Kaikkein paras ratkaisu käytännössä on hommata sopivat
korvakot ja hitsata työlaitteeseen kiinni
(ikh- korvakot noin 70€ )

itellä aikanaan oli puolivuotta euro/vila väliadapteri, kun
kaksi etukuormainkonetta ja kaikki työlaitteet vilan korvakoilla,
toisessa ek-koneessa euro-pikalevy, tosi hankala käyttää
väliadapterin kanssa, kun paljon työlaitteen vaihtoja, huono
näkyväisyys työlaitteen vaihdossa (vilan korvakot euron-pikalevyn
pimennossa.
euro-pikalevy huut helkkariin ja tein vilan pikalevyn (400 hardox)
tosi hyvä näkyväisyys työlaitteen vaihdossa
(näkee yläkorvakot), ja paremmat "työkulmat"
aika sekamelska pikalevyissä, ja sovitteissa, kaikilla omansa,
tosin euro alkaa yleistyä pikkuhiljaa.

Piti olla Tuhtissa Ruottalaiset laatulaakerit, vaan eipä
ollu. rupesi jyrisemään ja otin auki niin luki "RUSSIA"
laakerin kyljessä, missähänpäin ruotsia semmonen
kylä on. 130 M sarjan kärri, ihan viimesiä, ajettu
todella vähän...

***** Tyypillistä kotimaista konevalmistusta, osa komponenteista
tulee alihankkijoilta, kasaa,maalaa ja toimittaa valmistajalle,
pojat kasaa ,tietty rasvat uupuu navasta, eiku kone
maakuntaan ja käyttöön,laakerit kuivina. ja lopputulos taattu.

kyllä se "russia" laakeri (ensiasennuslaatua&made in china...)
kestää kun kunnon vaseliinit välissä.

mikä ihme siinä rasvanipassa ja nokareessa vaseliinia maksaa
verrattuna takuureklamaatioihin, ja puskaradio laulaa.. ...

Onkohan kärrin geometriassa sitten jokin perustavanlaatuinen ongelma jos kärri on erikoisen kaatumisherkkä ? Ittellä Hakin 92 kaksipalkki metsävaunu ja en pidä sen huojakkuutta edes kuormain rungon päällä ongelmana, vaikkakin helposti sekin tyhjänä kaatuu jos pääsee huomio huonossa paikassa herpaantumaan. Toki vähänkin jos kuormaa saa pohjalle kyytiin ja varsinkin 4.5 metristä, niin sitten ei vähällä kaadu.

Mut ainahan se on pienempi paha jos kärri kaatuu eikä vie koko traktoria mukanaan...
Ei kärryssä ole muuta vikaa kun keveys, Patu 925 kun painaa 1280 kg
+ A-mallin aisatolppa (tukijalallinen)noin 200kg  eli yht 1500 kg...
ja painopiste suht korkealla..
eli kuormaaja suhteessa kärryyn liian iso, mut ulottuvuutta ja voimaa
reippaanpuoleisesti. eikä inise varoventtiili heti

Syy moiseen vaihtoon?! eikö kärri pysy pystyssä vaikka on (kapeat?) tukijalat. tuo y-aisa toimii vain vetävän kärrin kanssa, ilman vetoa lähes sama kuin vetäisit kärriä esim silppurin rungon avulla. kuormain on senverran voimakas että jos traktorissa ei ole vannepainoja riittävästi niin nostelee varmasti ihan kivasti töppöstä. mutta antaa lisää painoa traktorille jolloin vetämätön vaunu tulee varmasti jälessä. onkos sulla millainen pumppu tarjolla megan keulalle kun tuo kuormain ei liiku mitenkään rivakasti ainakaan sen omalla pumpulla jos ei tee pieniä poppakonsteja helpottamaan öljyn kulkua.

Kaatumisherkkyys syynä, huonolla tuurilla puolikkaalla rankakuormalla
kellahtaa , vaikka puomit suht suorana kulj.asennossa,  kun teli
nousee kannon päälle+ja runko "heijaa" sopivasti ja ajouralla
tulee pidettyä vauhtia välillä.
traktorin omalla pumpulla, onhan liikkeet rauhallisia, mut
harvennuksilla sopivat, eipä koli puita.

Itte en y-aisaa laittaisi tuon kokoluokan kärriin muutoin kuin jos sen kautta olisi johdettava veto taakse vo-akselin kautta ajovoimanulosotosta.

