Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.07.10 - klo:23:46

Ihan konkkaan kantaa ottamatta, niin valtulla tekee kyllä samat työt ku venttiililläki ja ilman velkaa
Huoltokuluja kyllä on, niinku kaikilla merkeillä, mutta korjauskulut jää kyllä muutamaan euroon hehtaaria kohti, ei niillä punavanteisia vielä saa maksuun..

 Saaks rahatonkin Valtun ilman velkaa?

Saa saa  Vallu on kuulemma niin hyvä että se maksaa itse itsensä parissa vuodessa.

Ei ole ainoo maatila konkurssissa tällä hetkellä von fendtillä,ainakin yks toinen meneillään.Uus navetta,yhen robon.
Ja taitaa olla vasta alku soittoo

Vaikea uskoa, että noita tiloja menee konkurssiin. Mikä mättää? Täytetäänkö navettaa liian hitaasti? Vai onko rakennuskustannukset liian suuret? Vai onko uuden navetan käyttöönotossa ongelmia, kun ei osata käyttää koneita ja voivat reistailla? Olisi kiva tietää, että otettaisiin opiksi.
Oma arvaus on se, että navettaa ei täytetä tarpeeksi nopeasti.

Olen tässä viime vuosina seurannut lähinnä sivusta tätä maitotilojen rakennekehitystä.Noin kymmenen vuotta sitten peruskorjasimme ja laajensimme navettaa pienillä kustannuksilla siihen aikaan nähden kohtuullisen isoksi ainakin näilläseuduin.Pellon hintakaan ei pilviä hiponut toisin kuin nyt.Tänä päivänä tämä onkin sitten pienehkö tai korkeintaan keskikokoinen tila.Mutta jotenkin tuntuu,että viime vuosina on kyllä osaksi mopo karannut käsistä tilojen laajennushuumassa.Suurimman tilin näinä vuosina on tehnyt laitteiden ja rakennustentoimittajat ja tuotannosta luopuneet tilat...Koska viljelijäpariskunnan työmäärä on rajallinen,pitää palkata sitten ulkopuolista työvoimaa ja sehän tunnetusti maksaa ja laajennuksen mahdollinen hyöty valuu palkkakuluihin.Mielestäni elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin työnteko tai muuten ollaan huonolla tiellä..

  Täysin samaa mieltä,joskushan sanottiin etä palkkatyöläinen vie sen 50 lemän tuotonjos itse(vaimon kanssa )hoitaa sen 4-5-kymmentä lehmää niin se ylimäärä on sitten sitä näyttämisen halua ,mutta siitä joutuu maksamaan sittenehkä liian kovan hinnan...

Mietin joskus tilannetta, että jäisin yksin ison lehmälauman kanssa. Jos sattuisi niin odottamatonta että puoliso sairastuisi tai kuolisi. Meillä on koti ja 60 lehmää. Jos haluan edelleen asua kodissani, joutuisin palkkaamaan työntekijän, jolle maksaisin 30 lehmän maitotilin. Minulle jäisi puolet. Pärjäisinkö sillä ja maksaisiko vaivan pelata vieraan työvoiman kanssa? Taitaisi mennä koti ja työ.

Ei palkkakulu kellään ole 30 lehmän maitotili. (tai sitten lehmät lypsävät toosi huonosti) Joillain se voi olla 30 lehmän tuotto. Tuossa on kuitenkin tosi suuret erot tilojen välillä.

Vaikea uskoa, että noita tiloja menee konkurssiin. Mikä mättää? Täytetäänkö navettaa liian hitaasti? Vai onko rakennuskustannukset liian suuret? Vai onko uuden navetan käyttöönotossa ongelmia, kun ei osata käyttää koneita ja voivat reistailla? Olisi kiva tietää, että otettaisiin opiksi.
Oma arvaus on se, että navettaa ei täytetä tarpeeksi nopeasti.

Om kolome ylleisintä, jokka kattaa konkista 90%.

1) Liika piäni pankki hankkeeseen nähäre (Oma pääoma katto.)
2) Piänte pankkien halu rahottaa ensi seinät ja koneet pankkilainalla. Oletuksena notta paree saanto
    konkurssisa. ( ei varaa ostaa elukoota riittäväste= 2x laajennukse koko+uuristus+ 30% seuraavat 3 vuatta
3) kahre erellise yhteesvaikutus ( kassa loppuu enne ko tuatanto om täyresä lyännisä)!

