Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 20.11.21 - klo:08:24
-
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato 4 tonnia ha × 170= 680 ekee yara 3 400 ekee , sillä rahalla saa 1,7 tonnia
yli 4 ha annat jos lannoittaa 400 kg ha.
Nyt ohran hinta 250 ekee × 4 t = 1000 ekee saa yara 3 ta hiukan yli tonnin.
Ohran hinta täytyisi olla siinä hiukan yli 400 ekee t. että oltaisiin 2 vuoden takaisessa ostovoimassa.
Laskelmassa on käytetty matalaa satotasoa ja vaatimatonta lannoitusta. Lannoitusta hiukan lisäämällä sato korjaantuu 5 t siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä isompia investointeja.
Nyt kotieläintilat ei voi syyttää kasvinviljelytiloja liian korkeasta viljan hinnasta.
-
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato 4 tonnia ha × 170= 680 ekee yara 3 400 ekee sadolla sai 1,7 ha lannat jos lannoittaa 400 kg ha.
Nyt ohran hinta 250 ekee × 4 t = 1000 ekee saa yara 3 ta hiukan yli tonnin.
Ohran hinta täytyisi olla siinä hiukan yli 400 ekee t. että oltaisiin 2 vuoden takaisessa ostovoimassa.
Lakelmassa on käytetty matalaa satotasoa ja vaatimatonta lannoitusta. Lannoitusta hiukan lisäämällä sato korjaantuu 5 t siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä isompia investointeja.
Nyt kotieläintilat ei voi syyttää kasvinviljelytiloja liian korkeasta viljan hinnasta.
Niin siis oliko se Yara 3 400 euroa tonni, silloin sillä 680 eurolla olisi saanut 1,7 tonnia lannoitetta, ja sillä olisi lannoittanut 4,25 ha:n alan.
Nykyisillä hintasuhteilla 4 t viljaa 1000€ ja tonnin Y3 1000€, hehtaarin viljoilla lannoittaisi 2,5 ha.
Nuo laskelmat eivät silti kerro viljelymuotojen välisistä eroista, sillä kotoisesta käyttöviljasta jää osa kuivauskuluista ja rahti pois. Varsinkin kuivaaminen tulee hintoihinsa, jos polttoöljyn hinta pysyy pitkään yli yhden euron. Siitäkin seurauksena helposti on kymppi pois viljan hinnasta, samoin rahtihinnoissa alkaa polttoainelisä näkyä.
-SS-
-
Entistä enemmän tulee härkäpapu ja herneen viljely nopeana typenlisääjänä tehoviljelyssä .
-
Olin kirjoittanut huolimattomasti Nyt on korjattu tuota tarkoitin.
Palkokasveja ei samalla lohkolla voi viljellä jatkuvasti.
-
Olin kirjoittanut huolimattomasti Nyt on korjattu tuota tarkoitin.
Palkokasveja ei samalla lohkolla voi viljellä jatkuvasti.
Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .
-
Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .
Valitettavasti typensidonta on osittain ristiriitainen muiden viljelykasvien typentarpeen ajoituksen kanssa; Typensidonta lakkaa, jos vapaa typpi lisääntyy maaperässä. viljakasvit tarvitsevat typen jo nelilehtiasteelta alkaen, herne ei ole siinä vaiheessa vielä kerinnyt rakentamaan runsasta nystyräverkostoa. Typensitojat toimivat parhaiten vähätyppisessä maassa, eräperiaatteella, eli typensidonta kerää symbioottiseen kasviin sitä typpeä, ja typpi vapautuu vasta seuraavaan satokasviin. Lisäongelmaksi Suomessa tulee talvi ja kylmän maaperän heikentävä vaikutus typensidontaan. Kerätty typpi pitäisi saada sidotuksi erilliseen suljettuun varastoon, ja keväällä vasta vapautetaan maahan kasvien käyttöön. Karjatalous tekeekin tämän luonnollisesti lantalaan. Puhtaassa kasvinviljelyluomussa typensidonnan hyötysuhde on itse asiassa luvattoman heikko, ja typpi kerätäänkin syksylle lähinnä rehevöittämään vesistöjä, kun pakkasten rikkomat kasvinsolut luovuttavat ravinteet pintavaluntojen huuhdottaviksi.
