Tietysti mannekiinit tekevät laserharoja viljalle ja kaikkia kampalaitteita tuodaan sveitsistä tms. , tämä on juurikin sitä brändin rakentamista, sillä välin kun normiluomuilijoiden kellanhailakat pellot kasvavat kauraa sielä täällä.

-SS-

eikös tämä jako tai kirjo mahdu sinne tavan viljelynkin puolelle? Luomussa vaan haitari huippujen ja 'optimoijien' välillä on vieläkin suurempi. Olen juuri kylvämässä ekaa kertaa 5 ha vuokra-alaa juurikin tuollaisen tavanomaisen tukioptimoijan jäljiltä ja muutama tueton 'jälleen'raivauskappale on kyllä ollut helpompi...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.06.16 - klo:17:54

Tietysti mannekiinit tekevät laserharoja viljalle ja kaikkia kampalaitteita tuodaan sveitsistä tms. , tämä on juurikin sitä brändin rakentamista, sillä välin kun normiluomuilijoiden kellanhailakat pellot kasvavat kauraa sielä täällä.

-SS-

eikös tämä jako tai kirjo mahdu sinne tavan viljelynkin puolelle? Luomussa vaan haitari huippujen ja 'optimoijien' välillä on vieläkin suurempi. Olen juuri kylvämässä ekaa kertaa 5 ha vuokra-alaa juurikin tuollaisen tavanomaisen tukioptimoijan jäljiltä ja muutama tueton 'jälleen'raivauskappale on kyllä ollut helpompi...

Joo onhan se huiput ja optimoijat- rotujako olemassa, mutta täällä etelässä monimuotoisen elämän vallassa oleva pelto lienee helpommin määritelmällisesti tulkittavissa luonnonmukaiseksi, tavanomaisessa viljelyssä tulee sanktio, jos sallitut torjunta-aineet on tietoisesti jättänyt käyttämättä.

Luomulla niittokone pelastaa sanktioilta, eikö, ei tavan viljelyssä pysty pelastamaan, jos on merkitty vaikka viljalle. Ja tavanomaisessa viljelyssä niukkaravinteiset joutoniityn näköiset tuomitaan LHP / kesannoksi, leikkuri puree tuissa, toisaalta ei kellanhailakka heinähipsu voi sen kummemmaksi luomussa muuttua, jos lannoitusta pystyy enemmälti laittamaan vain perustaessa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Petri - 23.06.16 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.06.16 - klo:17:54

Tietysti mannekiinit tekevät laserharoja viljalle ja kaikkia kampalaitteita tuodaan sveitsistä tms. , tämä on juurikin sitä brändin rakentamista, sillä välin kun normiluomuilijoiden kellanhailakat pellot kasvavat kauraa sielä täällä.

-SS-

eikös tämä jako tai kirjo mahdu sinne tavan viljelynkin puolelle? Luomussa vaan haitari huippujen ja 'optimoijien' välillä on vieläkin suurempi. Olen juuri kylvämässä ekaa kertaa 5 ha vuokra-alaa juurikin tuollaisen tavanomaisen tukioptimoijan jäljiltä ja muutama tueton 'jälleen'raivauskappale on kyllä ollut helpompi...

Joo onhan se huiput ja optimoijat- rotujako olemassa, mutta täällä etelässä monimuotoisen elämän vallassa oleva pelto lienee helpommin määritelmällisesti tulkittavissa luonnonmukaiseksi, tavanomaisessa viljelyssä tulee sanktio, jos sallitut torjunta-aineet on tietoisesti jättänyt käyttämättä.

Luomulla niittokone pelastaa sanktioilta, eikö, ei tavan viljelyssä pysty pelastamaan, jos on merkitty vaikka viljalle. Ja tavanomaisessa viljelyssä niukkaravinteiset joutoniityn näköiset tuomitaan LHP / kesannoksi, leikkuri puree tuissa, toisaalta ei kellanhailakka heinähipsu voi sen kummemmaksi luomussa muuttua, jos lannoitusta pystyy enemmälti laittamaan vain perustaessa.

-SS-

Ei näissä nautaluomuiluissa maan haalimisen syynä ole se paskanlevitysalan riittämättömyys, vaan se että se kärsivän näkönen vaaleanvihreä heinä ei riitä märehtijän ruuaksi koska  kasvaa puolet vähemmän ilman apulantaa kuin tavanomaisessa.

