Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Rakkine - 07.02.22 - klo:22:39
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
Tulee todella pirullinen tilanne eteen . Jos Ukrainan kriisi alkaa nousee sähkönhinta tästä vieläkin . Rehujenhinnat nousee , seuraus , ei kannata enää .
-
Lannoitteet minimiin , rehuostot minimiin. Eläimet minimiin, pellot hömpälle.
-
Lannoitteet minimiin , rehuostot minimiin. Eläimet minimiin, pellot hömpälle.
Tuolla pääsee yhden kesän ylitte, mutta mikäs vaikutus sillä on ensitalveen. Vähistä ja kalliista rehuista tappelee kaikki. Tämä on kait vasta sitä lopun alkua, vuodenpäästä vasta on tosi kyseessä. Itte en aio muuttaa kait oikein mitään. Tai toisen rehusadon jätän luultavasti lannoittamatta, mutta ne on murusia. Sähköstä aion nauttia sillä vielä se on halpaa (sopimus). Polttoöljy pöntöt jäi syksyllä tyhjäksi . Siinä on hävinnyt jo tonnin ja jos Putsiiini päättää sotia vielä paljon enemmän. Mutta muutenhan viljely on aina ollut huonon ja oikein huonon onnen kamppailua, joten ei tilanne nyt vielä hetkauta. Ja aina voi pistää pillit pussiin tai ainakin elukat autoon. Inflaation laukkaaminen ja mahdollinen pörssi romahdus aiheuttaisivat varmasti enemmän unettomia öitä, kuin viljelyn jo todettujen sivukulujen nousu. Tosin jos maaseudun tulevaisuuden tilauksen vaihtaisi kauppalehteen , niin saattaisi rahoille saada enemmän vastinetta.
-
Koneiden huoltoon ja omatoimiseen ennakolta korjaamiseen panostaen koitetaan selvitä vanhoilla mahdollisimman pitkään. Sama homma rakennusten suhteen. Lannoitus samalla tasolla kuin ennenkin jos vielä keväällä näyttää, että hinnat kohtuulliset syksyllä. Kasvinsuojeluun varmaan panostaa enemmän kuin ennen jos pellolla kesäkuussa on satopotentiaalia. Eli lyhyesti sanoen seiniä syöden panokset peltoon.
-
Lannoitteet minimiin , rehuostot minimiin. Eläimet minimiin, pellot hömpälle.
Tuolla pääsee yhden kesän ylitte, mutta mikäs vaikutus sillä on ensitalveen. Vähistä ja kalliista rehuista tappelee kaikki. Tämä on kait vasta sitä lopun alkua, vuodenpäästä vasta on tosi kyseessä. Itte en aio muuttaa kait oikein mitään. Tai toisen rehusadon jätän luultavasti lannoittamatta, mutta ne on murusia. Sähköstä aion nauttia sillä vielä se on halpaa (sopimus). Polttoöljy pöntöt jäi syksyllä tyhjäksi . Siinä on hävinnyt jo tonnin ja jos Putsiiini päättää sotia vielä paljon enemmän. Mutta muutenhan viljely on aina ollut huonon ja oikein huonon onnen kamppailua, joten ei tilanne nyt vielä hetkauta. Ja aina voi pistää pillit pussiin tai ainakin elukat autoon. Inflaation laukkaaminen ja mahdollinen pörssi romahdus aiheuttaisivat varmasti enemmän unettomia öitä, kuin viljelyn jo todettujen sivukulujen nousu. Tosin jos maaseudun tulevaisuuden tilauksen vaihtaisi kauppalehteen , niin saattaisi rahoille saada enemmän vastinetta.
Onhan tätä ollut ennenkin,mutta kohta taidetaan joutua uuteen tilanteeseen,ruoka alkaa loppumaan,saa nähdä miten tuo vaikuttaa tuottajien tilanteeseen.Alkaako entinen sotien aikainen salakauppa ,säännöstely jopa.
-
^
No tuota ruuan loppumista tai ainakin vähenemistä minäkin ennustaisin. Hömppäilyllä ei paljon sapuskaa kasvateta, mutta ...
-
Ukrainan kalistelu pitäisi kyllä vaikuttaa viljen hintaan korottavasti🤔
-
Tämä vuosi mennään vielä normaalin tapaan. Panokset hommattu jo syksyllä ennen pahimpia hinnannousuja. Ens vuosi onkin sitten kysymysmerkki. Tähän päälle vielä uusi CAP...
En ole sulkenut pois edes pillien laittamista pussiin "hyvän sään aikana". Varmaan ollaan monella taholla tienristeykses.
-
Tämä vuosi mennään vielä normaalin tapaan. Panokset hommattu jo syksyllä ennen pahimpia hinnannousuja. Ens vuosi onkin sitten kysymysmerkki. Tähän päälle vielä uusi CAP...
Sama ajatus. Toki lannoitteiden käyttöä täytyy miettiä normaalia tarkemmin, tai ainakin koittaa välttää yletöntä riskinottoa.
-
ja kun maailma on niiiiin sekasin ni kait parasta vain oma elo turvata. just sen verta et pärjää mut ei yhtään proagrian mukaan..
-
Minulla 40 lehmää ja niiden lihakarja päälle. Yhteensä 120 päätä. Lannoiteostot jätin pois kokonaan. Varastossa on laitumille tarvittavat lannoitteet. Lietelantaa käytetään kaikille muille aloille. Väkirehun syöttöä on vähennetty 30%. Tuotokset samoin vähentyneet. Lehmät on siemennetty lihakarjalla 100%. Lehmämäärää tullaan luontaisesti vähentämään noin 30%. Ensikesän satotason mukaan mennään sitten jatkossa olevan eläinmääärän mukaan. Urakoitsijaa käytetään kevätrehun teossa. Syysrehua tulee todennäköisesti sen verran vähän että tehdään omilla koneilla ja ajetaan suoraan navettaan myöhäissyksyyn saakka. Omat rehukoneet muodostuvat Elho DC 2100 kaksoissilppurista ja parista rehukärrystä. Naapurissa niittourakoitsija, jonka palvelua käytetään tarvittaessa. Teen yksin työt ja navetta on 30/22 vuotta vanha ilman peruskorjausta oleva parsinavetta ritiläpalkkikarsinoineen. Korjauksia jatkuvasti ja tarkoitus on ajaa tuotantoa alaspäin, jotta ehtisi tekemään metsätöitä enemmän. Isä lähes 80 vuotta ja tekee vielä metsänhoitotöitä aktiivisesti, mutta tilanne voi muuttua mikä päivä tahansa. Kotieläintalouden rakennekehitys etenee vääjäämättömästi, koska jatkajat muissa ammateissa ja kannattavuus sakkaa totaalisesti. Tämän tilan maantieteellinen asema on myös sellainen, että suurempaa karjamäärää ei ole järkevää edes pitää tässä paikalla. Ikää 54 vuotta ja työkokemusta 100 000 tuntia, omaan lukuun, "harjoittelut" lisäksi .Vielä onnekkaasti terveenä ollessa tekisi mieli tehdä muutakin.
