Mullistavia juttuja tulossa. Syysmuokkaukseen perustuvassa kevätviljojen viljelyssä tukitaso laskee merkittävästi.

Ja luomussa sekatilat kielletään, eli eläinpuolikin pitää siirtää luomuun.

Ja yleisönosastossa Agronettiläinen  vihreä Petri vaatii uudistuksia maatalouspolitiikkaaan.

Eli huiskalla ruis syyskynnön päälle...

Eikös hömppäilyn pitäny vähentyä, nyt menee täysin hömppäilyksi. Toi huisku tulee olee kovas käytös. Omat savet kyl olis syksyl muokattava, ainakin muutavan vuoden välein, niinku tämäkin vuosi näytti kynnetty oli paras. Lisäksi muokattuum pääsee kylvön tekee aikasemmin, nyt tehdään kyllä liikaa ohisalon mallia. Kyllä varmaan kikkailuksi menee.

Eikös hömppäilyn pitäny vähentyä, nyt menee täysin hömppäilyksi. Toi huisku tulee olee kovas käytös. Omat savet kyl olis syksyl muokattava, ainakin muutavan vuoden välein, niinku tämäkin vuosi näytti kynnetty oli paras. Lisäksi muokattuum pääsee kylvön tekee aikasemmin, nyt tehdään kyllä liikaa ohisalon mallia. Kyllä varmaan kikkailuksi menee.

Viljanviljelyn  heikon kannattavuuden huomioiden,  en pidä pahana että menee hömppäilyksi. Ja itse suorakylvökoneen omistavana, ei talviaikainen kasvipeitteisyys tuota ongelmia, silti itse tulen lisäämään luonnonhoitopeltojen osuutta. Muutenkin tuntuis että jos löpön hinta jatkossakin on korkealla, tuntuis että jonkinlainen siirtymä    näennäisviljelyä kohti omalla ja varmasti monien muidenkin kohdalla voimistuu. Eli panokset viljelysdä minimiin, ja tukien optimointia ja maksimointia lisää.
Panostusviljely ei kannata, jos ei pellot ole hyvässä iskussa, ja niiden hyvään iskuun laittaminenkin maksaa, maksaako itseään takaisin, se on oman keskustelunsa aihe.

onko kevytmuokkaus mahollisesti alennuksen syy..

Täytyiskö nyt kuitesnki nyt tää syksy kylvää se vajaa säkilinen dankowski agatti siemenlisäykseen?

MT, tää kauden juttutuja jäänyt mieleen. Joku keväällä kehotti olla kylvämättä vehnää, ei ole markkinoita.
Par viikko sitten viljanhinnat laskussa, en nyt muista mikä oli syy silloin, Nyt keskiviikon kuitenkin huoli viljan riittävyydestä ja hinnat nousee. Hieman tuuliviiri, takinkääntöä?

jos se viljanviljelyn kate sitten viimein paranee kun viljely vähenee? Jos aletaan olla koko ajan tuonnin varassa niin näkyy varmaan hinnassa. Se että laskeeko sitten kulutuskin?

Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.

Ei paljoa tarvitse päätellä, mille alueelle nuo toimenpiteet eniten kohdistuisivat. Jos syyskynnöt jäisivät pois, kevätkylvöiset kasvit vähenisivät savipelloilta. Pl. suorakylvöpellot. Joillekin erikoiskasveille, kuten juurikas, sadonkorjuun jälkeinen syyskasvinkylvö saattaa olla mielenkiintoista. Ja jos siellä pitäisi jotain kasvaakin, märkänä syksynä jossain tintatussa kurassa saa tarkastaja etsiä suurennuslasilla itua.

Eli etupiiritaistelua tässä käydään saman sirppi/vasaralipun alla ja vahvimmat politbyroon jäsenet usein voittavat. Sen jälkeen alkaa koplaus ja suhmurointi, jotta taksikuskit pysyvät tyytyväisinä.

Monimuotoisuuden ja sitä kautta terveemmän peltohehtaarin puolesta tuo Petrin kirjoitus on ihan järkevä. Pitäisi vaan muistaa, että pakolla ei saa ketään viljelemään hömppiä ja muita. Niille pitää löytyä järkevä korvaus, koska monimuotoisuuden ja viljelykierron aiheuttama pellon hyvinvointi ei kaikille mene heti perille. Se pitää itse tajuta ja huomata.

Nythän on tilanne ajettu siihen, että rahat yritetään imeä pois "luomuviljelyä" harrastamalla ja muilla tukioptimoinneilla. Hömppähän ei ole tukioptimointia, vaan siitä voi saada paljon iloa ympäristölle ja itse pellolle. Mutta kun etujärjestön ryhmittymät ovat poteroissaan ja patruunat loppuvat aina heikoimmilta, jäljelle jääneet ampujat vievät saaliin.

Ei paljoa tarvitse päätellä, mille alueelle nuo toimenpiteet eniten kohdistuisivat. Jos syyskynnöt jäisivät pois, kevätkylvöiset kasvit vähenisivät savipelloilta. Pl. suorakylvöpellot. Joillekin erikoiskasveille, kuten juurikas, sadonkorjuun jälkeinen syyskasvinkylvö saattaa olla mielenkiintoista. Ja jos siellä pitäisi jotain kasvaakin, märkänä syksynä jossain tintatussa kurassa saa tarkastaja etsiä suurennuslasilla itua.

Eli etupiiritaistelua tässä käydään saman sirppi/vasaralipun alla ja vahvimmat politbyroon jäsenet usein voittavat. Sen jälkeen alkaa koplaus ja suhmurointi, jotta taksikuskit pysyvät tyytyväisinä.

