• Tavallinen aihe

Aihe Onko näin????  (Luettu 945 kertaa)

totuuden torvi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1662
Onko näin????
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa  on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato  4 tonnia ha × 170=  680 ekee  yara  3   400 ekee , sillä rahalla saa  1,7  tonnia
 yli  4 ha annat jos lannoittaa  400 kg   ha.
Nyt  ohran hinta  250 ekee ×   4 t     = 1000 ekee  saa yara  3 ta hiukan yli tonnin.     
Ohran hinta täytyisi olla siinä   hiukan yli  400 ekee  t.  että oltaisiin 2 vuoden  takaisessa ostovoimassa.
Laskelmassa  on käytetty  matalaa satotasoa  ja  vaatimatonta lannoitusta.   Lannoitusta hiukan lisäämällä  sato korjaantuu  5 t  siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä  isompia investointeja.
Nyt  kotieläintilat ei  voi syyttää kasvinviljelytiloja  liian korkeasta viljan hinnasta.

Viimeksi muokattu: 20.11.21 - klo:10:24 kirjoittanut totuuden torvi

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17658
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onko näin????
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa  on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato  4 tonnia ha × 170=  680 ekee  yara  3   400 ekee   sadolla sai 1,7  ha lannat jos lannoittaa  400 kg   ha.
Nyt  ohran hinta  250 ekee ×   4 t     = 1000 ekee  saa yara  3 ta hiukan yli tonnin.     
Ohran hinta täytyisi olla siinä   hiukan yli  400 ekee  t.  että oltaisiin 2 vuoden  takaisessa ostovoimassa.
Lakelmassa  on käytetty  matalaa satotasoa  ja  vaatimatonta lannoitusta.   Lannoitusta hiukan lisäämällä  sato korjaantuu  5 t  siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä  isompia investointeja.
Nyt  kotieläintilat ei  voi syyttää kasvinviljelytiloja  liian korkeasta viljan hinnasta.

Niin siis oliko se Yara 3    400 euroa tonni, silloin sillä 680 eurolla olisi saanut 1,7 tonnia lannoitetta, ja sillä olisi lannoittanut 4,25 ha:n alan.
Nykyisillä hintasuhteilla 4 t viljaa 1000€ ja tonnin Y3  1000€, hehtaarin viljoilla lannoittaisi 2,5 ha.

Nuo laskelmat eivät silti kerro viljelymuotojen välisistä eroista, sillä kotoisesta käyttöviljasta jää osa kuivauskuluista ja rahti pois. Varsinkin kuivaaminen tulee hintoihinsa, jos polttoöljyn hinta pysyy pitkään yli yhden euron. Siitäkin seurauksena helposti on kymppi pois viljan hinnasta, samoin rahtihinnoissa alkaa polttoainelisä näkyä.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Entistä enemmän tulee härkäpapu ja herneen viljely nopeana typenlisääjänä tehoviljelyssä .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

totuuden torvi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1662
Vs: Onko näin????
Olin kirjoittanut huolimattomasti Nyt on korjattu tuota tarkoitin.
Palkokasveja ei samalla lohkolla voi viljellä jatkuvasti.

Viimeksi muokattu: 20.11.21 - klo:10:27 kirjoittanut totuuden torvi

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Olin kirjoittanut huolimattomasti Nyt on korjattu tuota tarkoitin.
Palkokasveja ei samalla lohkolla voi viljellä jatkuvasti.

Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17658
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onko näin????
Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .

Valitettavasti typensidonta on osittain ristiriitainen muiden viljelykasvien typentarpeen ajoituksen kanssa; Typensidonta lakkaa, jos vapaa typpi lisääntyy maaperässä. viljakasvit tarvitsevat typen jo nelilehtiasteelta alkaen, herne ei ole siinä vaiheessa vielä kerinnyt rakentamaan runsasta nystyräverkostoa. Typensitojat toimivat parhaiten vähätyppisessä maassa, eräperiaatteella, eli typensidonta kerää symbioottiseen kasviin sitä typpeä, ja typpi vapautuu vasta  seuraavaan satokasviin. Lisäongelmaksi Suomessa tulee talvi ja kylmän maaperän heikentävä vaikutus typensidontaan. Kerätty typpi pitäisi saada sidotuksi erilliseen suljettuun varastoon, ja keväällä vasta vapautetaan maahan kasvien käyttöön. Karjatalous tekeekin tämän luonnollisesti lantalaan. Puhtaassa kasvinviljelyluomussa typensidonnan hyötysuhde on itse asiassa luvattoman heikko, ja typpi kerätäänkin syksylle lähinnä rehevöittämään vesistöjä, kun pakkasten rikkomat kasvinsolut luovuttavat ravinteet pintavaluntojen huuhdottaviksi.

Nykyinen trendi, että typensidonnan avulla kerätty massa käytetään biokaasumassaksi talven aikana, ja jäännöskomposti viedään vasta keväällä kasvien käytettäväksi, on ehkä jonkinlainen paremmin toimiva kompromissi.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .

Valitettavasti typensidonta on osittain ristiriitainen muiden viljelykasvien typentarpeen ajoituksen kanssa; Typensidonta lakkaa, jos vapaa typpi lisääntyy maaperässä. viljakasvit tarvitsevat typen jo nelilehtiasteelta alkaen, herne ei ole siinä vaiheessa vielä kerinnyt rakentamaan runsasta nystyräverkostoa. Typensitojat toimivat parhaiten vähätyppisessä maassa, eräperiaatteella, eli typensidonta kerää symbioottiseen kasviin sitä typpeä, ja typpi vapautuu vasta  seuraavaan satokasviin. Lisäongelmaksi Suomessa tulee talvi ja kylmän maaperän heikentävä vaikutus typensidontaan. Kerätty typpi pitäisi saada sidotuksi erilliseen suljettuun varastoon, ja keväällä vasta vapautetaan maahan kasvien käyttöön. Karjatalous tekeekin tämän luonnollisesti lantalaan. Puhtaassa kasvinviljelyluomussa typensidonnan hyötysuhde on itse asiassa luvattoman heikko, ja typpi kerätäänkin syksylle lähinnä rehevöittämään vesistöjä, kun pakkasten rikkomat kasvinsolut luovuttavat ravinteet pintavaluntojen huuhdottaviksi.

Nykyinen trendi, että typensidonnan avulla kerätty massa käytetään biokaasumassaksi talven aikana, ja jäännöskomposti viedään vasta keväällä kasvien käytettäväksi, on ehkä jonkinlainen paremmin toimiva kompromissi.

-SS-

Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä . 
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17658
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onko näin????
Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä .

Kyllä valkuaisen nosto on helpompaa myöhäisellä valkuaisannostelulla, mutta massa syntyy noin kahden viikon kasvun aikana ennen kukkimista. Toiveitten ja realismin ero on näissä asioissa ilmeinen.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä .

Kyllä valkuaisen nosto on helpompaa myöhäisellä valkuaisannostelulla, mutta massa syntyy noin kahden viikon kasvun aikana ennen kukkimista. Toiveitten ja realismin ero on näissä asioissa ilmeinen.

-SS-

Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17658
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onko näin????
Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .

Ehkäpä tuo kommentti  sitten olikin reilu myöntö, että et tiennyt asiasta mitään.

-SS-

Rakkine

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1246
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Onko näin????
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .

Ehkäpä tuo kommentti  sitten olikin reilu myöntö, että et tiennyt asiasta mitään.

-SS-

Kyllä minä olen tuota asiaa seurannut ja kuullut monen saaneen melkoisia kaurasatoja herneen avulla .

Kylvin kauraa herneen päälle tukiviljaksi , aikoja sitten kun olin mukana noissa hommissa . Kaura kylvettiin melko pintaan ja siemenmäärä oli pieni . Kaura lähti hyvin kasvamaan ja pensastui . Tuli melkoinen kaurasato .
Rypsiä varoiteltiin kylvämään herneen jälkeen , saatiin konkreettinen esimerkki . Lohko missä hernekaura oli edellisenä vuonna ollut tuliosaksi rypsille . Oli lieviä vaikeuksia puinnissa koska kasvusto oli vahva , sato hyvä . Oi niitä aikoja .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3455
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Onko näin????
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.

Aina se kasvi ei sitä lannoitetta kykene hyödyntämään. Ainakin pari edellistä vuotta ovat ollet sellaisia että lannoituksesta on useimmilla osa mennyt hukkaan ellei ole käyttänyt jaettua lannoitusta (joka on taas vaikea tehdä muuten kuin pintalannoituksena).
Typpi taitaa lähinä haihtua ilmaan jos sitä ei kasvit ajoissa käytä.

Fosfori sitoutuu maahiukkasiin ja säilyy tulevia tarpeita varten.
Salaojien kautta fosforia ei taida paljonkaan liikkua, mutta pintavesien mukana kulkevassa maa-aineksessa kyllä. Jos maa on riittävän köyhä (=pitkään keinolannoittamaton) niin eipä siinä tietenkään enää paljoa huuhtoudu. Ei kyllä viljelykasvikaan kasva :-)

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25998
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Onko näin????
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.

Huuhtoutumat mitä maataloudesta tulee on puheissa ylimitoitettuja koska puhdistamoiden ohijuoksutukset ja puhdistamilta tulevat vedet sisältävät melkoisesti ravinteita . Suurimmat huuhtoutumat tulevat peltojen pintakerroksista kynnetyissä pelloista .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 865
Vs: Onko näin????
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa  on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato  4 tonnia ha × 170=  680 ekee  yara  3   400 ekee , sillä rahalla saa  1,7  tonnia
 yli  4 ha annat jos lannoittaa  400 kg   ha.
Nyt  ohran hinta  250 ekee ×   4 t     = 1000 ekee  saa yara  3 ta hiukan yli tonnin.     
Ohran hinta täytyisi olla siinä   hiukan yli  400 ekee  t.  että oltaisiin 2 vuoden  takaisessa ostovoimassa.
Laskelmassa  on käytetty  matalaa satotasoa  ja  vaatimatonta lannoitusta.   Lannoitusta hiukan lisäämällä  sato korjaantuu  5 t  siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä  isompia investointeja.
Nyt  kotieläintilat ei  voi syyttää kasvinviljelytiloja  liian korkeasta viljan hinnasta.

Kertokaas ny mullekin miten ne satotasot nostetaan sinne 7tonniin.
Oon monesti yrittänyt mutten ole päässyt edes kuuteen  : :-\