Nykyinen trendi, että typensidonnan avulla kerätty massa käytetään biokaasumassaksi talven aikana, ja jäännöskomposti viedään vasta keväällä kasvien käytettäväksi, on ehkä jonkinlainen paremmin toimiva kompromissi.
-SS-
-
Ei voikkaan mutta viljelykierrossa tai yhdessä kauran tai ohran kanssa lisää herne satoa . Herne ruokkii typensidonnassa päällyskasviaan .
Valitettavasti typensidonta on osittain ristiriitainen muiden viljelykasvien typentarpeen ajoituksen kanssa; Typensidonta lakkaa, jos vapaa typpi lisääntyy maaperässä. viljakasvit tarvitsevat typen jo nelilehtiasteelta alkaen, herne ei ole siinä vaiheessa vielä kerinnyt rakentamaan runsasta nystyräverkostoa. Typensitojat toimivat parhaiten vähätyppisessä maassa, eräperiaatteella, eli typensidonta kerää symbioottiseen kasviin sitä typpeä, ja typpi vapautuu vasta seuraavaan satokasviin. Lisäongelmaksi Suomessa tulee talvi ja kylmän maaperän heikentävä vaikutus typensidontaan. Kerätty typpi pitäisi saada sidotuksi erilliseen suljettuun varastoon, ja keväällä vasta vapautetaan maahan kasvien käyttöön. Karjatalous tekeekin tämän luonnollisesti lantalaan. Puhtaassa kasvinviljelyluomussa typensidonnan hyötysuhde on itse asiassa luvattoman heikko, ja typpi kerätäänkin syksylle lähinnä rehevöittämään vesistöjä, kun pakkasten rikkomat kasvinsolut luovuttavat ravinteet pintavaluntojen huuhdottaviksi.
Nykyinen trendi, että typensidonnan avulla kerätty massa käytetään biokaasumassaksi talven aikana, ja jäännöskomposti viedään vasta keväällä kasvien käytettäväksi, on ehkä jonkinlainen paremmin toimiva kompromissi.
-SS-
Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä .
-
Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä .
Kyllä valkuaisen nosto on helpompaa myöhäisellä valkuaisannostelulla, mutta massa syntyy noin kahden viikon kasvun aikana ennen kukkimista. Toiveitten ja realismin ero on näissä asioissa ilmeinen.
-SS-
-
Miten sen selität et valkuainen on kauralla parempi herneen kanssa viljeltynä ?
Helppoliukoisella saadaan vilja alkuun ja herne hoitaa lopun typestä .
Kyllä valkuaisen nosto on helpompaa myöhäisellä valkuaisannostelulla, mutta massa syntyy noin kahden viikon kasvun aikana ennen kukkimista. Toiveitten ja realismin ero on näissä asioissa ilmeinen.
-SS-
Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .
-
Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .
Ehkäpä tuo kommentti sitten olikin reilu myöntö, että et tiennyt asiasta mitään.
-SS-
-
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.
-
Viljele sitten tappiolla , keuhkotaudissa .
Ehkäpä tuo kommentti sitten olikin reilu myöntö, että et tiennyt asiasta mitään.
-SS-
Kyllä minä olen tuota asiaa seurannut ja kuullut monen saaneen melkoisia kaurasatoja herneen avulla .
Kylvin kauraa herneen päälle tukiviljaksi , aikoja sitten kun olin mukana noissa hommissa . Kaura kylvettiin melko pintaan ja siemenmäärä oli pieni . Kaura lähti hyvin kasvamaan ja pensastui . Tuli melkoinen kaurasato .
Rypsiä varoiteltiin kylvämään herneen jälkeen , saatiin konkreettinen esimerkki . Lohko missä hernekaura oli edellisenä vuonna ollut tuliosaksi rypsille . Oli lieviä vaikeuksia puinnissa koska kasvusto oli vahva , sato hyvä . Oi niitä aikoja .
-
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.
Aina se kasvi ei sitä lannoitetta kykene hyödyntämään. Ainakin pari edellistä vuotta ovat ollet sellaisia että lannoituksesta on useimmilla osa mennyt hukkaan ellei ole käyttänyt jaettua lannoitusta (joka on taas vaikea tehdä muuten kuin pintalannoituksena).
Typpi taitaa lähinä haihtua ilmaan jos sitä ei kasvit ajoissa käytä.
Fosfori sitoutuu maahiukkasiin ja säilyy tulevia tarpeita varten.
