Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 24

Viestit - Lemmu

Vapaa sana / Vs: Seminolooogi
: 28.01.13 - klo:19:40
en kehu lisäaineita enkä kehota munia hautomaan. heppiä ja alapäätä kannattaa huoltaa pitää toimintakuntoisena - ei koskaa tiedä kuinka äkkiä ja yllättäen sitä tarvitaan toimintakutoisena - äkkilähtö on poikaa

Käyttämättömyys ja pitkät seisokit johtavat välineen rapautumiseen.

taitaa koskea sulla niin ala- ku yläpäätäki
Vapaa sana / Vs: hyviä sanontoja
: 15.01.13 - klo:22:23
Opelmiehen aselaji päätettiin jo kastetilaisuudessa... automies. :)

lääkäri taas määräsi meikäläisen aselajin. Housut piti laskea tarkastuksessa ja lääkäri sanoi heti että tykistöön
Vapaa sana / Vs: hyviä sanontoja
: 14.01.13 - klo:11:44
paha saa palkkansa, hyvä ei saa yhtää mitää
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei
viimeistä vierään, sanoi piru haurankaivajalle
http://www.youtube.com/watch?v=but0nz0JBzs

tässä ainaski traktori on vaunun vetoon passeli,ei tuo paskan ajo ole niin vakavaa hommaa ;D ;D

napakymppi vilkutta punaasta valoa koko matkan ja pellolla alkaa keppisulkeiset
No ne taisi tosiaan olla nuo stimopuls MA joita kattelin. Onko noissa aina irrotin? Maidonmittaus? Ois kiva nähdä käytössä nuo tietäs vaan kellä moisia on käytössä...

ittellä oli käytös parsiaikaan 4 kpl juuri noita stimoplussia irrottimilla ja kombihanalla. maidonmittausta ei meillä ollut en tiedä saiko tuohon aikaan. hyviä koneita, mutta ku ei ollu kiskoja niin kohtuu painavia siirrellä lehmältä toiselle. nuo vaihtoi omistajaa 10 v. sitten jonka jälkeen niillä lypsettiin n. vuosi, ku laittoivat äkillisesti lehmät pois. Ovat tarpeettomana edelleen, jos kiinnostaa niin yv....Ja lypsykonemerkistä sen verran että se pysyi aseman myötä samana.
Vapaa sana / Vs: Miksi?
: 02.01.13 - klo:19:01
Löytyisikö tkitaulukkoa vuodelta 1899?

ei tuota vanhempaa näin äkkiä

Toisen maailmansodan jälkeen oikeudenmukaisen maatalouspolitiikan suuntaus painottui sosiaaliseksi maatalouspolitiikaksi, jossa pyrittiin ottamaan huomioon nimenomaan pienviljelijöiden etu. Sillä oli myös huomattavia vaikutuksia ympäristön tilaan.

Ensimmäinen selkeästi sosiaalinen maatalouspoliittinen toimenpide oli vuonna 1946 hallituksen hyväksymä väkilannoitteiden hintojen alentaminen eli lannoitetuki, joka liittyi osaksi laajempaa hintasäännöstelyn purkamista. Samalla päätettiin myöntää myös yksi lisämiljardi erityistukea pienviljelijöiden lannoiteostoihin. Kyseinen maatalousmiljardiksi kutsuttu pientilatuki oli käytössä 1960-luvun alkuun ja oli sikäli merkittävä, että siitä sai alkunsa myöhempi pinta-alalisä. Tukipalkkiojärjestelmän toivottiin korjaavan sota-aikana syntynyt ”maanviljelyksen rappio”. Lannoitetuki porrastettiin tilakoon, tulojen ja alueellisen sijainnin mukaan.

Vuodesta 1948 lähtien pientilat saivat väkilannoitteita, nurmikasvien siemeniä ja kalkkia ilmaiseksi sekä pohjoissuomalaiset pientilalliset myös AIV-rehun raaka-aineita. Oulun läänissä myytiin väkilannoitteita 1960-luvun puolivälissä noin 100 000 tonnia vuodessa. Tukijärjestelmän ansiosta Pohjois-Suomenkin peltoviljelyssä siirryttiin 1940-luvun lopulta lähtien vauhdilla eläinlannoitteista laajamittaiseen keinolannoitteiden ja torjuntakemikaalien käyttöön. Se oli osa sosiaalista maatalouspolitiikkaa.

Ilmaisjakelusta luovuttiin siementen osalta vuonna 1952 ja väkilannoitteiden osalta vuonna 1956, jolloin käyttöön otettiin hintojen alentaminen. Vuonna 1962 maataloustuki muuntui pinta-alalisäksi, jossa saatu tukilisä suureni 15 hehtaariin saakka.