Kyllähän sinne lietettä ja joskus kuivaakin levitellään molemmille sadoille mutta kyl aika huonoo on kasvu ilman yaralaista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.06.16 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: Petri - 23.06.16 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.06.16 - klo:17:54

Tietysti mannekiinit tekevät laserharoja viljalle ja kaikkia kampalaitteita tuodaan sveitsistä tms. , tämä on juurikin sitä brändin rakentamista, sillä välin kun normiluomuilijoiden kellanhailakat pellot kasvavat kauraa sielä täällä.

-SS-

eikös tämä jako tai kirjo mahdu sinne tavan viljelynkin puolelle? Luomussa vaan haitari huippujen ja 'optimoijien' välillä on vieläkin suurempi. Olen juuri kylvämässä ekaa kertaa 5 ha vuokra-alaa juurikin tuollaisen tavanomaisen tukioptimoijan jäljiltä ja muutama tueton 'jälleen'raivauskappale on kyllä ollut helpompi...

Joo onhan se huiput ja optimoijat- rotujako olemassa, mutta täällä etelässä monimuotoisen elämän vallassa oleva pelto lienee helpommin määritelmällisesti tulkittavissa luonnonmukaiseksi, tavanomaisessa viljelyssä tulee sanktio, jos sallitut torjunta-aineet on tietoisesti jättänyt käyttämättä.

Luomulla niittokone pelastaa sanktioilta, eikö, ei tavan viljelyssä pysty pelastamaan, jos on merkitty vaikka viljalle. Ja tavanomaisessa viljelyssä niukkaravinteiset joutoniityn näköiset tuomitaan LHP / kesannoksi, leikkuri puree tuissa, toisaalta ei kellanhailakka heinähipsu voi sen kummemmaksi luomussa muuttua, jos lannoitusta pystyy enemmälti laittamaan vain perustaessa.

-SS-

Ei näissä nautaluomuiluissa maan haalimisen syynä ole se paskanlevitysalan riittämättömyys, vaan se että se kärsivän näkönen vaaleanvihreä heinä ei riitä märehtijän ruuaksi koska  kasvaa puolet vähemmän ilman apulantaa kuin tavanomaisessa.

Kyllähän sinne lietettä ja joskus kuivaakin levitellään molemmille sadoille mutta kyl aika huonoo on kasvu ilman yaralaista.

Niin, taitaa suurimpien luomutilojen joukossa myös löytyä kokonaan ilman eläimiä näitä säilönurmia viljeleviä, vähemmän vaivaa jos antaa keräillä ravinteita itsekseen.

-SS-

Täällä ohranviljelyn pohjoisrajan tuntumassa se näennäispelleily kiteytyy siihen, kuinka saraheinäinen suopläntti täyttää vielä "pellon" määritelmän. Niiltä sitten revitään ne tukieurot, jotka vain irtoavat. Yleensä eläimistä ljopuneita tai jonkun asuintilakaupan kautta pellonomistajiksi päätyneitä. Aktiivitiloilla on eläimiä ja karjasuojan rehuntarve ei juuri jousta, jolloin joku minimipanostus tulee sieltä.

Kyllähän sinne lietettä ja joskus kuivaakin levitellään molemmille sadoille mutta kyl aika huonoo on kasvu ilman yaralaista.
Minulla oli apilanurmella 2,65 ha:n lohko, maanlaatu runsasmultainen KHt.
merlkitsin sen niittonurmeksi ja samalta kylältä nautatila sen niitti ja paalasi käärien sen muoviin, siis säilörehua. Ensimmäinen sato oli 66 kpl  pyöröpaaleja. Toinen satokin olisi hyvin tullut, mutta ei ollut enää rehuntarvetta. Kynnin syksyllä maan ja aika vaikeaa se oli runsaan kasvuston takia, olisi siitä varmaankin vielä päälle 50 paalia irronnut. Tämä siis ilman Yaran tuotteita tai orgaanista lannoitusta.
Nyt pellot ovat luomussa ja kaikki apilanurmella, puolessa välin kesäkuuta ensimmäinen niitto, apila oli päälle puolimetristä(alsikeapila) ja raiheinä-timotei  lähes vyötäröön asti. Ei nuo apilanurmet kuulemma edes kestä lietelantaa, apila häviää.  Kovilla savilla taitaa tuo viljely olla haastavampaa, kuivana kesänä  satotaso huono, oli sitten keinolannoitetta tai ei.