Salaojien kautta fosforia ei taida paljonkaan liikkua, mutta pintavesien mukana kulkevassa maa-aineksessa kyllä. Jos maa on riittävän köyhä (=pitkään keinolannoittamaton) niin eipä siinä tietenkään enää paljoa huuhtoudu. Ei kyllä viljelykasvikaan kasva :-)
-
Luomuviljelyn lisääntyminen lisää myös vesien rehevöitymistä.
On väärä narratiivi että keinolannoitus lisää vesien rehevöitymistä, koska lannoiterae menee koneesta maan sisään, lähelle kasvin juurta, ja kasvi ottaa ravinteensa siitä lannoiterakeesta, ei siitä silloin liukene enää mitään vesiin. Täysin fysiikan lakien vastaista väittää että keinolannoitus rehevöittää vesiä. Ainoastaan silloin näin käy, kun pintalannoituksessa lannoiterakeita lentää suoraan vesiojaan.
Huuhtoutumat mitä maataloudesta tulee on puheissa ylimitoitettuja koska puhdistamoiden ohijuoksutukset ja puhdistamilta tulevat vedet sisältävät melkoisesti ravinteita . Suurimmat huuhtoutumat tulevat peltojen pintakerroksista kynnetyissä pelloista .
-
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato 4 tonnia ha × 170= 680 ekee yara 3 400 ekee , sillä rahalla saa 1,7 tonnia
yli 4 ha annat jos lannoittaa 400 kg ha.
Nyt ohran hinta 250 ekee × 4 t = 1000 ekee saa yara 3 ta hiukan yli tonnin.
Ohran hinta täytyisi olla siinä hiukan yli 400 ekee t. että oltaisiin 2 vuoden takaisessa ostovoimassa.
Laskelmassa on käytetty matalaa satotasoa ja vaatimatonta lannoitusta. Lannoitusta hiukan lisäämällä sato korjaantuu 5 t siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä isompia investointeja.
Nyt kotieläintilat ei voi syyttää kasvinviljelytiloja liian korkeasta viljan hinnasta.
Kertokaas ny mullekin miten ne satotasot nostetaan sinne 7tonniin.
Oon monesti yrittänyt mutten ole päässyt edes kuuteen : :-\
-
Kertokaas ny mullekin miten ne satotasot nostetaan sinne 7tonniin.
Oon monesti yrittänyt mutten ole päässyt edes kuuteen : :-\
Semmottis että maalaji on tarpeeksi multava, kuohkeaa eikä heti klippiinny jos sitä vähän liian märkänä muokkaa ja josta liika vesi katoaa maanuumeniin muttei niin syvälle ettei se nuosisi kasvin juurien saataville. Myös säätösalaojitus tai sopivan lähellä oleva vesistö ja kunnon sadetin voivat olla välttämättömiä ellei käy niin uskomattoman hyvä tuuri että kesällä sataa sopivasti. Sitten kun nämä perusvaatimukset on kohdallaan kylvetään sopivan tiheä ja tasaisesti orastuva kasvusto. Sen jälkeen vaan lisälannoittamaan hiveniä sekä laon- ja tauritorjuntaa unohtamatta oikeina aikoina. Mutta ei liikaa ettei käy niin kuin moommalaisten ohran maailmanennätysyrityksessä ::)
Kuuteen tonniin tai lähelle sitä pitäisi päästä kunnollisella maalla ilman suurempi täpistelyjä, lisälannoitteluja ja typpimittailuja silloin kun sataa sopiviin aikoihin keskellä kesää.
-
Kastelu on Etelä-Suomessa merkittävin lannoitusmuoto, jolla maassa olevia ravinteita saadaan louhituksi tuotantokäyttöön. Maassa oleva varastoravinteet riittävät vähintään sadan vuoden käyttöön. Jo 1944 Maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin Iso-Britanniassa olleen satavuotisen lannoittamattoman vehnäkokeen tuloksia, satoa saaatiin useimpina vuosina edes hieman käytettyä siementä enemmän.