-
Viljat loppuu n. 2kk päästä et sit varmaan elukat pois. Tulo elukoista tällä hetkellä siinä ja tässä tuleeko mitään muuta kuin paska ja työt. Sit tietää kun myyty. Nooh pitävät rakennukset lämpiminä. Ja saa tuet tältä vuodelta kotiutettua. Uudet saappaat aattelin vielä ostaa kun vanhoihin tullut reikä ;D
Pellolla ei voi oikein säästää kun luomussa. Paskat on kuitenkin ajettava ja löpöä palaa. Papua varmaan kylvän pelkästään ja paskat syyskasveille jos talvehtivat. Tähänkin asti korjaukset ja huollot tehty itse et sieltäkään ei säästöä saa syntymään.
-
Onneksi on maataloustuet ja luomutuet. Se mahdollistaa toiminnan
laittamisen minimiin, ja tulos saattaa silti olla samaa luokkaa. Tiettävästi
lähes monet perusmaatilat Suomessa laittavat osan tuista takaisin maanviljelyyn,
eli laajentamiset saattavat viivästyä, mutta tuet säilyttävät edes jonkinlaisen
tulonmuodostuksen.
Sitten kun muualla yhteiskunnassa taloustilanne kiristyy, mm. sairaanhoitajat
hakevat 3,6 % ylimääräisiä tasokorotuksia palkkoihin, EU:n eteläosan
kriisituet menevät maksuun, ym. , silloin tulee sinne valtion
kassaan maataloustukien kanssa kilpailevia kuittaajia, mikä silloin mahtaa olla
esimerkiksi kansallisten tukien huoltovarmuus maataloudelle päin ? Eivät ne
tuet ole mitään perustuslakiin kirjattuja maksatuksia.
Aikaisemminkin on tukia peruutettu ja muutettu, johtuen rahojen loppumisesta.
-SS-
-
Onneksi on maataloustuet ja luomutuet. Se mahdollistaa toiminnan
laittamisen minimiin, ja tulos saattaa silti olla samaa luokkaa. Tiettävästi
lähes monet perusmaatilat Suomessa laittavat osan tuista takaisin maanviljelyyn,
eli laajentamiset saattavat viivästyä, mutta tuet säilyttävät edes jonkinlaisen
tulonmuodostuksen.
Sitten kun muualla yhteiskunnassa taloustilanne kiristyy, mm. sairaanhoitajat
hakevat 3,6 % ylimääräisiä tasokorotuksia palkkoihin, EU:n eteläosan
kriisituet menevät maksuun, ym. , silloin tulee sinne valtion
kassaan maataloustukien kanssa kilpailevia kuittaajia, mikä silloin mahtaa olla
esimerkiksi kansallisten tukien huoltovarmuus maataloudelle päin ? Eivät ne
tuet ole mitään perustuslakiin kirjattuja maksatuksia.
Aikaisemminkin on tukia peruutettu ja muutettu, johtuen rahojen loppumisesta.
-SS-
Ihan hyviä huomioita. Nythän tukien meno on ollut kokoajan pois tuotannosta. Nooh onhan niitä mainitsemiasi kansallisia tuotantotukia mut muutenhan ei paljoa velvoiteta mitään tuottamaan..
-
Apulannat ostin heti heinäkuussa kun oli vielä "halpaa" (kalliilta kyllä tuntui silloinkin)
Taidan karsia huonompia lohkoja pois viljalta ja laittaa vaikka VLN:lle.
Jos saisi säästettyä vähän lantoja seuraavallekin vuodelle.
Sen verran on tullut kalustoa uusittua että ei ihan hömppäheikiksi viitsisi ruveta.
-
Tempoileva poliittinen hössötys ei ainakaan kannusta pitkän matkan investointeihin. Jos ajattelee vaikka turvetuotantoa, niin ei siitä tuhosta voi paljoa huumoria vedellä. Syödähän ihmisten pitää, vaikka kuinka sodittaisiin. Epävarmuus kaikesta nostaa väkisinkin hintoja, kuten energian hinnoissa nyt näkyy. Ehkä se olisi hyvä viherhörhöille vähän nähdä nälkää jotta elämän perusasiat eivät unohdu. Ruoka on se perusasia, jonka päälle kaikki muu höttö sitten on rakennettu. Siksi pitää vain luottaa tulevaisuuteen ja laittaa max hömpät ja muut tukioptimointijutut. ???
-
Tuossa eilen selvittelin ensi kesän viljelyasioita kannattavuuden kannalta. Kun olen ollut luomussa vasta vähän toistakymmentä vuotta, minua kiinnostaa myös tavanomaisen puolen kannattavuus. Omissa, vain muuttuvat kulut sisältävissä laskelmissani luomu on ollut koko ajan selvästi tavanomaista kannattavampaa.
Laskelmissani satotaso olisi tavanomaisessa viljoilla 4000 kg, öljykasveilla 1500 kg, härkäpavulla 2500 kg. Suunnilleen normaalilannoitustasolla ja kasvinsuojelulla. Lannoitteet belorin eilisillä verkkohinnoilla, kasvinsuojelu meni vähän enemmän arvauksen puolelle. Viljojen ensi satokauden hintoja (mallasohra, vehnä, kaura) etsin firmojen sivuilta ja VYRin futuureista.
