Enemmän tuo rahtipuinnin käyttö on asennekysymys, kuitenkin alle 100 ha:n pinta-aloilla halvempi vaihtoehto. Ehkä sitten talo luokitellaan torpaksi tai isäntä vähävaraiseksi, kun ei ole vara ostaa puimuria. Sen tiedän, että rahtipuinnilla säästämänsä rahat kun sijoittaa vaikkapa tavanomasella 30 vuoden isäntäajaltaan, niin pääomaa eläkepäivien turvaksi kyllä säästyy jonkinverran.

Eräänlainen näkemys asiasta tuokin.Käytännössä puimurin kestoikä/käyttöikä on liki 30 vuotta joten kustannus pidemmän päälle ei oman puimurin omistuksestakaan tule alle 100 hehtaarinkaan pinta alalla kohtuuttomaksi.Ja epäedullisten korjuuolosuhteiden sattuessa oma puimuri on kullan arvoinen.Huomioon otettakoon myös että rahtipuinnissa joutuu myös maksamaan vieraalle työntekijälle palkan onko itselle vastaavalle ajalle tuottavaa työtä muuta kuin pällistellä viljakärryn laidalla puintia.

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 09.01.08 - klo:19:32

Tuohan se on rahtihomman ongelma. Puimuri tulee ja pui tavaraa ettei kerkeä kuivaamaan. Tai jos käyttää rahtikuivuria ei saa puitua kun ei pääse kippaamaan. Sanoisin että yli 30 ha aloilla ei rahtihomma onnistu ainakaan jos vakavissaan haluaa viljellä.

  Jopa vitsin murjaisit

Täällä on kaikilla tiloilla oma kuivuri ja puimuri. Rahtikuivausta tehtiin vielä joskus 25 vuotta sitten kun oli näitä 10-15 hehtaarin tiloja. Nyt on lähin "rahtikuivuri" 10 km päässä. Jos sinne aikoisin viljaa viedä joutuisin jo investoimaan kuljetuskalustoon kuivurin hinnan. Ja edelleenkin olisi ongelmana saada synkronoitua puimuri ja kuivuri. Siinä välissä pitäisi vielä töissäkin käydä. Ei ymmärrä.....

Täällä on kaikilla tiloilla oma kuivuri ja puimuri. Rahtikuivausta tehtiin vielä joskus 25 vuotta sitten kun oli näitä 10-15 hehtaarin tiloja. Nyt on lähin "rahtikuivuri" 10 km päässä. Jos sinne aikoisin viljaa viedä joutuisin jo investoimaan kuljetuskalustoon kuivurin hinnan. Ja edelleenkin olisi ongelmana saada synkronoitua puimuri ja kuivuri. Siinä välissä pitäisi vielä töissäkin käydä. Ei ymmärrä.....

Joopajoo. Jos organisointihalut ja -taidot on naapuruksilla tuota luokkaa, niin se onkin ainoa oikea tapa toimia. Mut turha itkee, jossei kannata. 

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 09.01.08 - klo:13:14

Enemmän tuo rahtipuinnin käyttö on asennekysymys, kuitenkin alle 100 ha:n pinta-aloilla halvempi vaihtoehto. Ehkä sitten talo luokitellaan torpaksi tai isäntä vähävaraiseksi, kun ei ole vara ostaa puimuria. Sen tiedän, että rahtipuinnilla säästämänsä rahat kun sijoittaa vaikkapa tavanomasella 30 vuoden isäntäajaltaan, niin pääomaa eläkepäivien turvaksi kyllä säästyy jonkinverran.

Eräänlainen näkemys asiasta tuokin.Käytännössä puimurin kestoikä/käyttöikä on liki 30 vuotta joten kustannus pidemmän päälle ei oman puimurin omistuksestakaan tule alle 100 hehtaarinkaan pinta alalla kohtuuttomaksi.Ja epäedullisten korjuuolosuhteiden sattuessa oma puimuri on kullan arvoinen.Huomioon otettakoon myös että rahtipuinnissa joutuu myös maksamaan vieraalle työntekijälle palkan onko itselle vastaavalle ajalle tuottavaa työtä muuta kuin pällistellä viljakärryn laidalla puintia.

Parivuotta aikaa oltiin perheen kanssa Linnanmäellä kun rahtipuija oli puimassa.

Suomalaisilla keskimääräisillä puintialoilla puimuri kestäsi  varmaan  tuon 30 vuotta kunnolla huoltaen ja hieman perusremonttia tehden, mutta kun seuraa, niin kun 1000 käyttötunnin raja ylittyy, niin monella isännällä alkaa paikat syyhyämään puimurikaupolille. Metsää kaatuu ja taas on uusi puimuri tallissa.
Kuivuria sittenkin pidän tärkeämpänä joka tilan varustuksena, joskin  sitäkin hankkiessa kannattaa kyllä miettiä, paljonko siihen uhraa, nk. pakettikuivaamot ovat yksinketaisesti liian kalliita. Maatila on liikeyritys nykyään, tulos muodostuu tuottojen ja kulujen erotuksesta. Mielestäni ainakin tällä hetkellä nimenomaan kulupuolelta on löydettävissä säästöjä, tulopuoli  on enemmän riippuvainen viranomaispäätöksistä. Lisäksi tuottesta saatu hinta on sen verran alhainen, että esim. satotasoa nostamalla ei välttämättä saada paljon lisää tulosta, tuotantopanokset kun nousevat lähes samaa tahtia.
Koneyhteistyö ja urakoinnin käyttö olisi paras keino alentaa noita kustannuksia.

