Savimaalla kevätkynnön välttäminen ei ole laiskuutta vaan sadonvarmistusta. Kylillä olen viimekeväinä nähnyt onnistumisia tolla glyfo+ suorakylvöllä hömpän lopetuksissa. Olen joskus nähnyt onnistumisen savimaan kevätkynnölläkin, mutta sitten tarvitaan erikoisen sateinen alkukesä. Useammin olen nähnyt epäonnistumisia ja itselläkin on kevyen maan savisempi nurkka jäänyt ilman satoa kevätkynnön jälkeen.
Joskus harrastelijankin kannattaisi käyttää urakoitsijaa, eikä lähteä ihan mielettömään hinkka hinkka operaatioon vakkei ihan niinpaljoa saakaan ajaa traktorilla.

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Kevätkyntö on toiminut naapurikylän ja tämän kylän suurimmalla viljelijällä erinomaista paremmin, niillä lohkoilla, jotka olivat 200+ (Edit: järvi näkyy Pullolassa ennen vuotta 1850, isojakokartat 1780-luvulla löytyivät, on ollut ainakin soita ja vetisiä joutomaita enempi, mutta jäin kyllä useaksi tunniksi historian pariin, aikas ihme kun nämä alueet näkyvät kansallisarkistossa, ja ovat kohta neljännesvuosituhannen päästä tallennettuja !) vuotta sitten järveä. Tämä järvi lienee kuivatettu teille asti, vesipuroksi, joka liittyy Kiskonjokeen ja sieltä saaristoon. Samalle paikalle tulee vieläkin vesilintuja ja joutsenia muuttojen yhteydessä, niin kuin muistaisivat matalan kaislikkoisen vesistön tuossa. Patokin tuolla vielä on, on suora kanava siinä.

Kaipa jostakin sen suorakylvöurakoitsijan löytää, mutta voi olla, että maan routaantuessa käyn kyntämässä tuon nurmen, jos semmoinen mahdollisuus tulee, itselle ei tulisi rajoituksia, kun eivät kuuluisi omaan syysilmoitukseen. Kyllä se saattaa olla toiseksi paras vaihtoehto suorakylvön jälkeen. Keväällä kyntämällä epäonnistuu ehkä jopa kahdeksan kertaa kymmenestä.

-SS-

Rypsiä??

Kymmenkunta vuotta sitten oli tällainen mielenkiintoinen rehu-urakka. Tehtiin säilörehut talon pelloilta juhannuksen jälkeen paaliin. Seuraavaksi oli vuorossa glyfosaatti ja rypsinkylvö sänkeen. Oli kuulemma tullut ihan puitava sato

Kylvin yhtenä vuotena pilalle syödyn rapsin jälkeen aikaisen rypsin juhannuksen jälkeen, olisiko ollut 2020. Satotaso oli vähäinen, vaikka ötököitä ei sitten enää paljon ollutkaan. Toisen kerran kylvettiin rypsiä noin 10.6.2021, kuivuus vei. Sekä kultivoituun nurmirikkoon  että sänkiäestettyyn. Tänä vuonna rypsi menestyi aikaisin kylvettynä, syysohra- ja syysrapsirikkoon. Ainakin omasta mielestäni menestyi oikein hyvin. Rapsi ei itänyt, vaikka samalla pellolla rypsistä tuli oikein tiheää lehtisalaattia.

Mistä noita tietää.

-SS-

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Suorakylvö on pakkiin yksi työkalu lisää. Se ei ehkä ole hyvä ratkaisu joka vuosi ja koko ajan, mutta tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa se on toimiva systeemi. Vaikka vaikeeta on, niin koko ajan se on pikku hiljaa lisääntymässä, suoraan verrannollisesti lisääntyvien hehtaarien myötä. Ei vaan kerkiä ja maat kuivaa, pakko tehdä jotain keventäviä ratkaisuja.