Olin aika yllättynyt, kun tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuus olikin jonkin verran luomua parempi. Luomun kannattavuus olisi hieman aiempaa heikompi erityisesti polttoaineen hinnan vuoksi. Ja osa luomulle tarjotuista hinnoistakaan ei ole ihan takavuosien tasolla.
Sen sijaan tavanomaisesti viljellen ensi kesän viljely edellä mainituilla satotasoilla ja normaalilla lannoitus ja kasvinsuojelutasolla viljely olisi kannattavinta pitkään aikaan. (Ehkä koko EU- aikaan, en malttanut kovin kauaksi tutkia). Syynä erityisesti tavisviljojen nousseet hinnat.
Toki riski tavanomaisella on korkea. Jos tulee kato, tulee myös iso tappio. Tällä futuuritasolla pienikin vähenemä tavis satotasossa kyllä lyö kannattavuutta nopeasti alas. Koska hinnat ovat nyt historiallisesti poikkeuksellisen korkeat, myös nopea lasku on varsin selvä riski. Lisäksi pitäisi olla nyt rahaa hankkia ne oikeasti kalliit tuotantopanokset. Monella voi olla ettei sitä juuri nyt ole. Jos nyt viljelisin tavanomaisena, kiinnittäisin kyllä osan viljoista noihin hintoihin. Tietysti, jos ensi kesä on taas katovuosi, voivat hinnat noustakin. Toisaalta hyvä satovuosi pudottaa hinnat nopeasti. Ja hyviin satoihinhan me viljelijät haluamme uskoa. Nyt luomussa en näe kiinnityksissä välttämättä kovin merkittävää hyötyä. Ainakin pohdin tarkasti.
Ai niin, mistä säästäisin? Raskaat syysmuokkaukset jätettiin viime syksynä tekemättä, nyt mietin, miten tehdä riittävät kevätmuokkaukset mahdollisimman vähällä. Varman päälle muokkaukset jäävät pois. Suunniteltu rakennusremontti siirretään vuodella tai parilla eteenpäin. Ja yksi koneinvestointi todennäköisesti myös.
-
Tuossa eilen selvittelin ensi kesän viljelyasioita kannattavuuden kannalta. Kun olen ollut luomussa vasta vähän toistakymmentä vuotta, minua kiinnostaa myös tavanomaisen puolen kannattavuus. Omissa, vain muuttuvat kulut sisältävissä laskelmissani luomu on ollut koko ajan selvästi tavanomaista kannattavampaa.
Laskelmissani satotaso olisi tavanomaisessa viljoilla 4000 kg, öljykasveilla 1500 kg, härkäpavulla 2500 kg. Suunnilleen normaalilannoitustasolla ja kasvinsuojelulla. Lannoitteet belorin eilisillä verkkohinnoilla, kasvinsuojelu meni vähän enemmän arvauksen puolelle. Viljojen ensi satokauden hintoja (mallasohra, vehnä, kaura) etsin firmojen sivuilta ja VYRin futuureista.
Olin aika yllättynyt, kun tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuus olikin jonkin verran luomua parempi. Luomun kannattavuus olisi hieman aiempaa heikompi erityisesti polttoaineen hinnan vuoksi. Ja osa luomulle tarjotuista hinnoistakaan ei ole ihan takavuosien tasolla.
Sen sijaan tavanomaisesti viljellen ensi kesän viljely edellä mainituilla satotasoilla ja normaalilla lannoitus ja kasvinsuojelutasolla viljely olisi kannattavinta pitkään aikaan. (Ehkä koko EU- aikaan, en malttanut kovin kauaksi tutkia). Syynä erityisesti tavisviljojen nousseet hinnat.
Toki riski tavanomaisella on korkea. Jos tulee kato, tulee myös iso tappio. Tällä futuuritasolla pienikin vähenemä tavis satotasossa kyllä lyö kannattavuutta nopeasti alas. Koska hinnat ovat nyt historiallisesti poikkeuksellisen korkeat, myös nopea lasku on varsin selvä riski. Lisäksi pitäisi olla nyt rahaa hankkia ne oikeasti kalliit tuotantopanokset. Monella voi olla ettei sitä juuri nyt ole. Jos nyt viljelisin tavanomaisena, kiinnittäisin kyllä osan viljoista noihin hintoihin. Tietysti, jos ensi kesä on taas katovuosi, voivat hinnat noustakin. Toisaalta hyvä satovuosi pudottaa hinnat nopeasti. Ja hyviin satoihinhan me viljelijät haluamme uskoa. Nyt luomussa en näe kiinnityksissä välttämättä kovin merkittävää hyötyä. Ainakin pohdin tarkasti.
Ai niin, mistä säästäisin? Raskaat syysmuokkaukset jätettiin viime syksynä tekemättä, nyt mietin, miten tehdä riittävät kevätmuokkaukset mahdollisimman vähällä. Varman päälle muokkaukset jäävät pois. Suunniteltu rakennusremontti siirretään vuodella tai parilla eteenpäin. Ja yksi koneinvestointi todennäköisesti myös.
Mielenkiintoista. Itse olen tehnyt tämän lyhyen luomu uran samanlaisia vertailuja. Ensi vuoden vertailut ovat vielä tekemättä samoin osittain viime vuoden kun viljanhinta tuntuu vielä nousevan.
Vertailu ei tietenkään ole kovin helppoa kun aika monta muuttujaa joutuu aina arvaamaan. Olisiko viime vuonna esim. Tullut tuo 4000kg? Epäilen et itse en tuohon olisi ehkä päässyt kuin syysvehnillä.
Jokatapauksessa jatkan kyllä edelleen vertailujen tekoa..
