Apulannat ostin heti heinäkuussa kun oli vielä "halpaa" (kalliilta kyllä tuntui silloinkin)
Taidan karsia huonompia lohkoja pois viljalta ja laittaa vaikka VLN:lle.
Jos saisi säästettyä vähän lantoja seuraavallekin vuodelle.
Sen verran on tullut kalustoa uusittua että ei ihan hömppäheikiksi viitsisi ruveta.

Tempoileva poliittinen hössötys ei ainakaan kannusta pitkän matkan investointeihin. Jos ajattelee vaikka turvetuotantoa, niin ei siitä tuhosta voi paljoa huumoria vedellä. Syödähän ihmisten pitää, vaikka kuinka sodittaisiin. Epävarmuus kaikesta nostaa väkisinkin hintoja, kuten energian hinnoissa nyt näkyy. Ehkä se olisi hyvä viherhörhöille vähän nähdä nälkää jotta elämän perusasiat eivät unohdu. Ruoka on se perusasia, jonka päälle kaikki muu höttö sitten on rakennettu. Siksi pitää vain luottaa tulevaisuuteen ja laittaa max hömpät ja muut tukioptimointijutut. 

Tuossa eilen selvittelin ensi kesän viljelyasioita kannattavuuden kannalta. Kun olen ollut luomussa vasta vähän toistakymmentä vuotta, minua kiinnostaa myös tavanomaisen puolen kannattavuus. Omissa, vain muuttuvat kulut sisältävissä laskelmissani luomu on ollut koko ajan selvästi tavanomaista kannattavampaa.

Laskelmissani satotaso olisi tavanomaisessa viljoilla 4000 kg, öljykasveilla 1500 kg, härkäpavulla 2500 kg. Suunnilleen normaalilannoitustasolla ja kasvinsuojelulla. Lannoitteet belorin eilisillä verkkohinnoilla, kasvinsuojelu meni vähän enemmän arvauksen puolelle. Viljojen ensi satokauden hintoja (mallasohra, vehnä, kaura) etsin firmojen sivuilta ja VYRin futuureista.

Olin aika yllättynyt, kun tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuus olikin jonkin verran luomua parempi. Luomun kannattavuus olisi hieman aiempaa heikompi erityisesti polttoaineen hinnan vuoksi. Ja osa luomulle tarjotuista hinnoistakaan ei ole ihan takavuosien tasolla.

Sen sijaan tavanomaisesti viljellen ensi kesän viljely edellä mainituilla satotasoilla ja normaalilla lannoitus ja kasvinsuojelutasolla viljely olisi kannattavinta pitkään aikaan. (Ehkä koko EU- aikaan, en malttanut kovin kauaksi tutkia). Syynä erityisesti tavisviljojen nousseet hinnat.

Toki riski tavanomaisella on korkea. Jos tulee kato, tulee myös iso tappio. Tällä futuuritasolla pienikin vähenemä tavis satotasossa kyllä lyö kannattavuutta nopeasti alas. Koska hinnat ovat nyt historiallisesti poikkeuksellisen korkeat, myös nopea lasku on varsin selvä riski. Lisäksi pitäisi olla nyt rahaa hankkia ne oikeasti kalliit tuotantopanokset. Monella voi olla ettei sitä juuri nyt ole. Jos nyt viljelisin tavanomaisena, kiinnittäisin kyllä osan viljoista noihin hintoihin. Tietysti, jos ensi kesä on taas katovuosi, voivat hinnat noustakin. Toisaalta hyvä satovuosi pudottaa hinnat nopeasti. Ja hyviin satoihinhan me viljelijät haluamme uskoa. Nyt luomussa en näe kiinnityksissä välttämättä kovin merkittävää hyötyä. Ainakin pohdin tarkasti.

Ai niin, mistä säästäisin? Raskaat syysmuokkaukset jätettiin viime syksynä tekemättä, nyt mietin, miten tehdä riittävät kevätmuokkaukset mahdollisimman vähällä. Varman päälle muokkaukset jäävät pois. Suunniteltu rakennusremontti siirretään vuodella tai parilla eteenpäin. Ja yksi koneinvestointi todennäköisesti myös.

Tuossa eilen selvittelin ensi kesän viljelyasioita kannattavuuden kannalta. Kun olen ollut luomussa vasta vähän toistakymmentä vuotta, minua kiinnostaa myös tavanomaisen puolen kannattavuus. Omissa, vain muuttuvat kulut sisältävissä laskelmissani luomu on ollut koko ajan selvästi tavanomaista kannattavampaa.

Laskelmissani satotaso olisi tavanomaisessa viljoilla 4000 kg, öljykasveilla 1500 kg, härkäpavulla 2500 kg. Suunnilleen normaalilannoitustasolla ja kasvinsuojelulla. Lannoitteet belorin eilisillä verkkohinnoilla, kasvinsuojelu meni vähän enemmän arvauksen puolelle. Viljojen ensi satokauden hintoja (mallasohra, vehnä, kaura) etsin firmojen sivuilta ja VYRin futuureista.