Yksi hyvä esimerkki oli tuolla sivutilalla, kun on niin mahdottoman multaisia notkoja joka pellolla. Luulin, että ne on aina pakko kyntää, sitten Rapid upposi sinne multaan ja alkoi lautata maamassaa lautasten välissä eteenpäin. Kylvö meni sellaiseksi ripottelemiseksi, kun konetta täytyi kannatella. Kokeilin siirtymistä kultivoituun, lautasmuokattuun, kaikissa tuli eteen se liiallinen multaisuus. Kiusallista, kun hyvää maata, mutta kylväminen vaikeeta. Menneenä kesäkuuna suorakylvin, kun aika oli loppumassa käsiin. Yllättäen ei ollutkaan mitään vaikeuksia. Maa oli tiivis talven jäljiltä, kone kantoi hyvin, vantaat toimi hyvin, kaikki oli hyvin. Niissä notkoissa oli hyvä viljat jne. Summasummarum, tehty liikaa töitä, täytyy mennä jatkossa helpointa tietä eteenpäin.

Näitä vastaavia esimerkkejä on muitakin, mutta suorakylvöä kannattaa kokeilla eri lohkoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Mielestäni siinä syntyy jonkinlaisia säästöjä, vähintään työajan puitteissa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.22 - klo:21:45

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Suorakylvö on pakkiin yksi työkalu lisää. Se ei ehkä ole hyvä ratkaisu joka vuosi ja koko ajan, mutta tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa se on toimiva systeemi. Vaikka vaikeeta on, niin koko ajan se on pikku hiljaa lisääntymässä, suoraan verrannollisesti lisääntyvien hehtaarien myötä. Ei vaan kerkiä ja maat kuivaa, pakko tehdä jotain keventäviä ratkaisuja.

Yksi hyvä esimerkki oli tuolla sivutilalla, kun on niin mahdottoman multaisia notkoja joka pellolla. Luulin, että ne on aina pakko kyntää, sitten Rapid upposi sinne multaan ja alkoi lautata maamassaa lautasten välissä eteenpäin. Kylvö meni sellaiseksi ripottelemiseksi, kun konetta täytyi kannatella. Kokeilin siirtymistä kultivoituun, lautasmuokattuun, kaikissa tuli eteen se liiallinen multaisuus. Kiusallista, kun hyvää maata, mutta kylväminen vaikeeta. Menneenä kesäkuuna suorakylvin, kun aika oli loppumassa käsiin. Yllättäen ei ollutkaan mitään vaikeuksia. Maa oli tiivis talven jäljiltä, kone kantoi hyvin, vantaat toimi hyvin, kaikki oli hyvin. Niissä notkoissa oli hyvä viljat jne. Summasummarum, tehty liikaa töitä, täytyy mennä jatkossa helpointa tietä eteenpäin.

Näitä vastaavia esimerkkejä on muitakin, mutta suorakylvöä kannattaa kokeilla eri lohkoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Mielestäni siinä syntyy jonkinlaisia säästöjä, vähintään työajan puitteissa.

Ehdottomasti kyllä näin on, suorakylvökone ilmestyy rakennemuutoksen kiihkeimmässä vaiheessa, kun nopeasti lisääntyvät hehtaarit vaativat huomiota. Ruiskulla ja suorakylvökoneella voi rullata isommankin maakunnan pellot maantievauhdilla läpi, pinta-alatulos päivässä on se avain. Tuossa vaiheessa tila  pääsee aitosuorasti KM artikkeliin.

Vähemmän sillä suorakylvökoneketjulla sitten on käyttöä, kun tila lopulta siirtyy hehtaariralli-luomuun, ja ruisku myydään pois.

Voi olla, että uudella tukikaudella tilanne on taas erilainen.

-SS-

Savimaalla kevätkynnön välttäminen ei ole laiskuutta vaan sadonvarmistusta. Kylillä olen viimekeväinä nähnyt onnistumisia tolla glyfo+ suorakylvöllä hömpän lopetuksissa. Olen joskus nähnyt onnistumisen savimaan kevätkynnölläkin, mutta sitten tarvitaan erikoisen sateinen alkukesä. Useammin olen nähnyt epäonnistumisia ja itselläkin on kevyen maan savisempi nurkka jäänyt ilman satoa kevätkynnön jälkeen.
Joskus harrastelijankin kannattaisi käyttää urakoitsijaa, eikä lähteä ihan mielettömään hinkka hinkka operaatioon vakkei ihan niinpaljoa saakaan ajaa traktorilla.