-
Myeli on paras säästökohde. Sitä on ihan turha maksaa..Kun jää joskus eläkkeelle niin pellot vuokraamalla saa varmasti ihan kohtuu "eläkkeen" itselleen ja puun myyntikin silloin on hyvä "eläke" kassa. Myelit vaan niin alas kun pystyy..niin jää ruokaan rahaa omaan pöytään. Sitten kalkitus tottakai pois. Aivan turhaa rahanmenoa. Ja seuraavaksi tauti ja korrenvahvistusaineet. Näillä lannoitehinnoilla ei korrensäädettä tarvita. Ja viljan tautiaineet muutenkin on ihan syvältä. Viljelykierto on paljon tärkeämpi. Sitten Glyfot pois. Jätin jo tältä vuodelta ostamatta tässä vaiheessa. Sitten pienkalustohankinnat minimiin. Puimurinkorjaus ja kalustokorjaukseen täytyy laittaa rahaa. Se on pakollinen kulu. Polttoainesäästö on Catroksen varassa. Kyntö minimiin. Kuivaus vain päivällä sillä riskillä että loppusyksystä kun alkaa sadekausi niin jää viljat peltoon tai laatu kärsii. Nyt on Suomen huoltovarmuus ohuella langalla. Mutta pakko keksiä säästöjä jotta kylvö 2023 onnistuu. Sitten kylvö 2024 onkin sitten teollisuuden hinnankorotusten ja maataloustukien uuden ohjelmakauden käsissä. Kun aloitin ruuantuotannon 2000, niin jos oisin tiennyt mitä tämä on 2022. niin oisin tehnyt muita ratkaisuja . Ja ois jäänyt 8 miljoonaa kiloa viljaa tuottamatta. Tsemppiä kolleegat ja tärkein asia on että pidätte oman jääkaapin niin täynnä kuin pystytte.
-
Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..
-
Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..
Vähänkin järkevillä kalkitustasoilla vieraalla levittäen, investointi ei tuo lähivuosina hintaansa takaisin.
Se kalkituksen tuoma "lisävilja" rahdattuna ja kuivattuna, ei ole paljon yli 150 euron kaupassa, kun
nämä kaksi kulua on vähennetty. Ja jos samoilla panoksilla tonnin saa enempi kuin tonnin lisää
pelkällä kalkituksella, hyvin on saanut. MTT:n kokeissa sadonlisä ei ollut tonnia. Ja silloin vilja oli 400-500 €/tn
Toki kokeet saadaan aina näyttämään huipputuottoa, kun valitaan erittäin vaatelias, oikea monisairas
kasvilajike, jota on vaalittava tunti tunnilta kylvöstä puintiin.
Valitsee enemmin happamuudensietoiset lajikkeet / viljalajit ja kalkitsee sitten kun rahaa on liiaksi asti kassassa.
-SS-
-
Muuten hyvä, mut kalkitusta miettisin, ei ole mun mielestä hintakaan hirveesti noussu, jos niinku apulantaan vertaa..
Vähänkin järkevillä kalkitustasoilla vieraalla levittäen, investointi ei tuo lähivuosina hintaansa takaisin.
Se kalkituksen tuoma "lisävilja" rahdattuna ja kuivattuna, ei ole paljon yli 150 euron kaupassa, kun
nämä kaksi kulua on vähennetty. Ja jos samoilla panoksilla tonnin saa enempi kuin tonnin lisää
pelkällä kalkituksella, hyvin on saanut. MTT:n kokeissa sadonlisä ei ollut tonnia. Ja silloin vilja oli 400-500 €/tn
Toki kokeet saadaan aina näyttämään huipputuottoa, kun valitaan erittäin vaatelias, oikea monisairas
kasvilajike, jota on vaalittava tunti tunnilta kylvöstä puintiin.
Valitsee enemmin happamuudensietoiset lajikkeet / viljalajit ja kalkitsee sitten kun rahaa on liiaksi asti kassassa.
-SS-
Onhan se toisaalta noinkin mutta,
Muutama vuosi sitten mulle tuli vuokralle vajaa 20 ha. joita ei oltu kalkittu ainakaan 20 vuoteen. Vehnä kasvoi kituliaasti ja ohraa en viitsinyt edes kokeilla. Laitoin 11tonnia kalkkia hehtaarille ja pari vuotta kauralla. Noh kaura sentään kasvoi vaikka viime kesän dato kehnoksi jäikin mutta se ei happamuudesta johtunut. Nyt oli ph. Jo 6.1. tänä talvena en saanut kalkkia
. Muuten olisin laittanut vielä 5tonnia/ha.
-
Nyt kun yleinen tappiomieliala talonpoikien keskuudessa vallitsee, eletään klassista "winner takes it all" tilanntta, eli kun ilmeisesti kovin monet lyö hanskat tiskiin, tulee paljon maata tarjolle, ja riskinottokykyisimmät korjaa potin.
Kun kauppojen hyllyt alkaa tyhjenemään ihan peruselintarvikkeista, niiden hintojen on pakko nousta, ja siten myös tuottajahintojen.
Korot tulee nousemaan,mutta inflaatiohan sen vaikutukset syö.
-
Nyt kun yleinen tappiomieliala talonpoikien keskuudessa vallitsee, eletään klassista "winner takes it all" tilanntta, eli kun ilmeisesti kovin monet lyö hanskat tiskiin, tulee paljon maata tarjolle, ja riskinottokykyisimmät korjaa potin.
Kun kauppojen hyllyt alkaa tyhjenemään ihan peruselintarvikkeista, niiden hintojen on pakko nousta, ja siten myös tuottajahintojen.
Korot tulee nousemaan,mutta inflaatiohan sen vaikutukset syö.
Velkavipua aletaan varmaankin taas rohkeasti käyttää, onhan lainojen reaalikorkojen aikakausi kestänyt jo noin 30 vuotta. Jos ja kun inflaatio rupeaa laukkaamaan, ja onnistuu saamaan sopivan lainapaketin, talletustilisäästäjät sponsoroivat sen jälkeen velkavetoista rakennemuutosta kovastikin, sadan miljardin talletuskannallaan. Ei kovin merkittävää inflaatiota tarvita, vaikkapa 5%, kun 15 vuoden päästä on puolet pois tuon sadan miljardin arvosta.
-SS-
-
Nyt pitää pitää oma pää kylmänä ja odottaa että pöljimmät vuokraa ja ostaa ne ensiksi tulevat pellot kalliilla ja seuraavalla kierroksella voi poimia marjat halvemmilla hinnoilla kun väki vähenee.