Ei apila kestä savimaalla keinolannoitettakaan, edes
sijoituslannosta näköjään, koska kerääjäkasvi ei lähtenyt
kasvamaan kuin lannoittamattomassa kevätvehnässä.

Ja erittäin korkea pH saattaa myös haitata apilan elämää ?

-SS-

Täällä ohranviljelyn pohjoisrajan tuntumassa se näennäispelleily kiteytyy siihen, kuinka saraheinäinen suopläntti täyttää vielä "pellon" määritelmän. Niiltä sitten revitään ne tukieurot, jotka vain irtoavat. Yleensä eläimistä ljopuneita tai jonkun asuintilakaupan kautta pellonomistajiksi päätyneitä. Aktiivitiloilla on eläimiä ja karjasuojan rehuntarve ei juuri jousta, jolloin joku minimipanostus tulee sieltä.

Toisaalta sen monisata hehtaarisen eläinstatuksen alarajalla kikkailevan luomuilijan tukimäärällä, rahoitettaisiin kymmenien alle 10 hehtaarin tilojen puuhastelu. Itse en pidä näitä "puuhastelijoita" pahimpina . Saisivat kortistosta enemmän kuin peltotukina.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 24.06.16 - klo:22:13

Täällä ohranviljelyn pohjoisrajan tuntumassa se näennäispelleily kiteytyy siihen, kuinka saraheinäinen suopläntti täyttää vielä "pellon" määritelmän. Niiltä sitten revitään ne tukieurot, jotka vain irtoavat. Yleensä eläimistä ljopuneita tai jonkun asuintilakaupan kautta pellonomistajiksi päätyneitä. Aktiivitiloilla on eläimiä ja karjasuojan rehuntarve ei juuri jousta, jolloin joku minimipanostus tulee sieltä.

Toisaalta sen monisata hehtaarisen eläinstatuksen alarajalla kikkailevan luomuilijan tukimäärällä, rahoitettaisiin kymmenien alle 10 hehtaarin tilojen puuhastelu. Itse en pidä näitä "puuhastelijoita" pahimpina . Saisivat kortistosta enemmän kuin peltotukina.

En pidä näitä puuhastelijoita ollenkaan pahana, jos tavoitteena on muukin kuin tukien kalastelu. Oikeastaan päinvastoin, sympatiani ovat pientilallisten puolella, silloin kun sitä toimeentuloa oikeasti revitään pellon viljelystä ja sen jatkojalostuksesta.

Lähes kaikista ketjun kirjoituksista löytyy se perussyy kannattamattomuuteen. Likimain kaikilla on fokus jossain muualla kuin rahan kasvattamisessa pellolla ja jälki on karua, ylituotantoa paljon ja huonot tuottajahinnat ja ne kalliit vuokrat.
Aika harvalla riittää osaaminen tutkia vähän markkinoita ja harkita jotain muutakin kuin sitä ohra-lumi-ohra-lumi viljelykiertoa sillä uudella massikalla toteutettuna ja kauhea uhma päällää kuinka hän poistaa nälän koko maailmasta 
Tukiehtoina pitäisi olla kunnollisen läppärin ja ennen kaikkea laskimen hankinta ja pakollista koulutusta siihen, että osaisi tehdä edes jonkin ihan yksinkertaisen katelaskelman siitä peltohehtaarin tuotosta vaikka 

Vaan sitten kun ihmiset tajuavat pistää yli 50% Suomen pelloista luomulle jolla tuotetaan rahaa eikä viljaa, niin luuletko PP että sekään pidemmän päälle kantaa? Onko luomutukia saatavilla loputtomasti tukioptimointiin joka ei edistä ruuan tuotantoa sen enempää kuin ympäristön tilaakaan.

Ja lisähehtaarin viljelykustannukset ovat selvästi matalammat kuin sen ensimmäisen, tähän peltojen vuokrat osaltaan perustuvat. 450 eurolla vuokrattu lisähehtaari läheltä harvoin laskee tulosta jos joka tapauksessa viljellään yli 50 ha.

Vaan sitten kun ihmiset tajuavat pistää yli 50% Suomen pelloista luomulle jolla tuotetaan rahaa eikä viljaa, niin luuletko PP että sekään pidemmän päälle kantaa? Onko luomutukia saatavilla loputtomasti tukioptimointiin joka ei edistä ruuan tuotantoa sen enempää kuin ympäristön tilaakaan.