Sitte ykisittääsiä tiloja koskevana (vahinkoja, sarjassa sairastappauksia, Huano rehuvuasi, Liika vähä kaavotettua mererantaa myitäväks, Liika piäni pelto/mettäala,(sis, vähäne puusto), Viimmesem vuaren ajalta tullunna huamattava hinnam purotus , ko tuatanto kasvusa =kulut kasvaa tulot ei.

Viimmesesä kasasa om sitte net ns.huano onniset joiren ns."yrityksem kualeman kuilu kasvaa laaksoks"!

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 10.07.10 - klo:15:39

Ei ole ainoo maatila konkurssissa tällä hetkellä von fendtillä,ainakin yks toinen meneillään.Uus navetta,yhen robon.
Ja taitaa olla vasta alku soittoo

Vaikea uskoa, että noita tiloja menee konkurssiin. Mikä mättää? Täytetäänkö navettaa liian hitaasti? Vai onko rakennuskustannukset liian suuret? Vai onko uuden navetan käyttöönotossa ongelmia, kun ei osata käyttää koneita ja voivat reistailla? Olisi kiva tietää, että otettaisiin opiksi.
Oma arvaus on se, että navettaa ei täytetä tarpeeksi nopeasti.

Itse olen sitä mieltä, että kannattaisi ensin hankkia lisää peltoa ja sitten vasta laajentaa ...
Pelto on kumminkin maataloudessa se strateginen tekijä.

Se on totta että kenellä on peltoa ja lehmiä, pärjää paremmin kuin se jolla vain lehmiä ja peltoa vain säilörehualan verran.

pellon haaliminen jo monasti velekaannuttaa talouden liiaksi...

Yleensä menestyjillä ensin suhteellisen paljon lehmiä peltoon nähden ja hyvin osaamista. Sitten kun kaikki oleellinen on saatu kohdalleen ovat voineet keskittyä kymppitonnin pellon hankintaan. Jos toiminta toisin päin, koskaan ei olisi päästy kyseiseen tilanteeseen(ainakaan yhden sukupolven aikana).

Yleensä menestyjillä ensin suhteellisen paljon lehmiä peltoon nähden ja hyvin osaamista. Sitten kun kaikki oleellinen on saatu kohdalleen ovat voineet keskittyä kymppitonnin pellon hankintaan. Jos toiminta toisin päin, koskaan ei olisi päästy kyseiseen tilanteeseen(ainakaan yhden sukupolven aikana).

Pellonhinta vaihtelee melkoisesti , alueella jos on karjaa paljon on pellonhinta huipussaan , tosin Salonseudulla vaikka ei ole karjaakaan maksetaan pelloista kovia hintoja .

Mietin joskus tilannetta, että jäisin yksin ison lehmälauman kanssa. Jos sattuisi niin odottamatonta että puoliso sairastuisi tai kuolisi. Meillä on koti ja 60 lehmää. Jos haluan edelleen asua kodissani, joutuisin palkkaamaan työntekijän, jolle maksaisin 30 lehmän maitotilin. Minulle jäisi puolet. Pärjäisinkö sillä ja maksaisiko vaivan pelata vieraan työvoiman kanssa? Taitaisi mennä koti ja työ.

Mihin sää sitä työntekijää tarttisit kun tuossa vähän aiemmin kehuit että tuo 60 lehmää menee helposti yksinkin...

Yleensä menestyjillä ensin suhteellisen paljon lehmiä peltoon nähden ja hyvin osaamista. Sitten kun kaikki oleellinen on saatu kohdalleen ovat voineet keskittyä kymppitonnin pellon hankintaan. Jos toiminta toisin päin, koskaan ei olisi päästy kyseiseen tilanteeseen(ainakaan yhden sukupolven aikana).

Näin se vaan tahtoo mennä.Jos ekaks ostaa sen vaikka 50ha peltoo hintaan 10keuroo,olis syntii jo se 500000,siitä vaikeempi lähtee tekee navettaa.
Mut menestyneinhän on se,jolla pellot valmiina,teköö vaa navetan.Tai ostaa pellot perintörahoilla

Tai onnistuu löytämään yhteistyökykyisiä kasvinviljelijöitä.