-
Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.
-
Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.
On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.
-
Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.
On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.
Hyvä sato ja hyvä hinta .
Jumalattomia eroja ollut sadoissa .
-
Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.
On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.
Hyvä sato ja hyvä hinta .
Jumalattomia eroja ollut sadoissa .
Joo. Omalla kohdallani suurimmat satoa alentaneet tekijät löytyy peilistä. Toki kesä oli hankala eikä niistä onnistuneistakaan lohkoista mitään hyvää satoa tullut mutta kyllä pahimmin epäonnistuneet menee omaan piikkin, liian märkään vaan ei pitäisi koskaan kylvää.
-
Ei ole tarvetta säästää. Viljan hinnan nousu kattaa nousseet muuttuvat kulut, joten sama kate tulee hehtaarilta kuin ennenkin.
On tainnut laskelmista unohtua jotain...tai sitten viljalla menee liian hyvin.
Laskelmat on kunnossa, kun viljan satotaso on 4t/ha. Jos ottaa lähtökohdaksi sen että satoa ei tule, niin ilman laskintakin tietää toiminnan olevan tappiollista. Muuttuvista kuluista säästämällä ei sadot ainakaan nouse. Paitsi jos aiemmin on hassattu rahaa johonkin tarpeettomaan.
-
Kokolailla normipanostuksilla mennään. Panokset kuitenkin hankittu pöötä lukuunottamatta kohtuuhinnoilla.
Viljanhinta tullee olemaan suht hyvä tulevana satokautena joten miksi ei panostais?
Ens syksyn jälkeen asia on ihan eri kun lannotteet kalliita ja cap uudistuu, viljanhintakin jossain vaiheessa tulee alas.
Todnäk lisää huonoimpia lohkoja hömpälle, lannotehankinnat mietittävä tarkkaan. Palkokasvit ehkä ilman lannotusta.
Tänä syksynä parhaat myyntitulot kasvinviljelystä 34 vuoden viljelyuran aikana.
-
Kyllä oli huimia eroja lyhyilläkin välimatkoilla täällä Hämeessä. Vähän hiesuisemmalla lohkolla sadot jäi alle 500 kilon, osa jäi puimattakin heikon sadon takia ja reilun kymmenen kilsan päässä hyviltä hietamailta tuli sitten 4000 helposti, näin kevätviljoilla. Toiselle tuli kato ja toiselle ennätys tilille
-
Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.
-
Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.
Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.
-
Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.
Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.
Apulannat kannattanee nyt käyttää vain siihen asti, kunnes lisäkilo ei tuota enää entistä määrää lisäkiloja satokasvista. Maksimituoton kohta todennäköisesti ei ole paras, ottaen huomioon esimerkiksi kuivaus- ja puintipolttoainekustannusten nousun.
Karjatilalla optimi voi olla eri, jos vaihtoehtona on ostaa kallistuvaa rehuviljaa.
-SS-
-
Kyllä oli huimia eroja lyhyilläkin välimatkoilla täällä Hämeessä. Vähän hiesuisemmalla lohkolla sadot jäi alle 500 kilon, osa jäi puimattakin heikon sadon takia ja reilun kymmenen kilsan päässä hyviltä hietamailta tuli sitten 4000 helposti, näin kevätviljoilla. Toiselle tuli kato ja toiselle ennätys tilille
Niin totta. Suomultamaita, märkiä metsänkoipiaisia suorakylvöllä. Viljaa tuli yllättävän hyvin. Mutta ei kaikille, kaikkialla.
-
En ole ajatellut säästää mistään. Tuleva kesä vedetään normaalin kaavan mukaan. Syksyyn on pitkä aika ja silloin voi olla jo helkatinmoinen taloustaantuma menossa tai sitten ei. Voi olla, että 700e apulantojakin kannattaa ostella, jos viljahinnat huitelee yli 400e ja kaupoissa elintarvikekriisi. Ukraina sodassa ja viljanvienti stopissa. Muutokset joka suuntaan ovat nyt niin nopeita, että kaikki on mahdollista. Sen verran on minullakin maileja mittarissa, että tässä bisneksessä ei tehdä mitään ennustuksilla. Syksyllä katsotaan mitä on laareissa ja miltä panosten hinnat näyttää jne.
-
Jos on apulannat ostettu niin ei varmaan hirveästi kannata säästellä juurikin siksi että suomalaisilla taitaa olla keskimääräistä enemmän "halpaa" apulantaa ja Euroopasta (jossa ei ole) tulee siten aika rajallisesti satoa ja kaikkien kasvien hinnat varmaan pysyy aika korkealla. Enemminkin viimeistään tässä kohtaa lähtisin varmistelemaan että kasvinsuojelu yms. tuotantopanokset on kanssa hankittu tai tilauksessa sopivassa suhteessa suunniteltuihin lannoitusmääriin. En näe mitään skenaariota jossa jo varastossa olevan apulannan erityinen säästely kannattaisi, joko Ukrainan kriisi eskaloituu jolloin viljan hinnat nousee entisestään, tai sitten ei, jolloin apulannan hinnat vuodelle 2023 laskevat.
Mutta kuinka paljon apulannan hinta nousee jos Ukrainan tilanne jatkuu? Siinä se kysymys, vaikka olisikin "halpaa" apulantaa varastoissa. Kannattaako silti tänä vuonna säästellä normaalia enemmän, jättää hömpälle vähänkin keskiarvoa heikompaa lohkoa tai pienen apulantatarpeen viljelyä ts. hernettä jne.? Ensi vuoden tilannetta saisi varmisteltua, koska apulanta tulee tuskin olemaan halvempaa kuin viime kesänä, ihan sama mikä tilanne. Tiukkaa pohdintaa tää aiheuttaa, vaikka kaikki tuotantopanokset on olleetkin hankittuna jo jonkun tovin. Se lienee selvää, että nyt on oikeasti edessä tilanne että viljan viljelijä voi päästä tekemään tiliä, mutta pitäskö munat jakaa kahteen koriin varuilta vai saisiko tulevan kesän hyvällä tuotolla ,panoksia (apulantaa, kasvinsuojelu toki normaalia ) lainkaan säästämättä, paremman tilin seuraavan vuoden kalliiden panosten oston jälkeenkin.