Ja lisähehtaarin viljelykustannukset ovat selvästi matalammat kuin sen ensimmäisen, tähän peltojen vuokrat osaltaan perustuvat. 450 eurolla vuokrattu lisähehtaari läheltä harvoin laskee tulosta jos joka tapauksessa viljellään yli 50 ha.

Aijaa, mä kun luulin että sinunkaan mielestä minun konseptini ei ole se tuottavin 

Antti hei, on monta tapaa nostaa tilan rahallista tuottoa, vihaamasi luomu ei ole se ainoa.
Maan hinnan laskeminen on yksi isoimmista, koneet toinen.
Tuo lisähehtaarin kustannus toteutuu useimmilla tiloilla juuri päinvastoin, eli 100ha hoitetaan x-hintaisella kalustolla ja 200 ha 3x-hintaisella kalustolla. Itse olen laittanut esimerkiksi traktorivaihdot kokonaan jäihin ja huoltanut hyvin vanhaa kalustoa.

Yksi tapa nostaa tuottoa on tuottaa jotain mistä maksetaan ja josta ei ole ylituotantoa, maito ei ole nyt ratkaisu, eikä 450 euron vuokrat    Toisaalta sinäkin todistit laskelmissasi, että maatalous tuottaa edelleen ihan hyvin vaikka erityisesti juuri maitotilalliset kauheasti valittavatkin ja pääosin ihan syyttä. Maitotiloilla lihavien vuosien aikana vähän mopo karkasi kustannusten kanssa ja nyt ahdistaa kun markkinatalous sian, viljan ja naudan tapaan alkaa vähän puraista maidossakin. Nautatilat ja ne vihaamasi luomutilat ovat tottuneet karuun meininkiin, niin nykyiset tuki- ja hintapudotukset on nielty hiljaa ja kestetty hyvin vähän toimintaa hiomalla ja säätämällä.

Ns. erikoiskasvien kannattavuus näyttää hyvältä, tai ainakin viljoja paremmalta viljelyseminaarien esitelmäkalvoilla, mutta miksi niitä sitten viljellään varsin vähän, vaikka ne perinteisiä viljoja kannattavampia ovatkin, luullakseni siksi, että niiden viljelyyn liittyy aina jokin sellainen ongelma, jota ei kannattavuuslaskelmissa huomioida, koska se ongelma on usein luonnon ja säätilojen aiheuttama ja siksi käytännön viljelyssä pudottaa kannattavuuden viljojen tasolle tai jopa huonommaksi. Lisäksi joidenkin erikoiskasvien, esim. kumina, määrätarve markkinoilla on rajallinen, ja kaikille ei riitä tuotantosopimuksia.

Ns. erikoiskasvien kannattavuus näyttää hyvältä, tai ainakin viljoja paremmalta viljelyseminaarien esitelmäkalvoilla, mutta miksi niitä sitten viljellään varsin vähän, vaikka ne perinteisiä viljoja kannattavampia ovatkin, luullakseni siksi, että niiden viljelyyn liittyy aina jokin sellainen ongelma, jota ei kannattavuuslaskelmissa huomioida, koska se ongelma on usein luonnon ja säätilojen aiheuttama ja siksi käytännön viljelyssä pudottaa kannattavuuden viljojen tasolle tai jopa huonommaksi. Lisäksi joidenkin erikoiskasvien, esim. kumina, määrätarve markkinoilla on rajallinen, ja kaikille ei riitä tuotantosopimuksia.

Naapurit?

450 eurolla vuokrattu lisähehtaari läheltä harvoin laskee tulosta jos joka tapauksessa viljellään yli 50 ha.

Ei se varmaan laske tulosta, mutta ei se myöskään tuo lisää tiliä. Semmoista +-0 hommaa. En ole asiaan jaksanut hetkeen aikaan paneutua, mutta kollega soitteli joku aika sitten ja kertoili hiukan realiteetteja. Ei saa 500e peltoa vuokrattua, enemmän pitäisi maksaa. Kaikki onnettomimmatkin rääseiköt viedään käsistä. Kaikki perustuu huikeaan maannälkään ja hehtaariuskovaisuuteen. Sitten, kun on paljon hehtaareita, niin asiat ovat hyvin, näyttää pankkitilin saldo mitä hyvänsä.