Tukipolitiikan merkittävin askel otettiin vuonna 1956, kun myrskyisten työrintamataistelujen tuoksinassa myös maataloudessa toteutettiin viljelijöiden luovutuslakkoja, jotka tähtäsivät aiempaa parempien ja oikeudenmukaisempien hintajärjestelmien saamiseksi Suomeen. Käytännössä ongelmat kohdentuivat maidon tuottajahintoihin, mutta luovutuslakosta selvittiin nopeasti. Maataloustulon taso sidottiin yleiseen ansiotasoon 85-prosenttisesti.

Toukokuussa 1956 hyväksyttiin maataloustukilaki, joka vahvisti periaatteet maataloustuloille ja tulokorotuksista sopimiselle. Tulo riippui tilan tuotantokustannuksista ja tuotosten rakenteesta. Tulokorotukset toteutettiin joko hinnankorotuksina tai valtion subventioiden avulla eli tukipalkkioilla. Oleellista oli, että uusi laki takasi tulonkorotuksen riippumatta siitä, millainen oli tuotteiden menekki.
Osana puoluepolitiikkaa

Maatalouden harjoittaminen oli elinkeino, mutta siitä tuli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä myös olennainen osa yleisvaltakunnallista politiikkaa. Jonkinlaisena poliittisen kehityksen kulminaationa voidaan pitää Veikko Vennamon johtaman Suomen Maaseudun puolueen saamaa suurvoittoa eduskuntavaaleissa 1970. Entisenä ASO:n johtajana Vennamo puhui pienviljelijäväestön asemasta ”unohdettuna kansana”.

Maalaisliitossa kannatettiin 1940- ja 1950-luvulla vielä maataloustulon kohentamista hintapolitiikalla, kun taas esimerkiksi vasemmiston SKDL:ssä ajettiin pientilojen aseman vakauttamista suoralla tukipolitiikalla. Porvarillisella puolella suhtauduttiin nihkeästi valtion harjoittamaan maatalouden tukemiseen.

Sosialidemokraattinen puolue ja maalaisliitto näkivät keskeisenä periaatteena valtion roolin asutustoiminnan johtajana. Kiistanalainen kysymys oli kuitenkin jo 1940-luvun puolivälissä, tarvittiinko Suomessa aktiivista asutustoimintaa. Yhtäältä asutustilojen perustamistarve nähtiin jatkuvana ”maannälän” tyydyttämisenä, mutta toisaalta katsottiin, että asutustoimenpiteitä oli hidastettava ja ehkäistävä tilojen tarpeeton pirstominen liian pieniksi yksiköiksi.

Muun muassa sosiaalidemokraatit katsoivat, että maannälkä oli tyydytettävä tilakokoja suurentamalla, jollainen kehitys oli ollut tuolloin jo Ruotsissa käynnissä. Sosiaalidemokraattien mukaan viljelystilojen laajentaminen ja koneellistuminen olivat tie niiden elinkelpoisuuden takaamiseksi.
Markkinajärjestelmään

Kaiken kaikkiaan maataloudessa siirryttiin 1950-luvun kuluessa omavaraistaloudesta markkinajärjestelmään, jossa tehokkuus, rationalisointi ja erikoistuminen olivat avainsanoja. Pientiloille ne tarkoittivat vaikeuksia. Elintarvikeomavaraisuuden saavuttamiseksi oli laskettu 1940-luvulla 800 000 hehtaarin uuden peltoalan tarve, mutta silti Suomen maatalouteen syntyi huomattavasti pienemmälläkin uudispeltomäärällä ylituotantoa.

Kehitystä kuvaa maataloustuotteiden päätyminen enenevässä määrin kotitalouden ulkopuolelle. Vielä 1910-luvulla maataloustuotteista oli päätynyt myyntiin noin 30 prosenttia, 1950-luvun alussa jo noin 75 prosenttia ja 1990-luvulla noin 90 prosenttia. Kehitys tarkoitti myös sitä, että erikoistumattomilla pientiloilla oli hyvin vaikea selvitä kilpailussa. Maataloustulolait kuitenkin ohjasivat suomalaista maatalouden tulopolitiikkaa aina Euroopan unioniin liittymiseen saakka.
Euroopan unionin tukipolitiikkaan

Maataloustulolait ohjasivat Suomen maatalouden tukipolitiikkaa 1950-luvulta aina 1990-luvulle saakka, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. EU:n myötä tukijärjestelmä muotoutui uudella tavalla peltoalan ja nautaeläinten pääluvun mukaan. EU-tuesta alettiin maksaa 74 prosenttia peltoalan perusteella ja 26 prosenttia nautaeläinluvun mukaan.