Eikös tuo kuormain jaksa nostaa kärrin jos se nujahtaa nurin ? Että sikäli olis monipuolisempi ratkaisu pistää kuormain tuppisovitteisiin ja kärri normaalisti vetokoukkuun.
Kyllä kuormaajassa riittää voimaa (painoa) nostaa kärry pystyyn,
patun kärryssä 1-palkkirunko, vaikka aika vahvaseinämäinen,
silti "huojuu" kun teli kiipeää kannon yli, saa olla aika tarkkana
ettei kaadu jos lisäksi nivelaisa linkussa huonommalla puolella,
ei ole onneksi ollut kiveä kohdalla kun kellahtanut kumoon.

kyllähän tuppisovite monipuolisempi käytöltään, vaatinee kaiketi
rautaa nokalle ja etuakseliin runkolukitusylinterit.

Y-aisa kans ajatusasteella, jos tekis nivelaisan tilalle Y-aisasystemin,
nivelaisa+ Y-aisa,ja runkolukko tyyliin metsäkoneen vastaava.

Runkosovitteet vaiko Y-aisa (jarrullinen)
kummassakin puolensa, runkosovitteinen(tupet) monipuolisempi
käytöltään, mut vaatinee? aikalailla keulapainoja?
megan nokkaan.

Y-aisallinen (runkolukko) toinen vaihtoehto, ainoa et menettää
nivelaisan tavallaan,miten lie käytännössä.
ja kärryn kytkentä hieman hitaampi.
kärry siis patun 10tn vetämätön ja kuormaaja patu 925,
tällä hetkellä kärrin aisalla ja A-tolpallinen tukijalat.

Okos kenelläkään tietoa,että kenen alihankkijan tekemiä on kotimaisten kylvinkoneen valmistajien muoviosat? vai puristavatko ihan itse? Lähinnä siis syöttölaitteet.


Rakentelu projektia pukkaa...
 
Junkkarin kylvölannottimen muoviosat on konsernin omaa valmistetta,
voi saada tehtaalle suoraan soittamalla "sopivasti" täydellisen
syöttölaitteen (nurmen suorakylvökonetta kai rakentelet?)
tai sitten käytetty  2,5-3m heinänsiemenlaatikko, tai käytetty
nostolaitekone (tässä olis jo rattaat&voimansiirto valmiina)
ainakin varaosia saa helpolla.

 , näkyypä agron keskustelusaitissa olevan kokonaisaika
tärväämästä (työ ajasta, joka menee hukille )
itellä noin 7 tuntia (märkäkorva aloittelija)
joko jollain paukkuu ylitöiksi (yli 120h viikossa) (tj....)

Tuleeko kuivuri ihan uuteen paikkaan, vai vanhaan tilaan?
kestääkö lämpökeskus äkillisen alasajon,tekniikallahan tänkin saa
fiksusti toteutettuna?

Yks vaihtoehto? jota kannattais kysyä? maakaasu, syksyllä
latvian reisulla sikäläisillä viljatiloilla toraniumin kuivureita/koneistoja
järjestään, ja kaikki maakaasulla/nestekaasulla, kuulemma
paljon vaivattomampi  ja helppotöisempi systemi,ainoa et
kaasun hinta jo liki suhteessa samoissa öljyn kanssa, mut
kaasyukäyttöisenä mielenkiintoinen seikka, hyötysuhde
huomattavasti parempi, maakaasun palokaasut saa puhaltaa
kuivausilman joukkoon (mitenkähän suomessa)
toki kaasukäyttöisessä systeemissä maksaa kaasusäiliö
(iso paineastia) täyttö  rekkakuormana, toraniumin väellä
ainaskin tietoa käytännössä.

kyllähän kaksoiskuivurissa on ideaa, aina täysiä satseja, ja
nopeammin kuivaan vrt. isoon koneistoon.

.

Hinnoista en tiedä autosähköliikkeissä, mut uskon että esmes Mezzon puhallinta vastaavaa saa tarvikkeenakin (valeo tms.) mittojen mukaan. Se ropellin irrotus voi toki olla tekemätön homma, mut mielestäni tarvikepuhaltimia saa myös siivikkojen kanssa.

Puhaltimen muovisiivikon saa parhaiten irti, kun laittaa ämpäriin
kuumaa vettä (max noin 60c), pistää muovisiivikon hetkeksi aikaa
ämpäriin, vot, lähtee aika helpolla irti siivikko sähkömoottorin akselilta,
sama pätee myös asentaessa. (huomioi siivikon asennusmitta ennen
purkamista.)