Apulannat kannattanee nyt käyttää vain siihen asti, kunnes lisäkilo ei tuota enää entistä määrää lisäkiloja satokasvista. Maksimituoton kohta todennäköisesti ei ole paras, ottaen huomioon esimerkiksi kuivaus- ja puintipolttoainekustannusten nousun.
Karjatilalla optimi voi olla eri, jos vaihtoehtona on ostaa kallistuvaa rehuviljaa.
-SS-
Mitä minä tiedän,karjatilat lisäävät reilusti viljanviljelyä,tästä johtuu varmaankin viljansiemenistä pula.
-
Viimevuotinen siemenvilja saattaa olla heikompilaatuista kuin yleensä. Kannattaa säilyttää aina 3 vuoden tarve siemenviljaa että pääsee kylvämään isompaa jyvää heikonkin vuoden jälkeen.
-
Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.
Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.
-
Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.
Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.
Joo o. Tiedän yhden tilan jossa startataan valtu joka päivä oli töitä tai ei.. nooh sillä tilalla ei taida raha loppua vaik valteemi kävis 24/7...
-
Talvella ei tartte joka lumisateen jälkeen hinkata joka paikkaa puhtaaksi. Nytkin on puol metriä lunta kuivaamon pihassa. Pitääpä talviloman ekana päivänä putsata tuo huomenna. Lähtee viimiset vehnät perjantaina.
Monet aurailee mielestäni aika turhaan paikkoja. säästöä sekin jos ei ajele.
Joo o. Tiedän yhden tilan jossa startataan valtu joka päivä oli töitä tai ei.. nooh sillä tilalla ei taida raha loppua vaik valteemi kävis 24/7...
Eläkeläiset näyttää traktoreillaan hinkkaavan pihansa puhtaaksi pienenkin lumisateen jälkeen. Ja nyt kun lämpötilat on sahanneet nollan kahta puolen, niin seurauksena pihat on luistinratoja, sit levittävät mursketta, joka painuu jään sisään ja pakkanen kovettaa pinnan, ja taas on piha liukas, no taas lisää mursketta, jonka päälle sataa lunta, joka hinkataan pois ja ne murskeet kulkee mukana, ja sit taas lisää mursketta jne. No eläkeläisillä on aikaa puuhastella....
Itsellä isot pihat, jos jokaisen parin sentin lumisateen lumet pitäisi putsata, ei paljon muuta ehtisi tekemäänkään. Saa kertyä reilusti, ennen kuin alan lumitöihin.
-
Juu jää kanssa oma piha vähän heikolle auraamiselle, kun siivoo muiden pihoja. Tärkeimmät paikat tulee aurattua ennen tamppaamista. Mutta menee siinä aikaa ja löpöä kun sitä pehmenevää tampattua lunta pois lykkii. Etten tiedä tuleeko säästöä.
-
Ihmettelen tota Mela porukoiden toimintaa tässä Ukrainan ja viljelijöiden kriisissä. 8 prosentin korolla saa laskut siirrettyä, joten sieltä ei apuja saa. Jos vaihtoehtona on ostaa löpöä kylvinkoneeseen tai maksaa Mela lasku,josta eläkettä voi saada josku 2050-luvulla..Niin olen senverta huoltovarmuusmies että ostan sitä löpöä. Katsoo sitten kun Melamiehet vie Melalaskunsa ulosottoon niin onko siinä kohdassa Välitä Viljelijästä kuinka asialla. No ainakin on jyvät pellossa ja ruokaa tulossa meille Suomalaisille. Ja tietysti Ukrainasta tuleville pakolaisille :)
-
Ihmettelen tota Mela porukoiden toimintaa tässä Ukrainan ja viljelijöiden kriisissä. 8 prosentin korolla saa laskut siirrettyä, joten sieltä ei apuja saa. Jos vaihtoehtona on ostaa löpöä kylvinkoneeseen tai maksaa Mela lasku,josta eläkettä voi saada josku 2050-luvulla..Niin olen senverta huoltovarmuusmies että ostan sitä löpöä. Katsoo sitten kun Melamiehet vie Melalaskunsa ulosottoon niin onko siinä kohdassa Välitä Viljelijästä kuinka asialla. No ainakin on jyvät pellossa ja ruokaa tulossa meille Suomalaisille. Ja tietysti Ukrainasta tuleville pakolaisille :)
Mela maksaa jo melkoisesti eläkkeitä suurelle joukolle, jopa kymmeniä vuosia sitten lopettaneille viljelijöille. Ja Mela-maksut ovat nimenomaan pieni ja kohtuullinen sijoitus tulevaan valtioneläkkeeseen, koska iso osa maksuun menevistä eläkkeistä maksetaan suoraan valtion kassasta. Melan maksamat vuotuiset eläkkeet ovat 1,2 miljardia, ja tasan miljardin maksoi valtio suoraan, koska maksut eivät kata kuin kuudesosan eläkkeistä. Millä muulla sijoituksella saa kuusinkertaisen tuoton sijoitetulle rahalle ?
-SS-
-
Emolehmätiloja siirtynyt peltojen osalta luomuun monta .
Helpottaa kun ei lannoitteita vähään aikaan saa . :-\
-
Jättää sorkkahoitajan laskun maksamatta 8)
-
Jättää sorkkahoitajan laskun maksamatta 8)
Ne menee perintään kuten muutkin laskusi .
-
Alkaa näyttää siltä, että lannoitteet jää saamatta ja syksyllä katsotaan montako eläintä voidaan ensi talvena pitää.
Polttoaine riittää niittohommiin ja keväällä paskan ajoon.
Tästä vuodesta tulee viimeinen monen maatilan kohdalla, ainakin eläinpuolella.
-
Alkaa näyttää siltä, että lannoitteet jää saamatta ja syksyllä katsotaan montako eläintä voidaan ensi talvena pitää.
Polttoaine riittää niittohommiin ja keväällä paskan ajoon.
Tästä vuodesta tulee viimeinen monen maatilan kohdalla, ainakin eläinpuolella.