Satotasoon kytkennän vuoksi tuet olivat korkeimmat parhaimmilla viljelyalueilla, mikä tietysti vaikeutti maatalouden harjoittajien asemaa Suomen olosuhteissa. Niinpä Suomessa menetyksiä kompensoitiin muilla tukijärjestelmillä, johon kuului EU:n luonnontukihaittakorvaus. Siinä hyvitettiin luonnonhaitasta kärsivillä alueilla olleita viljelijöitä.

Tuki oli mahdollista maksaa aluksi vain alueilla, joka kattoi 85 prosenttia koko maan viljelyalasta, jolloin tuen ulkopuolelle jäivät Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueet. Vuodesta 2000 lähtien luonnonhaittakorvausta voitiin maksaa koko maassa. Suomi myös maksoi itse suurimman osan tuen kustannuksista eli 69 prosenttia. Liittyminen Euroopan unioniin merkitsi myös kasvanutta maatalouden ympäristöohjaamista.
Vapaa sana / Vs: Miksi?
: 02.01.13 - klo:18:16


Paljon on turhanpäiväistä elätettävää maatalouden ympärillä...vielä.

kuulukkahan sää juuri niihin
Vapaa sana / Vs: Miksi?
: 02.01.13 - klo:18:14
Hyvä TJ. Taas joku jeesusta vanhempi taulukko. Oli varmasti nakutettu kymmenen käskyn kääntöpuolelle. :'(

tuos on töllijullille vähä taulukkoa ja ei oo ku kymmenen vuotta vanha, lue siitä kuinka riisto jatkuu...

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/suomen-maataloustappiot-pienenivat-7-miljoonaan-eussa/2003/06/174554
Mikäs sen pakan Jarrun särki? Kuten sanoin näissä on ollut seassa maanantai-koneita. Suunnilleen joka neljäs kone on ollut susi.

monesko tuo on, kolmas????
Itsellä Classic ja siihen päädyin kun niissä ei enään suuria eroja ole,sivulohkoihin pitää vaan tilata erikseen sylinterit että koko äes on säädettävissä työsyvyydeltään ajon aikana.Jälkiäes ja hydraulinen etulappulata riittää,varpajyrää välttäisin.

Kysy toki tarjous molemmista,Classic vaan on huomattavasti halvempi ja äkeet kun ovat vierekkäin niin suuria eroja ei ole.

itte punnittin muinoin samaa ja vaaka kallistui masteriin, vaikka päällisin puolin ei eroa ole niin jostain se 600 kgn painoero vaan tulee. tosi hyvä äes
Bobbarin mielikuvitusmaailma senkun laajenee, vaikka näkökulma on ahdas ja analysoimaton.  :'(
   Vaan poppari tiesi kuin tiesikin että lunta tulee tupaan valiolle polkuhinnoittelusta.

Taitaa olla niin että toiset toimii sääntöjen mukaan ja toiset rikkoon niitä työkseen.

On se ihmeellistä kun maidontuottajien omistama osuuskunta ei millään halunnut nostaa
kaupalle myytävän maidon hintaa ?

Samaan aikaan toitotetaan että markkinoilta otetaan parasta mahdollista hintaa...  ;D ;D

Eli kurjuus olisi jatkunut vuodesta toiseen ilman kilpailuviraston päätöstä.

Rosvosakki kuriin sanoi Asseri Kantonen elokuva Pirunpellossa !   :-*
Kaipa se oksansahaaja tietää tekemisensä. Kun hintataso tästä alkaa tippua, syytät taas kerran valiota. Kun et muuta osaa, etkä ymmärrä.  ;D

Kurjuus on vasta alussa....

joo ja tätä kurjuutta jaetaan sitte kaikille lasien väristä piittaamatta

Mistä raha tuli Valion purkkimaidon avuksi, mitkä tekijät muuttu????
 Jos kulut kerta katetaa muilla tuatoilla ei kovim palajo kannata trossailla kuinka palajo paree virma Valio om!

JA sitte tää on MALLIesimerkki. Turha kitistä ette luvut oo oikehia!
Onko sun lasit oikeasti noin punaiset?