Keinokastelu kuitenkin vaatii energiaa useilla pelloilla, korkeusaseman ja uomien etäisyyden vuoksi, lisäksi rannikon murtovedet saattavat olla liian suolaista pitkäaikaiseen kastelukäyttöön. Kastelulaitteiden aurinkokäyttö ja tihkukasteluputkistot lienevät pakolliset, jos vedellä aiotaan viljellä ravinteiden sijasta. Monilla viherlannoitukseen ja alkemiaan erikoistuneilla mallitiloilla oikeammin poltetaan maan turvevaroja, mikrobit muuttavat heikommin maatunutta turveainesta liukoiseksi typeksi ja hiilidioksidiksi. Näin tuntuu, että kasvu todellakin onnistuu vuosikausia aivan ilman lannoitusta. Siitä ei puhuta, että salaojia joudutaan syventämään ehkä 30 v välein, kun vanhat ojitukset ilmestyvät pintaan. Myös 1960-luvulta asti jatkunut voimakas ylilannoitus näkyy vähintään kaksikymmentä vuotta maan ravinnevaroissa. Näin yksi sukupolvi viheraktivisteja voi leikkiä lupiineillaan hyvinkin toimekkaasti.
Jos satoa tarvitaan käyttöön joka vuosi, typestä tulee nopeimmin minimitekijä, vaikka tällä hetkellä typpilaskeuma on jopa 5-10 kg/ha. Satoa korjatessa maan happamuus lisääntyy, koska typen kierrossa neutraloiva denitrifikaatio heikkenee , jolloin kalkkia ainakin pitää lisätä aivan samalla tavalla kuin keinolannoituskulttuurissakin. Lisäksi tehokkain mahdollinen typenkerääjäkasvin massa saadaan voimakkaalla ja optimaalisella kalium- ja fosforilannoituksella. Jos karjanlantaa eli vihervalkaistua fosfaatti- ja kalilannoitusta ei ole käytettävissä, voidaan näyttää, että noin kolmenkymmenen vuoden päästä ei enää saada perustetuksi merkittävää typenkerääjäkasvustoa, jos satovuosina sato poistetaan maasta. Jauhettua kalliota voidaan kyllä laittaa sata tonnia, siitä voi muutaman kilon verran fosfaattia olla liukoistakin. Mikään prosessi maapallolla ei ole häviötön, jopa pitkäaikaisista luomulatausnurmista tapahtuu pintavalumia ja ravinteiden karkaamista.
Mielenkiintoista on totuutena toisteltu "valkomesikkä tuottaa 200 kiloa typpeä" ja "viherlannoitus kannattaa päättää syyskasvin kylvöön, jotta typpi saadaan tehokkaasti talteen". Tällä perusteellahan ei olisi mitään syytä kieltää syyskasvin keinolannoitustakaan, 200 kiloa typpeä syksyllä helpottaisi kevätlannoituksia kovasti ! Mutta ei ole vaikea nähdä, että itsen manipulointi on helpointa. Olisi hankalampi tunnustaa, että käytimme yhden satovuoden non-food - typen keräämiseen, ja hukkaamme siitä kahdeksan kymmenesosaa talvella.
-SS-
-
Kastelu on Etelä-Suomessa merkittävin lannoitusmuoto, jolla maassa olevia ravinteita saadaan louhituksi tuotantokäyttöön. Maassa oleva varastoravinteet riittävät vähintään sadan vuoden käyttöön. Jo 1944 Maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin Iso-Britanniassa olleen satavuotisen lannoittamattoman vehnäkokeen tuloksia, satoa saaatiin useimpina vuosina edes hieman käytettyä siementä enemmän.
Keinokastelu kuitenkin vaatii energiaa useilla pelloilla, korkeusaseman ja uomien etäisyyden vuoksi, lisäksi rannikon murtovedet saattavat olla liian suolaista pitkäaikaiseen kastelukäyttöön. Kastelulaitteiden aurinkokäyttö ja tihkukasteluputkistot lienevät pakolliset, jos vedellä aiotaan viljellä ravinteiden sijasta. Monilla viherlannoitukseen ja alkemiaan erikoistuneilla mallitiloilla oikeammin poltetaan maan turvevaroja, mikrobit muuttavat heikommin maatunutta turveainesta liukoiseksi typeksi ja hiilidioksidiksi. Näin tuntuu, että kasvu todellakin onnistuu vuosikausia aivan ilman lannoitusta. Siitä ei puhuta, että salaojia joudutaan syventämään ehkä 30 v välein, kun vanhat ojitukset ilmestyvät pintaan. Myös 1960-luvulta asti jatkunut voimakas ylilannoitus näkyy vähintään kaksikymmentä vuotta maan ravinnevaroissa. Näin yksi sukupolvi viheraktivisteja voi leikkiä lupiineillaan hyvinkin toimekkaasti.