Nyt kyllä Makelle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kirjoituksesta! Ne, keillä maat soveltuvat kevätkyntöön, saavat olla huoleti ja kevätkyntää, varmasti tulee hyvä, mutta ne, keillä maat eivät sovellu kevätkyntöön, joutuvat keksimään muita ratkaisuja. Sen sitten päättää kukin itse, mikä on toimivin ratkaisu itselle. Viikon muokkausoperaatio isolla O:lla vai suorakylvö.

Lainaus käyttäjältä: Make - 01.11.22 - klo:19:29

Savimaalla kevätkynnön välttäminen ei ole laiskuutta vaan sadonvarmistusta. Kylillä olen viimekeväinä nähnyt onnistumisia tolla glyfo+ suorakylvöllä hömpän lopetuksissa. Olen joskus nähnyt onnistumisen savimaan kevätkynnölläkin, mutta sitten tarvitaan erikoisen sateinen alkukesä. Useammin olen nähnyt epäonnistumisia ja itselläkin on kevyen maan savisempi nurkka jäänyt ilman satoa kevätkynnön jälkeen.
Joskus harrastelijankin kannattaisi käyttää urakoitsijaa, eikä lähteä ihan mielettömään hinkka hinkka operaatioon vakkei ihan niinpaljoa saakaan ajaa traktorilla.

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Kevätkyntö on toiminut naapurikylän ja tämän kylän suurimmalla viljelijällä erinomaista paremmin, niillä lohkoilla, jotka olivat 200+ (Edit: järvi näkyy Pullolassa ennen vuotta 1850, isojakokartat 1780-luvulla löytyivät, on ollut ainakin soita ja vetisiä joutomaita enempi, mutta jäin kyllä useaksi tunniksi historian pariin, aikas ihme kun nämä alueet näkyvät kansallisarkistossa, ja ovat kohta neljännesvuosituhannen päästä tallennettuja !) vuotta sitten järveä. Tämä järvi lienee kuivatettu teille asti, vesipuroksi, joka liittyy Kiskonjokeen ja sieltä saaristoon. Samalle paikalle tulee vieläkin vesilintuja ja joutsenia muuttojen yhteydessä, niin kuin muistaisivat matalan kaislikkoisen vesistön tuossa. Patokin tuolla vielä on, on suora kanava siinä.

Kaipa jostakin sen suorakylvöurakoitsijan löytää, mutta voi olla, että maan routaantuessa käyn kyntämässä tuon nurmen, jos semmoinen mahdollisuus tulee, itselle ei tulisi rajoituksia, kun eivät kuuluisi omaan syysilmoitukseen. Kyllä se saattaa olla toiseksi paras vaihtoehto suorakylvön jälkeen. Keväällä kyntämällä epäonnistuu ehkä jopa kahdeksan kertaa kymmenestä.

-SS-

Onko ymmärrettävä, että SS:n valtakunnassa tänäkin syksynä leijonanosa syysviljoista perustettiin kyntämällä? Täällä Loimaan ja Turun lähialueella syysviljoja perustettiin poikkeuksellisen vähän perinteisesti kyntämällä. Luulen, että pääsyinä olivat pelko kuivasta ja kovasta maasta (hidas kyntö, työläs äestys) ja yksinkertaisesti ajan puute, kun syysviljat joutui kylvämään kevätkasvien perään. Toisaalta maa oli jotenkin helposti muokkautuvaa ja lautasmuokkaimella pääsi kohtuu helposti melko syvälle, kylvääkin sai suoraan lautasmuokkauksen päälle. Suorakylvöäkin näin, mutten mitenkään poikkeuksellisen paljon.