Kosteusolot näyttää tällä hetkellä täällä hyvältä,kevätrehuun kannattaa panostaa.Kakkonen on nyt monena vuona ollut se pettymys,kuivaa pystyyn.Kolmosen kyllä saa samoilla lannoituksilla,jos tuon heikon kakkosen saa ajoissa pois.
-
Tekis mieli myydä lannoitteet, varasto adbluet sun muut pois. Emotkin minimiin tai pois, vähintään syyspoikivat teuraaksi ja alkaa hömppäheinän tuottajaksi. Niittelis vaan virka-aikana heinät tonttiin, ei tarvii sääennusteista ja tuotantopanoshinnoista paljoa stressata. Tuki tulee parilla rastilla ja vähällä panostuksella. Loppuajan koittais olla jossain palkkatyössä. Pääsis elämään jälleen ihmisen elämää.
-
Tekis mieli myydä lannoitteet, varasto adbluet sun muut pois. Emotkin minimiin tai pois, vähintään syyspoikivat teuraaksi ja alkaa hömppäheinän tuottajaksi. Niittelis vaan virka-aikana heinät tonttiin, ei tarvii sääennusteista ja tuotantopanoshinnoista paljoa stressata. Tuki tulee parilla rastilla ja vähällä panostuksella. Loppuajan koittais olla jossain palkkatyössä. Pääsis elämään jälleen ihmisen elämää.
Siihenhän tää oli menossa ennen putinin toimia. Nyt mielestäni tilanne sen verran auki ettei mitään lopullista kannata tehdä. Toki apulanta kasasta saa varmaan ihan kivan voiton riippuen milloin ostettu. Viljoilla kiinnityshinnat syksylle 300e tuntumassa et kaiketi tuota voi jonkinlaisena pohjahintana pitää. Syksyn hinnat siis todennäköisesti yli 300e. Ongelmahan on se että riski kasvaa, jos taas tulee huono vuosi..
-
Alkaa näyttää siltä, että lannoitteet jää saamatta ja syksyllä katsotaan montako eläintä voidaan ensi talvena pitää.
Polttoaine riittää niittohommiin ja keväällä paskan ajoon.
Tästä vuodesta tulee viimeinen monen maatilan kohdalla, ainakin eläinpuolella.
Yllättävän paljon on tiloja joilla ei ole yhtään saati koko kesän tarvetta lannoitteita. Varmaan vuosia jatkunut MTK:n kriisivalitus on tehnyt sen, ettei ole ottanut oikein tosissaan tämänkertaista valitusta, tai sitten on elänyt kuplassa missä menee viellä kohtuu hyvin. Ylijäämärehuille tuntuu olevan kysyntää, ja pahasti näyttää siltä että peltopuolella on kohta ostajan markkinat. :-\
-
Alkaa näyttää siltä, että lannoitteet jää saamatta ja syksyllä katsotaan montako eläintä voidaan ensi talvena pitää.
Polttoaine riittää niittohommiin ja keväällä paskan ajoon.
Tästä vuodesta tulee viimeinen monen maatilan kohdalla, ainakin eläinpuolella.
Yllättävän paljon on tiloja joilla ei ole yhtään saati koko kesän tarvetta lannoitteita. Varmaan vuosia jatkunut MTK:n kriisivalitus on tehnyt sen, ettei ole ottanut oikein tosissaan tämänkertaista valitusta, tai sitten on elänyt kuplassa missä menee viellä kohtuu hyvin. Ylijäämärehuille tuntuu olevan kysyntää, ja pahasti näyttää siltä että peltopuolella on kohta ostajan markkinat. :-\
Joukossa on myös tiloja joilla olisi ainakin viime kesän hinnoilla ollut rahaa ostaa lannoitteet, mutta jotka vakaasti uskoivat että hinnat laskisi talven aikana ja jäivät odottamaan sitä.
-
Naapuri ainakin sai lannoitteet tilattua hankkijan kautta.
-
Nyt ilmoittaa YARA Twitterissä:
Lannoitteiden tämänhetkisen parantuneen saatavuuden johdosta Yara lisää tuotteita myynnissä olevaan tuotevalikoimaan ja laskee rakeisten peltolannoitteiden hintoja noin 200 euroa per tonni 24.3.2022 alkaen.
::)
-
jepjep. hätää ollukaan ku vaan hermo kestää. nyt kun tilaa ni ainakin saa. mut kohta ei taas..
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
Tulee todella pirullinen tilanne eteen . Jos Ukrainan kriisi alkaa nousee sähkönhinta tästä vieläkin . Rehujenhinnat nousee , seuraus , ei kannata enää .
Nyt tulee aika että tuattamisesta on pakko tehä kannattavaI liman ruokaa ihiminen ee vaen pärijää. Nyt katotaan ruoan ja sen tuotajan arvo.Itketään ja katsotaan.
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
Tulee todella pirullinen tilanne eteen . Jos Ukrainan kriisi alkaa nousee sähkönhinta tästä vieläkin . Rehujenhinnat nousee , seuraus , ei kannata enää .
Nyt tulee aika että tuattamisesta on pakko tehä kannattavaI liman ruokaa ihiminen ee vaen pärijää. Nyt katotaan ruoan ja sen tuotajan arvo.Itketään ja katsotaan.
Arvo tulee vasta pulan kautta luulen mä..
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
Tulee todella pirullinen tilanne eteen . Jos Ukrainan kriisi alkaa nousee sähkönhinta tästä vieläkin . Rehujenhinnat nousee , seuraus , ei kannata enää .
Nyt tulee aika että tuattamisesta on pakko tehä kannattavaI liman ruokaa ihiminen ee vaen pärijää. Nyt katotaan ruoan ja sen tuotajan arvo.Itketään ja katsotaan.
Arvo tulee vasta pulan kautta luulen mä..
Pula on nyt ihan käsin kosketeltavissa. Osa viljelijöistä ehkä ehtii niin sanotusti.kuolla ennen kun pula on tosissaan päällä.Ne jota selviää nyt ne on niitä selviytyjiä.