Valio sentään kattaa suomen toimintansa omasta pussista (ja tekee sen voitollisesti), arla ingman tanskalaisten pussista. Mites sitten suu pannaan kun valio on saatu pois "hintoja polkemasta" ja saadaan suomeenkin tanskalainen hintataso?

joo luuleeko täälä joku että jos valio kyykkää ja arla valtaa markkinat, meidän maidosta saatava hinta pysyy nykyisessä tai jopa paranee. Miksi pysyisi. Miksi ruottis ja tanskas tuottajahintan taso on alempi kuin meillä. Se johtuu vain valion runsaasta tuotekehityksestä joka on vaatinut runsaasti rahaa, mutta joka poikii nyt takaisin juuri näillä lisäarvotuotteilla, ei pelkän maidon, voi ja jauheen teolla. mutta arlalle vain kaikki niin meillä on yhteneväinen hinta pohjoismaissa.
Vapaa sana / Vs: Soon Moooro!
: 21.12.12 - klo:19:26
Mitäs tosta. Ollahan me pohojanmaalaaaaaasetkin ihimisiä. Meillä on kaikki suurta!!! 8) 8)

Mikä teil mukattes nii kauhjan suurt on? En usko.  ;D

meillon satiaasekki siilen kokoosia....
Kilpailuviraston (Kivi) ja Valion välillä on oppiriita siitä, mikä on Valion perusmaitojen tukkuhinnan ja Valion hankintaosuuskunnilleen (Valioryhmä) maksaman tilityshinnan oikea suhde.

Kilpailuvirasto syyttää Valiota valmistuskustannukset alittavasta perusmaitojen tukkuhinnoittelusta ja vaatii Valiota viipymättä korjaamaan tilanteen. Kilpailuvirasto julkisti lausuntonsa asiasta tänään.

Valion mielestä Kilpailuvirasto pitää Valion erikoistuotteiden tuottoja virheellisesti perusmaitojen kustannuksena. Valio tulee toteuttamaan Kilpailuviraston edellyttämät toimenpiteet, mutta hakee samanaikaisesti täytäntöönpanokieltoa markkinaoikeudelta ja käynnistää valitusprosessin.

Kilpailuviranomaisen määräämä seuraamusmaksu ei lankea maksettavaksi ennen kuin markkinaoikeus on käsitellyt asian.

Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama yritys, joka maksaa Valioryhmän osuuskuntien kautta maidontuottajille markkinoilta saamansa tuoton. Valion hyvä tilityskyky on seurausta suuresta erikoistuotteiden valikoimasta, ei perustuotteiden myynnistä.

Kilpailuviraston määräyksen mukaisesti Valio joutuu siirtämään erikoistuotteillaan aikaansaamansa hyvän tilityskyvyn sellaisenaan perusmaitojen tukkuhintaan. Hinnankorotus kohdistuu erityisesti rasvattomaan maitoon.

Kilpailuviraston vaatimus tarkoittaa, että Valio ei saisi tarjota asiakkaille perusmaitoja tuontituotteiden kanssa kilpailukykyiseen markkinahintaan ja siksi Valio hakee markkinaoikeudelta täytäntöönpanokieltoa, jotta Valio ei joutuisi nostamaan perusmaitojen tukkuhintoja, sanoo Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Miksi kaikkien perusmaitojen valmistajien pitäisi kyetä maksamaan yhtä hyvää tilityshintaa kuin Valio tilittää erikoistuotteittensa ansiosta? Miksi tuontimaitoa pitää tukea hintakilpailukiellolla, Laaksonen kysyy.

Oppiriita tukkuhinnan ja tilityshinnan suhteesta

Kilpailuviranomaisen mielestä Valion tilityshinta hankintaosuuskunnille on kokonaan muuttuva kustannus. Valion näkökulmasta tilityshinta on luonteeltaan osittain kiinteää kustannusta ja osittain suorituskykyyn perustuvaa voitto-osuutta. Valion kantaa tukee viiden laskentatoimen professorin lausunto neljästä eri suomalaisesta yliopistosta. Valiolaisten osuuskuntien maidontuottajille maksamaan tuottajahintaan oppiriidalla ei ole suoranaista vaikutusta.

Kilpailusyistä ja oikeusprosessin ollessa kesken Valio ei kommentoi toimenpiteitään eikä prosessia toistaiseksi enempää.
Vapaa sana / Vs: Lomalta sairaslomaa
: 19.12.12 - klo:08:44
Kertyykö sairauslomalla vuosilomaa. Niin ja lomiltapaluurahat tietenkin.

kertyy,  75 pv sairaslomaa kerryttää normaalit vuosilomat l. 2 1/2 kk saikun aikana kertyy n 7 lomapäivää. jos saikku kestää kauemmin kertymä loppuu l. lomaa tosiaan kertyy 75 pv:n asti
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 24