Olin aika yllättynyt, kun tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuus olikin jonkin verran luomua parempi. Luomun kannattavuus olisi hieman aiempaa heikompi erityisesti polttoaineen hinnan vuoksi. Ja osa luomulle tarjotuista hinnoistakaan ei ole ihan takavuosien tasolla.

Sen sijaan tavanomaisesti viljellen ensi kesän viljely edellä mainituilla satotasoilla ja normaalilla lannoitus ja kasvinsuojelutasolla viljely olisi kannattavinta pitkään aikaan. (Ehkä koko EU- aikaan, en malttanut kovin kauaksi tutkia). Syynä erityisesti tavisviljojen nousseet hinnat.

Toki riski tavanomaisella on korkea. Jos tulee kato, tulee myös iso tappio. Tällä futuuritasolla pienikin vähenemä tavis satotasossa kyllä lyö kannattavuutta nopeasti alas. Koska hinnat ovat nyt historiallisesti poikkeuksellisen korkeat, myös nopea lasku on varsin selvä riski. Lisäksi pitäisi olla nyt rahaa hankkia ne oikeasti kalliit tuotantopanokset. Monella voi olla ettei sitä juuri nyt ole. Jos nyt viljelisin tavanomaisena, kiinnittäisin kyllä osan viljoista noihin hintoihin. Tietysti, jos ensi kesä on taas katovuosi, voivat hinnat noustakin. Toisaalta hyvä satovuosi pudottaa hinnat nopeasti. Ja hyviin satoihinhan me viljelijät haluamme uskoa. Nyt luomussa en näe kiinnityksissä välttämättä kovin merkittävää hyötyä. Ainakin pohdin tarkasti.

Ai niin, mistä säästäisin? Raskaat syysmuokkaukset jätettiin viime syksynä tekemättä, nyt mietin, miten tehdä riittävät kevätmuokkaukset mahdollisimman vähällä. Varman päälle muokkaukset jäävät pois. Suunniteltu rakennusremontti siirretään vuodella tai parilla eteenpäin. Ja yksi koneinvestointi todennäköisesti myös.

Mielenkiintoista. Itse olen tehnyt tämän lyhyen luomu uran samanlaisia vertailuja. Ensi vuoden vertailut ovat vielä tekemättä samoin osittain viime vuoden kun viljanhinta tuntuu vielä nousevan.

Vertailu ei tietenkään ole kovin helppoa kun aika monta muuttujaa joutuu aina arvaamaan. Olisiko viime vuonna esim. Tullut tuo 4000kg? Epäilen et itse en tuohon olisi ehkä päässyt kuin syysvehnillä.

Jokatapauksessa jatkan kyllä edelleen vertailujen tekoa..

Myeli on paras säästökohde. Sitä on ihan turha maksaa..Kun jää joskus eläkkeelle niin pellot vuokraamalla saa varmasti ihan kohtuu "eläkkeen" itselleen ja puun myyntikin silloin on hyvä "eläke" kassa. Myelit vaan niin alas kun pystyy..niin jää ruokaan rahaa omaan pöytään. Sitten kalkitus tottakai pois. Aivan turhaa rahanmenoa. Ja seuraavaksi tauti ja korrenvahvistusaineet. Näillä lannoitehinnoilla ei korrensäädettä tarvita. Ja viljan tautiaineet muutenkin on ihan syvältä. Viljelykierto on paljon tärkeämpi. Sitten Glyfot pois. Jätin jo tältä vuodelta ostamatta tässä vaiheessa. Sitten pienkalustohankinnat minimiin. Puimurinkorjaus ja kalustokorjaukseen täytyy laittaa rahaa. Se on pakollinen kulu. Polttoainesäästö on Catroksen varassa. Kyntö minimiin. Kuivaus vain päivällä sillä riskillä että loppusyksystä kun alkaa sadekausi niin jää viljat peltoon tai laatu kärsii. Nyt on Suomen huoltovarmuus ohuella langalla. Mutta pakko keksiä säästöjä jotta kylvö 2023 onnistuu. Sitten kylvö 2024 onkin sitten teollisuuden hinnankorotusten  ja maataloustukien uuden ohjelmakauden käsissä. Kun aloitin ruuantuotannon 2000, niin jos oisin tiennyt mitä tämä on 2022. niin oisin tehnyt muita ratkaisuja . Ja ois jäänyt 8 miljoonaa kiloa viljaa tuottamatta. Tsemppiä kolleegat ja tärkein asia on että pidätte oman jääkaapin niin täynnä kuin pystytte.

Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..

Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..