Jos satoa tarvitaan käyttöön joka vuosi, typestä tulee nopeimmin minimitekijä, vaikka tällä hetkellä typpilaskeuma on jopa 5-10 kg/ha. Satoa korjatessa maan happamuus lisääntyy, koska typen kierrossa neutraloiva denitrifikaatio heikkenee , jolloin kalkkia ainakin pitää lisätä aivan samalla tavalla kuin keinolannoituskulttuurissakin. Lisäksi tehokkain mahdollinen typenkerääjäkasvin massa saadaan voimakkaalla ja optimaalisella kalium- ja fosforilannoituksella. Jos karjanlantaa eli vihervalkaistua fosfaatti- ja kalilannoitusta ei ole käytettävissä, voidaan näyttää, että noin kolmenkymmenen vuoden päästä ei enää saada perustetuksi merkittävää typenkerääjäkasvustoa, jos satovuosina sato poistetaan maasta. Jauhettua kalliota voidaan kyllä laittaa sata tonnia, siitä voi muutaman kilon verran fosfaattia olla liukoistakin. Mikään prosessi maapallolla ei ole häviötön, jopa pitkäaikaisista luomulatausnurmista tapahtuu pintavalumia ja ravinteiden karkaamista.
Mielenkiintoista on totuutena toisteltu "valkomesikkä tuottaa 200 kiloa typpeä" ja "viherlannoitus kannattaa päättää syyskasvin kylvöön, jotta typpi saadaan tehokkaasti talteen". Tällä perusteellahan ei olisi mitään syytä kieltää syyskasvin keinolannoitustakaan, 200 kiloa typpeä syksyllä helpottaisi kevätlannoituksia kovasti ! Mutta ei ole vaikea nähdä, että itsen manipulointi on helpointa. Olisi hankalampi tunnustaa, että käytimme yhden satovuoden non-food - typen keräämiseen, ja hukkaamme siitä kahdeksan kymmenesosaa talvella.
-SS-
;D ;D ;D ;D ;D
Ehkä tuossa käsitteessä on koko jutun juoni. Mallitila, joka erikoistuu alkemiaan. ;D ;D
Vaikka tosin maaperän mikrotason toiminan tuntemus on aika alkemiaa ja sitä kautta Lysenkomaista/bysanttilaista dädää.
-
Kertokaa viisaammat meneekö näin vai onko se minun miekikuvitusta.
Laskelmassa on ohraa käytetty hinta mittarina ja pientä tasoa , oletan että kaikki pellot voi sen tuottaa huonoissakin olosuhteissa kun ja jos viljelyä harrastetaan.
Sato 4 tonnia ha × 170= 680 ekee yara 3 400 ekee , sillä rahalla saa 1,7 tonnia
yli 4 ha annat jos lannoittaa 400 kg ha.
Nyt ohran hinta 250 ekee × 4 t = 1000 ekee saa yara 3 ta hiukan yli tonnin.
Ohran hinta täytyisi olla siinä hiukan yli 400 ekee t. että oltaisiin 2 vuoden takaisessa ostovoimassa.
Laskelmassa on käytetty matalaa satotasoa ja vaatimatonta lannoitusta. Lannoitusta hiukan lisäämällä sato korjaantuu 5 t siitä ylöspäin täytyy tehdä muita temppuja ja ne maksaa lisää Euroja.
Viljelijät on kertoneet nostavansa sadot 7 t että kannattavaisuus pysyy kohtuullisena, että voi tehdä isompia investointeja.
Nyt kotieläintilat ei voi syyttää kasvinviljelytiloja liian korkeasta viljan hinnasta.
Eikö tämä pitäisi laskea niin, että paljonko ohratonnista pitää saada, että se kompensoi lannoitteen hinnankorotuksen?
Jos lannoitteen veroton hinta on noussut esim niin, että aiempi hinta oli 300 eur/t ja uusi hinta 800 eur/t niin hinnannousu on 500 eur/t ja 400 kg/ha määrällä se tekee 200 eur/ha lisäkulua.
Jos ohraa tulee 4 tonnia/ha niin ohratonnista pitää saada 50 eur/tonni lisää hintaa. Jos vanha ohran hinta oli 170 eur/tonni niin uusi hinta pitää olla 220 eur/tonni.
Sitten asia erikseen muiden tuotantopanosten hinnanousut.