Sitä en yritä kieltää, etteikö perinteinen kyntömuokkaus olisi syysviljalle ehdottomasti paras. Kyntämällä saadaan esimerkiksi paljon vesitilaa ja vähän jääntiviljaa. Joskus on vain erinäisistä syistä "pakko" kokeilla jotakin muuta. "Kateellisena" katson ensi syksynä sitä viljarallia, mikä lähtee kynnetyiltä syysviljalohkoilta . Toisaalta jos ensi talvesta tuleekin viime talven toisinto, sitten ei harmita niin paljoa, ettei polttanut aikaa ja polttoainetta kyntöön ja äkeellä tahkoamiseen .

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.22 - klo:21:45

Suorakylvöurakoitsijat ovat jostakin syystä vähentyneet, 20 vuotta sitten leikkivät monet tässä lähellä suorakylvökoneella. Tämä omakin palsta on ainakin kaksi kertaa kylvetty suorakylvökoneella, vuosituhannen vaihteessa. Nyt tämä aukea on lähes kokonaan kynnetty tai kevytmuokattu, syysviljaa tietenkin paljon, ja kevytmuokatunkin  keltaorasvuoden jälkeen seuraavaksi vuodeksi ilmestyy kynnös syysvehnän alle. Joku siinä vaan on, että hyvänä syysviljavuotena jostakin syystä pettyvät ja vaihtavat menetelmää.

Suorakylvö on pakkiin yksi työkalu lisää. Se ei ehkä ole hyvä ratkaisu joka vuosi ja koko ajan, mutta tietyissä tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa se on toimiva systeemi. Vaikka vaikeeta on, niin koko ajan se on pikku hiljaa lisääntymässä, suoraan verrannollisesti lisääntyvien hehtaarien myötä. Ei vaan kerkiä ja maat kuivaa, pakko tehdä jotain keventäviä ratkaisuja.

Yksi hyvä esimerkki oli tuolla sivutilalla, kun on niin mahdottoman multaisia notkoja joka pellolla. Luulin, että ne on aina pakko kyntää, sitten Rapid upposi sinne multaan ja alkoi lautata maamassaa lautasten välissä eteenpäin. Kylvö meni sellaiseksi ripottelemiseksi, kun konetta täytyi kannatella. Kokeilin siirtymistä kultivoituun, lautasmuokattuun, kaikissa tuli eteen se liiallinen multaisuus. Kiusallista, kun hyvää maata, mutta kylväminen vaikeeta. Menneenä kesäkuuna suorakylvin, kun aika oli loppumassa käsiin. Yllättäen ei ollutkaan mitään vaikeuksia. Maa oli tiivis talven jäljiltä, kone kantoi hyvin, vantaat toimi hyvin, kaikki oli hyvin. Niissä notkoissa oli hyvä viljat jne. Summasummarum, tehty liikaa töitä, täytyy mennä jatkossa helpointa tietä eteenpäin.

Näitä vastaavia esimerkkejä on muitakin, mutta suorakylvöä kannattaa kokeilla eri lohkoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Mielestäni siinä syntyy jonkinlaisia säästöjä, vähintään työajan puitteissa.

Kokeilitko lautasmuokata keväällä? Mahtaako silloin lautata, vai onko ongelma vain syysmuokatussa? Tässä on kanssa pari pehmeämaista lohkoa, joita suorakylvettiin aika innokkaasti kymmenen vuotta. Sitten tuli mieleen välillä kyntää - Nova Combin etupää sukelsi äestettyyn multaan ja etupyörästö muistutti enemmän etulataa . No kylvö onnistui, kun kevitteli sylinterillä etupäätä, ja paras vilja tuli sinä kuivana katokesänä näille lohkoille. Sitten siirryttiin taas suorakylvöön... Viime keväänä oli tarkoitus kokeilla lautasmuokkausta, mutta ajanpuutteen takia tuli vedettyä suoraan sänkeen eli ei ole tietoa, lauttaisiko, jos keväällä vetäisi ihan pinnasta pinnan rikki.