Vähänkin järkevillä kalkitustasoilla vieraalla levittäen, investointi ei tuo lähivuosina hintaansa takaisin.
Se kalkituksen tuoma "lisävilja" rahdattuna ja kuivattuna, ei ole paljon yli 150 euron kaupassa, kun
nämä kaksi kulua on vähennetty.  Ja jos samoilla panoksilla tonnin saa enempi kuin tonnin lisää
pelkällä kalkituksella, hyvin on saanut.  MTT:n kokeissa sadonlisä ei ollut tonnia. Ja silloin vilja oli 400-500 €/tn

Toki kokeet saadaan aina näyttämään huipputuottoa, kun valitaan erittäin vaatelias, oikea monisairas 
kasvilajike, jota on vaalittava tunti tunnilta kylvöstä puintiin.

Valitsee enemmin happamuudensietoiset lajikkeet / viljalajit ja kalkitsee sitten kun rahaa on liiaksi asti kassassa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 12.02.22 - klo:15:17

Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..

Vähänkin järkevillä kalkitustasoilla vieraalla levittäen, investointi ei tuo lähivuosina hintaansa takaisin.
Se kalkituksen tuoma "lisävilja" rahdattuna ja kuivattuna, ei ole paljon yli 150 euron kaupassa, kun
nämä kaksi kulua on vähennetty.  Ja jos samoilla panoksilla tonnin saa enempi kuin tonnin lisää
pelkällä kalkituksella, hyvin on saanut.  MTT:n kokeissa sadonlisä ei ollut tonnia. Ja silloin vilja oli 400-500 €/tn

Toki kokeet saadaan aina näyttämään huipputuottoa, kun valitaan erittäin vaatelias, oikea monisairas 
kasvilajike, jota on vaalittava tunti tunnilta kylvöstä puintiin.

Valitsee enemmin happamuudensietoiset lajikkeet / viljalajit ja kalkitsee sitten kun rahaa on liiaksi asti kassassa.

-SS-

Onhan se toisaalta noinkin mutta,

Muutama vuosi sitten mulle tuli vuokralle vajaa 20 ha. joita ei oltu kalkittu ainakaan 20 vuoteen. Vehnä kasvoi kituliaasti ja ohraa en viitsinyt edes kokeilla. Laitoin 11tonnia kalkkia hehtaarille ja pari vuotta kauralla. Noh kaura sentään kasvoi vaikka viime kesän dato kehnoksi jäikin mutta se ei happamuudesta johtunut. Nyt oli ph. Jo 6.1. tänä talvena en saanut kalkkia
. Muuten olisin laittanut vielä 5tonnia/ha.

Nyt kun yleinen tappiomieliala talonpoikien keskuudessa vallitsee, eletään klassista  "winner takes it all" tilanntta, eli kun ilmeisesti kovin monet lyö hanskat tiskiin, tulee paljon maata tarjolle, ja riskinottokykyisimmät korjaa potin.
Kun kauppojen hyllyt alkaa tyhjenemään ihan peruselintarvikkeista, niiden hintojen on pakko nousta, ja siten myös tuottajahintojen.
Korot tulee nousemaan,mutta inflaatiohan sen vaikutukset syö.

Nyt kun yleinen tappiomieliala talonpoikien keskuudessa vallitsee, eletään klassista  "winner takes it all" tilanntta, eli kun ilmeisesti kovin monet lyö hanskat tiskiin, tulee paljon maata tarjolle, ja riskinottokykyisimmät korjaa potin.
Kun kauppojen hyllyt alkaa tyhjenemään ihan peruselintarvikkeista, niiden hintojen on pakko nousta, ja siten myös tuottajahintojen.
Korot tulee nousemaan,mutta inflaatiohan sen vaikutukset syö.

Velkavipua aletaan varmaankin taas rohkeasti käyttää, onhan lainojen reaalikorkojen aikakausi kestänyt jo noin 30 vuotta. Jos ja kun inflaatio rupeaa laukkaamaan, ja onnistuu saamaan sopivan lainapaketin, talletustilisäästäjät sponsoroivat sen jälkeen velkavetoista rakennemuutosta kovastikin, sadan miljardin talletuskannallaan. Ei kovin merkittävää inflaatiota tarvita, vaikkapa 5%, kun 15 vuoden päästä on puolet pois tuon sadan miljardin arvosta.

-SS-

Nyt pitää pitää oma pää kylmänä ja odottaa että pöljimmät vuokraa ja ostaa ne ensiksi tulevat pellot kalliilla ja seuraavalla kierroksella voi poimia marjat halvemmilla hinnoilla kun väki vähenee.

Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.

Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.

On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 12.02.22 - klo:21:54

Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.

On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.

Hyvä sato ja hyvä hinta .

Jumalattomia eroja ollut sadoissa .

Lainaus käyttäjältä: Magia - 13.02.22 - klo:07:56

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 12.02.22 - klo:21:54

Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.

On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.

Hyvä sato ja hyvä hinta .

Jumalattomia eroja ollut sadoissa .

Joo. Omalla kohdallani suurimmat satoa alentaneet tekijät löytyy peilistä. Toki kesä oli hankala eikä niistä onnistuneistakaan lohkoista mitään hyvää satoa tullut mutta kyllä pahimmin epäonnistuneet menee omaan piikkin, liian märkään vaan ei pitäisi koskaan kylvää.