Puimurin syyshuoltoa tehdessä, havannoin isompaakin
"kulutusosien vaihtoa", eli kyseessä porin peltipailakka SR 680-91
käyttötunteja 1200.

varstasilta pitäis vaihtaa, kulunut, oletin olevan taipunut, mut
alapuolelta linjatessa näky olevan suorassa, tarkemmin asiaa
tutkiessa, kulunut, mikä kulunut, poikkivarpojen kohdalta
pyöristynyt ja kulunut keskeltä noin 3mm ohuemmaksi
ja lattana fe 37...  kaiketi
eli varstasilta uusiksi? eikä ole puitu  "sattumia"
kuluttaahan se vilja ja vallankin korsi, mut pitäishän
varstasillan kestää pidempään, ei aivan näillä käyttötunneilla
pitäis olla vaihtoiässä?
ja kaikkee muuta kivaa,mm rajaiselevaattorin>rajaiskierukan kotelo
puhki,melko läkkipellistä tehty,kulunut ja korroosio iskenyt,samaten
rajaiskierukan alkupää aivan kynttiläksi kulunut, fe 37 läkkip.
ja puimuri on puhdistettu ja huollettu säntillisesti, näkyy
olevan porilaista laatua kestoltaan, taitaapi olla seuraava
puimur muu kun sampo.
mites claas/newholland puimurin "peruskorjausväli"
eli kela,varstasilta,kuljetinketjut,elevaattorinkotelot ym

Roten kauha aika laadukas , hintaakin on, mut hinta/laatusuhde
kohallaan.
??Hämeessä/lahden maastoissa yks kauhojen tekijä kans,
muutama kehunut laadukkaiksi, olikohan Lemmetty ??

mt- tukun  ja muiden vst. kauhat vähän "köppäsesti tehty",
näkyy kans hinnassa, menettelee jos ei käyttöä paljoa.

olikoha kjellman tai vst. myy kans kohtalaisen laadukkaita kauhoja,
ns pyöreäselkäisiä, eli pysyy apehommissa puhtaana, ts, ei
tartu takanurkkiin tavaraa.

yks varteeotettava vaihtoehto, jos nykyinen kauha muutoin
ryhdissään,
pohja 400 hardoksista ja huulilevy 500 hardoksista ja pohjaan
500 hardoksista vahvikepalat (liukukiskot) kestää
vähän aikaa maailmaa vastaan ja huokeampi kustannuksiltaan.

Tuliko oikean malliset vedenerotin/suodatin? ja tiivisteet kunnolla,
entä polttoaineletkujen kunto? jos metallikudosvahvisteiset
polttoaineletkut imupuolella, voi olla reikä letkussa ja saa ilmaa...
eli kunnon kudosletkut tilalle.
kannattaa ottaa siirtopumpun jälkeen putkiliitos auki, kokeilla
tuleeko polttoainetta käsipumpulla pumpaten, jos tulee, liitos kiinni
ja p-a suotimen ilmausruuvi auki, ja käsipumpulla pumpaten
kunnes tulee polttoaineta, sit kiinni ja 1-suuttimen suutinputki
hieman auki ja eiku startaten
olihan polttoainetta tankissa
eihän sammuttaja ole päällä , eikös tässä ollut vielä vaijerivälitteinen
sammutin , huonolla tuurilla just katkennut sammutinvaijeri..

Kannattaa testata ruiskutussuuttimet, ettei "kuse", lähtee kylmänä
huonosti käymään jos suuttimet kusee/vuotaa

Tsekkaa hehkutulppa, ettei vuoda, "kastelee" koneen seisoessa
(yllättävä vika) ja että yleensä toimii

polttoainelaatu, kaiketi moottorilöpöä tankissa

ilmaa järjestelmässä, siirtopumpun sihti tukossa,siirtopumpun
venttiilit jumissa

tai sitten moottori väljä,venttiilivika ym.

tai cav- ruiskupumpun matalapainepumppu loppu (siipipumppu)
noin 10 000 h kestää, dieselkorjaamon heiniä

täs jotain ensalkuun.

Tuntuu traktorikalusto ja puimuri olevan punainen vaate joillekkin,
ohi on päästävä, tuli vastaan liikennettä, tai sitten aivan
umpipimeästä paikasta ohi, sekä jos olet kääntymässä
vasemmalle asianmukaisesti (vilkku päällä ja ryhmittyneenä)
TOP- 10 listan kärjessä mökkiläiset! , ja lomailijat
ei luulis vapaa-aikana olevan kiirusta, ha-kärry perässä
ohi paikassa, kun paikassa ,ja vauhdilla, (max nopeus 80 km/h
yhdistelmällä )
raskas kalusto ihan ookoo ,kun kumpikin osapuoli työn takia
tienpäällä, mahdollisuuksien mukaan annan tietä, jos
pysäkkejä kohalla, ei tarvi paljoa vauhtia höllätä, kun
rekka sujahtaa ohi.

pari kertaa on rysähtänyt vasemmalle kääntyessä, kummassakin
tapauksessa osapuolena henkilöauto, vastapuolen syy kummassakin
tapauksessa. on se auto aika pehmeää kartonkia,