Rahtina hoidetaan kaikki kylvöstä kuivauseen hehtaari kustannus noin 354€ +ALV +/-15€

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 09.01.08 - klo:19:32

Tuohan se on rahtihomman ongelma. Puimuri tulee ja pui tavaraa ettei kerkeä kuivaamaan. Tai jos käyttää rahtikuivuria ei saa puitua kun ei pääse kippaamaan. Sanoisin että yli 30 ha aloilla ei rahtihomma onnistu ainakaan jos vakavissaan haluaa viljellä.

  Jopa vitsin murjaisit

Jos ostat puimurin 30 hehtaarille, maksat siitä 60000€ ja ajat sillä 30 vuotta. Silloin pelkkä puimurin kustannus on 66€ hehtaari. siihen kun lasketaan palkat( 2 henkilön), korko pääomalle, huolto, poltoaineet, säilytys niin ollaan lähempänä 200€ hehtaari. Ennemin niin iso kuivaaja kerralla että sopii kaikkien jyvät 10km säteellä vai onko naapuri suhteet niin hyvällä mallilla että jutellaan vain raastuvassa ja rajalla pesäpallomailan kanssa(katsottu liikaa speden pikkupoikia kun pitää olla väli huutaja)
 

Kuivauksessasi voisi tosiaan rakentaa suuria yksiköitä, joissa vaikkapa kaksi 300-400 hehdon kuivausyksikköä. Ainakin Varsinais-Suomen ulkopuolella viljapinta-alat ovat pieniä ja puitavat lohkot myös pieniä(hitaita puida), joten hyvin pelaisi yhteissysteemi. Nykyisillä viljanhinnoilla ei tosiaankaan tarvitse ihan kilonpäälle pelata ja niin samassa kuivurillisessa voisi olla useampien isäntien viljaa.
Myös alueen puinnit voisi samoin järjestää yhteistuumin, pari kunnon tehopuimuria on parempi kuin 5-6 ikäloppua 10-jalan tappuria.
Toinen asia on sitten viljan myynti. Perustetaan vaikkapa isomman alueen yhteistyö, jolla vaikkapa yhteinen viljapinta-ala on 1000-2000 ha. Kun tulee aika myydä viljaa ja vaikkapa on tarjolla yhteensä 1000 tonnia ohraa, niin väitänpä, että joku euro/tn tulee lisää hintaa, kun kimpassa tarjotaan. Myös kuljetuksen voi paremmin kilpailuttaa eli euroja kilahtaa sieltäkin puolen.
Mutta suomalainen viljelijä kait on yhteistyökyvytön ja pelkää, että joku muu hyötyy enemmän kuin hän.

80 ha on niin mukava pinta-ala että se riittää useammalle urakoitsijalle. Viime vuonna mulla oli kaksi puimuria käynissä samanaikaisesti, rahtipuimureita molemmat. Kun maksaa tunnista tai hehtaarista ei ole mitään väliä vaikka niitä olisi enemmänkin.

Suomalaisilla keskimääräisillä puintialoilla puimuri kestäsi  varmaan  tuon 30 vuotta kunnolla huoltaen ja hieman perusremonttia tehden, mutta kun seuraa, niin kun 1000 käyttötunnin raja ylittyy, niin monella isännällä alkaa paikat syyhyämään puimurikaupolille. Metsää kaatuu ja taas on uusi puimuri tallissa.
Kuivuria sittenkin pidän tärkeämpänä joka tilan varustuksena, joskin  sitäkin hankkiessa kannattaa kyllä miettiä, paljonko siihen uhraa, nk. pakettikuivaamot ovat yksinketaisesti liian kalliita. Maatila on liikeyritys nykyään, tulos muodostuu tuottojen ja kulujen erotuksesta. Mielestäni ainakin tällä hetkellä nimenomaan kulupuolelta on löydettävissä säästöjä, tulopuoli  on enemmän riippuvainen viranomaispäätöksistä. Lisäksi tuottesta saatu hinta on sen verran alhainen, että esim. satotasoa nostamalla ei välttämättä saada paljon lisää tulosta, tuotantopanokset kun nousevat lähes samaa tahtia.
Koneyhteistyö ja urakoinnin käyttö olisi paras keino alentaa noita kustannuksia.

NykyVILJELIJÖILLÄ on ilmeisesti liikaa rahaa vieläkin, koska tollaiset yhteistyökuviot eivät kiinnosta ja vilja on helppo myydä Hankkijalle tai Keskolle hinnalla millä hyvänsä.