-
Näyttää toi lannoitteiden hinnanpoukkoilu olevan sitä luokkaa, että se kun siirtyy viljan hintaan. Niin sitten jätkät ollaan kusessa. Tästä viljelemisestä on tullut ihan karmeeta viime syksyn jälkeen. Hintojenpoukkolun takia. Mielenkiintoinen olisi kuulla niiltä jotka viime viikolla tilasivat lannoitteita, että kehtaako Yara laittaa 1000 euroo/tonni laskun, vai osallistuuko ruuantuottotalkoisiin pyöräyttämällä 800 e/tonni laskuriviin. Ja mitä tulee maatalouden kustannusten säästämisestä. Niin puimuri, laite joka on kaikkein tärkein meidän ruuantuotannon kannalta kuivurin ohessa. Niin jos nyt säästää 150 000 Euroa jonka uusi puimuri maksaa, niin voi olla varma että 2035 eli 13 vuoden päästä se ei ole romurautaa, kun Suomi on silloin fossiiliton. Sama koskee myös aikaisemmin ostettuja puimureita, öljykäyttöisiä kuivureita ja traktoreita. Ja muita säästökohteita ovat maatalouden lehdet, -työkoneet, oman siemen käyttö ilman peittausta. Kasvinsuojeluaineet.
-
Näyttää toi lannoitteiden hinnanpoukkoilu olevan sitä luokkaa, että se kun siirtyy viljan hintaan. Niin sitten jätkät ollaan kusessa. Tästä viljelemisestä on tullut ihan karmeeta viime syksyn jälkeen. Hintojenpoukkolun takia. Mielenkiintoinen olisi kuulla niiltä jotka viime viikolla tilasivat lannoitteita, että kehtaako Yara laittaa 1000 euroo/tonni laskun, vai osallistuuko ruuantuottotalkoisiin pyöräyttämällä 800 e/tonni laskuriviin. Ja mitä tulee maatalouden kustannusten säästämisestä. Niin puimuri, laite joka on kaikkein tärkein meidän ruuantuotannon kannalta kuivurin ohessa. Niin jos nyt säästää 150 000 Euroa jonka uusi puimuri maksaa, niin voi olla varma että 2035 eli 13 vuoden päästä se ei ole romurautaa, kun Suomi on silloin fossiiliton. Sama koskee myös aikaisemmin ostettuja puimureita, öljykäyttöisiä kuivureita ja traktoreita. Ja muita säästökohteita ovat maatalouden lehdet, -työkoneet, oman siemen käyttö ilman peittausta. Kasvinsuojeluaineet.
Epäilen apupaskojenhinnan paremminkin laskevan kuin nousevan huipustaan,on myynti ollut sen verran laimeaa.Rosvolipullavarustettuviikinkilaiva ei ajattele muuta kuin maksimaalista voittoa,tällä hetkellä kilpailijat itälannat on myös melko hyvin boikotissa.
-
Nyt kun löpö, sähkö, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ja monet muut maataloudessa tarvittavien panosten hinta on noussut rajusti, niin mistä kustannuksista aiotte säästää tai olette jo säästäneet?
Itse säästän lannoitteissa, kasvinsuojelussa, yritän vähentää traktorilla ajelua, jotta löpöä säästyy, koneissa vain välttämättömät korjaukset ja huollot. Näennäisviljelyn suuntaan nyt pakko mennä, lisää höpöheinää ja ehkä jotain maisema/niittykasviviritystä, ehkä kerääjäkasveja myös.
Eli tukien maksimointia ja viljelykulujen minimoimista, no tästä ei maatalouskauppiaat varmasti tykkää.
Tulee todella pirullinen tilanne eteen . Jos Ukrainan kriisi alkaa nousee sähkönhinta tästä vieläkin . Rehujenhinnat nousee , seuraus , ei kannata enää .
Nyt tulee aika että tuattamisesta on pakko tehä kannattavaI liman ruokaa ihiminen ee vaen pärijää. Nyt katotaan ruoan ja sen tuotajan arvo.Itketään ja katsotaan.
Arvo tulee vasta pulan kautta luulen mä..
Pula on nyt ihan käsin kosketeltavissa. Osa viljelijöistä ehkä ehtii niin sanotusti.kuolla ennen kun pula on tosissaan päällä.Ne jota selviää nyt ne on niitä selviytyjiä.
Eiköhän viljelijät ole niitä jotka viimeiseksi nälkää kuolevat, jos niin pitkälle ajatellaan.
Mut taisit tarkoittaa sitä et osa viljelijöistä lopettaa ennenkuin homma selviää. Näin varmasti onkin. Elukan pitäjät tässä on huonoimmillaan kun kustannukset nousee ja lopputuotteen hinta ei nouse. Viljelijät ovat pääsääntöisesti hakeutuneet tai heillä on ainakin paremmat mahdollisudet irtautua lisäansioihin tilan ulkopuolelle jolloin nykyinen tukipolitiikka kyllä mahdollistaa edelleen ihan kannattavan viljelyn. Toki jos viljelyn kannattavuuden on laskenut 6 tonnin sadon ja 200e apulannan mukaan niin voi hankaluuksia olla tiedossa.
Mut kyllä tästä valtaosa vilhelijöistä selviää. Elukkapuoleen tulee varmasti notkahdus, mut pikkuhiljaa se palautuu takaisin. Minusta on ihan hyvä, et markkinatalous toimisi niin että kaikkein suurimmat ylilyönnit sekä menneisyyteen jääneet joutuisivatkin lopettamaan. Ei kaikkia vain voida pelastaa..
-
niin voi olla varma että 2035 eli 13 vuoden päästä se ei ole romurautaa, kun Suomi on silloin fossiiliton. Sama koskee myös aikaisemmin ostettuja puimureita, öljykäyttöisiä kuivureita ja traktoreita
Polttoainetta voi tehdä muustakin kuin öljystä. Jos litra maksaa täällä 1,50€ ja siitä euro on veroa, voisi verottaja tukea eurolla non-fossiilisen aineen jakelun jolloin se ehkä olisi jo kannattava valmistaa.
Dieselmoottoreita on ympäri maailmaa vielä kymmeniä vuosia. Mielestäni olisi järkevämpää vaihtaa polttoaineen kuin moottorin.