Broadway kyllä pitää heinät vehnän alla.
Kevätkynnön kanssa voi onnistua ilmankin jos lohkolla ei ole pahasti juolavehnää  mutta toki parempi varautua etukäteen siihen että torjunta voi olla tarpeen.

Silloin kun vln maksettiin enemän, niin suorakylvö osto palveluna suoraan sänkeen, glyfo tietty ensin. Kevätvehnää ja attributia koska heinä, varsinkin timotei oli ongelma. Sitten syksyllä on tasainen pelto joka voi kultivoida, lautastintata kyntää tai jättää sänkenä. Toimi kyllä tarpeeksi hyvin. Savimaata.

Joskus kesanto joka ei tahtonut syyskyntö onnistua, sitten ei laahavannaskylvö onnistunut, sitten juolakasoja jotka seuraavana syksynä ja ehkä vielä seuraava kevät voi kummitella ja vaatii enemän glfoo.

Myöhään kylvetty tai itäneitäneitä, riipuu paljon syksystä, tietty. Joku kesä kun ei vaan rypsi itänny, vasta juhannuksena, silti lokakuun ensimäisenä viikona puin ihan hyvän sadon. Eli kyllä joku aikasin  matala kultivointi ja siitä sitten viikon välein jollain muokata ja kylvö sitten kesäkuussa, sateiten jälkeen, miksi ei esm joku aikainen ohra toimis?

Kyllä tuon pikakesannon ja rypsin voisi koittaa, Targasuper ja Clamox yhdessä ovat aika totaalinen heinien tuho. Suorakylvökalustoa kun ei taida kiihkeimpään kylvöaikaan kuitenkaan saada, aikaista rypsiä voinee hyvin myöhästyttää kesäkuulle, jos ei vaan kynnä sitä peltoa umpikuivaksi. Pitää noita siipiteriä miettiä, jos vaikka laittaisi kultivaattoriin.

-SS-

Itsellä kevätkyntöön soveltuvia multavia hietamaita. Huolellinen kyntö keväällä ENNEN kuin heinä lähtee kunnolla kasvuun ESIAUROJEN kanssa. Ei ole kevätviljoilla juola tai muutkaan rikat pahasti haitanneet, yleensä juola riehaantuu vasta tuleentumisvaiheessa tai puintien jälkeen. Sitten työkalupakkia talon normikäytäntöjen mukaan.

Tuollainen mielenkiintoinen tieto tuli esille myös luonnonhoitopellosta: Kun pellon edellinen haltija on esimerkiksi vuokrakautensa viimeisenä vuotena luonnonhoitopellon 1. vuodessa, ei uusi haltija voi kyntää peltoa vielä syksyllä, eikä lauhana talvena oman hallintaoikeutensa ensimmäisinä päivinä,  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä. Tämä lienee yksi hömppäjärjestelmän vanhoja ominaisuuksia, joten myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Kyllä kevätkynnös pelastaa monena vuonna täystuhoilta kuten tämän kesän jumalattomista sadekuuroista taas opimme.

Parina menneenä vuonna olisin mielelläni ottanut yhden jumalattoman sadekuuron. Vaikka siinä kuivaheinän korjuun perään.. vaan kun ei niin ei.

Tasan ei käy onnen lahjat - eikä sademäärät.

Sinänsä sain ihan kohtuullisen sadon yhdeltä multavalta kevätkynnetyltä lohkolta.
Resepti oli matala kyntö, kerran lautasmuokkari ja pian Novalla perään. Lohko kärsii huonosta ojituksesta ja syvemmällä pohjalla riitti vettä ilmeisen pitkään, ja vilja sai varman juurensa sen muruisen muokkauskerroksen läpi. Keväällä tuli sentään yksi kunnon sade joka varmisti alkuunlähdön. Yläpäässä kaikkein savisimmassa kohdassa oli aika surkeaa mutta pääosin en viime kesänä parempia viljakasvustoja saanut millään menetelmällä.

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.11.22 - klo:01:03

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.

Niinpä, mutta jos mennään Lohjalta se sama 600km vielä etelämmäs, kuinka aikaisin siellä mennään pellolle...