Joopa joo 
Eli sama meno jatkuu.
Sivusta seurannut kun yli sadan hehtaarin tila kasvattelee pelkkiä heiniä, toisin sanoen pellot kasvaa mitä kasvaa ihan sama kunhan tuet tulee tilille. Samalla maatalous kalustolla urakoidaan erinäköisiä maansiirtohommia ynnä muuta.
Tämäkö on se tavoite johon tulee pyrkiä 
Toivottavasti.
Muutaman vuoden jo ollut tuossa "optimointikelkassa" mukana ja ei voi kun hämmästellä sitä miten vähän menee rahaa enää lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja polttoaineeseen.
Kannattaa ainakin kokeilla sen sijaan että itkee kuinka kalliita tuotantopanokset ovat. Monelle jo pelkästään sen vuoksi tekisi höpöä hömppäily että peltojen maaperä sais palautua kasvukuntoon.
Ei ole vaikea arvata, että kaikki hömppään liittyvä tulee olemaan todella suosittua. Näyttäisi vanha kunnon viherlannoitusnurmikin tekevän paluun. Jos sille annetaan kunnon tuet, niin apilaniittyä kyllä riittää. Minulla ainakin loppui viherlannoitukset 2015, kun tukitasot laski ja ei tuntunut enää mielekkäältä. Jos nyt palattaisiin vanhaan malliin, niin ilman muuta lykkäisin viherrytystä kehiin. Kumma juttu muuten, kun viljaa tulee heikosti ja sateet kiusaa, niin monen viljalajin hinta on noussut jo kakkosella alkaviin lukemiin, eikä kukaan ole vielä muistanut porata asiasta. Näyttäisi siltä, että sitten kun tosipaikka tulee, niin kyllä siitä viljasta voidaan maksaa ihan mitä vaan. Tältä pohjalta voisin sanoa, että jos vilja-alaa ja viljamääriä saataisiin alhaisemmalle tasolle, niin todennäköisesti myös hinta pysyisi korkeammalla. Ei tämä uusi tukikausi ole ollenkaan pöllömpi.
Juu ja kun viherdemarit, jotka tykkäävät GMO-rokotteista suoraan lihakseen, kieltävät pelkäämänsä viljely-GMO:n mukana myös glyfosaatin, on sen viherlannoitusnurmen päättämisessä eri homma kuin aikaisemmin. Ruis on ainoa jälkikasvi, joka kunnolla kurittaa niitä viherlannoituksen aktivoimia rikkakasveja. Tai sitten muokkauskesanto, ja sekin lienee tulossa kieltolistalle. Rukiista kun ei rahakasviksi enää ole. Ja on kiusallinen rikkakasvi syysvehnävainioilla.
-SS-
Viherlannoituksessa olennaista on, että se pitää perustaa kunnolla. Mikä tarkoittaa jollain lailla 1-2 cm oikeasti multaavaa härveliä. Käytännössä kuivilla mailla jyräys on välttämätön kylvön päälle. Myös siemeniä on käytettävä riittävä määrä ja kylvölaitteen kylvötasaisuus täytyy olla riittävä. On aivan turhaa perustaa näennäisnurmea, kun kohtuullisella vaivalla voi työn tehdä kunnolla. Takavuosina oli jos jonkinlaista viherlannoitusnurmea naapurustossa. Aukkoista, harvaa jne. Ei se mitään maata lannoita, menee ne vähätkin panostukset hukkaan. Sitten kun nurmi on kunnollinen, karjamiehet saavat kohtauksen, kun kova kasvusto kaadetaan maahan mätänemään. Ensimmäinen vuosi on paras, kun kasvusto käyttää hyväkseen edellisiltä vuosilta peltoon jääneet lannoitteiden ravinnereservit. Kunnolla perustettu kasvusto menee useamman vuoden, vaikka yleensä kipataan kahden vuoden jälkeen.
Tuollainen kunnolla perustettu ja hyvin hoidettu nurmi, ei päästä rikkakasveja lisääntymään ja niitot huolehtivat siitä, että mahdolliset rikat eivät pääse kehittymään. Lopetus on sitten vähän omanlaisensa juttu. Kyntö on helpoin vaihtoehto, mutta luomussa on yksi koulukunta sellainen, joka pyrkii välttämään kyntöä. Nurmen lopetus ilman kyntöä onnistuu, kun se tehdään monivaiheisesti eli ensin maata raavitaan kultivaattorilla maksimissaan 5cm:stä. Tällöin saadaan juuristo pääosin irti, mutta liikuteltavat massat ovat vielä niin vähäisiä, että ei tule tukoksia koneisiin. Sen jälkeen maan annetaan olla pari viikkoa ja juurakot kuolevat, vielä vihertävä massa kaivetaan ylös seuraavalla muokkauskierroksella. En muista onko kertoja 2 vai 3, mutta tämä menetelmä pitäisi olla toimiva. Näin saadaan entisestään paremmin hallintaan pellon rikkatilannetta, eikä kaiveta syvemmältä maasta magnesiumpitoista jankkoa.
Tässä nyt jotain kättä pisempää vihertelyyn.
