Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.
Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.
Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.
-SS-
Joo, voi olla että tässä tulee sama ilmiö kynnetyillä pelloillakin, kuin tulee suorakylvössä hyvän sadon jälkeen. Hyvä sato tarkoittaa seuraavana vuonna juuri kuvatun kaltaista haippua, kun olkimassaa paljon maatumassa ja maa täynnä lahoavaa jätettä. Parhaalla lohkolla tuo kymppitonni pyöreästi, kun keskiarvokin oli kiitettävä vaikka heikoin lohko alkoi nippanappa kutosella. Kylvön alle naudan lietettä, keväällä maksimilannoitus ja jarruakin riittävästi. Todellinen typpitaso lannoituksesta yhteensä luokkaa 170kg/ha, maasta irtosi loput ja irtoaa vaikka kuinka. Savimaalla vastaava lannoitus ehkä 250kg typpeä tms. tai enemmänkin, kun tuo paras kasvusto ei meinannut valmistua millään ja laatu romahti sateissa puintia odotellessa. Jälkiviisaana, yhtä märkänä olisi voinut puida 2-3 viikkoa aiemminkin ja laatu olisi ollut nippanappa leipätavaraa. Tosin, mitä väliä, kun rehuna sai enemmän kuin viereiseen siiloon elintarvikkeeksi kippaamalla :/
Onhan nää viljan hinnat naurettavia, kun ottaa huomioon kaiken kulukehityksen ja rahanarvon muutokset. Se "markan kilo" EU-ajan alulta, ennen liittymistä kauhisteltu, olisi nykyään inflaatiokorjattuna todella kova hinta! Rahanarvolaskurilla katoin, markan kilohinta ts. tonnin tonni, vastaa viime vuoden euroissa 240€/tn hintaa.
Kyllä meitä viedään kölin alta että kolisee.