Onhan nuita yritetty yhteistyökuvioita, mutta ne asenteet ja näin on tehty ennenkin puheet.... 

Lisäksi pitäisi samalla lopettaa toi ainainen marina huonoista hinnoista ja tuista, jos ei ole haluja yrittää nostaa niitä 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 09.01.08 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 09.01.08 - klo:19:32

Tuohan se on rahtihomman ongelma. Puimuri tulee ja pui tavaraa ettei kerkeä kuivaamaan. Tai jos käyttää rahtikuivuria ei saa puitua kun ei pääse kippaamaan. Sanoisin että yli 30 ha aloilla ei rahtihomma onnistu ainakaan jos vakavissaan haluaa viljellä.

  Jopa vitsin murjaisit

Jos ostat puimurin 30 hehtaarille, maksat siitä 60000€ ja ajat sillä 30 vuotta. Silloin pelkkä puimurin kustannus on 66€ hehtaari. siihen kun lasketaan palkat( 2 henkilön), korko pääomalle, huolto, poltoaineet, säilytys niin ollaan lähempänä 200€ hehtaari. Ennemin niin iso kuivaaja kerralla että sopii kaikkien jyvät 10km säteellä vai onko naapuri suhteet niin hyvällä mallilla että jutellaan vain raastuvassa ja rajalla pesäpallomailan kanssa(katsottu liikaa speden pikkupoikia kun pitää olla väli huutaja)
 

Miksi siinä omassa puimurissa pitää olla kaksi palkattua kuljettajaa? Voin itsekin puida toisin kuin tämä ilmeisesti kädetön naispuolinen keskustelun aloittaja. Kummasti sitä kolhoosihommaa ollaan tarjoamassa. Täällä kun viljellään muitakin kasveja kuin ohraa ja lajikkeitakin on useampia niin sekoittaminen yhteiskuvurissa ei oikein luonnista. Lisäksi isännät käyvät ansiotöissä toisin kuin nämä tissinkoittajat jotka voikin paremmin harrastaa yhteistoimintaa, onhan siinä koko päivä aikaa aamu- ja iltalypsyn välillä. Tuo koko viljelyketjun hoitaminen rahtina 350€/ha. Sisältyykö siihen kaikki kuljetukset ja varastointi? Jos joku tulee hoitamaan tuolla rahalla koko homman niin tervetuloa.

Kuinka paljon tuo kädellinen maanviljelijä itse pui vuodessa?

Tämä ketju vahvistaa sen mitä kannattavuuskirjanpitotilojen taseista olen jo aiemmin analysoinut.  Viljanviljelyn kannattavuuskerrointa rasittaa suhteettoman suuri kalustoon sitoutunut pääoma, kaluston käyttöaste jää aivan onnettomaksi jos ihan tosissaan puhutaan 30ha puintialoista puimuria päälle ja kannattavuutta yritetään perustella itselleen 30v pitoajalla, jolle ei ilmeisesti lasketa edes sitoutuneen pääoman korkoa.

Tämä ketju vahvistaa sen mitä kannattavuuskirjanpitotilojen taseista olen jo aiemmin analysoinut.  Viljanviljelyn kannattavuuskerrointa rasittaa suhteettoman suuri kalustoon sitoutunut pääoma, kaluston käyttöaste jää aivan onnettomaksi jos ihan tosissaan puhutaan 30ha puintialoista puimuria päälle ja kannattavuutta yritetään perustella itselleen 30v pitoajalla, jolle ei ilmeisesti lasketa edes sitoutuneen pääoman korkoa.

Niinpä.

Tuossa mietin että jos ostaisi uuden 100000 euron puimurin velkarahalla...

30 vuotta olis varmaan sopiva lainan takaisin maksuaika..

Mitenköhän rahoitus yhtiössä tai pankissa suhtauduttaisiin ideaan?

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 10.01.08 - klo:18:49

Tämä ketju vahvistaa sen mitä kannattavuuskirjanpitotilojen taseista olen jo aiemmin analysoinut.  Viljanviljelyn kannattavuuskerrointa rasittaa suhteettoman suuri kalustoon sitoutunut pääoma, kaluston käyttöaste jää aivan onnettomaksi jos ihan tosissaan puhutaan 30ha puintialoista puimuria päälle ja kannattavuutta yritetään perustella itselleen 30v pitoajalla, jolle ei ilmeisesti lasketa edes sitoutuneen pääoman korkoa.

Niinpä.

Tuossa mietin että jos ostaisi uuden 100000 euron puimurin velkarahalla...

30 vuotta olis varmaan sopiva lainan takaisin maksuaika..

Mitenköhän rahoitus yhtiössä tai pankissa suhtauduttaisiin ideaan?

Käy koittamassa ja ota videokamera mukaan ja laita pätkä Youtubeen: Niin saadaan varmaan makeat naurut ja pankinjohtajan moninaiset ilmeet