puoli vakavissaan kattoa palapintojen valikoima. Kestävät oletettavasti metsässä ja ketjuilla pitoa sekä eivät kulu tiellä niin kuin normi pyörät. Samoin soveltuvat kevyeen maataisteluun kunhan ei ruveta oikein kurakoissa möyryämään syksyisin.

Itse haaveilen valtraani näitä renkaita, mutta ei valtralle sopinut että olisin tilannut tehtaalle. Olisi kuulemma mennyt järjestelmät sekaisin.

http://www.vredestein.com/agricultural-industrial-tyres/tractor/traxion-plus/info/

Näin nopeasti ajatellen tuo hokin muoto on aika fiksu perinteisiin verrattuna, mahtaako olla jotain haittoja?

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 14.11.13 - klo:21:54

Lokasuojassa oleva ulosoton käytön nappi on melkoinen rahastus noissa, siellä on johdot valmiina, senkun kytkee mieleisensä suojatun painonapin lokariin. Suositeltava varuste vaikka ei äkkiseltään käyttöä sille keksisikään. Imupainevaunun kanssa ehdottoman kätevä.

Eipäs muuten toimikkaan. Huoltomiehen pitää laittaa ne "päälle" läppärillä. Ovat pois käytöstä mikäli nappeja ei tehtaalta tilata.

sama homma cruisen kanssa. Pätkä johtoa, katkaisija sekä läppärihoitoa..

kuinkahan moni on muuten miettiny loppuun noita valintojaan ja kuin moni todella tietää mitä on tilannu?   onkohan monella monta uutuuttaa noissa käyttöä vailla kun ei jaksa opetella käyttämään sitä?                   ja noissa hinnoissa mitä varsuteet on, olisko paljonkin ilmaa?

Kyllä ainakin itsellä on maasiassa paljon ominaisuuksia joita en koskaan käytä. Esimerkiksi kaikki säätäminen, että saa oikein toimimaan sen voimanoton kytkennän lokasuojasta On sen verran raskas operaatio että on jäänyt tekemättä. Joka kerta sit vielä 5 sekunttia pitää nappia pohjassa että jotain tapahtuu.
Hydrauliikan virtauksiakaan en ole koskaan säätänyt elektroniikalla. Mekaanisiin lohkoihin olen laittanut jos tarvii hidasta virtausta. Ehkä vähän laiska pelaan tuon ohjelmoinnin kanssa. Harmi kun ei saa enään sähköttömiä perus traktoreita missä olis vähän enempi voimaa.

Lainaus käyttäjältä: JayZ - 09.12.13 - klo:18:00

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 14.11.13 - klo:21:54

Lokasuojassa oleva ulosoton käytön nappi on melkoinen rahastus noissa, siellä on johdot valmiina, senkun kytkee mieleisensä suojatun painonapin lokariin. Suositeltava varuste vaikka ei äkkiseltään käyttöä sille keksisikään. Imupainevaunun kanssa ehdottoman kätevä.

Eipäs muuten toimikkaan. Huoltomiehen pitää laittaa ne "päälle" läppärillä. Ovat pois käytöstä mikäli nappeja ei tehtaalta tilata.

sama homma cruisen kanssa. Pätkä johtoa, katkaisija sekä läppärihoitoa..

Hyvä tietää.

Kokonaan uudet vikakoodit eivät sitten olleetkaan ainut uudistus tuon Agcon oman softan käyttöönoton myötä.

Sääli että nää traktorien ohjelmointityökalut on niin marginaalijuttuja, autopuolelta löytyy aika mukavasti työkaluja myös tuon sähköisen säätämisen puolelle.

No jos jotain hyvääkin noista koituis, periaatteessa systeemi voi ohittaa toimimattoman painonapin vikatilanteessa ?
Näissä vanhemmissa systeemeissä tuon lokarin napin jumittuminen hyydyttää voimanulototon toiminnan samoin kuin nostolaitteen napin toimintahäiriö nostolaitteen toiminnan.

Kiitoksia vastauksista. Valtra on nyt vaihdettu ja saapunut paikallekin. N143 hitech 3 tuli.
Hyvin toimii, mutta pari huomiota tehnyt. Onko uudenkarheutta (ajettu 10h) vai miksi vaihteet menevät loveihinsa melko kankeasti, jopa vanhassa mezzossa meni paremmin? Ja penkin kääntö on onnetonta, eihän siinä mahdu istua millään kun ottaa jalat apukuskin penkin selkänojaan ja penkin takaosa ottaa nostolaitteiston hallintakytkimiin. Onko kukaan ratkonut näitä ongelmia vai pitäökö ne hyväksyä ominaisuuksiksi?