Monimuotoisuuden ja sitä kautta terveemmän peltohehtaarin puolesta tuo Petrin kirjoitus on ihan järkevä. Pitäisi vaan muistaa, että pakolla ei saa ketään viljelemään hömppiä ja muita. Niille pitää löytyä järkevä korvaus, koska monimuotoisuuden ja viljelykierron aiheuttama pellon hyvinvointi ei kaikille mene heti perille. Se pitää itse tajuta ja huomata.

Nythän on tilanne ajettu siihen, että rahat yritetään imeä pois "luomuviljelyä" harrastamalla ja muilla tukioptimoinneilla. Hömppähän ei ole tukioptimointia, vaan siitä voi saada paljon iloa ympäristölle ja itse pellolle. Mutta kun etujärjestön ryhmittymät ovat poteroissaan ja patruunat loppuvat aina heikoimmilta, jäljelle jääneet ampujat vievät saaliin.

Pitäiskö tässä siis alkaa äänestämäänkin vihreitä tulevissa vaaleissa?
Olisko ne niin höveliä, että ilmaston pelastamisen nimissä ne antaisi runsaat tuet hömpp....ei kun hiilensidontanurmipelloille. Sitä vaan viljelisi joka lohkolla hömpp....eikun hiilensidontanurmia hyvällä korvauksella ja ilmasto pelastuisi.
Tuntisi olevansa sankari, sen sijaan että olisi halveksittu  bulkkiviljanviljelijä.

Uudistus on oikean suuntainen, jos sillä saadaan viljantuotantoa 30-40% pienemmäksi. Ylituotanto pois ja hinnat nousee kustannuksia vastaaviksi.

Suomalaista viljan ylituotantoa ei ole, paitsi rukiilla. Kaikki tuotettu bulkkivilja menee maailmanmarkkinahintaan, on sitten paikallista alituotantoa tai ylituotantoa. Maailmalta kyllä viljaa saa tasaamaan hintoja. Nyt kauhistellut hinnat ovat lähinnä vain lähempänä maailmanmarkkinahintoja kuin aikaisemmin ! Ei mitään hintakriisiä ole ! Eli jos edes päästäisiin toimiviin maailmanmarkkinoihin täällä Suomessa, niin se olisi jo hyvä alku.

-SS-

Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.

Juu ja kun viherdemarit, jotka tykkäävät GMO-rokotteista suoraan lihakseen, kieltävät pelkäämänsä viljely-GMO:n mukana myös glyfosaatin, on sen viherlannoitusnurmen päättämisessä eri homma kuin aikaisemmin. Ruis on ainoa jälkikasvi, joka kunnolla kurittaa niitä viherlannoituksen aktivoimia rikkakasveja. Tai sitten muokkauskesanto, ja sekin lienee tulossa kieltolistalle. Rukiista kun ei rahakasviksi enää ole. Ja on kiusallinen rikkakasvi syysvehnävainioilla.

-SS-

Joopa joo
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä 

Joopa joo
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä 

Toivottavasti.

Muutaman vuoden jo ollut tuossa "optimointikelkassa" mukana ja ei voi kun hämmästellä sitä miten vähän menee rahaa enää lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja polttoaineeseen.

Kannattaa ainakin kokeilla sen sijaan että itkee kuinka kalliita tuotantopanokset ovat. Monelle jo pelkästään sen vuoksi tekisi höpöä hömppäily että peltojen maaperä sais palautua kasvukuntoon.

Hiilensidonnan kannalta hömppäilyt ovat hömppää. Tilapäinen hiili monipuolistaa pellon eliöiden toimintaa ja ehkä joku hiili saattaa sitoutuakin. Mutta on aivan turhaa mainostaa hiilensidontaa peltoon, koska se on vain sellaista aikakauden hömppää. Se on kuluttajille suunnattua Reetta-pätemistä, jotta maatalous sitoo hiiltä kokoajan ja näin on aina ollut. Humifioitumisen kautta sitoutunut hiili on jeesustelua. Hiiliatomi tarvitsee väkivaltaa ja lämpöä, jotta se oppii olemaan. Tällä hiilikierrolla saataisiin energiaa, sekä maahan sijoitettavaa oikeaa hiiltä. Tehtiin energialla sitten sähköä, lämpöä tai polttonesteitä, hiiltä jäisi silti sidottavaksi maahan.

Eikä sen hömppäilyn tarvitse olla ehdotonta joko kaikki tai ei mitään. Eikä hömppäilyn pinta-ala voi olla suuri, jos sitä tukioptimointia harrastaa.

Saneerauskasvit toivat joskus lisämahdollisuuden hömppäilyyn ja sen löyhän sinisilmäisen uskomuksen vuoksi viljelijät optimoivat suuret tukirahat. Oliko se joskus ainakin 25 % pinta-alasta, mitä pystyi saneeraamaan, vaikka saneeraukseen oikeuttavien viljelykasvien pinta-ala piti olla nimellinen. Ja näin pilattiin kokonaan ensisijaisesti peruna- ja juurikasankeroisen biologiseen saneeraukseen käytettävät menetelmät. Nyt saneerauskasvit ovat käytössä niillä pelloilla, millä ei oikeasti ole mitään tarvetta ankeroissaneeraukseen ja pitkään viljelykierrossa oleville ankeroispelloille taas saneerauskasveja ei voi kohdistaa. Tai voi kohdistaa, mutta saneeraustukea ei niihin saa. Tämä esimerkki kertoo siitä, että hallinto on aivan pihalla todellisuudesta ja päätökset tehdään miten sattuu.