Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 12.02.22 - klo:21:54

Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.

On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.

Laskelmat on kunnossa, kun viljan satotaso on 4t/ha. Jos ottaa lähtökohdaksi sen että satoa ei tule, niin ilman laskintakin tietää toiminnan olevan tappiollista. Muuttuvista kuluista säästämällä ei sadot ainakaan nouse. Paitsi jos aiemmin on hassattu rahaa johonkin tarpeettomaan.

Kokolailla normipanostuksilla mennään. Panokset kuitenkin hankittu pöötä lukuunottamatta kohtuuhinnoilla.
Viljanhinta tullee olemaan suht hyvä tulevana satokautena joten miksi ei panostais?
Ens syksyn jälkeen asia on ihan eri kun lannotteet kalliita ja cap uudistuu, viljanhintakin jossain vaiheessa tulee alas.
Todnäk lisää huonoimpia lohkoja hömpälle, lannotehankinnat mietittävä tarkkaan. Palkokasvit ehkä ilman lannotusta.
Tänä syksynä parhaat myyntitulot kasvinviljelystä 34 vuoden viljelyuran aikana.

Kyllä oli huimia eroja lyhyilläkin välimatkoilla täällä Hämeessä. Vähän  hiesuisemmalla lohkolla sadot jäi alle 500 kilon, osa jäi puimattakin heikon sadon takia ja reilun kymmenen kilsan päässä  hyviltä hietamailta tuli sitten 4000 helposti, näin kevätviljoilla. Toiselle tuli kato ja toiselle ennätys tilille

Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.

Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.

Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.02.22 - klo:13:05

Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.

Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.

Apulannat kannattanee nyt käyttää vain siihen asti, kunnes lisäkilo ei tuota enää entistä määrää lisäkiloja satokasvista. Maksimituoton kohta todennäköisesti ei ole paras, ottaen huomioon esimerkiksi kuivaus- ja puintipolttoainekustannusten nousun.

Karjatilalla optimi voi olla eri, jos vaihtoehtona on ostaa kallistuvaa rehuviljaa.

-SS-

Kyllä oli huimia eroja lyhyilläkin välimatkoilla täällä Hämeessä. Vähän  hiesuisemmalla lohkolla sadot jäi alle 500 kilon, osa jäi puimattakin heikon sadon takia ja reilun kymmenen kilsan päässä  hyviltä hietamailta tuli sitten 4000 helposti, näin kevätviljoilla. Toiselle tuli kato ja toiselle ennätys tilille

Niin totta. Suomultamaita, märkiä metsänkoipiaisia suorakylvöllä. Viljaa tuli yllättävän hyvin. Mutta ei kaikille, kaikkialla.

En ole ajatellut säästää mistään. Tuleva kesä vedetään normaalin kaavan mukaan. Syksyyn on pitkä aika ja silloin voi olla jo helkatinmoinen taloustaantuma menossa tai sitten ei. Voi olla, että 700e apulantojakin kannattaa ostella, jos viljahinnat huitelee yli 400e ja kaupoissa elintarvikekriisi. Ukraina sodassa ja viljanvienti stopissa. Muutokset joka suuntaan ovat nyt niin nopeita, että kaikki on mahdollista. Sen verran on minullakin maileja mittarissa, että tässä bisneksessä ei tehdä mitään ennustuksilla. Syksyllä katsotaan mitä on laareissa ja miltä panosten hinnat näyttää jne.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 14.02.22 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.02.22 - klo:13:05

Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.

Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.

Apulannat kannattanee nyt käyttää vain siihen asti, kunnes lisäkilo ei tuota enää entistä määrää lisäkiloja satokasvista. Maksimituoton kohta todennäköisesti ei ole paras, ottaen huomioon esimerkiksi kuivaus- ja puintipolttoainekustannusten nousun.

Karjatilalla optimi voi olla eri, jos vaihtoehtona on ostaa kallistuvaa rehuviljaa.

-SS-

Mitä minä tiedän,karjatilat lisäävät reilusti viljanviljelyä,tästä johtuu varmaankin viljansiemenistä pula.

Viimevuotinen siemenvilja saattaa olla heikompilaatuista kuin yleensä. Kannattaa säilyttää aina 3 vuoden tarve siemenviljaa että pääsee kylvämään isompaa jyvää heikonkin vuoden jälkeen.

Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.

Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.

Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.

Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.

Joo o. Tiedän yhden tilan jossa startataan valtu joka päivä oli töitä tai ei.. nooh sillä tilalla ei taida raha loppua vaik valteemi kävis 24/7...

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 20.02.22 - klo:20:27

Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.

Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.

Joo o. Tiedän yhden tilan jossa startataan valtu joka päivä oli töitä tai ei.. nooh sillä tilalla ei taida raha loppua vaik valteemi kävis 24/7...

Eläkeläiset näyttää traktoreillaan hinkkaavan pihansa puhtaaksi pienenkin lumisateen jälkeen. Ja nyt kun lämpötilat on sahanneet nollan kahta puolen, niin seurauksena pihat on luistinratoja, sit levittävät mursketta, joka painuu jään sisään ja pakkanen kovettaa pinnan, ja taas on piha liukas, no taas lisää mursketta, jonka päälle sataa lunta, joka hinkataan pois ja ne murskeet kulkee mukana, ja sit taas lisää mursketta jne. No eläkeläisillä on aikaa puuhastella....

Itsellä isot pihat, jos jokaisen parin sentin lumisateen lumet pitäisi putsata, ei paljon muuta ehtisi tekemäänkään. Saa kertyä  reilusti, ennen kuin alan lumitöihin.

Juu jää kanssa oma piha vähän heikolle auraamiselle, kun siivoo muiden pihoja. Tärkeimmät paikat tulee aurattua ennen tamppaamista. Mutta menee siinä aikaa ja löpöä kun sitä pehmenevää tampattua lunta pois lykkii. Etten tiedä tuleeko säästöä.

Ihmettelen tota Mela porukoiden toimintaa tässä Ukrainan ja viljelijöiden kriisissä.  8 prosentin korolla saa laskut siirrettyä, joten sieltä ei apuja saa. Jos vaihtoehtona on ostaa löpöä kylvinkoneeseen tai maksaa Mela lasku,josta eläkettä voi saada josku 2050-luvulla..Niin olen senverta huoltovarmuusmies että ostan sitä löpöä. Katsoo sitten kun Melamiehet vie Melalaskunsa ulosottoon niin onko siinä kohdassa Välitä Viljelijästä kuinka asialla. No ainakin on jyvät pellossa ja ruokaa tulossa meille Suomalaisille. Ja tietysti Ukrainasta tuleville pakolaisille